Georakentamisen kandiaiheet S2016

Samankaltaiset tiedostot
Georakentamisen kandiaiheet K2017. GEOXX Leena Korkiala-Tanttu Tyypilliset geotekniset perustamisolosuhde-erot Suomessa ja Keski-Euroopassa

Georakentamisen kandiaiheet K2016

Georakentamisen kandiaiheet K2018. Myös omat aiheet mahdollisia!

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

YYT:n pää- ja sivuaineinfo GEORAKENTAMINEN Mikael Rinne

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tyhjätilan merkitys ja mittaaminen

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Fuxi-info To Maisteriohjelma GEORAKENTAMINEN prof. Mikael Rinne

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit ,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Pirkkahalli, pysäköintialue

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

TIIVEYS-Projekti. Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

3D-SUOMI JA POHJATUTKIMUSREKISTERI. H. Kallio Pohjatutkimuspäivät

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Johanna Tikkanen, TkT

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK


Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa

KARMO. Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Kalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet

Bitumikatteen pitkä tie asfaltiksi VALTSU. Tarpaper Recycling Finland Oy Kati Tuominen

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

DEEP MIXING 2015 (SAN FRANCISCO) JA MASS STABILISATION 2015 (LAHTI) KONFERENSSIT, MASSASTABILOINTIKÄSIKIRJA SEKÄ MUUTA AJANKOHTAISTA

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Energiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK

Happamien sulfaattimaiden tunnistus

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut , Erkki Aalto

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Kandidaatintyön aiheita

NURMIJÄRVEN KUNTA KYLÄNPÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE. Rakennettavuusselvitys. Työ: E Tampere,

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2018

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Maa- ja kallioperäselvitys

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mat Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari Mauri Lieskoski. Case Västervik

Elinkaaritehokas tiepäällyste tutkimushanke

Elinkaaritehokas tiepäällyste

Enäranta Korttelit 262 ja Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Transkriptio:

Georakentamisen kandiaiheet S2016

RAKENNUSKIVEN LOUHINNAN ERITYISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Aihe Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella kartoitetaan rakennuskiviteollisuuden käyttämiä louhintatekniikoita ja arvioidaan niihin liittyviä ympäristövaikutuksia.

ERI MAIDEN ASETTAMIEN RÄJÄYTYSTÄRINÖIDEN RAJA-ARVOJEN VERTAILU Aihe XXX Ohjaaja: Mikael Rinne Eri maissa räjäytystöiden aiheuttamille tärinöille esitetään erilaisia vaatimuksia, niin mittausparametrien kuin niiden suuruudenkin osalta. Tässä työssä verrataan pohjoismaiden ja Kanadan ohjeistuksia.

TYÖTURVALLISUUS RÄJÄYTYS- JA LOUHINTATÖISSÄ AiheXXX Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella ja haastatteluilla kartoitetaan rakennusteollisuudessa tapahtuneita vakavia onnettomuuksia, sekä analysoidaan onnettomuuksiin johtaneita syitä. Tilastojen valossa arvioidaan onnettomuusriskiä.

RAKO- JA RUISKUBETONIPINTOJEN TALLENTAMINEN FOTOGRAMMETRIALLA Aihe XXX Ohjaaja: Lauri Uotinen Tutkimusaihe liittyy Kallion rakojen mekaaniset ominaisuudet KYT2018 tutkimushankkeeseen. Työhön kuuluu tutkimustunnelissa suoritettavia kokeellisia osioita. Tavoitteena on tarkentaa tunnelifotogrammetriaan liittyviä suosituksia ja vaatimuksia.

PIENOISTIETOKONEIDEN SOVELTUVUUS KAIVOKSEN MITTALAITTEIKSI Aihe XXX Ohjaaja: Lauri Uotinen Tutkimusaihe liittyy On-line Risk Management in Deep Mines Suomen Akatemian rahoitta-maan tutkimushankkeeseen. Työhön kuuluu pienoistietokoneiden ominaisuuksien vertailua sekä niiden olosuhdekokeita. Tavoitteena on syviin kaivoksiin parhaiten soveltuva pienoistietokone jatkotutkimuksia varten.

KAIVOSHANKE MAANOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA Aihe Ohjaaja: Juha Antikainen Kaivoslain ja -asetuksen kaivosyritykselle antamat oikeudet kaivoshankkeen eri vaiheissa. Maanomistajan kuuleminen ja oikeus erilaisiin korvauksiin haitoista, arvomineraalien louhinnasta ja sivutuotteiden hyödyntämisestä. Maanomistajan strategiat - maan myynti erilaisilla ehdoilla vai korvaukset? Suomalaisia käytännön esimerkkejä.

KAIVOSTEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA HANKINTA Aihe Ohjaaja: Juha Antikainen Eri energiamuotojen käyttökohteet kaivoksilla, energian hankinta, uusiutuvan energian mahdollisuudet. Verotus ja muut ohjauskeinot. Esimerkkejä Suomesta ja muualta, esim. http://arctic.blogs.panda.org/default/raglan-mines-wind-power/

KIVINÄYTTEEN PURISTUSMURTOLUJUUDEN ARVIOINTI JA TULOSTEN EDUSTAVUUS Aihe Ohjaaja: Juha Antikainen Puristusmurtolujuuskokeen kuvaus, tulosten virhelähteet, hajonta, edustavuus ja käyttökelpoisuus. Lähtötietoina käytetään kirjallisuutta sekä kalliotekniikan laboratoriossa tehtyjen koesarjojen tietokantoja.

KALLION JÄNNITYSTILAMITTAUKSET SUOMESSA Aihe10xxx Ohjaaja: Juha Antikainen Suomessa käytetyt jännitystilamittausmenetelmät. Tuoreimpien Suomessa tehtyjen jännitystilamittausten tulosten kokoaminen, alustava laatuluokittelu ja esittäminen Fennoscandian Rock Stress Database ja World Stress Map database-yhteensopivassa muodossa. http://www.gfz-potsdam.de/en/section/seismic-hazard-and-stress-field/projects/wsm-world-stress-map-project/

DOCUMENTATION OF A THERMAL ROCK RESPONSE TEST IN TEST TUNNEL UNDER CAMPUS Aihe10xxx Ohjaaja: TkT Topias Siren Kalliomekaniikan koetunnelissa toteutettavaan in situ kokeen valmisteluun ja / tai toteutukseen osallistuminen. In situ kokeessa tutkitaan kallion lämpöominaisuuksia. Työ liittyy Suomen Akatemian projektiin, jossa tutkitaan aurinkoenergian kausivarastointia kallioon.

BACK-CALCULATION OF A UNIAXIAL COMPRESSION TEST USING FRACTURE MECHANICS MODELLING Aihe10xxx Ohjaaja: TkT Topias Siren Yhden tai kahden yksiaksiaalisen puristuslujuusnäytteen tuloksen takaisinlaskentaa käyttäen rakomekaanista laskentaohjelmistoa. Työ sisältää hyvän mahdollisuuden tutustua rakomekaniikkaan.

KIVEN EPÄSUORAN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS LABORATORIOKOKEELLA Aihe10xxx Ohjaaja: TkT Topias Siren Työssä tehdään epäsuoria vetolujuuskokeita muutamalle kivinäytteelle. Kandityössä on tarkoitus tutustua testaustekniikkaan, sisältäen lyhyen kirjallisuustutkimuksen, ja itse käytännön toteutukseen.

EVALUATION OF THE QUALITY OF ROCK STRESS MEASUREMENTS Aihe10xxx Ohjaaja: TkT Topias Siren Kallion jännitystilamittausten laadunarviontikriteerien kirjallisuustutkimus ja taulukointi, joka sisältää myös uuden Suomessa kehitetyn tekniikan laatuarvioinnin vertailun klassisiin kirjallisuustutkimuksen tuloksiin. Työ liittyy Fennoskandian jännitystietokannan päivitykseen.

KIVIEN KOOSTUMUKSEN JA TEKSTUURIN VAIKUTUKSET KALLIOKIVIAINESTEN SFS-EN 1097-2 MUKAISEEN LUJUUTEEN Aihe Ohjaaja: Jussi Leveinen ja geologi Heikki Nurmi (GTK) Työssä tehdään kirjallisuusselvitys lähinnä Suomen ja Ruotsin kallioperätutkimusten perusteella, miten mineraloginen koostumus ja kiven rakenne vaikuttaa kiven lujuuteen. Työssä hyödynnetään myös GTK:n kiviainesinventaarioiden tuloksia.

LÄMPÖTILAVAIHTELUIDEN VAIKUTUKSET KIVEN LUJUUTEEN Aihe Ohjaaja: Jussi Leveinen Teoria + kokeellinen osuus

HYPERSPEKTRIMETRISET MITTAUKSET GEOLOGISISSA TUTKIMUKSISSA Aihe Ohjaaja: Jussi Leveinen

LASERILLA TUOTETTU HAJOAMISSPEKTRI (LIBS) MALMI- JA KIVIAINESTUTKIMUKSISSA Aihe Ohjaaja: Lasse Kangas Tutustuminen menetelmään ja esimerkkidatan analyysi

KOEPUMMPAUSTEN HYÖDYNTÄMINEN POHJAVEDENHANKINNASSA Aihe Ohjaaja: Maija Jylhä-Ollila Rambol, Finland Teoria +datan tulkinta

FT-INFRAPUNASPEKTROSKOPIAN HYVÄKSIKÄYTTÖ MATERIAALITESTAUKSESSA Aihe???? Ohjaaja: Makowska Michalina Laboratoriotutkimusten analyysityö, jossa tutustutaan FTinfapunaspektroskopiaan ja olemassa olevien laboratoriomittausten avulla kehitetään tulosten tulkintamenetelmää. Työ tehdään englanniksi

VETTÄ LÄPÄISEVÄT PÄÄLLYSTEET RATKAISUNA RANKKASATEIDEN AIHEUTTAMIIN TULVAONGELMIIN Aihe???? Ohjaaja: Terhi Pellinen Työssä tutkitaan erilaisia vettä läpäiseviä päällysteratkaisuja, joiden avulla voidaan imeyttää sadevettä päällysteen pinnan läpi ja näin estää ns. kaupunkitulvat päällystetyillä pysäköinti- ja katualueilla. Työssä selvitetään mitä materiaaleja voidaan ja on käytetty ja mitä asioita rakenteen mitoituksessa tulee ottaa huomioon.

UUDET INNOVATIIVISET TIE- JA KATUPÄÄLLYSTEET Aihe???? Ohjaaja: Terhi Pellinen Työssä tutkitaan mitä uusia innovatiivisia materiaaleja on kehitetty asfalttipäällysteiden lisäaineeksi tai niitä korvaamaan. Lisäksi selvitetään erilaisia innovatiivisia konsepteja ja visioita, joissa tähdätään tiepäällysteiden käyttämiseen tienkäyttäjää enemmän ohjaavana elementtinä.

GEOFYSIKAALISTEN TUTKIMUS- JA MITTAUSMENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN TIENRAKENTAMISESSA Aihe Ohjaaja:Ari Hartikainen Kirjallisuustutkimus, jossa selvitetään erilaisten geofysiikan mittausmenetelmien, kuten maatutkan ja seismisten menetelmien, soveltamista tierakentamisen eri vaiheissa. Tavoitteena on selvittää eri maissa käytössä olevia menetelmiä.

GEOTEKNISET OLOSUHTEET KUUSSA JA LÄHIPLANEETOILLA Aihe xxxxx Ohjaaja: L. Korkiala-Tanttu Kuvata rakennusten ja rakenteiden perustamisolosuhteita kuussa ja lähiplaneetoilla Miten ko. kohteissa pohjaolosuhteita voidaan tutkia? Myös erityisolosuhteiden kuvaus, esim. taustasäteilyn hallinta Kuvata innovatiivisia perustamismenetelmiä Perustuu ensisijassa netistä löytyvään aineistoon

POHJAVEDENPINNAN SEURANTAMENETELMÄT JA VUOSITTAINEN VAIHTELU Aihe Ohjaaja: L. Korkiala-Tanttu Mitä pohjavesi on ja missä sitä esiintyy? Miten pohjaveden pintaa voidaan mitata ja seurata? Menetelmäkuvaukset Miten eri alueiden maaperä vaikuttaa pohjavedenpintaan? Millaista vuosittaista vaihtelua erilaisissa olosuhteissa pohjavedenpinnalla on? Aineisto: kirjallisuus, haastattelut, SYKEen tilastollinen ainesto

ROUDAN VAIKUTUS TÄRINÄN ETENEMISEEN MAAPERÄSSÄ Aihe xxxxx Ohjaaja: Kirsi Koivisto??????

KANTAVAN JA JAKAVAN KERROKSEN KALLIOMURSKEEN VEDENLÄPÄISEVYYDEN MÄÄRITYS Aihe xxxxx Ohjaaja: Kirsi Koivisto??????

EPS-ERISTE- JA -KEVENNEMATERIAALIEN PITKÄAIKAISKÄYTTÄYTYMINEN MAAKONTAKTISSA - CASE MUURLA. Aihe xxxxx Ohjaaja: Henry Gustavsson EPS (Extruded PolyStyrene)-kevennerakenne tehty Muurlaan v.2001 Vt1-moottoritien rakentamisvaiheessa. Kevennerakenne on purettu tänä kesänä ja EPS-blokit on uusiokäyettty kehä I:n meluvallirakenteissa. Työssä tutkitaan EPS-keventeiden ominaisuuksia (tiheys, vesipitoisuus, puristulujuus, muodonmuutosominaisuudet jne)16 vuoden maakontaktin jälkeen ja selvitetään materiaalin pitkäaiakiskäyttäytymistä ja uudelleen käyttömahdollisuuksia

BETONIMURSKEEN LAADUNVALVONTAKOKEIDEN TULOSTEN HAJONTA 2000-2010-LUVUILLA Aihe xxxxx Ohjaaja: Taavi Dettenborn Betoroc-murske on Ruduksen valmistama, tuotteistettu betonimurske, jota on käytetty luonnon maa- ja kiviaineksen tapaan tie- ja katurakenteissa vuodesta 1994. Kandityössä käydään läpi Rudus Oy tekemiä betonimurskeen teknisten ominaisuuksien laadunvalvontatutkimuksia 2000-luvulta. Tutkitut materiaaliominaisuudet käsitellään tilastollisin menetelmin (esim. kuva 1) ja tuloksia hyödynnetään uusiomateriaalien materiaaliparametrien määrittämisessä sekä laadunvalvonnan kehittämisessä. Kuva 1. Materiaalin laatuvaihtelun vaikutus mitoittavien parametrien valintaan. Punaisella katkoviivalla on esitetty tasalaatuisempi ja sinisellä viivalla suuremman hajonnan omaava materiaali. Arvot P1 ja P2 kuvaavat ko. materiaalien mitoitusarvoja, jotka on määritetty tietyllä varmuustasolla koetulosten perusteella.

SUCTION TESTING WITH FILTER PAPER TECHNIQUE Aihe xxxxx Ohjaaja: Solowski Wojciech The thesis will introduce the student to basics of unsaturated soil mechanics. The work will describe suction, as the primary parameter of unsaturated soil and explain the filter paper technique in detail. The student will also have a chance to participate in the filter paper suction testing being carried out at Aalto gaining hands-on experience. Työ tehdään englanniksi

UUDENLAINEN PUDOTUSTIIVISTYSLAITE JA SEN KÄYTTÖKELPOISUUS Aihe xxxxx Ohjaaja: Korkiala-Tanttu Leena pudotustiivistysmenetelmän kuvaus (kirjallisuusosio) PT-laitteiston kuvaus ja työn dokumentaatio menetelmän vertailu muihin menetelmiin ( plussat ja miinukset) mahdollinen koekohteen mittauksia ja niiden analyysiä

ROUDAN SYVYYDEN ARVIOINTI REAALIAIKAISTEN PAKKASMÄÄRÄLASKENTOJEN PERUSTEELLA Aihe xxxxx Ohjaaja: Henry Gustavsson Avoimen ilmanlämpötiladatan saatavuuden ja käytettävyyden selvittäminen (mm. Ilmatieteenlaitos ja tiesääasemat) Talven pakkasmäärien laskenta em. aineistolla ja online laskentamentelmän kehittäminen ja tulosten julkistamismahdollisuudet verkossa. Roudan syvyysarviot lumettomalla maalla eri osissa Suomea pakkasmäärien perustella arvioituna

ROUDAN SYVYYDEN ARVIOINTI REAALIAIKAISTEN PAKKASMÄÄRÄLASKENTOJEN PERUSTEELLA Aihe xxxxx Ohjaaja: Monica Löfman Työ tehdään kirjallisuustutkimuksena. Työssä keskitytään hienorakeisten maalajien (erityisesti saven) rakenteen tutkimiseen. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka maanäytteet tulee valmistella, mitä erityispiirteitä kosteiden maanäytteiden kuvantamiseen liittyy, ja kuinka tuloksia on pystytty hyödyntämään alan tutkimuksessa.