YVA -OHJELMAN HANKETIEDOT JA YVA -MENETTELY

Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum Dnro Dnr 19.09.2006 LSU-2005-R-18(53) Salvor Oy Jukka Nevalainen Hatanpään valtatie 24 33100 Tampere Viite Hänvisning Arviointiselostus LSU-2005-R-18(53) Asia Ärende YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Salvor Oy:n pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskus Stormossenin alueella Mustasaaren kunnassa YVA -OHJELMAN HANKETIEDOT JA YVA -MENETTELY Salvor Oy on toimittanut 23.5.2006 Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisen arviointiselostuksen. Arviointimenettely koskee pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskusta, joka on tarkoitus rakentaa Mustasaaren kunnassa Stormossenin jätekeskuksen alueelle. Pilaantuneiden maiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoittamisen lisäksi on tarkoitus varastoida ja loppusijoittaa teollisuuden sivutuotteita ja uusiomateriaaleja. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Länsi-Suomen ympäristökeskus toimii hankkeessa YVA- lain tarkoittamana yhteysviranomaisena. Yhteysviranomainen on antanut hankkeen ensimmäisestä vaiheesta, arviointiohjelmasta lausuntonsa 21.6.2006. Hankkeesta vastaava on Salvor Oy. Arviointiselostuksen on laatinut Tieliikelaitoksen konsultoinnista ( Ramboll Finland Oy 1.5.2006 alkaen) Päivi Behm. YVA- menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA- menettely, arviointiohjelma ja arviointiselostus Käsittelykeskus kuuluu hankkeisiin, joihin sovelletaan YVA menettelyä (YVAA 268/1999, 6 :n 11 -jätehuoltokohta): - Ongelmajätteiden käsittelylaitoksille, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle. Ympäristötalo Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI Koulukatu/Skolhusgatan 19 Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi Faksi/Fax 020 490 5251 Faksi/Fax 020 490 5610 Faksi/Fax 020 490 5531 www.ymparisto.fi/lsu

- Muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden käsittelylaitoksille, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. - Muiden jätteiden kaatopaikoille, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. 2/14 Arvioinnin tavoite on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelma sisältää myös suunnitelman siitä, miten yleisön osallistuminen arviointimenettelyyn järjestetään. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenvedon muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä. Toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa arvioinneista arviointiselostuksen, joka on laadittava arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Lausunto ei ole vielä päätös hankkeesta. Lausunnosta ei voi valittaa. Yhteysviranomaisen lausunto on liitettävä arviointiselostuksen kanssa hankkeen lupa- tai hyväksymismenettelyjen hakemuksiin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely edellyttää ympäristölupaa, jonka käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään ympäristölupahakemusasiakirjoihin. Rakentamista varten tarvitaan rakennus- ja toimenpideluvat, jotka käsittelee Mustasaaren kunnan lautakunta. Vesien johtaminen viemäriin edellyttää sopimusta viemärilaitoksen kanssa. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävä rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. Liittyminen muihin hankkeisiin Stormossenin YVA ja Natura-arviointi vuodelta 2000 Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:n ( Stormossen) jätteenkäsittelyalueesta on laadittu YVA lain mukainen vaikutusten arviointi, joka on valmistunut 22.9.2000. Selvityksessä on tarkasteltu myös luonnonsuojelulain 65 tarkoittamat vaikutukset Vedahuggetin Natura-alueeseen. YVA -menettelyssä tarkastelluille toiminnoille on myönnetty ympäristölupa 13.6.2001. Uusia ympäristöluvanmukaisia toimintoja ovat olleet yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennus, öljypitoisen maan kompostointikenttä, ongelmajätteen loppusijoituspaikka, suotovesien puhdistamo sekä hyötykäyttöön soveltuvan jätteen lajittelulaitos ja käsittelyalue. Stormossenin ympäristölupia vuodelta 1996 ja vuodelta 2001 päivitetään parhaillaan (lupaehtojen tarkistus). Sepänkylän ohikulkutien suunnittelu Vaasan tiepiiri on aloittanut Sepänkylän ohikulkutietä koskevan uuden yleissuunnitelman laadinnan ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Uudessa tiesuunnitelmassa Stormossenin jätteenkäsittelyalueen ja Lintuvuoren teollisuusalueen liikenneväylät liitetään valtatiehen 8 yhden eritasoliittymän välityksellä. Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta kehittävät maankäyttöään voimakkaasti valtatien 8 läheisyydessä.

3/14 Alueella sijaitsee muun muassa kaksi supermarkettia, muita liikkeitä sekä Botniahalli. Liikealueen lisäksi tien läheisyyteen on suunnitteilla ja osin jo rakenteilla kuntien yhteinen noin 6000 asukkaan Bölen asuntoalue. Nykyinen liikenne aiheuttaa liikenneturvallisuuden heikkenemistä asutukselle, esteettisiä haittoja maisema- ja taajamakuvalle, meluongelmia, lisääntyneitä liikenteen päästöjä ja ruuhkia. Lisäksi liikenteen lisääntyminen on riskitekijä Sepänkylän pohjavesialueelle. Ohikulkutien suunnitelman päivityksessä suunnittelualuetta on laajennettu niin, että se sisältää myös Stormossenin liittymän. Hanke ja sen vaihtoehdot Arviointimenettely koskee pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelyaluetta, joka on tarkoitus rakentaa Mustasaaren kunnassa Stormossenin jätekeskuksen alueelle. Pilaantuneiden maiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoittamisen lisäksi on tarkoitus varastoida ja loppusijoittaa teollisuuden sivutuotteita ja uusiomateriaaleja. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, sekä mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä. Hankkeen vaihtoehtoina ovat ohjelmassa: - Vaihtoehdossa 0 (VE 0) pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittely jatkuu nykyisellään eikä käsittelykeskusta rakenneta. - Vaihtoehdossa 1 (VE 1) rakennetaan Salvor Oy:n käsittelykeskus pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille, jolloin vuosittain käsitellään enimmillään 50 000 tonnia pilaantuneita maita ja 75 000 tonnia teollisuuden jätteitä. - Vaihtoehdossa 2 (VE 2) rakennetaan Salvor Oy:n käsittelykeskus pelkästään pilaantuneille maille. Salvor Oy:n toiminta on sama kuin vaihtoehdossa 1, jolloin pilaantuneita maita käsitellään enimmillään 50 000 tonnia. Vastaanotettavista pilaantuneista maista käsitellään kiinteyttämällä, pesutekniikalla tai alipainekäsittelyllä haitta-aineet, joiden käsittely on teknistaloudellisesti mahdollista. Sellaiset materiaalit, jotka eivät ole kaatopaikkakelpoisia esikäsitellään ennen loppusijoittamista. Muut vastaanotettavat pilaantuneet maat loppusijoitetaan suoraan ongelmajätteen kaatopaikalle. Käsittelymenetelmiä voidaan yhdistellä, jos on kyse ns. monipilaantuneesta maasta. Tuhkan käsittelymenetelmät Stormossenissa ovat kiinteytys tai loppusijoitus kaatopaikalle. Materiaalien välivarastointi. Stormosseniin on tarkoitus rakentaa pilaantuneiden maiden käsittely- ja välivarastointialue, uudet loppusijoitusalueet ja vesien käsittelyjärjestelmä sekä vaihtoehdossa 1 myös teollisuuden sivutuotteiden kierrätys- ja loppusijoitusalue. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita välivarastoidaan ja käsitellään käsittelykentällä. Käsittelykentällä on yksi noin 1300 m² massojen varastointihalli ja yksi alipainekäsittelyä varten rakennettu halli sekä tilavaraukset stabilointi- ja pesulaitteistolle.

Taulukko 1. Arvio Salvor Oy:n käsittelyalueella vuosittain käsiteltävistä teollisuuden jätteistä ja pilaantuneista maamassoista 4/14 Pilaantuneet maat ja teollisuuden jätteet Kemialliset haitta- ainetyypit yleisesti: Käsittelymenetelmä(t) tai käsittelymenetelmiä voidaan yhdistellä, jos on kyse ns. monipilaantuneesta kohteesta Vuosittain vastaanotettavat ja käsiteltävät enimmaismaarat tonnia/vuosi Pilaantuneet maat: - Epaorgaanisillaja orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneet maat - Lietteet ja pilaantuneet sedimentit: joita voivat olla ruoppaussedimentit, lietteet ja sakat vedenpuhdistuksesta ja erotuskaivoista tai materiaalit, joilla on korkea vesipitoisuus - Hiekoitushiekka pestavaksi epaorgaaniset haitta- aineet kuten raskasmetallit, PAH- ybdisteet 1. kiinteytys 2. hyotykaytto kasitellylle maalle 3. loppusijoitus, jos massoja ei ole saatu kasiteltya hyodynnettavaksi (pitoisuudet edelleen korkeita) tavanomaisen tai ongelmajatteen kaatopaikalle 50 000 orgaaniset haitta- aineet mm. PCB, diokshnit, furaanit, kloorifenolit, PCCD/F, CCA, PAH ja aijyyhdisteet, torjunta- aineet, liuottimet 1. pesuteknhkka 2. pesussa puhdistetun hiekkamaisen materiaalin hyodyntaminen maanrakentamisessa 3. pesussa muodostuva lietekakku sisaltaa rikastuneet epapuhtaudet ja se voidaan kayttaa esimerkiksi stabiloinnin raakaaineena 4. tai kasitella ongelmajatteena, jolloin so loppusijoitetaan VNp:n paatoksen mukaisfln kaatopaikkarakenteishn ongelmajatteen kaatopaikan rakenteisun (Salvor Dy vastaa) 5. hiekoitushiekan pesu 6. lietteista erotetun jateveden kasittely ja kiintean osan kflnteyttaminen 7. hyotykaytto kasitellylle maalle VOC-yhdisteet 1. alipainekasittely 2. hyotykaytto kasitellylle maalle Teollisuuden jätteet - Energiantuotannon lento- ja pohjatuhkat, rikinpoiston lopputuote - Jatteiden ja ongelmajatteiden polton tuhkat tai kuonat - Metalliteollisuuden jätteet, valimojatteet: sakat, lietteet, kuonat, hilseet ja polyt, valimohiekka - Kaivannaisteollisuus: sivukivi, rikastushiekka - Paperiteollisuuden sakat, kuitusavi, kuitutuhka ja lietteet, - Kemianteollisuuden jateki psi Tuhkat ja kuonat sisaltavat mm. raskasmetalleja seka tuhkat lisaksi savukaasujen puhdistuksessa kaytettavia kemikaaleja, kuten kalsiumoksidi, natriumkarbonaatti, ammoniakki seka akthvihhlen jaänteitä. Naiden haittaaineiden leviaminen on mahdollista polypaastojen mukana 1. kiinteytys 2. pesuteknhkka 3. hyotykaytto kasittelyn jalkeen 4. loppusijoitus, jos materiaaleja ei ole saatu esikasiteltya hyodynnettavaksi (pitoisuudet edelleen korkeita) joko tavanomaiselle tai ongelmajatteen kaatopaikalle 75 000 Yhteensä 125000

ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN 5/14 Arviointiselostuksen vireilläolosta ilmoitettiin alueella ilmestyvissä sanomalehdissä Pohjalainen (26.5.2006) ja Vasabladet (27.5.2006). Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja erillinen tiivistelmä olivat yleisön nähtävillä 26.5-24.7.2006 Mustasaaressa kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla ja pääkirjastossa sekä Vaasassa kaupungin virallisella ilmoitustaululla, pääkirjastossa. YVA- selostus ja sen tiivistelmä olivat luettavissa Salvor Oy:n internetosoitteesta ja ympäristöhallinnon internetsivulta. Yhteysviranomainen lähetti YVA- ohjelmasta mielipiteitä esittäneille tiedon YVA selostuksen vireilläolosta kirjeellä (tiivistelmä ja kuulutus). Arviointiselostuksen yleisötilaisuus pidettiin 29.5. 2006. Paikalla oli noin 20 henkeä ja median edustajat. Yleisötilaisuuden alussa kerrottiin YVA- laista ja YVA- menettelystä ja sen tarkoituksesta. Esittelyssä painotettiin, että YVA- menettelyssä ei anneta ympäristölupaa käsittelykeskuksen toiminnan aloittamiselle vaan arvioidaan toiminnan ympäristövaikutukset. Esittely tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Hankkeen arviointiselostuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta: Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Museovirasto Arkeologian osasto, Pohjanmaan TE- keskus kalatalousyksikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri, Vaasan Ympäristöseura, Tiehallinto Vaasan tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveysosasto, Mustasaaren kunnan kunnanhallitus, Vaasan kaupungin kaupunginhallitus, Svenska Österbottens Jaktvårdsdistrikt. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Ympäristövaikutusten arviointi selostuksesta toimitettiin Länsi- Suomen ympäristökeskukselle yhteensä yksitoista lausuntoa ja kahdeksan kannanottoa. Yhteysviranomainen on laatinut annetuista lausunnoista tähän lyhennelmänsä: Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:n hallituksen lausunto Ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena oleva käsittelykeskus on tarpeellinen ja toteutuessaan parantaisi jätehuollon tasoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa pitäisi olla päivitettyä tietoa pilaantuneiden maiden kunnostustilanteesta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Muilta osin suunnitellusta toiminnasta saa hyvän käsityksen ja arviointiselostus on selkeä ja hyvin laadittu. Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskus ei ole ristiriidassa alueen maankäyttösuunnitelmien kanssa. Arviointiselostus sisältää muutamia virheitä/epätarkkuuksia sekä suomenkielisessä että ruotsinkielisessä. Arviointiselostuksen kohdassa 1.2.s.8 esitetään Stormossen Oy.n tehneen yhteistoimintasopimuksen Salvor Oy:n kanssa vuonna 2004. Lausunnon mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan kysymyksessä on 30.6.2005-31.12.2005 väliselle ajalle solmittu esisopimus. Teollisuuden sivutuotteiden alueen kooksi esitetty 8 ha on väärin. Oikea koko on 8,4 ha. Lisäksi arviointiselostuksen kohdassa 2.6 on kirjoitettu yhteisistä ja yleisistä alueista ( vaaka- ja vastaanottopalvelut, toimistot jne.), vaikka ne ovat Stormossenin jätehuoltoyhtiön omistamia, eikä niiden yhteiskäytöstä ei ole sopimusta.

6/14 Käsittelymenetelmien ympäristövaikutukset tulee rajata lupamääräyksiin ja lähtötilanne ympäristön tilan osalta tulee kirjata selvästi toiminnan alussa mahdollisesti myöhemmin ilmaantuvien vastuukysymysten varalta. Käsittelymenetelmien tulee noudattaa parasta saatavilla olevaa tekniikka- periaatetta (BAT) ja täyttää Suomen ympäristölainsäädännön päästöille määräämät tiukat rajat. Reaktiivisen suodatuksen puhdistustulosten sanotaan olevan hyviä raskasmetallien osalta. Lausunnossa todetaan, että puhdistusvaatimukset tulee täyttyä myös muiden haitta-aineiden osalta. Pölypäästöt tulee minimoida mahdollisimman tehokkaasti. Jätehuoltoyhtiön hallituksen mielestä käsittelykeskuksen tulee palvella pääsääntöisesti lähialueen kuntia Stormossen Oy:n toiminta-alue mukaan lukien. Mustasaaren kunnan kunnanhallitus Mustasaaren kunnan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan hyväksyvänsä vaihtoehdon 0. Se pitää hanketta negatiivisena muun muassa lähellä olevan asutuksen ja lisääntyvän liikennemäärien takia. Kuntalaiset ovat selkeästi osoittaneet vastustavansa käsittelykeskusta Stormossenin viereen protestilistoilla. Mustasaaren kunnan rakennus- ja valvontalautakunnan lausunto Lautakunta toteaa lausunnossaan, että arviointiohjelmasta annetussa lausunnossa vaaditut selvitykset on kirjoitettu selostukseen. Se pitää kuitenkin hanketta negatiivisena muun muassa lähellä olevan asutuksen ja lisääntyvän liikennemäärien takia. Lisäksi loppusijoitusalueen päästöjen pitkäaikaisista vaikutuksista lähialueelle ja pohjavesiin ei ole tietoa. Vaihtoehto 0 on paras vaihtoehto kunnalle. Tai mikäli käsittelykeskus rakennetaan, lautakunta kannattaa vaihtoehtoa 2. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liiton mielestä lausunnolle lähetetystä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmenee ne asiat, jotka arviointiohjelmassa on arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaan on esitettävä. Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että arviointiselostuksessa on otettu huomioon liiton lausunnossa YVA- menettelyn ensimmäistä vaiheesta, arviointiohjelmasta, esittämät tarkennukset ja lisäykset. Pohjanmaan liiton mielestä hanke toteuttaa sekä valtakunnallista että alueellisia jätehuollon tavoitteita. Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen sijoittamisen nykyisen jätelaitoksen yhteyteen näkee liitto kokonaisuuden kannalta hyvänä. Liitto pitää parhaimpana vaihtoehtoa 1, joka sisältää käsittelykeskuksen perustamisen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille. Liiton mielestä arviointiselostus on hyvin laadittu, selkeä ja havainnollinen. Ruotsinkielisen Pohjanmaan Riistanhoitopiiri Riistanhoitopiiri esittää lausunnossaan arviointiselostuksesta kohtaan 4.9 vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, että suunnitellun käsittelykeskuksen vaikutuksia muuttolintujen levähdyspaikkoihin tulisi selvittää paremmin. Myös kohtaan 4.6 suunnitellun käsittelykeskuksen ja liikenteen vaikutukset riistaeläinten, lähinnä hirvien, vaellusreitteihin sekä hirviaitojen sijoittamiseen pitäisi selvittää.

7/14 Kohtaan 4.2 vaikutukset pinta- ja pohjavesiin piiriä huolestuttaa käsittelykeskuksen vaikutukset sekä Sepänkylän että Koivulahden taaja-asutusalueisiin sekä Storträsket-Finnbäcken- Lappsundinjoen- Petsmon-vesiin. Riistanhoitopiiri ei voi antaa tukea käsittelykeskukselle eikä ympäristövaikutusten arvioinnille. Museovirasto Museoviraston mukaan arviointiselostuksessa on asianmukaisesti huomioitu hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Koppagruvan- niminen historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös, joka jää noin 100 m päähän suunnitellun käsittelykeskuksen toiminta-alueesta. Pohjanmaan museo teki tarkastuskäynnin alueelle 28.4.2005. Tarkastuksessa museovirasto totesi, että käsittelyalue ei nykyisten suunnitelmien perusteella vaaranna kohteen olemassaoloa, mutta tulevaisuudessa laajentumisvaraa kaakkoon päin ei ole. Tiehallinto Vaasan tiepiiri Vaasan tiepiirin mielestä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitelty hankkeen vaikutuksia monipuolisesti ja niitä on havainnollistettu kartta- ja ilmavalokuvin sekä piirroksin. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset eivät tiepiirin mielestä ole erityisen suuret. Keskimäärin kokonaisvuorokausiliikenne lisääntyy arviointiselostuksessa esitettyjen tietojen perusteella maksimissaan 15 5, mutta toiminnan ajoittaisuus saattaa vaikuttaa tähän jonkin verran. Toiminnan käynnistäminen heikentää tiepiirin käsityksen mukaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta erityisesti siksi, että liikennemäärien lisääntyminen painottuu raskaaseen ajoneuvoliikenteeseen. Vaasan tiepiiri toteaa, että se on aloittanut Sepänkylän ohikulkutietä koskevan uuden yleissuunnitelman laadinnan ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Uudessa tiesuunnitelmassa Stormossenin jätteenkäsittelyalueen ja Lintuvuoren teollisuusalueen liikenneväylät liitetään valtatiehen 8 yhden eritasoliittymän välityksellä. Ohikulkutien toteuttaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2008 ja edellyttää vielä erillistä rahoituspäätöstä. Pohjanmaan museo Pohjanmaan museo esittää lausunnossaan, että vaihtoehdoissa 1 ja 2 on oleellista, ettei toiminta laajene suunniteltua edemmäs vaarantaen Ingessonin kuparilouhoksen olemassaoloa. Pohjanmaan museo toteaa, että nyt esitettyjen suunnitelmavaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole kulttuuriperinnön säilymisen kannalta eroa. Pohjanmaan museo ei näe muinaismuistolain 295/63 mukaista estettä rakentamiselle. Vaasan kaupunki Vaasan kaupungin kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena oleva käsittelykeskus toteutuessaan parantaa jätehuollon toimintaedellytyksiä alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti erityisesti pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjanmaan TE-keskus kertoo lausunnossaan, että arviointiselostuksessa on esitetty hyvin käsittelykeskuksen turvallisuusjärjestelyt koskien alueelta lähteviä vesiä. Pohjanmaan TE- keskus katsoo kuitenkin, ettei pienet riskit ja hyvät turvajärjestelmät anna aihetta sivuuttaa YVA- selostuksessa mahdollisia ongelmia, joita voi syntyä häiriötilanteissa. Käsittelykeskuksella käsiteltä-

8/14 vien aineiden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on selvitettävä, ottaen huomioon vastaanottavien vesistöjen erityispiirteet, esimerkiksi raskasmetallien vaikutukset kaloihin. Pohjanmaan TE- keskus katsoo tarpeelliseksi myös selvittää selostuksessa puhtaiksi luokiteltujen vesien tilan, muun muassa katto- ja pysäköintialueen vedet. TE- keskuksen näkemyksen mukaan kaksi näytteenottoa vuosittain seurantaohjelmassa on liian vähän. Toimintakauden aikana vesinäytteitä on syytä ottaa useammin ja lisäksi aina poikkeustilanteessa, esimerkiksi kaatosateiden yhteydessä tai toiminnan häiriötilanteessa. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalojen hyödyntämiseen on myös seurattava. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa lausunnossaan, että vesien johtaminen alueelta on esitetty heikosti ja se vaatii lisäselvityksiä. Yhdistyksen mielestä tasausaltaiden mitoitus tulisi olla suurempi ja varmistettava, ettei käsittelemättömiä vesiä voi päästä missään tapauksessa purkuojaan tai muta kautta maastoon tai alueen vesiin. Pinta- ja pohjavesistä tulee seurata dioksiinien, furaanien ja PAH- yhdisteiden määriä. Muistutukset ja mielipiteet Smedsby Ungdomsförening r.f, Svenska Folkpartiet i Smedsby-Böle r.f, Smedsby Skifteslag, Smedsby-Böle jaktklubb, Smedsby hembygdsförening r.f Yhdistykset muistuttavat lausunnossaan, että sää- ja tuuliolosuhteiden muutoksia ei ole lainkaan huomioitu "myrkkyvuoren" vaikutuksissa. "Myrkkyvuoren" tuli sijaita harjulla eikä kuopassa. Arviointiselostuksessa ei huomioitu, että Lintuvuoren teollisuusalueella on elintarviketeollisuutta, jolle voi aiheutua haittaa ilman kautta tulevista "myrkkyvuoren" hiukkasista. Yhdistyksen mielestä ei ole tehty tutkimuksia, joilla voitaisiin osoittaa, ettei riskejä ole myrkyllisistä päästöistä ja tämäntapaisesta laitoksesta lähellä asutusta. Laitosta ei tulisi rakentaa ennen kuin ohikulkutie on valmis. Maanomistajille pitäisi selvittää ja maksaa maiden ja asuntojen arvonaleneminen, mikäli laitokselle myönnetään toimintaan lupa. Allekirjoittaneet vastustavat hanketta. Petsmon jakokunta Petsmon kylän jakokunta vastustaa hanketta ja perustelee asiaa seuraavasti. Lappsundinjoki on jo nyt voimakkaasti pilaantunut. Nykyisin Petsmon asutusalueelta tulevat jätevedet on yksi suurimpia jokiveden pilaajia. Vaikka päästöt muun muassa minkki- ja kettutarhoilta ja pelloilta ovat vähentyneet, näkyy kuollutta sinilevää joka kevät. Jakokunta epäilee saastumislähteeksi Stormossenin jätevesiä. Jakokunta ehdottaa, että käsittelykeskuksen jätevedet ohjattaisiin etelänsuuntaan, ohi Pilvilammen Eteläiselle Kaupunginlahdelle. Mikäli jätevedet johdetaan Finnbäckeniin, tulee tehdä perusteellinen tutkimus Finnbäckenin, Lappsundinjoen sekä Hylpetfjärdenin sedimenteistä ennekuin laitos otetaan käyttöön. Jakokunta toteaa, että Petsmossa tuulee monta kertaa vuodessa enemmän kuin 20 m/s. Jakokunta esittää, että vesinäytteitä tulee ottaa joka kuukausi kesäaikana. Iskmon, Koskö, Köklot, Norra Jungsund, Petsmon ja Södra Jungsundin jakokunnat Jakokunnat vesialueiden omistajina arvioivat suunnitellun käsittelykeskuksen aiheuttavan sellaisia vuotoja ja päästöjä, joista aiheutuu suuria riskejä. Jakokunnat vastustavat hankkeen toteuttamista.

Karperön jakokunta 9/14 Jakokunta vastustaa pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen perustamista Stormossenin alueelle, koska alue sijaitsee liian lähellä pohjavesialuetta, Karperöfjärdeniä sekä valuma-aluetta, josta vesi tulee järveen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on aivan liian vähän tutkittu, missä ja kuinka vesisuonet kulkevat maassa. Lisäksi tutkimus on rajattu vain toiminta-alueelle. YVA- selostuksessa ei ole mainintaa siitä, että kuinka voidaan taata, että Karperön kunnostushankkeen ja ympäristökeskuksen tuloksena syntyvät toimenpide-ehdotukset huomioidaan. Karperöfjärdenin itäistä puolen kunnallista suunnittelua ei ole huomioitu selostuksessa. Jakokunta toteaa vielä, että YVA- selostus ei sisällä suunnitelmaa kriisitilanteiden tai onnettomuuksien varalta. Finnbäckens rensningsbolag, Kvevlax jaktklubb, Kvevlax samfällighet yhteensä 72 henkilöä Mielipiteen esittäjät vastustavat käsittelykeskuksen sijoittamista esitetylle alueelle, joka sijaitsee Sepänkylän ja Koivulahden kylätaajamien läheisyydessä. Perusteluina mainitaan se, että YVA ei anna yksiselitteisiä vastauksia hankkeen vaikutuksista ihmisiin, eläimiin, kasveihin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin, ilmapäästöihin meluun, liikenteeseen, elämän ja elinkeinon edellytyksiin. Käsittelykeskuksen sijoittaminen tulee aiheuttamaan kauaskantavia taloudellisia ja kielteisiä vaikutuksia sekä elinkeinoelämälle että asutuksen kehittymiselle. Pölyn leviämiseen lähialueelle tulee ottaa vakavasti sekä laskelmiin, jotka perustuvat Vaasan lentoasemalla tehtyihin tuulihavaintoihin. Pölypäästöjen ja melun karttojen tulee ulottua Koivulahden kylään saakka. Tärkeä kysymys on, johon ei ole selkeästi vastattu, on se, kuinka loppusijoituspaikan päästöt tapahtuvat. Mielipiteessä todetaan, ettei Finnbäcken ole mikään suuri vesistö ja sen läpi voi virrata vain rajallinen vesimäärä. Mielipiteessä kysytään käsittelykeskuksen todellisia jätevesimääriä. Liikennemäärät tulevat lisääntymään, joka kiistattomasti ilmenee raportista. Sitä vastoin liikenne Vaasasta ja Vaasaan Eurooppa tiellä 8 tulee vielä hidastumaan. Samaan aikaan raskaiden liikennekuljetusten määrä myrkyllisillä kuormilla tulevat lisääntymään. Mielipide 1 Mielipiteen esittäjä toteaa, ettei mikään Salvorin ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ole vakuuttanut, että tämä suunnitelman voisi hyväksyä. Riskit jäävät ilmaan, vesiin ja ympäristöön. Mielipide 2 Mielipiteessä todetaan, että Vattvikenin ja Pilvilammen vedenottamot ja pohjavesi on vaarassa. Pöly ja melu vaikuttavat asutukseen. Mielipiteen esittäjä toteaa virkistysreitin kulkevan vaikutusalueella. Mielipiteen esittäjä kysyy, eikö 50 metriä korkea myrkkyvuoresta kulkeudu tuulella haitallisia aineita Sepänkylän taajamaan? Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta puuttuu tärkeä Natura 2000- Vedahuggetin alue samoin kuin suojeltujen eläin- ja kasvilajien arviointi. Mielipiteen esittäjä toteaa, että luotettavat veden- ja ilmanlaatutiedot puuttuvat. Sedimenttitutkimuksia tulee tehdä oikeana ajankohtana. Mielipide 3 Mielipiteen esittäjä toteaa, että haitalliset aineet voivat levitä sekä ilman että veden kautta ja saastuttaa veden. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ei ole arvioitu myrkkyjen vaikutuksia metsätalouteen ja metsänkasvuun. Lisäksi mielipiteessä sanotaan, että virkistyskäyttö sekä marjojen ja sienien poiminta voi loppua, mikäli laitos rakennetaan. Arviointiohjelmasta puuttuu vaihtoehtoiset sijoituspaikat.

10/14 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankkeen tausta, suunnittelutilanne ja tarkoitus on esitetty selostuksessa asianmukaisesti ja riittävän laajalti. Sijoituspaikan valintaa on perusteltu sillä, että alue sijaitsee jätehuoltoon varatulla alueella sekä hyvä liikenteellinen sijainti ja hyvät perustamisolosuhteet. Käsittelytoimintojen kuvaus jää yleissuunnitelman tasolle, sillä ympäristövaikutukset arvioidaan täydellä kapasiteetilla ja vasta mahdollisesti haettavassa ympäristöluvassa esitellään tarkemmin hankkeen keskeiset ominaisuudet, kuten käsiteltävät jätteet, tuotteet, tuotantomäärät ja ympäristövaikutukset. Pilaantuneista maista arvioidaan raportissa hyödynnettävän noin 90 %. Hyötykäyttökohteiden kuvaus jää kuitenkin puutteelliseksi. Selostuksen kuvaus teollisuuden sivutuotteista on niin suppea ja yleisellä tasolla, että sen perusteella on vaikea hahmottaa niiden ympäristövaikutuksia. Vesien käsittelyn kuvaus on epäselvä. Luvun aluksi todetaan, että käsittelykentän puhtaat pintavedet johdetaan tienvieriojiin ja puretaan käsittelyalueen ulkopuolisiin avo-ojiin. Seuraavassa kohdassa todetaan, että kaikki loppusijoitusalueelle ja käsittelykentälle satavat vedet johdetaan käsittelyyn. Suotovedet käsitellään Salvor Oy:n omilla käsittelymenetelmillä (reaktiivinen suodatus) tai ne käsitellään luvan omaavalla vastaanottajalla. Edelleen todetaan, että poikkeustilanteissa, kuten tulvissa, käsittelyalueen vesiä voi päästä viemäriverkoston ohi, ja tarvittaessa varaudutaan estämään sadevesien pääsy ulkopuolelle. Vedet johdetaan poikkeustilanteissa jätevedenpuhdistamolle ja edelleen käsittelyyn. Jää epäselväksi, mitä vesiä kulloinkin tarkoitetaan ja mihin ne on tarkoitus normaali- ja poikkeustilanteissa johtaa. Muodostuvien vesien määrää todetaan vähennettävän mm. rakentamalla käsittelyalueen kentät ja loppusijoitusalueet tiiviiksi, "jolloin pintavesien pääsy maaperään estyy". Tiiviit kentät eivät vähennä, vaan päinvastoin lisäävät käsiteltävän veden määrää. Tekstissä todetaan, että viemäriin johdettavan veden laadun ehdot saadaan laitoksen pitäjältä.. Myös käsittelykeskuksen ympäristöluvassa voidaan antaa jäteveden johtamista koskevia ehtoja, ja ne voivat olla jätevedenpuhdistamon antamia ehtoja tiukemmatkin. Hankkeen kuvauksessa on esitetty melko suppeasti esim. käsittelykentiltä tai loppusijoitusalueelta muodostuvan jäteveden laatua, vaikka niistä on tutkimus- ja seurantatietoa olemassa. Välivarastoinnin käyttö- ja hoitosuunnitelma tulee tehdä huolella, sillä käsittelyprosessia odottavat muun muassa pilaantuneet maat ja teollisuuden jätteet voivat odottaa jatkokäsittelyä jopa kolme vuotta varastohalleissa tai peitetyissä aumoissa. Arviointiselostuksen mukaan varsinaista käsittelytoimintaa on vain 10 viikon aikana vuodesta ja noin 1-2 vuoden välein. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Vaikutusarvioinnin pohjana on ollut ympäristön nykytila, jonka kuvaus pohjautuu olemassa olevaan aineistoon ja jo aiemmin tehtyihin luonnon perustilan selvityksiin. Arviointien, tarkastelualueen ja vaikutusalueen rajausta voidaan pitää pääosin asianmukaisena. Toiminnan vaikutuksia tarkasteltaessa tulisi tarkastelualuetta kuitenkin vielä laajentaa niin, että vaikutukset muun muassa lähialueen Karperöfjärdenin itäpuolelle selvitettäisiin esitetyssä kannanotossa ilmenevällä tavalla. Hankkeen ympäristövaikutukset muodostuvat laitoksen toiminnan aikana pääosin päästöistä ilmaan,

11/14 vesiin sekä laitoksen aiheuttamista liikennemäärien muutoksista. Käsittelymenetelmien ympäristövaikutukset tulee rajata lupamääräyksiin ja lähtötilanne ympäristön tilan osalta tulee kirjata selvästi toiminnan alussa mahdollisesti myöhemmin ilmaantuvien vastuukysymysten varalta. Selostuksessa on esitetty reaktiivinen suodatus jätevesien käsittelyksi laitosalueella. Tältä osin selostusta voidaan pitää puutteellisena ja hankkeessa onkin syytä varautua tehokkaan jätevesien esikäsittelyn rakentamiseen. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan kaksi näytteenottoa valumavesistä vuosittain seurantaohjelmassa on liian vähän. Toimintakauden aikana, varsinkin toiminnan alettua, sekä pintaettä pohjavesinäytteitä on syytä ottaa useammin ja lisäksi aina poikkeustilanteessa, esimerkiksi kaatosateiden yhteydessä tai toiminnan häiriötilanteessa. Samoin pölypäästöjä tulee seurata käsittelyn ja varastoinnin aikana. Yhteysviranomainen toteaa, että muistutuksissa tarpeelliseksi katsottu selvitys ja seuranta käsittelykeskuksessa käsiteltävien aineiden vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen on tarpeellinen. Lisäksi tulee selvittää puhtaiksi luokiteltujen vesien tilan, muun muassa katto- ja pysäköintialueen vesien tila ja seurannan tarve. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu on suoritettu asianmukaisesti. Arviointiselostukseen on lisätty selventävät havainnekuvat maisemavaikutuksista. Vaihtoehtojen kustannuksia ei YVA- menettelyssä arvioida tai vertailla kuten ympäristövaikutuksia, vaikka toteuttamismahdollisuudet ajankohtineen riippuvat luonnollisesti siitä miten hankkeeseen osoitetaan varoja. Asukkailla on ollut paikan valinnasta voimakasta vastustusta esimerkiksi noin 800 henkilön allekirjoittama vastustusadressi. Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja seuranta Haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen on esitetty keinoja. YVA -selostuksessa on esitetty haitallisten vaikutusten torjunta ja lieventäminen kohdassa epävarmuustekijöitä ja hankkeeseen liittyvien riskien arviointia. Jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja niihin liittyviin toimintoihin liittyykin toiminnallisia (jätteet, laitteiden häiriötilanteet, inhimilliset erehdykset, vahinkotilanteet, tulipalot jne.) ja ulkoisia (poikkeukselliset sääolot, alusonnettomuusjätteiden vastaanotto jne.) riskejä, epävarmuustekijöitä tai poikkeuksellisia tilanteita, joista voi aiheutua haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Lausunnoissa kiinnitettiin melko paljon huomiota vaikutusten seurantaan eri vaikutusten osalta. Yhteysviranomainen korostaa seurannan toteuttamisen merkitystä. Osallistuminen ja raportointi Arviointimenettelyn osallistumisjärjestelyt on kuvattu arviointiselostuksessa riittävällä tavalla ja selkeästi. Kansalaisten ja eri intressiryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa muun muassa tiedottamis- ja kuulemismenettelyn yhteydessä. Hankkeella on ollut ohjausryhmä. YVA menettelyn aikana pidettiin kaksi yleisötilaisuutta Mustasaaressa. Arviointiohjelman yleisötilaisuus oli 26.4.2006 ja arviointiselostuksen yleisötilaisuus oli 29.5.2006. Sidosryhmille

12/14 ( maanomistajille, asukkaille, asukasyhdistyksille ja muille järjestöille) järjestettiin erillinen tilaisuus maaliskuussa ennen arviointiohjelman yleisötilaisuutta sekä huhtikuussa ennen arviointiohjelman yleistä esittelyä. Sidosryhmille oli jaossa yleisötilaisuudessa asukaskyselylomake, jolla oli mahdollisuus ilmaista näkemyksensä vaihtoehdoista ja hankkeesta. Prosessin aikana saatuja näkemyksiä on kirjattu arviointiselostukseen. Arviointiselostus on riittävän selkeä ja sitä on havainnollistettu piirroksin, kuvin ja kartoin. Arviointiselostus on myös ruotsiksi. Arviointiselostuksesta on molemmilla kielillä tehty tiivistelmä. Taulukot, tietoiskulaatikot ja oleellisten yksityiskohtien kuvittaminen edesauttavat kokonaiskuvan saamista. Vaihtoehtojen vertailu on selkeästi esitetty. Arviointiselostuksen riittävyys Salvor Oy:n pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksesta laadittua ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan pitää riittävänä, edellyttäen että yhteysviranomaisen esittämät lisäselvitystarpeet huomioidaan mahdollisesti hankkeen jatkosuunnittelussa. Arviointiselostuksessa on esitetty, tarpeellisessa määrin, ohjelman osalta vaaditut tiedot tarkistettuna sekä asetuksessa ympäristövaikutusten arvioinnista edellytetyt seikat. Yhteysviranomaisen lausunnossaan arviointiohjelmasta esittämät näkökohdat on huomioitu riittävästi. Arviointiselostus on hankkeen laajuuden vuoksi melko yleispiirteinen, ja se keskittyy merkittäviin vaikutuksiin kuten on tarkoituskin. Arviointiselostuksesta laadittu tiivistelmä on kokonaisuutena selkeä. Yhteysviranomainen muistuttaa lausuntojen ja muistutuksien huomioon ottamiseen jatkosuunnittelussa. LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille. Lisäksi lausunto pidetään yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan virka-aikana Mustasaaren kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla ja Mustasaaren kunnan pääkirjastossa sekä Vaasan kaupungin virallisella ilmoitustaululla pääkirjaston kansalaisinfossa. Lausunto on myös luettavissa ympäristöhallinnon www-sivuilta osoitteessa: www.ymparisto.fi/lsu -> ympäristönsuojelu -> ympäristövaikutusten arviointi. Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle jäljennökset annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa.

13/14 Johtaja Pertti Sevola Insinööri Sirpa Lindroos Suoritemaksu 6 720 Maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) olevan alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaan. (Maksu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitetusta arviointilausunnosta on 6 720 euroa, kun hanke tai sen vaikutukset katsotaan ulottuvan vähintään kahden kunnan alueelle). Valtion maksuperustelain perusteella maksua koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, voi sen sijaan vaatia siihen kirjallisesti oikaisua Länsi-Suomen ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa tämän maksun määräytymisestä. Jakelu Salvor Oy, Hatanpään valtatie 24, 33100 Tampere Tiedoksi Lausunnon antajat Mielipiteen esittäjät Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus, liitteenä 2 kpl arviointiohjelmia suomeksi ja ruotsiksi

14/14