PoSoTe II väliraportit PoSoTe VäliEtappi -seminaari 30.3.2017 KYS
Tuotanto -yhteenveto Lapset, nuoret, perheet Ikääntyneet Yhteiset palvelut ja työikäiset
Lapset, nuoret ja perheet Ehdotukset ja tulokset 5 seudullisen laaja-alaisen perhekeskuksen rakenne Perhekeskukset toimisivat hyvinvointia edistävinä, perheiden ongelmia seulovina ja varhaisen tuen yksikköinä. Tarvittava konsultaatiotuki järjestetään erityispalveluista. Perhekeskusten rinnalle kunnissa sijaitsevien perheasemien verkosto. Perheasemat toimivat osana tulevan maakunnan sote-keskuksia ja ne tarjoaisivat tiettyjä perheiden ydinpalveluita. Perheasemat toimivat maakunnan määrittämissä toimipisteissä. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Työryhmä jatkaa lapsiperheiden erityispalveluiden resurssien ohjausmallin ja palveluohjauksen suunnittelua. Suunnittelussa painotetaan omatyöntekijämallia. Lisäksi ehdotetaan siirryttäväksi lähetteellisistä erityispalveluista jalkautuviin ja konsultoiviin seudullisiin erityispalveluihin. Digitalisaation käyttöönoton suunnittelua laaja-alaisesti Muuta: Palvelujen yhteensovittamiseen mallinnetaan uudentyyppinen erityistason palvelumalli ja malli integroiduille monialaiselle tiimityölle.
LAPE kysymykset Missä määrin peruspalveluiden markkinaosuutta sotekeskuspalveluissa suunnitellaan? (Linjauksen mukaan suunnataan vastaavasti perheasemapalveluita ko. sote-keskuksiin.) Jatketaanko suunnittelua em. laaja-alaisen perhekeskusverkoston ja perheasemamallin pohjalta? Käyttääkö maakunta päätösoikeuttaan valinnanvapausmallista siltä osin, että tulevatko äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ns. suoran valinnan palveluiksi jo 1.1.2019?
Ikääntyneet / huomiot Tuotantotapa Ikääntyvien palvelujen tuotantotapa on markkinavetoinen ja keskittyy yhtiöihin ja maakunnan liikelaitokselle. Vähintään 15 % kiireettömistä sosiaalihuollon palveluista tuotetaan yhtiöissä. Vuoden 2017 palvelujen järjestämistapa asiakasmäärinä julkinen/yksityinen Pohjois-Savossa siten, että Kaavin ja Keiteleen tiedot puuttuvat. (Liitteet 1 2) tehostettu asumispalvelut 59 % / 41 % tavallinen asumispalvelut 76 % / 24 % Palveluntarve Valtakunnallisten 75 vuotta täyttäneiden peittävyyslukujen hajonta palveluittain oli suurta Pohjois-Savossa vuonna 2015. =>Tarve alueellisille, ohjeellisille valtakunnallisia tavoitteita tukeville peittävyystavoitteille 75 vuotta täyttäneiden palveluissa. kotona asuminen säännöllinen kotihoito omaishoidon tuen piirissä olevat tehostettu palveluasuminen laitoshoito Valinnanvapaus Asiakasseteli myös yksittäisiä palveluja laajempaan palvelukokonaisuuteen Asiakassetelillä ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta, mutta kyllä julkiselta yhtiöltä Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito, asumispalvelu, omaishoidon vapaat, perhehoito, päivätoiminta, tukipalvelut Henkilökohtainen budjetti - jatkuvan tuen ja avun tarve - palvelujen henkilökohtaistaminen Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito, asumispalvelu, omaishoidon vapaat, perhehoito, päivätoiminta, tukipalvelut. Jos asiakas kieltäytyy, tuottaa maakunnan liikelaitos omana tai ostopalveluna tai asiakassetelillä
v. 2017 oma vs. yksityisten tuotanto (asiakasmäärät)
Ikääntyneet / jatkovalmistelu Toiminnallinen integraatio - linjausehdotuksia Lapsiperheiden kotihoito Erityisryhmien kotihoito mielenterveys- ja päihdekuntoutujat vammaiset Hoitoringit Toimipisteverkko ja asiointialueet Tarvepohjaista tarkastelua täydennetään toimipisteverkolla (omat/ostot) ja asiointialueilla kunnittain ja tuotantoalueittain 3 5 toimipisteet kunnittain kotihoito tehostettu asumispalvelu tavallinen asumispalvelu päivätoiminta päivätoiminnan järjestämistavat oma/yksityinen tuotanto kunnittain tukipalvelujen järjestämistavat oma/yksityinen tuotanto kunnittain ateriapalvelu kuljetus
Yhteiset palvelut ja työikäiset / vastaanottopalvelut Ehdotukset Maakuntaan perustetaan yksi osakeyhtiö, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja: tuottaa ensisijaisesti valinnanvapauslain piiriin kuuluvia suoran valinnan sote- ja suun terveydenhuollon palveluita Pohjois-Savon maakunnassa voi tuottaa liiketaloudellisin perustein myös muita valinnanvapauslain piiriin kuuluvia palveluita liikelaitoksen asiakassetelillä, muiden suoran valinnan palvelutuottajien maksusetelillä tai asiakkaan henk.koht. budjetilla. voi tuottaa liiketaloudellisin perustein sote-palveluita alihankintana (yksityisille palveluntuottajille), ostopalveluja (liikelaitokselle) tai tarjota asiakaspalveluita (itse maksavat, vakuutusasiakkaat) tai tuottaa työterveyshuoltolain tarkoittamia palveluita työnantajille voi liiketaloudellisin perustein toimia maantieteellisesti Pohjois-Savoa laajemmalla alueella Yhtiöllä kolme laajaa sote-keskusta. Yhtiö tuottaa itse omana toimintanaan kaikki laajennettuun perustasoon kuuluvat sote-keskuksen ja suun hoidon yksikön palvelut kaikkien kolmen sotekeskuksen alueella.
Yhteiset palvelut ja työikäiset -vastaanottopalvelut Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Loppuraporttiin esitys niistä palvelukokonaisuuksista ja asiakkaiden palveluketjuista, jotka olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää suoran valinnan sote-keskusten sekä suun hoidon yksiköiden laajennetun perustason palveluihin. Jatkovalmistelun lähtökohdaksi on otettu, että kokonaisuus olisi mahdollisimman laaja siten, ettei nykyisiä kuntien sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja olisi tarpeen integraatio-tavoitteen vastaisesti pilkkoa. Loppuraporttiin valmistellaan luettelo niistä keskeisistä kyvykkyyksistä, mitä maakunnan omistamalla yhtiöllä tulisi olla toiminnan alkaessa 1.1.2019. Tällä hetkellä tunnistettuja kriittisiä puutteita ovat sähköinen asiointi ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut, keskitetty palveluohjaus ja markkinointi.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / päivystyspalvelut Ehdotukset Ensihoitopalvelu, terveydenhuollon päivystys (sis. suun terveydenhuollon) ja sosiaalipäivystys muodostavat liikelaitoksen sisällä saman johdon ja valvonnan alla olevan maakunnan laajuisen kokonaisuuden. Kuopiossa toimii laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Iisalmessa ja Varkaudessa toimii ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksikkö, joiden järjestämiseen haetaan STM:n lupaa. Suun terveydenhuollon varsinainen päivystys järjestetään Kuopiossa osana laajaa ympärivuorokautista päivystystä. Sosiaalipäivystys järjestetään terveydenhuollon päivystysten yhteydessä, josta se jalkautuu asiakastehtäviin kaikkialle maakunnan alueelle. Ensihoito järjestetään koko maakunnan alueelle palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoitokeskus sijaitsee laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä Kuopiossa. Maakunta edellyttää suoran valinnan sote-keskusten ja suun hoidon yksiköiden kanssa solmittavissa sopimuksissa, että näiden on järjestettävä asiakkailleen kiireellistä vastaanottoa myös arki-iltaisin, viikonloppuina ja juhlapyhinä. Päivystyspalveluilla on oma puhelinneuvonta ja palveluohjaus, joka tulee yhteen sovittaa hätäkeskustoiminnan sekä valtakunnallisen valmistelun kanssa.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / päivystyspalvelut Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnan valmistelusta tulisi sopia, joko osana tämän ryhmän työskentelyä tai yhteistyöalueen valmistelua. Työryhmä ei valmistele tällä hetkellä ensihoitoon kuulumattomien potilassiirtojen järjestämistä, valmisteluvastuun tarkentaminen Ensihoidon asema jatkovalmistelussa ja tulevassa organisaatiossa tulisi sopia, mikäli pelastustoimi muodostaa erillisen liikelaitoksen. Näkemyksemme mukaan ensihoidon tulee säilyä osana sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystä. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta ei ole esteitä sille, etteikö pelastustoimi voisi olla osa samaa arjen turvallisuuden ja varautumisen palvelukokonaisuutta.
Ehdotukset: Yhteiset palvelut ja työikäiset / osastohoito Erikoisalakohtainen tai muuten vaativaksi määriteltävä sairaalahoito keskitetään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yhteyteen Kuopioon. Akuutti- ja kuntouttava lähisairaala Kuopiossa, Varkaudessa sekä Iisalmessa ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä. Terveyshuollossa ei ole pitkäaikaista laitoshoitoa. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Tarkempi tarvemäärittely vasta käynnistymässä väliraportin jälkeen FCG:n osastotarveselvityksen valmistuttua.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / kuntoutus Ehdotukset ja tulokset Sairaalakuntoutusta annetaan samoissa yksiköissä, kuin osastohoitoa. Erittäin vaativaa sairaalakuntoutusta annetaan vain Kuopiossa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalassa. Muu laitoskuntoutus, kuin sairauden hoitojakson yhteydessä annettava sairaalakuntoutus, toteutetaan liikelaitoksen asiakassetelillä. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaispalveluiden apuvälineet tarkastellaan ja järjestetään jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Loppuraporttiin valmistellaan esitys niistä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukokonaisuuksista ja asiakkaiden palveluketjuista, jotka olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää suoran valinnan sotekeskusten laajennetun perustason palveluihin tai vastaavasti järjestää liikelaitoksen toimintana, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Loppuraporttiin valmistellaan esitys maakunnan liikelaitoksen palveluohjauksesta.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Ehdotukset: Liikelaitos tarjoaa psykiatrista osastohoitoa sekä katkaisu- ja selviämishoitoa ympärivuorokautisten päivystyksen yhteydessä Varkaudessa, Kuopiossa ja Iisalmessa. Samoin näiden yhteydessä tarjotaan psykiatrista avohoitoa sekä aikuissosiaalityön palveluita. Psykiatrian avohoidon ja aikuissosiaalityön osalta, voi olla tarkoituksenmukaista, että varsinaisia toimipaikkojakin on useampi. Työntekijät voivat jalkautua väestön tarpeiden mukaan erilaisiin yhteispalvelupisteisiin siten, että palvelut ovat saatavilla lähellä asiakkaita. Liikelaitoksen toiminnassa sosiaaliohjausta ja varsinaista sosiaalityön päätöksentekoa ei eriytetä, vaan lähtökohtana on, että yksi henkilö kartoittaa tuen tarpeen, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavat päätökset niin sairaalassa, kuin avopalveluissakin.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Loppuraporttiin valmistellaan esitys niistä mielenterveys- ja päihdepalveluista, jotka olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää suoran valinnan sote-keskusten laajennetun perustason palveluihin tai vastaavasti järjestää liikelaitoksen toimintana, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Loppuraporttiin valmistellaan esitys erityisryhmien asumispalveluiden kokonaisuudesta.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / vammaispalvelut Ehdotukset: Liikelaitoksen sisälle muodostetaan maakunnallinen vammaispalvelukeskus, joka huolehtii vammaispalveluihin liittyvistä ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista sekä viranomaispäätöksistä yhtenäisin perustein. Vammaispalvelukeskuksella on oma ja riittävä kehitysvammalääketieteen osaaminen asiakkaiden palvelutarpeiden arvioimiseksi ja muiden tehtävien toteuttamiseksi. Varsinainen asiakaspalveluiden tuotannossa korostetaan henkilökohtaista budjettia ja asiakasseteliä. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Loppuraporttiin valmistellaan listaus vammaispalveluiden piiriin kuuluvista eri asiakaspalveluista ja esitys kunkin järjestämistavaksi. Loppuraporttiin valmistellaan esitys liikelaitoksen oman palvelutuotannon järjestämisestä.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / vaativa erikoissairaanhoito Ehdotukset ja tulokset: Sellainen leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa kootaan liikelaitoksessa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan yhteyteen Kuopioon. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Loppuraporttiin valmistellaan esitys niistä palvelukokonaisuuksista ja asiakkaiden palveluketjuista, jotka olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää suoran valinnan sotekeskusten sekä suun hoidon yksiköiden laajennetun perustason palveluihin. Loppuraporttiin valmistellaan esitys niistä palveluista, jotka olisi tarkoituksenmukaista järjestää asiakassetelillä. Loppuraporttiin valmistellaan esitys diagnostisten palveluiden järjestämistavoista. Yhteistyö vaativassa erikoissairaanhoidossa tulisi nostaa yhteistyöalueen jatkovalmistelussa selvästi esiin.
Yhteiset palvelut ja työikäiset / muut palvelut Työterveyshuolto- ehdotukset: Maakunnalla on erillinen työterveyshuoltopalveluiden tuotantoon keskittyvä osakeyhtiö, joka ei toimi kilpailluilla markkinoilla. Yhtiö tuottaa in-house periaatteella maakuntakonsernin (pl. kilpailluilla markkinoilla toimivat yhtiöt) henkilöstön työterveys-huollon sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan työnantajien ja yrittäjien lakisääteisen työterveyshuollon. Yhtiö voi tuottaa työterveyshuoltopalveluja in-house myös niille kunnille ja kuntayhtymille, jotta haluavat järjestää henkilöstönsä työterveyshuollon liittymällä yhtiön osakkaaksi. Yhtiö olisi tarkoituksenmukaisinta muodostaa Kallaveden työterveysliikelaitoksen ja sairaanhoitopiirin työterveyshuollon pohjalta. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Yhteiset ja työikäisten palvelut työryhmä ei käsittele enää jatkovalmistelussa työterveyshuoltoa, vaan väliraportin ehdotukset ovat lopullisia. Kallaveden työterveys liikelaitos ja sairaanhoitopiiri jatkavat tunnusteluja ja valmistelua omalta osaltaan sen selvittämiseksi, olisiko yhtiö mahdollista muodostaa jo ennen vuotta 2019. Lääkehuolto ehdotukset: Maakunnan liikelaitoksella on sairaala-apteekki, joka vastaa maakunnan omien toimintayksiköiden lääkehuollosta. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Lääkehuollon osalta on syytä perustaa oma valmisteluryhmä. Esitämme kuitenkin, että valmisteluryhmä perustetaan vasta väliaikaishallinnon toimesta tilanteessa, jossa on käytettävissä enemmän tietoa maakunnan omasta toimipisteverkosta (erityisesti osastojen ja päivystysten sijoittumisesta) sekä kilpailun markkinan laajuudesta.
Liikelaitos Ehdotukset ja tulokset: Tuotannon alatyöryhmissä esitetyt toimintaehdotukset eivät ole ristiriidassa Liikelaitostyöryhmän valinnanvapauslakitulkintojen kanssa. Valmistelua voidaan jatkaa näiltä pohjilta. Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Työryhmä odottaa valinnanvapauslain hyväksymistä. Työryhmä huomioi PoSoTe-strategian sisällön ja palvelulupauksen. Tämän jälkeen Liikelaitostyöryhmä valmistelee toimintamallia, kuinka järjestäjätyöryhmän (palvelumalli- ja toimipistetyöryhmän) esittämät (tilaajan) palvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksessa. Tuotannon alatyöryhmistä liikelaitoksen toimintaan ehdotuksia: - vaativa ESH - maakunnallinen vammaispalvelukeskus - psykiatrinen osastohoito ja katkaisu- ja selviämishoito sekä psykiatrinen avohoito - sairaalakuntoutus - erikoisalakohtainen osastohoito (tätä ei jatkossa ole muualla) - päivystys ja ensihoito (pelastuslaitoksen kanssa yhteistyö?) - erityislainsäädännön mukainen viranomaistoiminta Kliinisten tukipalvelujen järjestelyt Muut tukipalvelut (ruokahuolto, siivoushuolto, välinehuolto, pesulat, logistiikka, apuväline jne. ) Liikelaitoksen tarvitsema hallinto
Järjestäjä -yhteenveto Järjestäjän valmistelu on eriytetty tuotannosta, PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmän päätöksellä 24.10.2016. Pohjois-Savo on valtakunnallinen pilottimaakunta ja jäsenenä (sote-muutosjohtajat) STM+VM+ Sitra järjestäjätehtävien valmistelussa. Pilottimaakuntia 5 kpl, jotka ovat vastuutettu omiin erityiskysymyksiin. Pohjois-Savo on vastuussa asiakkuudenhallinnan, palvelustrategian ja järjestäjän työkalujen kehittämistyöstä (tietojärjestelmävaatimukset). Kansallinen palvelupaketti pilotti, mistä sosiaalihuollon palvelut Pohjois-Savon vastuulla. Varsinais-Suomi vastaa erikoissairaanhoidosta. Pirkanmaa perusterveydenhuollosta. Lääkekorvauksista ja matkakorvaus pakettista vastaa Pohjois-Karjala ja Eksote. Pohjois-Pohjanmaan vastuulla on johdon työpöytä. Hallintosääntömalli tulee ko tehtävien kautta Pirkanmaan valmistelusta. Järjestäjätyöryhmää vetää maakunnassamme maakuntajohtaja Marko Korhonen. Työryhmä on yhdistynyt maakuntavalmistelun kanssa. Järjestäjän hallinto- ja johtamisjärjestelmää valmistellaan omassa työryhmässä, joka myös yhdistynyt maakuntavalmistelun kanssa.
Strategia
Hallinto- ja johtamisjärjestelmä Ehdotukset: Hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän tulee tukea maakunnan keskeisiä menestystekijöitä, tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Hallinto- ja johtamisjärjestelmä pohjautuu maakunnan visioon ja strategiaan Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Jotta maakuntahallinto voi alkaa 1.3.2018, on hallintorakenteet ja niitä tukevat järjestelmät oltava valmiina viimeistään alkuvuodesta 2018. Organisaatiorakenteen tulee olla käytettävissä vuoden 2017 syksyllä mm. tietojärjestelmäintegraatioiden toimeenpanovaiheen alkaessa. Loppuraportissa esitetään hallinto- ja johtamisjärjestelmän vaihtoehtoja väliaikaishallinnolle. Ohjaavien sääntöjen (hallintosäännön, konserniohjeet, riskienhallinta jne.) valmistelussa, hyödynnetään valtakunnallista valmistelutyötä. Ohjeet ja säännöt valmistellaan väliaikaishallinnon aikana. Sopimusten selvitystyö ICT-sopimusten osalta 05/2017 valmiina ja muut sopimukset 08/ 2017
Taloushallinto Ehdotukset ja tulokset: Uusi organisaatiorakenne, jotta talousarvion 2018 valmistelu voidaan käynnistää syksyllä 2017. Investointien suunnittelu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen sopimus laaditaan valtuustokausittain. TAHE palvelukeskuksen ja uuden maakunnan toimintojen järjestely Mitkä resurssit tarvitaan uuden maakunnan ja sen liikelaitoksen omaan käyttöön Väliaikaishallinnon TAHE järjestelyt? Jatkovalmisteluun: Rahoituksen riittävyys ja rahan jakamisen periaatteet
Alustavat laskelmat rahoituksen vaikutuksista maakuntaan Maakunnan kaikki toiminnot (Maku + Sote) Maku Sote Siirtymäkausi Tot. kust.% Toteutunut Lask.kust % Muutos Laskennallinen Yhteensä Erotus Maku Sote /as /asukas /as 64 657 085 922 336 252 2019 100 986 993 337 0-5 985 727 142 985 727 142-1 266 195-1 64 403 846-4 921 323 296 2020 80 789 594 669 20-22 191 827 409 981 422 079-4 305 063-6 63 137 651-16 918 284 428 2021 60 592 196 002 40-43 383 908 058 976 104 060-5 318 019-11 61 871 456-32 914 232 604 2022 40 394 797 335 60-67 575 228 989 970 026 324-6 077 736-17 60 352 022-50 909 674 302 2023 20 197 398 667 80-87 767 562 876 964 961 544-5 064 780-22 59 085 827-65 905 875 717 2024 100-107 959 896 764 959 896 764-5 064 780-27 57 819 632-80 902 077 132 Yhteensä -27 096 573-6 837 453-20 259 120 Asukasluku 253239 Muutos % -2,75-10,6-2,20 Mahdollisia muita muutoksia / rahoituksen riskejä / Sote Kestävyysvaje vuoteen 2029?? (2024-2029) tuleeko lisävaatimuksia? Jos kela matkakorvaukset poistuvat? -19 000 000 Jos Kela lääkekorvaukset poistuvat (- 13 % / kokorahoitusosuudesta,vrt. Eksote arvio) -100 000 000
Palvelumalli- ja toimipisteverkko Ehdotukset ja tulokset: Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Tuotannon alatyöryhmistä tulevien ehdotusten pohjalta palvelumallin kehittäminen. Väestön palvelujen saavutettavuuden mallintaminen huomioidaan toimipisteverkon kehittämistyössä.
Viitostienvyöhyke Suurikokoisin palvelukeskittymä, joka sijaitsee enintään puolen tunnin matkan päässä vakituisesta asumisesta
Automatka Kuopiosta (min)
Työryhmä Lapset, nuoret ja perheet Ikääntyvien työryhmä Työikäiset ja yhteiset palvelut Mallinnus palvelumallista ja palveluverkosta 5 seudullista laaja-alaista perhekeskusta + kunnissa sijaitseva perheasemien verkosto 3 5 laajaa palvelualuetta + toimipisteet kunnittain Kolme laajaa sote-keskusta (laaja valinnanvapaus, palveluvalikoima ja suun th) Toimipisteverkko muodostuu myös valinnanvapauslainsäädännön mukaan yksityisistä / kolmannen sektorin toimijoista myös kunnittain Laaja sote-keskus, aikavyöhykkeet 30-40 min ja n. 60 min Lape-keskukset ja ikääntyvien keskukset Vaativa erikoissairaanhoito, päivystys ja ensihoito Kunnittaiset toimipisteet
Tiedonhallinta ja ICT Ehdotukset Rahoitukseen liittyvät ongelmat on ratkaistava kevään 2017 aikana, muutoin valmistelutyö käytännössä pysähtyy. Valmistelutyön resursointi valmisteltava kevään 2017 aikana Järjestäjän ja palvelutoiminnan organisaatioratkaisut syksyyn 2017 mennessä Organisaation rakenteen ja palveluiden järjestämisrakenteen tiedot tarvitaan syksyllä 2017, koska tuolloin on käynnistettävä tietojärjestelmien muutosprojektit. Tarvittavien muutosten suunnittelu ei etene ilman rakennetietoja. Keskeisiksi kohteiksi ovat nousevat: Valmistelutehtävän laajuus määritettävä eli mitä toimijoita valmistelutehtävä koskee (Järjestäjä, liikelaitos, yhtiöt jne.) ja mitä toimintoja. Lähtökohtaisesti toimintoina ovat sote-palvelut, mutta liitännäisenä ovat lähes kaikki tukipalvelut. Kaikkien näiden osalta on suoritettava selkeä valmisteluvastuiden määrittäminen.
Jatkovalmistelussa otettava huomioon: Tiedonhallinta ja ICT Sosiaalihuollon tehtäväkokonaisuuden valmistelu yksityiskohtaisempaan tarkasteluun Oikea orientaatio huomioitava valmistelutyössä: ei olemassa olevien organisaatoiden näkökulma, vaan uuden rakenteen / organisaation näkökulma ja laajuus Valmistelutyön mittakaava ja henkilöresurssien varaaminen ja myös rajallisuus huomioitava valmistelussa Digitalisaation kokonaisvaltainen suunnittelu palvelutoiminnassa jäsentyneeseen suunnitteluun Digitalisaation tiekartta ja pidemmän aikavälin suunnittelu laadittava ja huomioitava palvelutoiminnan tietotarpeet sekä tietojärjestelmille ja niiden uudistamiselle tavoiteasettelu ja määrittely
Henkilöstö
Siirtyvä sote-henkilöstö orgnisaatoittain LUKUMÄÄRÄ 31.12.2016 Organisaatiot VAKIN. MÄÄRÄA. YHT. % HTV YHT. Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri 3662 1171 4833 41,6 % 4754,3 Kuopion kaupunki 1658 542 2200 18,9 % 2105,7 Ylä-Savon SOTE 1326 211 1537 13,2 % 1418,0 Varkauden kaupunki 727 222 949 8,2 % 900,1 Siilinjärven kunta 406 105 511 4,4 % 495,0 Lapinlahden kunta 319 66 385 3,3 % 351,0 Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä 120 6 126 1,1 % 126,0 Leppävirran kunta 119 45 164 1,4 % 150,0 Suonenjoen kaupunki 94 129 223 1,9 % 210,4 Pielaveden kunta 85 29 114 1,0 % 113,4 Juankosken kaupunki (vuoden 2014 tiedot) 75 30 105 0,9 % 109,7 Vesannon kunta 61 1 62 0,5 % 62,0 Rautavaaran kunta 55 0 55 0,5 % 52,0 Kaavin kunta 48 15 63 0,5 % 72,0 Rautalammen kunta 56 11 67 0,6 % 62,5 Tuusniemen kunta 53 24 77 0,7 % 67,2 Keiteleen kunta 42 13 55 0,5 % 51,6 Tuusniemen perusterveydenhuolto (Kuopio) 35 11 46 0,4 % 45,2 Tervon kunta 31 6 37 0,3 % 35,4 Joroisen kunta 6 0 6 0,1 % 5,6 Yhteensä 8978 2637 11615 100 % 11187,1 77,30 % 22,70 %
Siirtyvä henkilöstö maakunnan muut toiminnot Organisaatiot VAKIN. MÄÄRÄA. YHT. % HTV YHT. Sydän-Savon lomituspalvelu (sivutoimiset) 550 550 20,6 % 50,32 Pohjois-Savon Pelastuslaitos (sivutoimiset) 496 496 18,6 % 496 Pohjois-Savon Pelastuslaitos (päätoimiset) 246,7 37,4 284,1 10,7 % 231,5 Sydän-Savon lomituspalvelu (päätoimiset) 211,7 19,8 231,5 8,7 % 217,95 Ylä-Savon lomituspalvelut (Iisalmen kaupunki) 185 417 602 22,6 % 201 Pohjois-Savon ELY-keskus 135 135 5,1 % 135 Pohjois Savon TE-toimisto 123 123 4,6 % 123 Vaalijalan kuntayhtymä 76 14 90 3,4 % 90 Pohjois-Savon liitto 25 1 26 1,0 % 25,5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) 22 2 24 0,9 % 23,5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto 21 21 0,8 % 19,91 Tervon kunta, Ympäristöterveyspalvelut (yhteistoiminta-alue) 14 1 15 0,6 % 16 Kuopion kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 14 14 0,5 % 13,4 Keski-Savon ympäristötoimi 14 4 18 0,67 % 17,3 Sydän-Savon maaseutupalvelu 13 1 14 0,5 % 14 Rantasalmen maaseutuhallinto ja lomatoimi, Joroisten yksikkö 11 11 0,41 % 9,9 Ylä-Savon maaseutupalvelut 9 9 0,3 % 9 Luoteis-Savon maaseutupalvelut 4 4 0,15 % 4 ISO AVI Yhteensä 2170,4 497,2 2667,6 100,0 % 1697,28 81,36 % 18,64 %
Henkilöstörakenne nimikkeittäin
PoSoTe alueen sotehenkilöstön henkilöstökulut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 574 M. Näistä palkat ja oikaisuerät (mm. sv-korvaukset) olivat yhteensä noin 442 M ja henkilösivukulut 132 M.
Eläköityminen
HENKILÖSTÖN YHTEISKÄYTÖN JA HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDEN PERIAATTEET Uuden maakunnan yksi keskeisimmistä haasteista on, miten se onnistuu toimintaympäristömuutosten aiheuttamissa henkilöstön uusissa tehtäväjärjestelyissä ja sijoittamisissa, osaamisen siirrossa, kehittämisessä, motivaation ja työkunnon ylläpidossa sekä todelliseen tarpeeseen perustuvissa henkilöstön uusrekrytoinneissa. Maakunnassa täytyy olla muutoskykyisiä, innovatiivisia ja tavoitteisiin sitoutuvia tiimityöntekijöitä ja osaajia. Maakunnan tulee tarjota haastavia ja merkityksellisiä työtehtäviä, joissa työntekijät voivat kokea onnistumisien iloa ja hetkiä sekä nähdä kehittymisen mahdollisuuksia. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy tulevaisuudessa, koska mm. valinnanvapaus lisää henkilöstön liikkuvuutta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Hyvän työnantajan maineessa olevat työpaikat saavat muita helpommin henkilöstöä.