Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa Kuinka sopeudumme ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTO, loppuseminaari 26.1.2011, Tieteiden talo, Helsinki Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT 2 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää.
3 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa VTT:n tutkimushanke 2006-2008 Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaavaja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä Kokkola Sodankylä Tahko Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Kuopio Uusimaa Helsinki
5 Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla HadAM3H RH RCAO A2 CONTROL B2 RHA2 RHB2 EXTREMES/Lasse Makkonen EXTREMES/Lasse Makkonen GLOBAL MODELS REGIONAL MODEL SIMULATIONS PREDICTIONS OVERALL PREDICTION ECHAM/ OPYC3 RE RCAO A2 CONTROL B2 REA2 REB2 Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maa-meri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 50km*50 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso 1961-1990 ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso 2071-2100 Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 50 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa 6 Ennakoitu ilmastonmuutos tutkimuspaikkakunnilla Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskilämpötila o C Maksimilämpötila o C 5 5 5 3 Minimilämpötila o C 16 16 11 12 8 5 Sulamis-jäätymissyklit % -0-0 -30-25 0 Vuoden keskituulennopeus % 2 2 0 0 3 2 Maksimituulennopeus % 5-5 -10 9 Vuoden sademäärä % 20 25 6 tunnin sademaksimi % 0 0 5 0 1 35 5 vuorokauden sademaksimi % 30 55 56 55 6 tunnin lumisademaksimi % 0 0-5 30 1 19 Lumipeitteen maksimivesiarvo % -50-55 -50-35 -37-3 Lumipeitteen kestoaika vrk -70-70 -70-60 -5-0 Meren jääpeitteen kestoaika vrk -120-120 -80 Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 50 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa.
7 Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 2025: 000 asukasta 5 000 7 000 asuntoa 6 000 7 000 työpaikkaa (Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) 8 (Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto)
9 Korttelien analyysiä Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 1) Merelle aukeava kapeneva laaja suppilomainen aukea kiihdyttää tuulennopeuden huomattavasti perustuulennopeutta suuremmaksi. Sillan alla tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 2) Korkea rakennus ja siinä olevat solat aiheuttavat vaikeasti ennakoitavia ilmavirtauksia ja turbulensseja, jotka voivat edellyttää erityistoimia jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi. 10 Helsingin Kalasatama Sijaitsee erinomaisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat erittäin pienet Kävely, pyöräily, metro, raitiovaunu Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämpötilan nousu ja tiivis rakentaminen vähentävät lämmitysenergiankulutusta, mutta tuulisuuden kasvu kompensoi vaikutusta Tuulisuus ja merenpinnan nousu sekä aallokon roiskeet meren ollessa avoin entistä suuremman osan vuodesta asettavat haasteita suunnittelulle Alueella on varauduttu merenpinnan ja aallokon nousuun kolmen metrin minimirakennuskorkeudella
11 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 2030: 2 200 asukasta 200 työpaikkaa loma-asuntoja (Kuva: Kokkolan kaupunki) 12 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008)
13 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 2011 (Kuva: Kokkolan kaupunki) 1 Kokkolan Vanhansatamanlahti Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö biopolttoaineella ja muita hyviä lämmitysratkaisuja Alue on merestä noussutta ja edelleen nousevaa maata, jonka suhteen on kartoitettu tulvavaara-alueet vuosisadan lopun tilanteessa Tulvavaaraa pyritään välttämään korottamalla maan pintaa täyttömaan avulla Tuulisuus ja sateiden lisääntyminen asettavat haasteita suunnittelulle
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B0, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 2005 2006-2035: + 300 000 uutta asukasta, + 130 000 uutta työpaikkaa 16 Uudenmaan maakuntakaava ja yleispiirteinen tulvakartta (Uudemaan liitto 2007)
17 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 2005-2035 1800000 1600000 100000 CO2-ekvivalenttitonnia/a 1200000 1000000 800000 600000 Henkilöliikenne Uuden väestön asunnot Asunnot, väljyyskasvu Toimitilat 00000 200000 0 A B0 B1 B2 B3 C VTT 2008 18 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Ilmasto ja sen muutos erilaisia rannikolla ja sisämaassa Tulvavaarakartoituksen perusteella tarkempia selvityksiä tarvitaan useilla paikkakunnilla Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen selkeä rajaaminen taajamiin olemassa olevan rakenteen yhteyteen on edullista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen hillinnän kannalta Kehityskuvavaihtojen välillä on selkeitä eroja kasvihuonekaasupäästöissä Edullisin vaihtoehto on B1, jossa uutta asutusta ja työpaikkoja sijoittuu keskeiselle pääkaupunkialueelle ja raideliikenneverkkoa täydennetään metroverkkoa laajentamalla itään ja länteen Huonoin C, jossa haja-asutus kasvaa
19 Saaristokaupunki, Kuopio 2020 1 000 uutta asukasta Saaristokatu avattiin liikenteelle 2008 (Kuva: Kuopion kaupunki) 20 Kuopion Saaristokaupunki Sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa Aiheuttaa selvästi (50 %) vähemmän liikenteen päästöjä kuin kauempana sijaitsevat kaupunkirakenteen laajenemisalueet Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Tulvavaara-alueet on kartoitettu Haasteina ovat tuulisuus ja sateiden lisääntyminen
21 Tahkon kehittämissuunnitelmat, Nilsiä Kehittämissuunnitelmat 2030: 360 000 k-m2 uusia rakennuksia 3 100 uutta vapaa-ajan asuntoa ja hotellihuonetta 30 000 uutta vuodepaikkaa yhteensä 1.3 miljoonaa yöpymisvuorokautta yhteensä 370 000 matkailijaa Liikennevaihtoehdot Kuopio-Tahko VE 1: henkilöauto ja bussi VE 2: uusi raideliikenneyhteys (Valokuvat: www.tahko.fi) 22 Tahkon kehittämissuunnitelmat Matkailukeskuksena poikkeaa muista tutkimuskohteista Kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu matkailurakennusten energiankäytön ja matkailijoiden liikenteen perusteella Vaihtoehto 2, jossa toteutetaan raideyhteys Kuopiosta, aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin vaihtoehto 1, jossa liikenne perustuu henkilöja linja-autoyhteyteen Haasteina ovat tuulisuus ja sateiden lisääntyminen Lumen väheneminen kannattaa ottaa huomioon laskettelurakenteiden suunnittelussa
23 Sodankylän raviradan asuntoalueen asemakaava (Sodankylän kunta) 600 asukasta 21 300 k-m2 asuntoja 600 k-m2 päiväkoti (Harmaajärvi 1998, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008) 2 Sodankylän raviradan asuntoalueen kaavasuunnitelman A pienoismallin tuulitestaus, pohjoistuuli
25 Sodankylän raviradan asuntoalue Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Suunnitteluvaiheessa tehtiin perusteellisia selvityksiä, jotka vaikuttaneet kaavaan ja ekologiseen taseeseen Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö Sähkö vesivoimalla Haasteita tuovat tuulisuus ja sateen ja lumisateen lisääntyminen 26 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 2008, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: -SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) -TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ -LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA -RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU).
27 Kymmenen kultaista sääs ääntöä kaavoittajalle 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista.. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 10. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. 28 Ilmastonmuutokseen varautuminen kaavoituksessa Ilmastonmuutoksen ennakointi Paikallinen ilmasto nykytilanteessa: tuuliolosuhteet... Ennakoidut muutokset, ääri-ilmiöt: lämpötila, sade, tuuli, lumi, jää... Maakuntakaava ja yleiskaava Rannikolla ja vesistöjen varrella tulvariskialueiden kartoitus Rajoitukset toimintojen sijoittamisessa Alimmat rakentamiskorkeudet Rakentamisalueet, viheralueet ja verkostot, maa- ja metsätalousalueet... Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vesien ohjaus Asemakaava Pienilmastoanalyysit Nykytilanne, tilanne suunnitelmien toteutuessa Rakenteiden sijoittaminen ja ominaisuudet Aurinko, tuuli, maasto, maaperä, kasvillisuus Vesien ohjaus, kuivatus Ilmastonmuutoksen hillintä samaan aikaan
29 Miten tästä eteenpäin? Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista voidaan tarkastella samanaikaisesti; tutkimuskohteissa ei ilmennyt ristiriitoja näiden tavoitteiden yhteensovittamisessa. Paikalliset ilmastonmuutosennusteet ovat perusteltuja Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen olisi oltava vakiintunut osa maankäytön ja rakentamisen suunnittelua Ilmastonmuutoksen kiihtyminen aiemmin arvioitua nopeammin vaatii voimakkaita keinoja muutokseen varautumiseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on kansainvälisten velvoitteiden tiukentuessa yhä tärkeämpää Ilmastonmuutoksen ennusteita ja arvioita vaikutuksista pitää kehittää rakennetun ympäristön päätöksenteon ohjaamiseen Ilmastonmuutoksen sopeutumista ja hillitsemistä kaavoituksessa samanaikaisesti pitää tutkia edelleen 30 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Loppuraportti: Wahlgren, Irmeli; Kuismanen, Kimmo; Makkonen, Lasse. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. Espoo, VTT. 173 s. Tutkimusraportti Nro VTT-R-03986-08. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_loppuraportti.pdf Osatutkimusten raportit: Wahlgren, Irmeli; Kuismanen, Kimmo; Makkonen, Lasse. 2007. Sörnäistenranta-Hermanninranta osayleiskaava - Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen, Espoo, VTT. 57 s. Tutkimusraportti VTT-R-0071-07. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2007/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_kalasatama.pdf Wahlgren, Irmeli; Kuismanen, Kimmo; Makkonen, Lasse. 2008. Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. Espoo, VTT. 61 s. VTT-R-03981-08. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_vanhansatamanlahti.pdf Wahlgren, Irmeli; Kuismanen, Kimmo; Makkonen, Lasse. 2008. Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Espoo, VTT. 88 s. VTT-R-03982-08. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_uusimaa.pdf Wahlgren, Irmeli; Makkonen, Lasse; Kuismanen, Kimmo. 2008. Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset. Espoo, VTT. 5 s. VTT Tutkimusraportti; VTT-R-03983-08. http://www/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_kuopio.pdf Wahlgren, Irmeli; Makkonen, Lasse; Kuismanen, Kimmo. 2008. Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. Espoo, VTT. 2 s. VTT Tutkimusraportti; VTT-R-0398-08. http://www/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_tahko.pdf Wahlgren, Irmeli; Makkonen, Lasse; Kuismanen, Kimmo. 2008. Sodankylän raviradan asuntoalueen ilmastovaikutukset. Espoo, VTT. 7 s. VTT Tutkimusraportti; VTT-R-03985-08. http://www/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_sodankyla.pdf Wahlgren, Irmeli. 2008. Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt - asumisväljyyden herkkyystarkastelu. Espoo, VTT. 21 s. VTT Tutkimusraportti; R-09086-08. http://www/inf/julkaisut/muut/2008/uudenmaan_khk_herkkyystarkastelu_27_10_2008.pdf
31 Lisätietoja Erikoistutkija Irmeli Wahlgren VTT PL 1000 020 VTT Puh. 020 722 6289 GSM 000 6 27 Email: irmeli.wahlgren@vtt.fi www.vtt.fi