L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211, Telefax 06 367 5251 PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2005 Diaarinumero LSU 2003 Y 1111 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee olemassaolevan broilerkasvattamon ja muiden eläinsuojien toimintaa Jalasjärven kunnan Alavallin kylässä. HAKIJA Kiviniemi Pekka Oy Ijäksentie 80 61640 Alavalli LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin tuotantotilat 60 000 broilerin kasvattamiseen. Tilalla pidetään lisäksi nykyisin 38 emolehmää, 38 vasikkaa, 9 hiehoa, 6 hevosta ja 10 lammasta. Kasvattamot ja muut eläinsuojat sijaitsevat kiinteistöllä Yli Kiviniemi RN:o 4:30, Valli, Jalasjärvi, kiinteistötunnus 164 416 0004 0030. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 31.12.2003 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 2. momentin mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikalle, on tullut hakea toiminnalle ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003 mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen.
Broilerkasvattamo on IPPC luokan (Euroopan yhteisön neuvoston direktiivin 96/61/EY) laitos, koska direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 50 000 broileria, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen mukaiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 8.12.1998 (Jalasjärven terveyslautakunta). Hakemuksessa esitetty eläinsuojan paikka sijaitsee asemakaavan ulkopuolella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Alavallin kylässä noin 13 km:n etäisyydellä Jalasjärven keskustasta kaakkoon. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä kasvattamoista. Alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee neljä naapurien asuinrakennusta. Broilerhallit tai muut eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesiottamot ovat noin 700 metrin päässä kasvattamoista lounaaseen sijaitseva Salonmäen vesihuolto osuuskunnan vedenottamo ja 850 metrin etäisyydellä kaakkoon sijaitseva Kokon vesiyhtymän vedenottamo (pohjavesialuekartta 22.11.1994, Vaasan vesi ja ympäristöpiiri). ELÄINSUOJA Eläintilat ja tuotanto Kasvattamoiden eläinmäärä on nykyisin 60 000 broileria kahdessa hallissa. Vanhempi halli on vuonna 1991 laajennettu yhteensä 1324 m 2 :n halli 30 000 broilerille ja uudempi halli on vuonna 1999 rakennettu 1324 m 2 :n laajuinen 30 000 broilerin kasvattamo. Kasvatustoiminta tapahtuu 6 7 erässä vuosittain. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään 2 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään. Tuotettava lihamäärä on noin 546 000 kg vuodessa. Tilan kylmäpihatossa pidetään enintään 38 emolehmää ja 38 vasikkaa. Kylmäpihaton yhteydessä on jaloittelutarha. Vanhassa navettarakennuksessa on 9 hiehoa, 6 hevosta ja 10 lammasta. Lannan ja jätevesien käsittely Kasvattamohalleissa broilerit pidetään kuivikepohjalla, jossa kuivikemateriaalina on kutteri tai turve tai molemmat noin 4 cm:n vahvuudelta. Molemmat hallit on rakennettu teräsbetonipohjaisina ja niiden betoniseinän korkeus on noin 3 4 metriä. Lanta siirretään kasvatushalleista etukuormaajalla kuljetuskalustoon, jonka jälkeen hallit puhdistetaan lakaisukoneella. Lattiat pestään höyrypainepesurilla ja jätevedet johdetaan kahteen 40 m 3 :n säiliöön. 2
Varastot Muut eläimet pidetään kuivalannalla ja kuivikemateriaalina on olki. Kylmäpihatossa emolehmien ja vasikoiden lanta varastoidaan eläinsuojassa eläinten alla ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kylmäpihaton lattia on teräsbetonia, seinät osittain harkkoa ja osittain filmivanerivahvisteisia. Kylmäpihaton lanta tyhjennetään suoraan pellolle kerran vuodessa. Kylmäpihaton yhteydessä oleva jaloittelutarha on asfalttipohjainen ja sen jätevedet johdetaan asfaltin pintaa pitkin sen keskiosaan ja naapurin rajalla olevaan ojaan. Kasvattamoiden lannan varastointi tapahtuu kuivalantalassa, jonka pinta ala on 250 m 2 ja varastotilavuus noin 500 m 3. Vanhassa navettarakennuksessa pidettävien hevosten ja lampaiden virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja hiehojen virtsa johdetaan eläintilan alla olevaan 35 m 3 :n säiliöön. Hevosten, lampaiden ja hiehojen lanta varastoidaan vanhassa lietesäiliössä, jonka tilavuus on noin 150 m 3. Kasvattamoiden ja muiden eläinsuojien lannan varastointitilavuutta puuttuu noin 380 m 3. Lanta käytetään kokonaisuudessaan omille pelloille. Kasvattamoiden ja muiden eläinsuojien jätevesiä muodostuu kasvattamohallissa noin 42 m 3 ja hiehojen virtsaa noin 84 m 3. Jätevesien varastotilavuutta on noin 114 m 3 ja ne tyhjennetään keväisin omalle pellolle. Tilan käytössä on noin 140 ha peltoa lannan ja jätevesien levitykseen. Levityspellot ilmenevät lupahakemuksen liitteenä olevista kartoista. Lannan levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 25 aikana ja 30 % syksyllä viikkojen 35 37 aikana. Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 5 000 litraa. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja se on maanalainen. Muita öljytuotteita varastoidaan alle 400 litraa, jotka säilytetään tynnyreissä betonialustalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Liikenne Hakemuksen mukaan kasvatustoiminta on siten järjestetty ettei siitä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä toimintaa liity erityisiä riskejä. Kasvattamolta tulevat hälytykset olosuhteiden muuttuessa kasvattamossa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Eläinkuljetuksia on kasvattamoiden tyhjentämisen aikana noin 6 rekkaa erää kohden, 6 7 kertaa vuodessa. Lantakuljetuksia on 10 15 kuljetusta erää kohden. Untuvikoita tuodaan yhdellä kuorma autolla erää kohden. Rehukuljetuksia on noin 7 kertaa erää kohden, noin 50 kpl vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin 4 tonnia vuodessa, jotka on toimitettu toistaiseksi metsään, jatkossa raatokuljetuksina Honkajoen destruktiolaitokselle. Jäteöljyä muodostuu noin 200 l ja muuta ongelmajätettä vähäisiä määriä. Sekajäte menee Lakeuden Etapille ja metallijäte kierrätykseen. 3
ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu 3.2. 3.3.2004 Jalasjärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ilmoitustauluilla sekä tiedotettu Jalasjärven paikallislehdessä. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Jalasjärven kunnan ympäristötoimistolla. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty erikseen tieto eläinsuojan naapureille lupahakemusasiakirjoihin liitetyn jakelulistan mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Jalasjärven kunnanhallituksella puoltaa hakemuksesta. Jalasjärven ympäristölautakunta toteaa, että lähin asuinrakennus on lounaassa noin 150 metrin etäisyydellä hevostallista 210 m broilerhalleista. Eläinsuojan itäpuolella 240 m etäisyydellä ja eteläpuolella 310 m etäisyydellä sijaitsee naapurin asuinrakennus. Olosuhteet eivät ole paikalla muuttuneet ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijalle on kirjeellä 13.5.2004 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on suullisesti todennut, että vastineen antamiseen ei ole tarvetta. Maastossa pidettiin 7.6.2005 tarkastus, jonka tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tarkastuksen yhteydessä sovittiin laadittavaksi laskelma tarvittavista lannan ja jätevesien varastotilavuuksista. Laskelma on laadittu 10.6.2005 ja tarkastettu hakijan kanssa. Jaloittelutarhan jätevesien käsittelyn suunnittelu laaditaan hakijan toimesta myöhemmin. Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt ympäristölupahakemustaan toimittamalla suunnitelman rakennettavasta lantalan lisätilavuudesta 21.6.2005. Suunnitelmassa on esitetty kuivalantalan pohjapiirros, leikkauspiirros sekä laskelma lantalan tilavuudesta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Kiviniemi Pekka Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle Jalasjärven kunnan Vallinkylän tilalle Yli Kiviniemi RN:o 4:30 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, YsA 10, 19 ) 4
Lupamääräykset 1. Eläinmäärä Broilerkasvattamoissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 60 000 broileria. Tilalla voidaan näiden lisäksi pitää enintään 38 emolehmää, 38 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa, 6 hevosta ja 10 lammasta erillisissä eläinsuojissa. 2. Lannan ja pesuvesien varastointi Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida tiiviillä varastointialustalla (betoni, asfalttibetoni tai muu vastaava materiaali) siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalista. Lannan vesitiivistä varastointitilavuutta tulee olla jatkuvasti käytettävissä vähintään 1 410 m 3. Varastotilat tulee mitoittaa 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaan. Puuttuva lantalatilavuus tulee rakentaa valmiiksi 30.9.2005 mennessä. Emolehmien ja vasikoiden eläinsuoja on tyhjennettävä lannasta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja se on varastoitava vesitiiviissä lantalassa. Emolehmien ja vasikoiden eläinsuojan pohja ja seinämät on rakennettava vesitiiviiksi vähintään 60 cm:n korkeudelta 20.6.2006 mennessä. Kasvattamoiden pesu ja desinfiointivedet sekä eläinsuojien virtsa, ja eläinsuojien muut jätevedet kuten pesuvedet ja wc vedet on varastoitava vesitiiviissä säiliöissä. Tilalla on oltava riittävästi varastotilavuutta kaiken toiminnassa muodostuvan jäteveden varastoimiseen asianmukaisesti. Varastotilat tulee mitoittaa 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaan. Jätevesien varastointitilavuutta on oltava eläinsuojan käytössä hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen vähintään 66 m 3. Jaloittelutarhan jätevedet on otettava talteen ja varastoitava asianmukaisesti siten, että ne eivät pääse ympäristöön. Jätevesien talteenottamisesta ja varastoinnista on esitettävä suunnitelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2005. Suunnitelmassa on esitettävä laskelmat jätevesien varastoinnin mitoituksista sekä piirrokset jätevesien johtamisjärjestelyistä ja säiliöistä. Jätevesien talteenottamiseksi ja käsittelemiseksi tarvittavat järjestelyt on rakennettava valmiiksi 20.6.2006 mennessä. Lantavarastot ja jätevesisäiliöt on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti ja samalla niiden kunto tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli rakenteissa tai käsittelylaitteissa havaitaan vaurioita tai ongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot tai ongelmat korjattava mahdollisimman pian. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lanta ja jätevedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteina. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 134 hehtaaria, mikäli osaa levitysalasta ei korvattu lannan toimitussopimuksella. Pellolle levitettävästä lannasta on tehtävä ravinneanalyysit viiden vuoden välein lannan kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin pitoisuuden selvittämiseksi ennen levitystä. Peltolevitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoi 5
suus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös muulta osin sitä, mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan sekä 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lanta on levitettävä siten, ettei niitä joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen ja niiden käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä niiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. Pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lantaa ei saa levittää luokiteltujen pohjavesialueiden muodostumisalueelle. Kuivalantaa voidaan levittää pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen väliselle vyöhykkeelle keväällä enintään yhden satokauden edellyttämä ravinnemäärä. Jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Jätevesien levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan levityksestä määrätty. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottopaikoista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä varastotilat hyvässä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Kuivalannan tai kompostin muu varastointi, kuten patterivarastointi pelloilla, on kielletty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Kasvattamossa on käytettävä kuivikkeena turvetta siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pääosa on turvetta. Lannan tai jätevesien varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai kärpäshaittaa lähiasutuksen alueella. Haittojen esiintymisen estämiseksi on lanta tarvittaessa kalkittava tai peitettävä katteella, turvekerroksella tai haittojen esiintyminen on estettävä muulla tehokkaalla tavalla. Eläinsuojat on pidettävä puhtaina ja niiden ilmastointi sekä lämpötila tarkasti säädettynä siten, että hajujen muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Kasvattamoiden ympäristö, rehuvarastot, lantavarastot ja jätevesisäiliöt sekä lannan käsittely ja kuljetusvälineet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuljetukset Lannan ja jätevesien kuormaukset tulee hoitaa niin, että niitä ei joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma pe) klo 06.00 22.00 välisenä aikana. Lanta ja jätevedet on kuormattava, kuljetettava ja levitettävä siten ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Kuljetukset ja levitys tulee järjestää siten, että aineksia ei joudu ve 6
sistöön tai ojiin. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön, on kuljetukset välittömästi keskeytettävä, likaantuneet alueet siivottava ja kuljetuskalusto kunnostettava tai muutoin varmistuttava siitä, että kuljetus voidaan hoitaa asianmukaisesti. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet sekä käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava vuosittain hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet on kerättävä erilleen Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden avopoltto on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee lukita tankkausten väliaikoina tai muutoin estää ulkopuolisten mahdollisuus päästä käsiksi säiliöihin. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan palo ja pelastustoimelle. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Eläinsuojan toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat: kasvatuserän koko, muodostunut lantamäärä lannan ravinneanalyysien tulokset vähintään viiden vuoden välein tiedot lannanlevitysalueista kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille ja sitä on säilytettävä vähintään viisi vuotta. 9. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 7
Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämiseksi toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Kasvattamot sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolle broilertuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamoiden eläinmäärä ja niiden sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty kasvattamoiden ja muiden eläinsuojien enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti toiminnan kapasiteetin määrittelemiseksi. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lantavarastojen mitoitus ja rakentamisen laatuvaatimukset perustuvat asiasta annettuun maaja metsätalousministeriön viranomaismääräykseen ja ohjeeseen (MMM RMO C4). Lannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta myös jätelain perusteella. Varastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa varastotilojen rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Päätöksessä on annettu tarpeelliset määräykset lannan hyödyntämisestä ympäristönsuojelulain 43 ja 45 mukaisesti. Lanta ja jätevedet tulee voida hyödyntää niin, että vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia ei muodostu. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintaloudelle ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Peltoalavaatimuksessa on huomioitu keskimääräinen hehtaarikohtainen fosforilannoitustarve. Valtioneuvoston asetus 931/2000 ja ympäristötuen sitoumusehdot säätelevät fosforin lannoituskäyttöä. 8
Lanta on levitettävä sulaan ja lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti. Viljavuusanalyysiin ja lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja näin ollen ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan nopealla multauksella tai sijoittamisella kasvustoon rajoitetaan myös ammoniumtypen hävikkiä ilmakehään ja siitä aiheutuvaa ympäristön kuormitusta. Lannan levitys tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille voi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lannan levityskielto pohjavesialueelle on tarpeen pohjaveden laadun turvaamiseksi. (lupamääräys 3) Määräys turpeen käytöstä on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Puhtaanapito ja yleinen siisteys vähentävät päästöjä olennaisesti. (lupamääräys 4) Kuljetukset tapahtuvat naapurien läheisyydessä, joten niiden mahdollisimman haitaton järjestäminen on tarpeen. Lupamääräyksessä kuljetusten järjestäminen asetettuna kellonaikana ei ole ehdoton vaatimus vaan tavoiteltava tilanne, koska toiminnan luonteen vuoksi kuljetuksia voidaan joutua järjestämään muunakin aikana. Kuljetukset tulee pystyä järjestämään ilman ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteen avopoltto on jätelain kieltämää hallitsematonta jätteiden käsittelyä, koska siinä ei saavuteta riittävää lämpötilaa, palaminen on epätasaista ja se muodostaa haitallisia savukaasuja sekä hajuhaittoja. Polttonestesäiliöiden asianmukainen varustaminen ja varautuminen polttonesteiden vuotoihin estää tarvittaessa tehokkaasti maaperän pilaantumista. Vuotojen ilmoittaminen voi olla tarpeen öljyntorjuntatoimien suorittamiseksi. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan tarkkailu on tarpeen näiden toimien kirjaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) on tarpeen valvonnallisista syistä. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympä 9
ristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos ympäristökuormitusta voidaan olennaisesti vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset kasvattamoiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (lupamääräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 30.11.2015 mennessä. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan lupamääräysten tarkistamiseksi esittää seuraavat selvityksen ja tarkkailutulokset: yhteenveto ravinneanalyyseistä, lannanlevitysalueista ja kuolleiden eläinten käsittelystä selvitys eläinsuojassa pidettyjen eläinten määristä selvitys toimista, joilla ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pyritty vähentämään tai rajoittamaan Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 16 19, 21 22 ja 30 Jätelaki 6, 15, 19, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Muut ohjeet Edellisten säädösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettu huomioon Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) 10
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 840 euroa Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen 1237/2003). Hakemus on kuitenkin tullut vireille vuoden 2003 aikana, joten maksun määräämiseen sovelletaan tuolloin voimassa ollutta asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001). Kyseisen asetuksen mukaan eläinsuojan ympäristölupapäätöksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 840 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pekka Kiviniemi, hakija Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Iisakkila Aune ja Erkki, Ala Vallintie 1410 B, 61640 ALA VALLI Koivusaari Pentti, Ojarintie 61, 61640 ALA VALLI Kuusisto Sirkka, Ojarintie 21, 61640 ALA VALLI Mäkisalo Jukka, Ratikyläntie 124 A 1, 61640 ALA VALLI Mäkisalo Väinö, Ijäksentie 43, 61640 ALA VALLI Kiviniemi Mauno, Kiviniementie 80, 61640 ALA VALLI Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ilmoitustaululla sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kyseessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. 11
Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros 12