10. Poliisitoimi Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista. PORA III v. alkanut toimeenpanovaihe viedään täysimääräisesti loppuun tehtyjen linjausten mukaisesti. Poliisin maksullisen toiminnan kehittämismahdollisuudet tarkastellaan. Poliisihallinnon sisäisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös laajempaa intia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista sekä selvitystä poliisin resursseja säästävistä sisäministeriön ja muiden ministeriöiden hallinnonalan säädösmuutosmahdollisuuksista. Tämä edellyttää poliisin ydintehtävien selkeää määrittelyä. Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi 1.1.. Tavoitteena on korostaa Suojelupoliisin erityistehtävien hoitamista ja vahvistaa toiminnan strategista ja poliittista ohjausta sekä selkeyttää viraston asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti pyrkien siihen, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyisi mahdollisimman korkeana. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisin peruspalveluiden saatavuus, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laatu ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta, tulee vähän laskemaan kehyskaudella. Palvelun laatu heikkenee hieman resurssien vähetessä. Poliisin näkyvyyden vähentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Poliisin maksullisten julkisoikeudellisten lupapalveluiden, joiden maksut määrätään suoritteiden tuottamisen omakustannusarvon mukaan, saatavuus ja palvelun laatu on kuitenkin mahdollista turvata käytettävinä sähköisinä palveluina sekä kohtuullisina käyntiasioinnin palveluina poliisin omaa palveluverkostoa ja muiden viranomaisten yhteistoimintaa hyödyntäen. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään täysipainoisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa idaan uudelleen or- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
ganisatorisen järjestämistavan ja muun muassa kustannusvaikutusten osalta. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa. Päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa jatketaan. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja jatketaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan sanoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan. Ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanoa jatketaan, mutta resursointia ennalta estävään toimintaan hieman supistetaan. Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuntaa muun muassa tunnistamalla viharikoksia. Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: poliisi kehittää ydintehtäviinsä kuuluvien lupa-asioiden prosessit tehokkaiksi, asiakasystävällisiksi ja vaikuttaviksi hyödyntäen myös palveluntuottajien mahdollisuuksia toimia avustavissa ja teknisluonteisissa tehtävissä poliisin asiakaspalvelun tukena. Asiakasaloitteiset lupapalvelut saatetaan sähköisten lupapalveluiden piiriin ja niiden käyttöasteen kasvuun vaikutetaan suunnitelmallisesti. Sähköisten palveluiden käyttömahdollisuudet viranomaisaloitteisissa asioissa selvitetään. Poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä niin, että ylimpien laillisuusvalvojien näkemykset hyvän hallinnon toteutumisesta tulevat huomioiduksi. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä tuetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti siten, että asiakasaloitteisen lupapalvelun kustannusvastaavuus, toimialan kehittäminen ja toimintamallit ovat varmistetut. Poliisi tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi, kuntien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin resurssit kohdennetaan kuitenkin enenevissä määrin poliisin ydintehtäviin. PTR-toiminnan avulla poliisi on saavuttanut hyviä tuloksia ja viimeisimmän, vuoden alussa voimaan tulleen PTR-rakenneuudistuksen avulla toimintaa on pystytty tehostamaan entisestään, kun uudessa PTR-toiminnassa poliisilaitokset ovat tiiviissä yhteistyössä PTR-toimijoiden kanssa. Tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten torjuntatoimenpiteitä jatketaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteutuminen. Uskottava poliisitoiminta edellyttää tehokasta puuttumista sekä poliisin tietoon tulevaan rikollisuuteen että piilorikollisuuteen. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 717 972 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi sakon muuntorangaistuksen laajentamisen peruuttamisesta (sakon täytäntöönpanosta annettu laki 672/2002, muut. 671/). Sakon muuntorangaistusta koskeva lainsäädäntöuudistus jää tta, jonka vuoksi poliisin lisäresurssitarve säädösmuutoksien toteuttamiseksi poistuu. Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus PORA III -linjausten mukaiset toiminnalliset tulostavoitteet on tarkistettu vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään lähes entisellä tasolla. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan taso kuitenkin laskee käytettävien resurssien pienentyessä, jolloin yleisillä paikoilla tapahtuneiden järjestyshäiriöiden, vahingontekojen ja pahoinpitelyjen määrä voi lisääntyä. Yleisvalvonta ja kansalaisten kokema turvallisuuden tunne heikkenevät. Muihin kuin kiireellisiin tehtäviin käytettävä aika vähenee. Virka-apuihin vastaaminen vaikeutuu ja hidastuu. Poliisin työturvallisuus heikkenee erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään. Liikennekuolemien määrä on kääntynyt nousuun vuonna ; Valtioneuvoston liikennekuolemien puolittamisesta ( 136 kpl/v. 2020 mennessä) vaarantuu. Sen sijaan henkilövahinkoon johtaneiden liikennevahinkojen määrän kehitys on myönteisempää. Liikenneturvallisuusindeksin nousu pysähtyy. Liikennevalvonnan tuottavuus sekä poliisin paljastamien rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten taso pyritään säilyttämään. Teknisin välinein tehtävän liikennevalvonnan vaikuttavuutta parannetaan, sen sijaan poliisimiehen tekemän liikennevalvonnan määrä vähenee hieman. Raskaan liikenteen valvonnan taso pidetään entisellään. Valvonta Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 435 408 412 Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 744 757 814 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 173 982 174 918 175 918 Henkilötyövuodet 2 407 2 454 2 425 Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 217 627 217 735 217 450 Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 208 222 217 Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 2,9-2,9 Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,0-2,9 Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 2,9-2,8 Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 612 602 590 josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 47 54 54 Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 338 518 400 000 440 000 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 844 4 000 3 800 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 5 500 5 400 5 400 Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 497 20 000 19 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Valvonta Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv, pl. rajatarkastustoiminta 2) 19 20 11 Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 27 30 90 Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 046 888 980 000 1 000 000 josta oma-aloitteiset tehtävät, % 20 20 17 Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 15 Vahingonteko 34 Päihtynyt henkilö 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,4 10,0 9,0 1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2) alkaen rajatarkastustoiminta kirjattu omalle koodilleen Hälytystoiminta Tuottavuus Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 880 828 848 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 87 261 88 194 89 952 Henkilötyövuodet 1 190 1 182 1 180 Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 110 370 110 777 111 740 Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 169 148 172 Palvelukyky ja laatu Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,5 10,1 10,1 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,9 18,0 18,7 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,9 72,0 70,0 Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 92,2 90,0 89,0 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,1-3,2 Suoritteet Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 237 25 000 25 000 A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 653 140 750 000 650 000 A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 046 888 980 000 1 000 000 1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja Rikostorjunta Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen heikkenevät. Tämä osaltaan heikentää omaisuusrikosten selvitysasteita. Tämä on huolestuttavaa ottaen huomioon mm. voimakas kasvutrendi ulkomaisen ns. hit and run -tyyppisen omaisuusrikollisuuden vallatessa yhä enemmän alaa Suomen rikollisuuskentässä. Poliisin mahdollisuudet aikaa ja resursseja vaativaan pitkäjänteiseen työhön piilorikollisuuden paljastamiseksi tulevat jonkin verran heikkenemään. Tämä tulee näkymään etenkin törkeän huumerikollisuuden vähentyneenä paljastamisena. Resurssien vähentyminen voi näkyä selvitysasteen heikkenemisen ja piiloon jäävän rikollisuuden lisääntymisen lisäksi myös pidentyneinä tutkinta-aikoina. On myös huomioitava, että v. alussa tulleet keskeiset esi- ja poliisitutkintaa säätelevät säädösuudistukset (poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeino- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
lait) sekä niiden ohella EU:n piirissä annetun käännös- ja tulkkausdirektiivin voimaan saattaminen asettavat poliisille velvoitteita, jotka ovat omiaan jo sinällään pidentämään tutkinta-aikoja. PTR-toiminnan rakennetta on uudistettu vuoden alussa ja toiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. PTRtoiminnassa tapahtuvassa rikostorjunnassa poliisin yksiköt ovat kiinteästi mukana päivittäistoiminnassa, poliisiyksiköihin on perustettu RTA-yksiköitä. Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen puitteissa. Rikosten ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten toimien mukaan ottamisella. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Rikostorjunta reagoi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta. Rikostorjunta Tuottavuus Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 75 73 72 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 282 552 284 426 261 526 Henkilötyövuodet 3 885 3 929 3 662 Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 360 645 360 599 342 699 Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 242 1 255 1 293 Palvelukyky ja laatu Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 47,5 45,0 43,0 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 112 113 115 Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 36,1 35,9 34,5 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 75,7 75,6 74,0 Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 469 453 500 Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet 427 417 330 Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 73 73 73 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 950 950 950 Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,9-2,9 Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,6-2,6 Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,8-2,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Rikostorjunta Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,7-2,6 Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,6-2,6 Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,7-2,7 Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 3,5-3,3 IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 40 40 50 Suoritteet Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 621 248 667 293 640 000 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 290 455 287 432 265 000 Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 58,2 55 45 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 47,7 45 35 Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 973 1 844 1 600 Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 201 2 133 2 200 Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 643 573 560 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 35 299 32 847 33 000 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 864 1 049 830 1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja Lupahallinto Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja tukee poliisin ennalta estävää toimintaa. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja. Ulkomaalaislupa-asioiden toimivallan siirtoa Maahanmuuttovirastolle valmistellaan. Lisäksi saatetaan loppuun ajokorttiasioiden siirto poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle v. alusta lukien. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista, taloudellisesti tehokasta ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Asiakaskäyntien määrää vähennetään mm. sähköisiä palveluita kehittämällä ja tavoitteiden mukainen käyttöaste varmistamalla. Lupapalveluiden kustannusvastaavuus, kehittäminen ja kysyntää vastaava resursointi varmistetaan. Lupahallinto Tuottavuus Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) 1 651 1 693 1 540 Lupahallinnon tuotto, 1 000 euroa 64 370 61 000 51 725 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa Henkilötyövuodet 843 852 756 Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa 60 634 61 000 51 725 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 44 42 44 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 106 100 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Lupahallinto Palvelukyky ja laatu Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1 4 1) 3,3-3,3 Suoritteet Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 392 128 1 442 700 1 164 000 Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) 857 267 936 000 980 000 Ajoluvat 355 524 326 000 - Aseluvat 55 432 57 000 60 000 Turva-alan luvat 56 841 61 000 62 000 Ulkomaalaisluvat 55 043 50 000 50 000 Muut luvat 12 021 12 700 12 000 1) Lähde: Poliisibarometri Lupavalvonta Taloudellisuus Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) 206 205 205 Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa -5 816 6 615 8 777 Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 16 644 16 808 17 200 Suoritteet Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl - 72 000 72 000 Poliisikoulutus Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä sovitetaan määrärahapuitteisiin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen. Poliisikoulutus Tuottavuus Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 192 290 413 Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,0 3,8 3,5 Taloudellisuus Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 25 900 25 200 25 000 Henkilötyövuodet 203 199 193 Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 278 230 200 Poliisipäällystötutkinto/poliisi (YAMK) - koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 276 260 260 Palvelukyky ja laatu Perustutkintokoulutuksesta ajassa valmistuneet, % 94,7 97,0 97,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Poliisikoulutus Suoritteet Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 13,4 6,0 9,0 Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 146 320 160 Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 133 154 67 Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät Yhteiset palvelut - tukitoiminnot 1) Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 134 987 134 496 130 788 Henkilötyövuodet 1 043 1 055 1 016 Yhteiset palvelut - muut tehtävät 2) Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 46 624 46 302 44 611 Henkilötyövuodet 710 701 675 Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 58 096 58 063 58 085 1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut 2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat Henkiset voimavarat Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään taloudellisemmaksi ja tuottavammaksi. Organisaatiomuutoksen toimeenpano varmistetaan pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Poliisin henkilöstömäärä on sovitettu taloudellisiin reunaehtoihin. Poliisin palkkausjärjestelmä otetaan tarkasteluun. Henkiset voimavarat 1) Henkilötyövuodet 2) 10 078 9 966 9 716 Naisia, %-osuus 29,4 29,5 29,5 Poliisimiehet, htv 7 426 7 325 7 100 Naisia, %-osuus 15,6 15,7 15,7 Opiskelijat, htv 3) 166 161 173 Naisia, %-osuus 27,7 27,8 24,8 Muu henkilöstö, htv 2 486 2 480 2 443 Naisia, %-osuus 70,6 70,7 70,7 Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 10,3 10,4 10,4 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,4 10,0 10,0 Työtyytyväisyysindeksi - - 3,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2013 ssa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 219 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden ssa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden ssa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 150 htv. Vuoden tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 100 htv (75 htv poliisit + 25 htv muita virkoja). 2) Vuoden ja htv-määrässä mukana Suojelupoliisi (n. 240 htv) 3) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 805 473 812 680 786 467 Bruttotulot 85 411 78 500 68 495 Nettomenot 720 062 734 180 717 972 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 293 siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 653 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot 72 510 70 120 60 115 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 70 009 70 120 60 115 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 501 - - Kustannusvastaavuus, % 104 100 100 Määrärahan tasokorotus vajaat 20 milj. euroa vuonna on osa sisäisen turvallisuuden resurssien lisäystä ja sillä on tarkoitettu rahoitettavan myös Vitja-tietojärjestelmän tarpeita ja maan ylimmän johdon henkilösuojauksen tehostamistarpeita. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) POHAn vuokramenot (siirto momentilta 26.01.01) 355 Poliisin terrorismin torjunnan lisämääräraha vuodelle -2 700 Poliisiopiskelijoiden ateriatuen muutos -26 Poliisiopiskelijoiden korkeakoulutuen muutos -312 PORA-hanke (siirto momentilta 28.40.01) 75 Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv) -175 Siirto momentille 26.10.02-19 006 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) -120 Turvapaikkamenojen lisäys 4 500 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -266 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -6 048 Palkkaliukumasäästö -2 384 Palkkausten tarkistukset 4 296 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO ) 19 953 Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 611 Toimintamenosäästö (HO ) -4 112 Vuokramenojen indeksikorotus 570 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -697 Tasomuutos -6 500 Yhteensä -16 208 talous 717 972 000 III lisätalous 1 366 000 I lisätalous 770 000 talous 734 180 000 tilinpäätös 731 422 000 Täydentävä talousesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 191 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousesityksen 717 972 000 euroon nähden on 11 219 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 9 000 000 euroa turvapaikanhakijamäärän voimakkaan kasvun johdosta tarvittavina lisäresursseina poliisin alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin, laitehankintoihin ja muihin menoihin, 3 200 000 euroa harmaan talouden torjuntaohjelman erillisrahoituksen jatkamiseen, johon käytetään lisäksi 3 200 000 euroa momentin sisäisin siirroin ja yhteensä 1 019 000 euroa siirtona momenteilta 26.01.01, 26.20.01, 26.30.01, 26.30.02 ja 26.40.01 liittyen poliisille perustettavaan ICT-keskukseen sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentille 26.20.01 sisäisen turvallisuuden määrärahan uudelleenallokointina. talous 729 191 000 III lisätalous 1 366 000 I lisätalous 770 000 talous 734 180 000 tilinpäätös 731 422 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Momentilta on siirretty 19,006 milj. euroa suojelupoliisin toimintamenoja sen omalle uudelle toimintamenomomentille (mom. 26.10.02), joten momentin määräraha 729,191 milj. euroa on 14,02 milj. euroa enemmän kuin vastaavat toimintamenot vuonna. Momentilla on otettu huomioon lisäyksenä mm. 17,953 milj. euron osuus sisäministeriön hallinnonalalle osoitetusta yhteensä 28,5 milj. euron sisäisen turvallisuuden lisämäärärahasta. Valiokunta pitää kaiken kaikkiaan erittäin tarpeellisena sisäiseen turvallisuuteen ehdotettuja määrärahalisäyksiä ja toteaa, että viranomaisilla tulee olla realistiset mahdollisuudet hoitaa niille osoitetut tehtävät. Poliisimiesten määrän idaan budjettiesitystä täydentävän esityksen myötä laskevan hieman aiempien vuosien tasosta. Määrä on kuitenkin selvästi suurempi kuin mitä lokakuussa itiin. Valiokunta toteaa, että esitettyyn määrärahan korottamiseen ja samalla poliisimiesten määrään vaikuttaa oleellisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Lisävoimavaroja kohdistetaan mm. poliisin suorittamaan alkuvaiheen rekisteröintiin, tutkintaan, maastapoistamistoiminnon palkkakustannuksiin ja laitehankintoihin. Kokonaiskustannusten minimoimiseksi valiokunta pitää tarpeellisena, että koko turvapaikkaprosessi on riittävästi resursoitu ja toimii tehokkaasti. Samalla on kuitenkin välttämätöntä säilyttää riittävä turvallisuuden taso myös poliisin muiden tehtävien osalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus päätti jatkaa poliisin harmaan talouden torjunnan erillisrahoitusta 6,4 milj. eurolla vuonna. Tehostamisrahalla on ollut huomattava merkitys poliisin suorituskykyyn. Summa on noin 20 prosenttia poliisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista, ja sen avulla noin 80 rikostutkijaa voi jatkaa työtään. Valiokunta korostaa, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostaminen on valtion talouden kannalta kannattavaa. Vuosina 2012 poliisi on saanut haltuun omaisuutta yhteensä 123,9 milj. euron arvosta, joka vastaa noin 95 000 euroa/henkilötyövuosi, kun yhden henkilötyövuoden kustannus on noin 65 000 euroa. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että rahoitusta jatketaan koko kehyskauden ajan. Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa paikallispoliisitoimintaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuneiden tehtävien hoitoon. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 729 491 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. I lisätalousesitys HE 9/ vp (18.2.) Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu automaattisten nopeusvalvontalaitteiden uusimisesta ja lisäämisestä niin, että laitteet mahdollistavat entistä tarkemmin nopeuksien ylittämisen valvonnan. I lisätalous 1 700 000 talous 729 491 000 III lisätalous 1 366 000 I lisätalous 770 000 talous 734 180 000 tilinpäätös 731 422 000 Eduskunnan kirjelmä EK 7/ vp (8.4.) Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa. II lisätalousesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään 895 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 Vitja-hankkeen rahoitukseen sekä vähennyksenä 5 026 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 69 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 800 000 euroa siirtona momentille 26.40.01 turvapaikkatutkinnan keskittämisen johdosta, mihin liittyen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 64/). II lisätalous -895 000 I lisätalous 1 700 000 talous 729 491 000 tilinpäätös 736 316 000 tilinpäätös 731 422 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään 895 000 euroa. III lisätalousesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentilta vähennetään 10 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille 26.01.50 poliisin todistajansuojeluohjelman mukaisen sopeutumisavustuksen maksamiseen. III lisätalous -10 000 II lisätalous -895 000 I lisätalous 1 700 000 talous 729 491 000 tilinpäätös 736 316 000 tilinpäätös 731 422 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään 10 000 euroa. 02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 344 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin suorituskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen on keskeistä, jotta valtion turvallisuus saadaan varmistettua muuttuvassa toimintaympäristössä ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin voidaan vastata myös tulevaisuudessa. Operatiivinen toiminta Suomessa ei tehdä eikä valmistella terroritekoja tai terrorismiin tähtääviä hankkeita. Suomea ei käytetä terroritekojen suunnitteluun muualla tehtäväksi eikä Suomea käytetä terrorismin logistisena tai muuna tukialueena. Kansalaiset luottavat poliisin kykyyn torjua terrorismia. Ulkovaltojen Suomeen suuntaama tiedustelutoiminta kartoitetaan ja rikoslain 12 luvussa tarkoitetut rikokset estetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Kehitetään kyberuhkien torjuntavalmiuksia kehittämällä suorituskykyä sekä syventämällä yhteistyökumppanuuksia ja selkeyttämällä rooleja. Joukkotuhoaseiden sekä niiden valmistamiseen tarvittavan asiantuntemuksen, materiaalin ja välineistön kansainvälisten sopimusten vastainen vienti estetään Suomesta ja Suomen kautta toimijoille, joiden tarkoituksena on hankkia tai kehittää joukkotuhoaseita. Valtion sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien hankkeiden seuranta ei heikkene eikä tämän alan rikosten määrä lisäänny. Turvallisuusselvitykset ja lausunnot Suojelupoliisin antamat turvallisuusselvitykset ja lausunnot tähtäävät omalla alueellaan siihen, että turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne eivät heikkene. Tiedonkeruu ja raportointitoiminta Suojelupoliisiin kohdistuu entistä enemmän odotuksia ennakoivan tiedon hankkijana, tulkitsijana ja raportoijana. Suojelupoliisi sopii sisäministeriön kanssa tiedonhankintaprioriteeteista, joilla määritetään ennakkoon vuosittaiset painopisteet kansallista turvallisuutta palvelevalle tiedonhankinnalle. Tiedonhankintaprioriteetit muodostuvat keskeisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeista ja niiden avulla tuetaan ajantasaista tietoa sekä suojataan yhteiskunnan etuja. Tiedonkeruu ja raportointitoiminta hyödyntävät käytettävissä olevia lähteitä tehokkaasti ja tuottavat valtiojohdolle ja muille asiakkaille/toimijoille päätöksenteon kannalta merkityksellistä tietoa. Suojelupoliisin kehittäminen Varmistetaan Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky siten, että kaikki tehtävät pystytään jatkossakin hoitamaan eri puolella Suomea yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Suojelupoliisi jatkaa toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi. Kaikissa uusissa tietojärjestelmien käyttöönotoissa otetaan huomioon Suojelupoliisin erityistarpeet ja yhteistoimintavaatimukset muiden poliisin tietojärjestelmien kanssa. Aloitetaan Suojelupoliisin 2020 -luvulle tähtäävän toimitilahankkeen hankesuunnittelu määriteltyjen tarpeiden mukaisesti. Henkiset voimavarat Laaditaan pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma sisältäen henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa. Suojelupoliisi Taloudellisuus Operatiivisen toiminnan toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 12 540 14 560 14 560 Operatiivisen toiminnan henkilötyövuodet 163,1 185 177 Operatiivisen toiminnan kustannukset, 1 000 euroa 18 511 19 800 18 779 Suoritteet Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl 204 170 170 Turvallisuusselvitykset, kpl 19 203 15 500 15 500 Kansalaisuusasia -lausunnot, kpl 115 80 80 Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl 408 350 350 Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl 8 300 9 000 9 000 Tuotetut raportit, kpl 129 120 120 Henkiset voimavarat Henkilötyövuodet 226 252 234 Poliisimiehet, htv 138 156 148 Muu henkilöstö, htv 98 96 86 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Suojelupoliisi Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 7,5 7,5 Työtyytyväisyysindeksi - 3,5 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot 19 354 Bruttotulot 10 Nettomenot 19 344 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 26.10.01 19 006 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -6 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -130 Palkkaliukumasäästö 35 Palkkausten tarkistukset 60 Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO ) 470 Toimintamenosäästö (HO ) -88 Vuokramenojen indeksikorotus 12 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -15 Yhteensä 19 344 talous 19 344 000 Täydentävä talousesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 419 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan. Lisäys talousesityksen 19 344 000 euroon nähden on 4 075 000 euroa, mistä 800 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin tarvitsemista lisäresursseista turvapaikanhakijamäärän kasvuun liittyen ja 3 275 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 Suojelupoliisin suorituskyvyn kehittäminen -hankkeeseen. talous 23 419 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Momentille ehdotetaan 23,419 milj. euron määrärahaa. Suojelupoliisi siirtyy omaksi virastokseen vuoden alussa, joten momentti on uusi. Suojelupoliisin toimialaan kuuluvilla sektoreilla tapahtuu erittäin nopeasti merkittäviä muutoksia. Terrorismin torjunnan toimintaympäristö vaatii selvästi aiempaa enemmän työtä ja työvoimaa. Yhä useammalla Suomessa asuvalla henkilöllä on kytköksiä terroristiverkostoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurimman uhan muodostavat kuitenkin edelleen yksinäiset toimijat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
Valiokunta toteaa, että myös jännitteet poliittisten, uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä heijastuvat jatkossa entistä enemmän Suomeen. Eri ryhmien väliset konfliktit voivat näyttäytyä lisääntyvänä väkivaltaisena toimintana. Lisäksi turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu ja mahdolliset lieveilmiöt sekä niiden nostattama maahanmuuttovastaisuus voivat osaltaan luoda maaperää ulkomaalaisvihamieliselle liikehdinnälle. Valiokunta katsoo, että määrärahalisäyksestä huolimatta suojelupoliisin resurssit ovat jo ilman muuttunutta toimintaympäristöäkin melko niukat, ja korostaa, että suojelupoliisin terrorismin torjunnan ja ääriliikeseurannan valmiuksia tulee nopeasti kehittää vastaamaan paremmin Suomeen kohdistuvia uhkia. Terrorismintorjunnan kehittämiseen tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, jotta uhkia pystytään havaitsemaan ja niihin puuttumaan ennalta ehkäisevästi. Samoin tarvittavien uhka-iden saatavuudesta ja ajantasaisuudesta tulee huolehtia, kuten myös lainsäädännön ajanmukaisuudesta. Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 919 000 euroa. II lisätalousesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään 80 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 85 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja lisäyksenä 5 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen. II lisätalous -80 000 talous 23 919 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään 80 000 euroa. III lisätalousesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu suojelupoliisin yhdyshenkilötoiminnan laajennuksesta terrorismin vastaisessa työssä. III lisätalous 170 000 II lisätalous -80 000 talous 23 919 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (määräraha) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) Maasta poistamiskuljetukset 4 600 000 Tulkkaus- ja käännöspalvelut 550 000 Noutokuljetukset 250 000 Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000 Valmiusryhmän käyttö 300 000 Yhteensä 6 000 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Paluukuljetusten lisäys 2 200 Yhteensä 2 200 talous 6 000 000 talous 3 800 000 tilinpäätös 3 618 815 Täydentävä talousesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 16 000 000 euroa talousesityksen 6 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden määrän kasvusta ja lisääntyneistä paluukuljetuksista. Suomi hyödyntää myös EU:n rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin paluukuljetuksia. talous 22 000 000 talous 3 800 000 tilinpäätös 3 618 815 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. III lisätalousesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu siitä, että poliisin suorittamia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maastapoistamisia ei ole voitu panna täytäntöön ennakoidulla tavalla johtuen suunniteltua hitaammasta turvapaikkapäätöksenteosta sekä kielteisestä päätöksestä valittaneiden määrän kasvusta ja prosessien kestosta. III lisätalous -9 000 000 talous 22 000 000 tilinpäätös 7 470 737 tilinpäätös 3 618 815 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään 9 000 000 euroa. 21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Valtuus Mikäli vuoden 2013 talousssa tai vuoden kolmannessa lisätalousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. S e l v i t y s o s a : Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia. Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostumi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
nen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta lähtien Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 7 000 - - - 7 000 Menot yhteensä 7 000 - - - 7 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusten ajoitusmuutos 4 000 Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 000 Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 3 000 Yhteensä 3 000 talous 7 000 000 I lisätalous -4 000 000 talous 4 000 000 tilinpäätös 7 000 000 Täydentävä talousesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään 12 922 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen. Vuoden talousssa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen ja kolmas kappale lisätään talousesityksen momentin päätösosan toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi. Lisäys 5 922 000 euroa talousesityksen 7 000 000 euroon nähden aiheutuu peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja liittyy hankintapäätöksen viivästymiseen ja sopimusmallin laskutuksen jaksotukseen. Hankkeen rahoitustarve on ennallaan. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tulossa. Talousesitykseen nähden on päätösosaan lisätty maininta enintään 10 henkilötyövuoden palkkauskustannusten maksamisesta. Muutos liittyy Hallinnon tietotekniikkakeskuksen lakkaamiseen ja KEJO-projektihenkilöstön siirtymiseen osaksi poliisille perustettavaa ICT-keskusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
talous 12 922 000 I lisätalous -4 000 000 talous 4 000 000 tilinpäätös 7 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 12 922 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaamiseen. Vuoden talousssa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 5 922 000 euroa. Valtuus Mikäli vuoden 2013 talousssa tai vuoden kolmannessa lisätalousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. III lisätalousesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin. S e l v i t y s o s a : Tarve palkkausmenojen maksamiseen johtuu Hallinnon tietotekniikkakeskus -viraston lakkauttamisesta vuonna ja tehtävien siirtymisestä poliisin omaksi työksi. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. III lisätalous talous 12 922 000 tilinpäätös tilinpäätös 7 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19