1(5) VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Rakenne- ja ohjausyksikkö Teemu Eriksson MUISTIO 3.3.2017 MAAKUNTIEN TALOUS- JA OHJAUSPROSESSIN SIMULOINTI Keskeisin ajatus ja tavoite Simuloinnin avulla otetaan haltuun maakuntien talous- ja ohjausprosessi keskushallinnossa ja maakunnissa. Prosessi ja tilanne ovat kokonaan uusia ja ensimmäisen varsinaisen vuoden toiminnan laadun parantamiseksi käydään prosessit kerran läpi harjoitteluna. Tavoitteena on, että maakunnissa vältetään budjetoinnin arviointivirheet ensimmäisenä vuotena, ohjausprosessi toimii tehokkaasti heti toiminnan alkaessa ja ohjauksen sisältöjä saadaan täsmennettyä ennen ensimmäistä toimintavuotta. Simuloinnin organisointi Koko uudistuksen valmisteluvaihe muuttuu simuloinnin aikana, koska simuloinnin valmistelu ja tekeminen on aloitettava ennen kuin kaikki hallituksen esitykset on annettu Eduskunnalle ja se jatkuu kesään 2018 saakka. Nykyisistä valmisteluryhmistä kaikilla ei ole muita tehtäviä enää simuloinnin loppuvaiheissa. Koska simulointi on monille tahoille täytäntöönpanon tukea, olisi luontevaa, että simulointi tapahtuisi tai siitä raportoitaisiin valtakunnalliselle valmisteluryhmälle. Tätä kautta raportointi ja havainnot menisivät projektiryhmiin. Simulointia varten ei tarvitse perustaa uutta valmisteluryhmää, vaan työ voidaan hoitaa epävirallisemmalla ja joustavammalla yhteistyöllä. Keskushallinnosta työhön tulisi osallistua jokaisen ministeriön, joka rahoittaa maakuntia joko yleiskatteisen tai erillisen rahoituksen kautta. Koska VM on keskeinen ministeriö rahoitusprosessin kannalta, sen tulee olla kokonaisvastuussa simuloinnista. Tällä tavoin simulointiin osallistuisivat VM, STM, MMM, TEM, YM, LVM ja SM. Työhön osallistuu myös Kuntaliitto. Jokaisen tulevan maakunnan ja sen väliaikaishallinnon tulisi osallistua simulointiin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Koska kustannukset ja toiminnot ovat nykyisin muissa organisaatioissa, on välttämätöntä, että maakunnissa työhön osallistuvat myös kuntayhtymät ja kunnat, joiden tehtäviä siirtyy maakunnille sekä ELY-keskukset ja AVIt. Maakuntien palvelukeskuksista muodostuu merkittävät taloudelliset tekijät maakuntahallintoon ja sen vuoksi myös näitä valmistelevien tahojen tai palvelukeskusten tulee osallistua työhön.
2(5) Simuloinnin yleisestä etenemisestä ja keskushallinnon syötteistä ja omista simuloinneista vastaisi VM yhdessä muiden ministeriöiden kanssa niin, että VM johtaa simulointia yleisesti. Jokainen ministeriö vastaa sisällöstä oman hallinnonalansa osalta. Jokainen maakunta vastaa omasta simuloinnistaan niin, että väliaikaishallinto johtaa simulointia. Kunkin maakunnan työhön osallistuvat väliaikaishallinnon lisäksi tehtäviä nyt hoitavat tahot sekä palvelukeskukset tai niitä valmistelevat tahot. Simuloinnin valmistelussa pitää selvittää, voidaanko siinä käyttää ulkopuolista fasilitaattoria. Simulointi aloitettaisiin elokuussa 2017 ja lopetettaisiin kesäkuussa 2018. Näin saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää vuoden 2019 talousarvion laadinnassa ja osittain myös ensimmäisissä maakuntien ja valtion välisissä keskusteluissa ja JTSneuvotteluissa. Mitä simuloidaan? Keskushallinnossa simuloidaan yleiskatteisen rahoituksen budjetointia ja jakamista, näihin liittyvää päätöksentekoa, erillismomenttien rahoituksen jakamista, yhteisen näkemyksen luomista rahoituksen kokonaisuudesta, rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointia sekä ohjausprosessin ja siihen liittyvien neuvottelujen ja keskustelujen toteuttamista. Maakunnissa simuloidaan maakunnan taloudellista päätöksentekoa ja voimavarojen allokointia, ohjausprosessin ja siihen liittyvien neuvottelujen ja keskustelujen toteuttamista, maakunnan sisäisiä talous- ja ohjausprosesseja, arvioidaan eri toimintojen määrärahatarpeita, verrataan vuoden 2018 toteutumaa simuloituun rahoitukseen sekä arvioidaan sopeuttamistarpeita rahoituksen näkökulmasta. Mitä tuloksia tulisi saada? Saadaan näkemys rahoitusperiaatteen toteutumisesta ensimmäisenä toimintavuotena. Saadaan maakunnittain näkemys rahoituksen riittävyydestä ja sopeutustarpeista ensimmäisenä vuotena. Saadaan kokemusperäistä tietoa talouspäätöksien tekemisestä uudessa järjestelmässä. Saadaan tietoa talous- ja ohjausprosessien sisällöllisestä ja aikataulullisesta toimivuudesta ja niiden vaatimuksista. Saadaan tietoa palvelukeskusten vaikutuksista maakuntien talouteen. Miten simuloidaan? Elo-syyskuussa 2017 pidetään kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä valmistellaan ja simuloidaan ns. toiminnallista keskustelua ministeriöiden ja maakuntien välillä. Päivän pääpaino voi olla keskustelujen sisältöjen, tietopohjien, agendan rakentamisen ja tavoitteiden valmistelu, mutta jollain tasolla voidaan myös tehdä keskustelua vuoden 2018 asioista. Toisessa työpajassa valmistellaan ja simuloidaan JTS-neuvottelua ministeriöiden ja maakunnan välillä. Päivän pääpaino voi olla neuvottelun sisältöjen, tietopohjan, agen-
3(5) dan rakentamisen valmistelua, mutta tässä olisi käytävä myös vähintään esimerkinomaista keskustelua simuloinnissa käytettävästä rahasta. JTS-neuvottelun simulointiin pitäisi liittää myös tämän neuvottelun jatko keväällä 2018, jossa tutkailtaisiin rahoitusperiaatteen yms. asioiden toteutumista simulaatiossa. Neuvottelujen simuloinnissa on otettava huomioon, että ensimmäiset todelliset ohjaustapahtumat vuoden 2019 osalta käydään jo vuoden vaihteessa 2017-18. Simuloinnista tulee näin väkisinkin osittain näiden tapahtumien valmistelua. Lokakuussa 2017 jokainen maakuntia rahoittava ministeriö tekee koosteen siitä, miten vuoden 2018 talousarvio tehtäisiin, jos maakunnat olisivat jo toiminnassa. Tämän perusteella ministeriöt tekevät omalta osaltaan määrärahojen jakamisen maakunnille. Määrärahojen jaon kuvaamisessa on oltava mukana käsitys myös siitä, mitä määrärahatasolle tapahtuu vuonna 2019. Maakunnissa tehdään ministeriöiden toimittaman määrärahajaon perusteella kuvitteellinen maakuntavaltuuston talousarviopäätös. Tätä varten palvelukeskukset tai niitä valmistelevat tahot tuottavat myös omat rahatarpeensa maakunnille. Tätä päätöstä varten tehdään valmistelut tehtäviä nyt hoitavien tahojen kanssa. Rahoituspäätöksiä tehdään maakunnissa tarpeen mukaan pitemmälle eri toimintayksiköiden osalta. Maakunnissa tehdään mahdollisuuksien mukaan myös simuloituja ohjauspäätöksiä rahojen allokoinnin ohella. Maakuntien tekemät määrärahapäätökset kootaan ministeriöissä yhteenvetoa varten. Myös erillismomenttien jakautumisesta simuloinnissa tehdään valtakunnallinen yhteenveto. Näkyville otetaan ainakin yleiskatteisen määrärahan jakautuminen sekä koko rahoituksen jakautuminen maakunnittain. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen perusteella tehdään ennuste maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannuksista kussakin maakunnassa ja tätä ennustetta verrataan simuloituihin talouspäätöksiin. Näiden tietojen pohjalta käydään JTSneuvottelun simuloinnin jälkimmäinen osa touko-kesäkuussa 2018. Simuloinnin valtakunnallinen loppuraportti annetaan elokuussa 2018. Valmisteltavia tai avoimia asioita Tahot (ministeriöt ja maakunnat) on sitoutettava simulointiin jo kevään 2017 aikana, minkä vuoksi on tarpeen esitellä asiaa riittävästi niin keskushallinnossa kuin maakunnissakin. Simuloinnin yksityiskohdat on suunniteltava ja simuloinnin suorittava organisaatio on luotava keskushallintoon ja maakuntiin. Vuoden 2017 työpajojen sisältö ja ohjelmat olisi valmisteltava mahdollisimman aikaisin yhdessä varsinaisten keskustelujen ja neuvottelujen valmistelun kanssa. Minimissään tarvitaan päivien ohjelma, määrä, osallistujat ja paikat.
4(5) Simulointia varten tarvitaan näkemys siitä, millä tietopohjalla ohjaus toteutetaan maakuntien ensimmäisten toimintavuosien aikana. Jos tätä tietoa ei ole saatavissa, on erikseen ratkaistava, mitä tietoja simuloinnissa käytetään. Tietopohjaa voidaan osittain valmistella myös simuloinnin aikana. On luotava käsitys kaikista rahoitukseen kuuluvista virroista vuoden 2018 talousarviossa. On selvitettävä, kuinka paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapaamisia simulointi vaatii ja kuinka niitä toteutetaan. Maakunnissa on luotava riittävän tarkka tieto siirtyvistä kokonaisuuksista tukipalveluja myöten jo vuoden 2017 aikana. Maakunnissa on luotava verkosto, joka pystyy tuottamaan tiedot määrärahapäätöksiä ja vuoden 2018 kustannuksien arviointia varten. Palvelukeskusten on pystyttävä tuottamaan arviot tarvitsemastaan rahoituksesta simulointia varten. Simulointi on koordinoitava vuotta 2019 tehtäviin toimenpiteisiin sekä kehyspäätöksiin. Simulointi olisi käsiteltävä projektiryhmissä (ja mahdollisesti poliittisellakin tasolla) ja sen jälkeen nimettävä henkilöt ministeriöistä, jotka osallistuvat simuloinnin valmisteluun. Olisi tarkoituksenmukaista, että samat henkilöt olisivat ministeriössä toteuttamassa simulointia loppuun saakka. Olisi selvitettävä mahdollisuudet hyödyntää simuloinnissa tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisimman paljon. Simuloinnin yksityiskohtainen suunnittelu Simuloinnin yksityiskohtaista suunnittelua varten kutsutaan epävirallinen työryhmä, johon pyydetään edustus seuraavista tahoista: - ministeriöistä VM, STM, TEM, MMM, LVM, SM ja YM; - Suomen Kuntaliitto, - neljän maakunnan edustus, ja - maakuntien palvelukeskusten valmistelijat. Osallistujat pyydetään nimeämään 15.3.2017 mennessä ja suunnitelman tulee valmistua 5.5.2017 mennessä. Ryhmän tehtävänä suunnitella tarkemmin seuraavat asiat: mitä tietoja simuloinnissa käytetään, missä määrin otetaan mukaan ennusteita tai arvioita nykyrahoituksesta, miten käytetty rahoitustaso muunnetaan 2019 tasoksi, erillismomenttien jakoperusteet simuloinnissa, millaisella joukolla simulointi toteutetaan ministeriöissä ja maakunnissa, neuvottelumenettelyjä valmistelevien/simuloivien työpajojen suunnittelu, millainen tietosisältö tarvitaan ministeriöiden rahoituspäätöksiin, miten yksityiskohtaiseksi simulointi on vietävä maakunnissa,
5(5) o palvelukeskusten rooli o nykyisten organisaatioiden rooli o rajapinnat tehtävien ja henkilöstön siirtoihin mahdollisuudet ja tarpeet käyttää ulkopuolisia tahoja avuksi ja pelillisiä menetelmiä, simuloinnin yksityiskohtainen aikataulutus, sekä yhteiset tapahtumat, jotka tukevat simulointia.