LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Samankaltaiset tiedostot
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Sähköisen hyvinvointikertomus

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Taustaa. Valtuustokausi

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

KUNTIEN VALTIONOSUUS JA HYTE-KERROIN. Timo Ståhl Kuntatalo

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Ruokolahti - Vuosiraportti 2015

Kunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta (Kunnanvaltuusto )

Raaseporin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: toimenpiteet

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio:

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017-2020 Kunnanvaltuusto 31.5.2017 15 1

SISÄLLYSLUETTELO OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013 2016 s. 3 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi s. 3 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi s. 19 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset s. 19 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020 s. 20 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset s. 20 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja suunnitelmat s. 20 6 Hyvinvointisuunnitelma s. 21 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY s. 23 7 Suunnitelman laatijat s. 23 8 Suunnitelman hyväksyminen s. 23 2

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017-2020 Dokumentin status: Keskeneräinen Toiminnot - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 HONKAJOEN KUNTA Yleistä Kunnallishallinnossa on meneillään kaksi valtakunnallisesti merkittävää uudistusta: 1) sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta maakunnille (v 2019) tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä 2) Sote- ja aluehallintouudistuksessa puolestaan on kyse historiallisen suuresta hallinnonalat ylittävästä uudistuksesta, joka koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja sekä muuttaa merkittävällä tavalla kuntien asemaa, tehtäviä ja kustannusrakennetta. Uudistusten myötä kunnan toimiala ja tehtäväkenttä kaventuu ja kunnan elinvoimaisuuden edistämiseen liittyvien toimenpiteiden painoarvo nousee. Tulevaisuuden kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Kunnat vastaavat työllisyyden hoidosta ja edistämisestä sekä osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja infran suunnittelusta. Sivistystoimen perustehtäviä ovat mm. koulu, varhaiskasvatus, liikuntatoimi, nuorisotyö, kirjasto- ja kulttuuritoimi. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Talous ja elinvoima Kunnallisessa päätöksenteossa keskeisessä roolissa viime vuosina on ollut kunnan talouden tasapainottaminen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015-2020, jonka tavoitteena on kunnan taseessa olevan alijäämän kattaminen. Tilinpäätös 2015 oli lievästi positiivinen (+62.367,26 euroa). Taseen alijäämää on 1,547 me eli 863 e / asukas. Kunnalla on konsernitasolla lainaa 5,023 me eli 2.802 euroa / asukas. Tilinpäätös 2016 oli negatiivinen (-38.014 euroa). Taseen alijäämää on -1,585 me eli 902 e/asukas. Kunnalla on konsernitasolla lainaa 4,683 me eli 2.665 euroa / asukas. Kunnan talouden kehitys vuodesta 2009-2014 * Valtionosuus on noussut 15,14%. Vuonna 2014 valtionosuutta maksettiin 2730 e/asukas. Valtionosuuden asukaskohtainen euromäärä on enemmän kuin koko maassa (1498 e/as), Satakunnassa (1814 e/as) ja Kankaanpäässä (2210 e/as), mutta vähemmän kuin muissa PoSa:n alueen pienissä kunnissa (2884-3746 e/as). Valtionosuus vuonna 2015: 2457 e/as Valtionosuus vuonna 2016: 2467 e/as * Verotulojen kehitys on ollut myönteinen; nousua 32,85% vuodesta 2009-2014. Vuonna 2014 verotulokertymä on ollut 3300 e/asukas. Honkajoen kunnassa asukaslukuun suhteutettuna verotuloja kertyy enemmän kuin muissa PoSa:n alueen pienissä kunnissa (2527-2938 e/as), mutta vähemmän kuin Kankaanpäässä, Satakunnassa ja koko maassa keskimäärin (3395-3870 e/as) Menojen kehitys vuodesta 2009-2014 *Sote-palvelujen nettokustannukset ovat nousseet huomattavasti kunnan tulokehitystä nopeammin. Sosiaalitoimen nettokustannukset ovat kasvaneet kuuden vuoden aikana kolmanneksen (+34,84 %). Vuonna 2014 sosiaalitoimen kustannukset olivat 1.860,50 e / asukas. Nousua vuodesta 2010 yhteensä 376,20 euroa / asukas. Vuonna 2014 Honkajoen kunnassa sosiaalitoimen menot olivat verkkokkijoukon keskiarvoa korkeammat. Kankaanpäässä sosiaalitomen asukaskohtainen kustannus oli verkkokkien pienin (1.624,20 e / asukas) (-236,30 e / asukas). 3

Terveystoimen nettokustannukset ovat nousseet vastaavana aikana lähes saman verran (+27,72 %). Vuonna 2014 terveystoimen kustannukset olivat 2.193,80 e / asukas. Nousua vuodesta 2010 yhteensä 386,80 euroa / asukas. Vuonna 2014 Honkajoen kunnassa terveystoimen menot olivat vekkokkijoukon suurimmat. Jämijärvellä vastaavat kustannukset olivat 1.844,80 euroa / asukas (-349 euroa / asukas). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste (käyttötulojen suhde vieraaseen pääomaan) tarkastelujaksolla 2009-2014 on pienentynyt (-29,18%) ja on pienempi kuin Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Satakunnassa ja koko maassa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Honkajoen kunnalla on lainaa 1.633 e/asukas. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan Honkajoen kunnalla on lainaa 1.523 e/asukas. Kunnan elinvoimaisuus Väestönkehitys Vuonna 2015 kunnan asukasluku lisääntyi viidellä hengellä, mutta pidemmällä tarkastelujaksolla väestökehitys sekä väestökehitysennuste ovat toisen suuntaiset. Tarkastelujaksolla 2009-2014 kuntalaisten määrä on laskenut -4,53 % ollen 1793 asukasta vuoden 2015 lopussa. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan kunnan väkimäärän arvioidaan vähenevän vajaan 20 hengen vuosivauhdilla. Samaan aikaan 75 vuotta täyttäneiden osuuden arvioidaan kasvavan liki seitsemän prosenttia (19,2 %:iin). Lapsiperheiden osuus perhekunnista on laskeva. Vuonna 2015 osuus oli 31 %, mikä on 4,5% alhaisempi kuin Satakunnassa keskimäärin. Yhden hengen asuntokuntien määrä on lievässä kasvussa (+3,21% vuodesta 2010 vuoteen 2015). Honkajoella vanhusväestön osuus kuntalaisista (75 ja 85 vuotta täyttäneet) on Satakunnan ja valtakunnan tasoa korkeampi, mutta alhaisempi kuin muissa PoSa:n alueen pienissä kunnissa. Honkajoella on erityisen paljon työperäistä maahanmuuttoa ja vieraskielisten osuus kuntalaisista on lähes kolminkertainen PoSa:n alueen kuntiin ja maakunnan keskiarvoon verrattuna ja hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Honkajoki: 63 vieraskielistä / 1000 asukasta Satakunta: 29 vieraskielistä / 1000 asukasta Koko maa: 60,1 vieraskielistä / 1000 asukasta Koulutustasomittauksessa Honkajoki (63 asukasta 1000:sta asukasta) sijoittuu PoSa:n alueella toiseksi viimeiseksi. Koulutustasoa mitataan laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Huoltosuhde Tilastokeskuksen väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Valtakunnallinen huoltosuhde on ylittänyt 0,5:n rajan, jossa kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 huoltosuhde Suomessa on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Honkajoella huoltosuhde on myös ollut nouseva ollen 65,3 % vuonna 2015. Honkajoella huoltosuhde (65,3%) on kuitenkin alhaisempi kuin Satakunnan ja PoSa:n muiden pienten kuntien huoltosuhde (66,2-82,9%). Työllisyys ja kuntalaisten käytettävissä olevat tulot Työllisyyttä mittaavien indikaattoreiden osalta muistutetaan, että työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus (työllisten määrä) perustuu otantaan. Työnvälitystilaston mukaiset työttömyysluvut perustuvat TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Honkajoella työllisten osuus (40,5%) on lähes samaa luokkaa valtakunnan tason (41,6%) kanssa ja korkeampi kuin muissa verrkokeissa (31,6-39,3%). Työllisten osuus on kuitenkin hieman pienentynyt (-1,46%) tarkkailujaksolla 2009-2014. Työttömien osuus työvoimasta on noussut tarkastelujaksolla 2010-2015 liki 37% ollen vuoden 2015 lopussa 13 %. Työttömien osuus on ollut alhaisempi kuin Satakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Kuntalaisten käytettävissä olevia tuloja kuvaava Gini-kerroin osoittaa kuitenkin, että kuntalaisten käytettävissä olevat tulot ovat noin 3 % alhaisemmat kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Yleisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa mittaavat indikaattorit eivät palvele pienten kuntien tarpeita tietojen vertailemisessa, koska yksittäiset tapaukset eivät yllä indikaattorilistalle. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa seurataan joka toinen vuosi tehtävin kouluterveyskyselyin. Kyselyt tehdään kolmelle eri ikäluokalle: 4.-5.lk, 8.-9. lk ja lukion 1.-2. lk. Seuraava kysely toteutetaan keväällä 2017. Edellisen, vuonna 2015 tehdyn kyselyn tuloksia ei ole käytettävissä tutkimuksessa tapahtuneen THL:n teknisen virheen vuoksi. Päivähoitolasten määrä oli 52 lasta Honkajoella joulukuussa 2015 ja helmikuussa 2016 lapsia oli päivähoidon piirssä 60. Peruskoulun oppilasmäärä pysynee noin 150 oppilaassa, mutta ikäluokkien väliset erot ovat merkittäviä, mikä asettaa haasteita toimivien luokkakokojen aikaansaamiseksi. Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tilaa kuvaavia indikaattoreita ei ole Honkajoen osalta juurikaan käytettävissä, koska tapauksia on ollut tilastoissa raportoitavaksi "liian vähän" Positiivista on se, että masennukseen korvausta saaneiden nuorten (18-24 v.) osuus on ollut laskeva, ollen vuonna 2015 verrokkikuntien alhaisin (3,4%). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden nuorten osuus kolmen vuoden (2012-2014) tarkastelujaksolla on myös ollut laskusuuntainen, mutta osuus on verrokkeihin nähden toiseksi korkein. Nuorisotyöttömyys (22 %) on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2015 peräti 134%:a ollen verrkokkijoukon korkein (11,4-22,0%). Nuorisovaltuuston toiminta on vakiintunut, tammikuussa 2017 alkoi kolmas kausi. Jäsenmäärä on lisääntynyt. 4

Muita huomioita + lapsille ja nuorille suunnattua harrastetoimintaa järjestetään aktiivisesti kunnan ja muiden toimijoiden toimesta (mm. liikunta-, taide-, musiikki ja kansalaistaidot) + toisen asteen opiskelu on mahdollista omasta kunnasta käsin hyvin järjestetyn kuljetuksen ja oman lukion ansioista. - pitkät välimatkat luovat haastetta aktiviteetteihin osallistumiseen ja toisilla sosiaalisten kontaktien määrä saattaa jäädä vähäiseksi. Työikäiset Työikäisten osalta elämänlaatua ja osallisuutta mittaavien indikaattoreiden mukaan mielenterveyden ongelmista kärsivien työikäisten määrä on kasvanut viiden vuoden tarkastelujaksolla (2010-2015) yli 15 %. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien 25-64 -vuotiaiden osuus on kuitenkin verrokkijoukossamme toiseksi pienin (16,3 sairauspäivärahan saajaa / 1000 vastaavanikäistä). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä on 9,4% ja osuus on kasvanut tarkastelujaksolla (201-201%) noin 27 %. Osuus on maakunnan ja valtakunnan tasoa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on laskenut seurantajaksolla (2010-2015) liki 11%. Osuus (10,7%) on kuitenkin verrokkijoukon kolmanneksi suurin (7,4-14,3%). Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus työikäisistä (0,7%) on laskenut neljän vuoden (2011-2011) tarkastelujaksolla -30% ja on alhaisempi kuin Satakunnassa (1,3%) ja koko maassa (2,3%) yhteensä Muita huomioita + kunnassa on hyvin tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja tarjolla on myös ilmaisia omakotitalotontteja + kunnan, järjestöjen ym. toimijoiden liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolista - julkisten liikenneyhteyksien vähäinen määrä ja toimivien yhteyksien puuttuminen kesäaikaan Ikäihmiset Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus on verrokkiryhmässä toiseksi suurin (3,3%). Prosentuaalinen osuus tarkastelujaksolla (2010-2015) on kuitenkin laskenut liki 30 %. (Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä.) Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä (90,3%) on hieman Satakunnan keskiarvoa (89,4%) suurempi ollen likimain sama kuin maan keskiarvo (90,5%). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneiden osuus (11,4%) on Honkajoella enemmän kuin Satakunnassa keskimäärin (9,8%), mutta hieman alle koko maan keskiarvon (11,8%). Ikäihmisten osalta merkille pantavaa on omaishoidontuen piirissä olevien suuri määrä, joka on lähes kaksinkertainen verrokkeihin nähden. Honkajoella omaishoidon tukea saavia 75 vuotta täyttäneitä on 10,0%, kun koko maassa heitä on 4,7% ja Satakunnassa 5,0%. Muita huomioita + Honkajoen kunnan tarjoaman ilmainen ateria veteraaneille 5 pv/viikossa (vuoden 2017 alusta 7pv/viikossa) + Kotona asumisen tukemiseksi myönnettäviä korjausavustuksia on myönnetty vuosittain + Erityisesti ikäihmisille suunnattua harrastetoimintaa järjestetään kunnan ja muiden toimijoiden toimesta. esim. ikäihmisten kuntojumppa ja ikäihmisten toimintakerho - yksin asuvien ikäihmisten määrä on suuri ja monet heistä asuvat sivukylillä, joten sosiaalisten kontaktien määrä saattaa olla vähäinen esim. heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. (Asiointiliikenne sivukyliltä keskustaan toimii, myös kesäisin) Kaikki ikäryhmät Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot (2010-2015) vaihtelevat pienessä kunnassa vuosittain. Kuuden vuoden tarkastelujaksolla hoitojaksojen määrä on ollut hienoisessa (-11 %) laskussa. Vastaavan kuuden vuoden tarkastelujakson aikana kaatumisiin ja putoamisiin liittyneiden hoitojaksojen määrä on pudonnut liki kolmanneksen (-31%). Alenevasta suunnasta huolimatta molemmissa tilastoissa hoitojaksojen määrä on kuitenkin ollut maakunnallista keskiarvoa suurempi viitenä vuotena kuudesta. Turvallisuutta, asumista ja ympäristöä kuvaava indikaattori poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrästä / 1000 asukasta osoittaa muutoksen suunnaksi em. rikosten määrän vähenemisen. Muutos (2008-2013) on - 41%. (Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän ollessa pieni, on yksittäisen tapauksen vaikutus tilastossa prosentuaalisesti suurempi.) v. 2013: Honkajoki: 4,9 rikosta / 1000 asukasta Koko maa: 7,0 rikosta / 1000 asukasta Satakunta: 6,2 rikosta / 1000 asukasta Muita huomioita + kirjasto, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut ovat paikkakunnan kokoon nähden monipuolisia + yhteistyö eri toimijoiden kesken mahdollistaa isojenkin tapahtumien 2015 Kuntaliitto järjestämisen kuten Masiinamessut, markkinat, Honka-hölkkä Anna palautetta ym. () 5

erilaiset kulttuuri- ja liikuntatapahtumat + kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistoimielimet on nimetty: uusi nuorisovaltuusto vuosille 2017-2018, vanhusneuvosto valitaan valtuustokausittain ja alueellinen Pohjois-Satakunnan vammaisneuvosto toimii vuoden 2018 loppuun. Toimintaedellytysten turvaamiseen on kiinnitettävä lisää huomiota uuden kuntalain sääntelyn myötä. TALOUS JA ELINVOIMA TALOUS TULOT Perusindikaattorit Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas -9.99 2643 2730 2450 1500 Koko maa 1755 Satakunta 2221 Kankaanpää 2450 Honkajoki 2890 Jämijärvi 3505 Karvia 3610 Pomarkku 3891 Siikainen Verotulot, euroa / asukas 30.29 3010 3300 3351 2691 Karvia 2941 Pomarkku 3021 Jämijärvi 3039 Siikainen 3351 Honkajoki 3513 Kankaanpää 3716 Satakunta 3967 Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus, % -12.30 34,1 33,7 33,5 2012 2013 2014 7,9 Karvia 22,5 Pomarkku 32,6 Siikainen 33,5 Honkajoki 39,4 Satakunta 49,6 Jämijärvi 52 Koko maa 52,8 Kankaanpää MENOT ELINVOIMA VÄESTÖ Perusindikaattorit 6

Väestö 31.12. -4.82 1494 Siikainen 1759 Honkajoki 1915 Jämijärvi 2233 Pomarkku 1788 2014 1793 2015 1759 2016 2449 Karvia 11637 Kankaanpää 221740 Satakunta 5503297 Koko maa Huoltosuhde, demografinen 20.99 61,7 65,3 68,6 2014 2015 2016 59,1 Koko maa 65,6 Kankaanpää 67,7 Satakunta 68,6 Honkajoki 75,8 Jämijärvi 78,1 Karvia 80,8 Pomarkku 83,3 Siikainen Väestöennuste 2030? 1606 2015 1414 Siikainen 1606 Honkajoki 1874 Pomarkku 1907 Jämijärvi 2101 Karvia 11046 Kankaanpää 217931 Satakunta 5769032 Koko maa Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta 60.80 59,8 63 72,2 2014 2015 2016 9 Pomarkku 12,7 Siikainen 18,8 Jämijärvi 23,7 Karvia 25,4 Kankaanpää 30,2 Satakunta 64,3 Koko maa 72,2 Honkajoki Lapsiperheet, % perheistä -6.34 31,8 29,6 31 27,1 Siikainen 29,7 Karvia 31 Honkajoki 34 Pomarkku 34 Jämijärvi 35,2 Kankaanpää 35,5 Satakunta 38,7 Koko maa Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä -13.07 17,7 15,9 15,3 12,1 Jämijärvi 14,9 Siikainen 15,3 Honkajoki 17,3 Pomarkku 19,1 Karvia 21,1 Satakunta 21,1 Koko maa 21,9 Kankaanpää Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 3.21 37,7 Jämijärvi 37,8 2013 38 2014 38,6 2015 38,5 Pomarkku 38,6 Honkajoki 41,5 Siikainen 42,2 Koko maa 42,7 Satakunta 43,1 Karvia 43,1 Kankaanpää Koulutustasomittain 7.34 228 231 234 227 Karvia 234 Honkajoki 240 Siikainen 255 Pomarkku 259 Jämijärvi 301 Kankaanpää 314 Satakunta 358 Koko maa 7

75 vuotta täyttäneet, %, väestöennuste 2030? 17,6 2015 13,9 Koko maa 17 Satakunta 17,3 Kankaanpää 17,6 Honkajoki 18 Pomarkku 18,7 Jämijärvi 23,2 Karvia 23,3 Siikainen 85 vuotta täyttäneet, %, väestöennuste 2030? 4,5 2015 3,8 Koko maa 4,5 Kankaanpää 4,5 Honkajoki 4,7 Satakunta 4,9 Jämijärvi 5,2 Pomarkku 6,1 Karvia 6,6 Siikainen Ulkomaan kansalaiset, % 46.81 6,1 6 6,9 2014 2015 2016 0,7 Pomarkku 0,9 Siikainen 1,8 Jämijärvi 2,2 Kankaanpää 2,4 Karvia 2,5 Satakunta 4,4 Koko maa 6,9 Honkajoki 75 vuotta täyttäneet, % 4.10 9,1 Koko maa 11,5 2014 11,8 2015 12,7 2016 10,8 Kankaanpää 11,4 Satakunta 12,7 Honkajoki 13,8 Jämijärvi 14,1 Pomarkku 14,6 Karvia 16,8 Siikainen 0-18-vuotiaat, % -3.89 16,5 Karvia 17,8 2014 17,6 2015 17,3 2016 16,7 Siikainen 17,3 Honkajoki 19,2 Satakunta 19,3 Kankaanpää 19,8 Jämijärvi 20,5 Pomarkku 20,6 Koko maa ELINVOIMA Perusindikaattorit Työlliset, % -5.91 41,8 40,5 39,8 31,7 Siikainen 34 Pomarkku 35,1 Karvia 35,8 Jämijärvi 38,4 Satakunta 38,4 Kankaanpää 39,8 Honkajoki 41,1 Koko maa Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot -10.68 25,4 24,1 25,1 22,7 Jämijärvi 24,1 Karvia 24,2 Pomarkku 24,8 Satakunta 24,8 Siikainen 25,1 Honkajoki 27,3 Koko maa 27,7 Kankaanpää 8

Työttömät, % työvoimasta 36.84 9,8 11 13 11,3 Jämijärvi 12,6 Kankaanpää 13 Honkajoki 13,1 Karvia 13,4 Koko maa 13,8 Satakunta 14,8 Pomarkku 15,5 Siikainen LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET HYVINVOINTI ELÄMÄNLAATU JA OSALLISUUS OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO TURVALLISUUS, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ KUNNAN PALVELUT PÄIVÄHOITO Perusindikaattorit Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9. yhteensä, lkm 92.31 18 12 25 2012 2013 2014 8 Siikainen 15 Karvia 22 Jämijärvi 25 Honkajoki 26 Pomarkku 109 Kankaanpää 2148 Satakunta 59292 Koko maa 9

Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % -15.32 51,6 57,4 49,2 38,1 Siikainen 39,2 Jämijärvi 49,2 Honkajoki 67,1 Koko maa 67,3 Satakunta 68 Pomarkku 69,2 Kankaanpää 78 Karvia KOULU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat, % (THL)? 1,2 Karvia 1,3 Kankaanpää 1,4 Satakunta 1,4 Koko maa 1,8 Pomarkku 2,2 Jämijärvi 2,7 Siikainen VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT TALOUS PÄIVÄHOITO KOULU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA 10

MUUT PALVELUT Lasten pienituloisuusaste -8.19 16,6 14,6 15,7 11,8 Koko maa 12,8 Satakunta 15,5 Jämijärvi 15,7 Honkajoki 15,9 Kankaanpää 19,9 Pomarkku 22,1 Karvia 31,8 Siikainen NUORET JA NUORET AIKUISET HYVINVOINTI ELÄMÄNLAATU JA OSALLISUUS Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % -19.05 5,4 3,1 3,4 2012 2013 2015 3,4 Honkajoki 3,5 Karvia 4,2 Jämijärvi 4,8 Kankaanpää 5,4 Satakunta 5,9 Koko maa 6,5 Pomarkku OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, % -21.60 16,4 11,1 9,8 5,9 Siikainen 6,1 Jämijärvi 6,6 Kankaanpää 7,1 Karvia 7,5 Satakunta 8,3 Koko maa 9,8 Honkajoki 17,2 Pomarkku 11

Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 134.04 20,3 15 22 11,4 Siikainen 14,5 Jämijärvi 16,5 Karvia 17,3 Koko maa 18,9 Satakunta 19,1 Pomarkku 19,7 Kankaanpää 22 Honkajoki TURVALLISUUS, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ KUNNAN PALVELUT KOULU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT TALOUS KOULU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT 12

TYÖIKÄISET HYVINVOINTI ELÄMÄNLAATU JA OSALLISUUS Perusindikaattorit Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 15.60 8,5 11,7 16,3 13,9 Jämijärvi 16,3 Honkajoki 17,2 Satakunta 18,4 Koko maa 18,5 Karvia 19,8 Kankaanpää 20,8 Siikainen 23,4 Pomarkku Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % -10.83 10,5 10,3 10,7 7,4 Koko maa 8,6 Satakunta 9,9 Kankaanpää 10,5 Karvia 10,6 Jämijärvi 10,7 Honkajoki 11,9 Pomarkku 14,3 Siikainen OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 70.59 3,7 4 5,8 4,6 Jämijärvi 5,1 Kankaanpää 5,2 Karvia 5,8 Honkajoki 6 Koko maa 6,3 Satakunta 7,1 Pomarkku 7,5 Siikainen Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat, % -50.00 0,6 0,7 0,5 0,5 Pomarkku 0,5 Karvia 0,5 Honkajoki 0,6 Jämijärvi 0,7 Kankaanpää 0,8 Siikainen 1,3 Satakunta 2,4 Koko maa TURVALLISUUS, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 13

KUNNAN PALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % 27.03 6,8 8 9,4 6,5 Karvia 6,8 Jämijärvi 8 Kankaanpää 9,2 Siikainen 9,3 Satakunta 9,3 Koko maa 9,4 Honkajoki 12,1 Pomarkku VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT IKÄIHMISET HYVINVOINTI ELÄMÄNLAATU JA OSALLISUUS 14

OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO Perusindikaattorit Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % -29.79 3,4 2,5 3,3 2 Satakunta 2,3 Koko maa 2,3 Karvia 2,3 Kankaanpää 2,5 Jämijärvi 2,7 Pomarkku 3,3 Honkajoki 4 Siikainen TURVALLISUUS, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 4.48 84,7 Jämijärvi 91 2013 90,3 2014 91 2015 87 Siikainen 89,2 Kankaanpää 89,4 Satakunta 89,7 Karvia 90,6 Koko maa 91 Honkajoki 91,9 Pomarkku Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % asunto 11.14 38,5 41,5 41,9 39,5 Siikainen 41,4 Jämijärvi 41,9 Honkajoki 43,3 Pomarkku 44,2 Kankaanpää 46,9 Satakunta 47,7 Koko maa 48,6 Karvia KUNNAN PALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Perusindikaattorit 15

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % -37.70 9 7,8 11,4 6,9 Kankaanpää 8,7 Pomarkku 9,2 Jämijärvi 9,7 Karvia 9,8 Satakunta 11 Siikainen 11,4 Honkajoki 11,8 Koko maa Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % 122.22 7,1 8,3 10 4,7 Koko maa 4,8 Karvia 4,9 Siikainen 5 Satakunta 5,2 Pomarkku 5,3 Kankaanpää 8,8 Jämijärvi 10 Honkajoki VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT KAIKKI IKÄRYHMÄT HYVINVOINTI 16

ELÄMÄNLAATU JA OSALLISUUS THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu -21.10 118,4 107,3 99,1 2011 2012 2013 86,6 Jämijärvi 97,2 Satakunta 99,1 Honkajoki 100 Koko maa 100,9 Karvia 105,3 Pomarkku 107,1 Kankaanpää 112 Siikainen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta -11.01 126 216,2 184,3 142 Jämijärvi 152,1 Koko maa 179,5 Siikainen 181,2 Karvia 181,6 Pomarkku 181,8 Kankaanpää 184,3 Honkajoki 185,3 Satakunta Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta -30.96 82,2 149,7 117,3 89,7 Siikainen 104,8 Koko maa 111,5 Jämijärvi 115,2 Pomarkku 115,4 Satakunta 117,3 Honkajoki 120,9 Kankaanpää 141 Karvia Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % asunto 11.14 38,5 41,5 41,9 39,5 Siikainen 41,4 Jämijärvi 41,9 Honkajoki 43,3 Pomarkku 44,2 Kankaanpää 46,9 Satakunta 47,7 Koko maa 48,6 Karvia Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 25-44- vuotiailla / 10 000 vastaavanikäistä asukasta -48.58 31 91,3 59,7 57,6 Jämijärvi 59,7 Honkajoki 61,4 Kankaanpää 79,9 Koko maa 82,6 Siikainen 83,5 Satakunta 117,6 Karvia 119,9 Pomarkku Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 15-24- vuotiailla / 10 000 vastaavanikäistä asukasta -58.53 155,4 53,2 61 2012 2013 2015 47,6 Pomarkku 61 Honkajoki 75,2 Siikainen 82,7 Koko maa 105,1 Satakunta 110,1 Kankaanpää 130,4 Karvia 144,9 Jämijärvi OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO TURVALLISUUS, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Perusindikaattorit 17

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta -81.36 4,9 5 1,1 0,7 Siikainen 1,1 Honkajoki 1,8 Pomarkku 3,6 Jämijärvi 4 Karvia 4,6 Kankaanpää 6 Satakunta 6,6 Koko maa KUNNAN PALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas 25.35 1661,6 1823,3 1860,5 2012 2013 2014 1624,2 Kankaanpää 1755,1 Karvia 1802,1 Koko maa 1820,9 Satakunta 1841,8 Jämijärvi 1860,5 Honkajoki 2062 Pomarkku 2087,9 Siikainen Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 21.41 2113 2028,3 2193,8 2012 2013 2014 1844,8 Jämijärvi 1852,4 Koko maa 1935,3 Satakunta 1938,7 Kankaanpää 1939,8 Karvia 2080 Pomarkku 2118 Siikainen 2193,8 Honkajoki Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas 34.40 797 889 883 618 Koko maa 633 Satakunta 707 Kankaanpää 791 Siikainen 803 Karvia 821 Pomarkku 883 Honkajoki 900 Jämijärvi Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 11.95 1164 1239 1218 1183 Jämijärvi 1196 Karvia 1209 Koko maa 1218 Honkajoki 1274 Satakunta 1295 Kankaanpää 1429 Pomarkku 1506 Siikainen Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 24.71 21,4 2013 24 2014 21,2 2015 0,8 Karvia 2,2 Pomarkku 4,1 Jämijärvi 5,2 Siikainen 13,8 Kankaanpää 21,2 Honkajoki 23,9 Satakunta 36 Koko maa 18

VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VAPAA-AIKA MUUT PALVELUT 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Ensimmäisessä Honkajoen kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa ei ole suoritettavissa arviointia aiempaan. 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Meneillään olevien suurien uudistusten myötä kunnan toimiala ja tehtäväkenttä tulevat muuttumaan. Tulevaisuuden kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää peruspalvelujen ja yleisten toimintaedellytysten turvaamista Honkajoen kunnassa sekä talouden tasapainoa. Laaja-alaista yhteistyötä tarvitaan niin kunnan eri hallintokuntien kesken kuin kunnan ja kuntalaisten, järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kesken. Ennaltaehkäisevän toiminan kehittäminen ja yhteinen päämäärä ja käytettävissä olevien resurssien järkevä kohdentaminen tavoitteen saavuttamiseksi tuovat tulosta. Hyvinvointipoliittista keskustelua kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta ja tarpeista, painopistealueista sekä tavoitteista ja toimenpiteistä on käyty eri tasoilla. Kuntalaisten ja järjestöjen mielipiteitä ja ajatuksia on kerätty Satasoten kuntakierrostapahtuman yhteydessä 22.11.2016. Kertomus / suunnitelma käytetään myös lausuntokierroksella, jossa eri vaikuttajaryhmät sekä kuntalaiset voivat kommentoida asiakirjaa. Ensimmäinen hyvinvointikertomus on laadittu suunnitelman-koostamisen-harjoittelemista-menettelyllä, koska hyvinvointityön toimintatapoja ollaan vasta opettelemassa. Yhteisen tavoitteen löytymiseen ja toimenpiteisiin sitoutumiseen suhtadumme kuitenkin luottavaisesti. Rajallisten resurssien vuoksi sekä paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi hyvinvointityöryhmässä on päädytty esittämään seuraavia painopistealueita: 1) Kohti liikunnallista elämäntapaa 2) Ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen 3) Lasten ja nuorten kohtaaminen ja tukeminen Joitakin esiin nostettuja toimenpide-ehdotuksia Ehdotettuja keinoja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi 19

*Useista Suomen kirjastoista on nykyään mahdollista lainata liikuntavälineitä. Tulisiko Honkajoenkin kirjastoon hankkia pieni valikoima erilaisia suosittuja liikuntavälineitä, kuten kävelysauvoja, frisbeegolf-kiekkoja, selättimiä tms. Innostuisivatko HSU tai Honkajoen Yrittäjät yhteistyötahoiksi/sponsoreiksi? *Liikuntakerhojen määrän lisääminen / kerho-toiminta-avustus ja järjestöyhteistyö *Honkalan käyttöajan pidentäminen toukokuulle Ehdotettuja keinoja ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen *Lukemisen on useissa yhteyksissä todettu hoitavan ihmisten mielenterveyttä. Lisäksi se tuo helpotusta arjen yksinäisyyteen. Tässä voisi auttaa kirjaston kotipalvelu. Kotipalvelu tarkoittaa toivotun kaltaisen kirjastoaineiston viemistä esim. kerran kuukaudessa suoraan asiakkaan kotiin niille kuntalaisille, jotka eivät korkean iän, sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi pysty itse asioimaan kirjastossa. Honkajoella kotipalvelua ei ole otettu käyttöön. Suurimmat kysymykset kotipalvelun järjestämisessä liittyvät aineiston kuljettamiseen sekä siitä syntyviin kustannuksiin. Kotipalvelun asiakkaille palvelun on oltava maksutonta. Kuljetuspuolella vaihtoehtoina voisivat olla kotihoito, ateriakuljetukset tai vapaaehtoiset kuntalaiset, esim. naapurit, joille esim. km-korvausten maksaminen voisi olla yksi tapa korvata osallistuminen toimintaan. *Päivähoitolasten ja koululaisten omat kummiveteraanit / yksinäiset vanhukset, joille päivähoitolapset ja koululaiset lähettävät kirjeitä ja piirustuksia. Vanhukset voivat halutessaan ryhtyä kummiryhmänsä kanssa kirjeenvaihtoon. Ehdotettuja keinoja lasten ja nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen *Osallistaminen on noussut viime vuosina tärkeäksi tekijäksi erityisesti varhaiskasvatuksessa. Lapsia ja vanhempia ei voi enää ajatella passiivisina toimijoina. Lapsi- ja nuorilähtöisessä toiminnassa tulee ottaa huomioon lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteet ja lapsia ja nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Vanhemmat ovat yhdenvertaisia toimijoita varhaiskasvatushenkilöstöön nähden. Toiminnallisilla vanhempainilloilla pyritään hoito- ja kasvatushenkilöstön lähentymiseen ja puheeksi ottamisen kynnyksen madaltamiseen lapsen ja nuoren hyvinvointia silmällä pitäen. Matalan kynnyksen palveluita pyritään lisäämään ja tukemaan siten, että perustasolla oleva työntekijä kohtaa lapsen tai nuoren, sekä kulkee tarvittaessa rinnalla kunnes mahdollinen pulma elämässä on saatu kuntoon. Monialainen yhteistyö: toimitaan yhdessä ja jaetaan vastuu myönteisen toimintakulttuurin kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Ammatillisissa käytännöissä lisää huomiota kohtaamisiin. - OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kunnan strategisina linjauksina pidetään valtuuston päätöksiä kuntaliitosselvitystyön lopettamisesta (Kvalt 18.2.2016 39) sekä talouden tasapainottamisohjelman hyväksymistä vuosille 2015-2019 (Kvalt 10.11.2014 49). Näistä johdettuna pitkän ajan tavoitteena on kunnan itsenäisyyden turvaaminen ja kunnan talouden tasapainottaminen Honkajoen kunnan strategian valmistelu on virallisesti aloitettu marraskuussa 2016. Kuntastrategiaa valmistellaan yhdessä kunnan työntekijöiden, päättäjien, kuntalaisten sekä eri toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kuntastrategia on tarkoitus hyväksyä keväällä/kesällä 2017. Uuden kuntalain mukaisesti keskeisiä painopistealueita haetaan kuntalaisten hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen liittyvistä osa-alueista. Hyvinvointistrategian tavoitteet ja painopistealueet luovat osaltaan linjaa tulevaan kuntastrategiaan. 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Esiopetussuunnitelma 2016 Oppilashuoltosuunnitelma (päivityksen alla) PAKKA-toimintamalli 2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Pohjois-Satakunnan varhaiskasvatussuunnitelma (päivityksen alla) Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014-2020 / Posa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Posan alueen kunnille 2016-2018. (Hyväksytty PoSa:n yhtymähallituksessa 26.1.2017 11, Honkajoen kunnanvaltuuston käsittelyyn toukokuussa 2017) Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma 2017-2018 / Posa Celian äänikirjapalvelut yleisissä kirjastoissa (https://www.celia.fi/palvelut/palvelut-kirjastoille/) 2015 Kuntaliitto / Kirjasto Anna palautetta () 20

Kirjasto kaikille -projekti, Celia (https://www.celia.fi/palvelut/palvelut-kirjastoille/kirjasto-kaikille/) / Kirjasto Satakirjastojen kokoelmastrategia vuosille 2016-2018 (pdf) (https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/4i69y29jt/kokoelmastrategia2015.pdf) / Kirjasto Honkajoen liikenneturvallisuussuunnitelma (päivityksen alla) Valmistelussa myös Ilo kasvaa liikkuen hyvinvointiohjelma varhaiskasvatuksessa Liikunta osaksi palveluketjua / LIPAKE-hanke (Satasote). 6 Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue Kohti liikunnallista elämäntapaa Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Kuntalaisten terveysliikunnan ja aktiivisuuden lisääminen, liikkumattomuuden vähentäminen 1. Tiedon lisääminen liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin / vastuutaho: kaikki hallinnonalat, Posa, järjestöt Eri hallinnonalojen toimijat 2. Olemassaolevien liikuntapaikkojen käytön lisääminen (vapaa-aikatoimi) Liikuntapaikkojen kunnossapito (tekninen toimi) Honkala, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut, tenniskenttä/jääkiekkokaukalo, suunnistusreitit, luontopolut, uimapaikat, Satakunnan Haastepyöräily. Honkalan liikuntasalin käyttöaste, haastepyöräilykirjaukset (pyöräillyt kilometrit) Asiakaspalaute 3. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus kirjastosta (kirjasto ja liikuntatoimi) Kirjastossa ei ole tällä hetkellä lainattavia liikuntavälineitä. Lainausluvut Painopistealue Ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Ikäihmisten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja mielen vireyden tukeminen Ikäihmisten toimintakerhot. Selvitetään ystävätoiminnan ja kirjaston kotipalvelun järjestämisen mahdollisuutta / Vastuutahot: Vapaa-aikatoimi, kirjasto, Posa, vanhusneuvosto ja järjestöt Olemassa olevien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen Järjestetyn toiminnan määrä ja osallistijat (kunnan oma toiminta / muut toimijat) Keskusta-alueen viihtyvyyden lisääminen Puistonpenkkejä, istutuksia, julkisivun kohentaminen, valaistus. Vastuutahot: Honkajoen kunta ja mahdolliset yhteistyökumppanit Olemassa olevien toimi-joiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö Tyytyväisyyskysely Kaikenikäisten liikuntapuisto. Vastuutaho: Honkajoen kunta ja mahdolliset yhteistyökumppanit Olemassa olevien toimijoiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö Puiston käyttöastekysely 21

Painopistealue Lasten ja nuorten kohtaaminen ja tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Vanhempien, lasten ja nuorten osallistaminen, vanhemmuuden tukeminen Kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen selviytymispeli-illoissa ja osallistavissa vanhempainilloissa. Vastuutaho: Koulu Koulun henkilökunta ja esim. nuorisotoimi Palautekysely Vanhempainillat ja eskarikahvilat varhaiskasvatuksessa. Vastuutaho: Honkajoen päivähoito Olemassa olevien toimijoiden välinen yhteistyö Mielipidekysely vanhemmille Varhaiskasvatuksen tukiryhmä. Vastuutaho: päivähoidon ohjaaja Moniammatillinen työryhmä Kokousten lukumäärä. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen Lasten-ja nuorten leirit Vastuutaho: Vapaa-aikatoimi Kannustetaan pysymään päihteettöminä ja savuttomina. PAKKA-toimintamallin käyttöönotto ja sisäistäminen. Vapaa-aikatoimi, sivistystoimi, seurakunta Sivistystoimi, vapaa-aikatoimi, PoSa, järjestöt, poliisi Osallistujamäärät, palautekyselyt Koulun terveyskysely, eri toimijoiden havainnointi Vastuutaho: Sivistystoimi, vapaa-aikatoimi, Posa,järjestöt, poliisi, anniskelu- ja vähittäismyyntipaikat Ylläpidetään liikunnallisia ym.kerho-ja harrastustoimintoja. Uusien liikuntalajien sekä taiteen muotojen kokeilumahdollisuus. Vastuutaho: Vapaa-aikatoimi, sivistystoimi, järjestöt. Vapaa-aikatoimi, sivistystoimi, urheiluseurat, järjestöt, Nuva ja yrittäjät Kerhojen määrä, osallistujien määrä Nuorisotalotoiminta Vastuutaho: vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi, Nuva, mahdollisesti nuoret *Kävijämäärä *saatu palaute Nuoria kuunneltava heitä koskevissa asioissa. Vastuutaho: Honkajoen kunta * Nuva * oppilaskunta * Nuorille nimetyt edustajanpaikat * Nuorten osallistumisaktiivisuus Ammatillisissa käytännöissä lisää huomiota kohtaamisiin. Vastuutaho: vapaa-aikatoimi, koulu ja kouluterveydenhuolto * vastuutahojen henkilökunta * Saatu palaute 22

- OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 7 Suunnitelman laatijat Suunnitelman laadinnasta on vastannut kunnanhallituksen 19.5.2016 103 nimeämä hyvinvointityöryhmä: vt. kunnanjohtaja Ulla Norrbo, rakennusmestari Markku Rauhala, yhteiskoulun rehtori Tuomo Tenhunen,lomituspalveluohtaja Sirpa Poikelispää, vs. päivähoidon ohjaaja Jenni Söderlund, ravitsemuspäällikkö Kirsi Ylituomi, vapaa-ajanohjaaja Minna Kurki, kirjastonhoitaja Minna Hautaluoma sekä PoSa:n edustajana Johanna Uusitalo. Työryhmän jatkotyöskentelyyn keväällä 2017 on osallistunut myös asuntosihteeri Leena Kuusimäki. Hyvinvointikertomuksen luonnoksesta on pyydetty lasuntoa vaikuttamistoimielimiltä, järjestöiltä sekä kuntalaisilta huhtikuussa 2017. Saapunut lausunto on otettu huomioon. 8 Suunnitelman hyväksyminen Toiminnot 23