Georakentamisen kandiaiheet K2017. GEOXX Leena Korkiala-Tanttu Tyypilliset geotekniset perustamisolosuhde-erot Suomessa ja Keski-Euroopassa

Transkriptio

1 Georakentamisen kandiaiheet K2017 GEOXX Leena Korkiala-Tanttu Tyypilliset geotekniset perustamisolosuhde-erot Suomessa ja Keski-Euroopassa

2 RAKENNUSKIVEN LOUHINNAN ERITYISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Aihe GEO01 Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella kartoitetaan rakennuskiviteollisuuden käyttämiä louhintatekniikoita ja arvioidaan niihin liittyviä ympäristövaikutuksia.

3 ERI MAIDEN ASETTAMIEN RÄJÄYTYSTÄRINÖIDEN RAJA-ARVOJEN VERTAILU Aihe GEO02 Ohjaaja: Mikael Rinne Eri maissa räjäytystöiden aiheuttamille tärinöille esitetään erilaisia vaatimuksia, niin mittausparametrien kuin niiden suuruudenkin osalta. Tässä työssä verrataan pohjoismaiden ja Kanadan ohjeistuksia.

4 TYÖTURVALLISUUS RÄJÄYTYS- JA LOUHINTATÖISSÄ Aihe GEO03 Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella ja haastatteluilla kartoitetaan rakennusteollisuudessa tapahtuneita vakavia onnettomuuksia, sekä analysoidaan onnettomuuksiin johtaneita syitä. Tilastojen valossa arvioidaan onnettomuusriskiä.

5 KIVEN LEIKKAUSKOKEEN NUMEERINEN MALLINTAMINEN YDINJÄTTEEN LOPPUSIJOITUSTA Aihe GEO04 Ohjaaja: Lauri Uotinen Numeerinen mallintaminen ja tulosten vertailu koetuloksiin. Liittyvä tutkimushanke: KARMO III (Kallion rakojen mekaaniset ominaisuudet)..

6 GRANIITTILAATAN PURISTUSLEIKKAUSKOE RAKOJEN MEKAANISTEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTÄMISEKSI YDINJÄTTEEN LOPPUSIJOITUSTA Aihe GEO05 Ohjaaja: Lauri Uotinen Graniittikivilaatan leikkauskoesarja laboratoriossa ja tulosten raportointi. Liittyvä tutkimushanke: KARMO III (Kallion rakojen mekaaniset ominaisuudet)..

7 KALLION LÄMMITYSKOKEEN DOKUMENTOINTI OTANIEMEN TUTKIMUSTUNNELISSA AURINKOENERGIAN KAUSIVARASTOINTIA Aihe GEO06 Ohjaaja: Lauri Uotinen Tutkimustunnelissa suoritettavan lämmityskokeen dokumentointi. Liittyvä tutkimushanke: SCC (Solar Community Concept).

8 KALLION JÄNNITYSTILAN KASVATTAMINEN LÄMMITTÄMÄLLÄ KAIVOSTEN RISKIENHALLINTATYÖKALUJEN KOEKUORMITTAMISEKSI Aihe GEO07 Ohjaaja: Lauri Uotinen Numeerinen mallintaminen termomekaanisesti ja tulosten vertailu koetuloksiin. Liittyvä tutkimushanke: ORMID (On-line risk management in deep mines).

9 KAIVOSHANKE MAANOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA Aihe GEO08 Ohjaaja: Juha Antikainen Kaivoslain ja -asetuksen kaivosyritykselle antamat oikeudet kaivoshankkeen eri vaiheissa. Maanomistajan kuuleminen ja oikeus erilaisiin korvauksiin haitoista, arvomineraalien louhinnasta ja sivutuotteiden hyödyntämisestä. Maanomistajan strategiat - maan myynti erilaisilla ehdoilla vai korvaukset? Suomalaisia käytännön esimerkkejä.

10 KAIVOSTEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA HANKINTA Aihe GEO09 Ohjaaja: Juha Antikainen Eri energiamuotojen käyttökohteet kaivoksilla, energian hankinta, uusiutuvan energian mahdollisuudet. Verotus ja muut ohjauskeinot. Esimerkkejä Suomesta ja muualta, esim.

11 KIVINÄYTTEEN PURISTUSMURTOLUJUUDEN ARVIOINTI JA TULOSTEN EDUSTAVUUS Aihe GEO10 Ohjaaja: Juha Antikainen Puristusmurtolujuuskokeen kuvaus, tulosten virhelähteet, hajonta, edustavuus ja käyttökelpoisuus. Lähtötietoina käytetään kirjallisuutta sekä kalliotekniikan laboratoriossa tehtyjen koesarjojen tietokantoja.

12 HYPERSPEKTRIMETRISET MITTAUKSET GEOLOGISISSA TUTKIMUKSISSA Aihe GEO11 Ohjaaja: Jussi Leveinen

13 KIVIEN KOOSTUMUKSEN JA TEKSTUURIN VAIKUTUKSET KALLIOKIVIAINESTEN SFS-EN MUKAISEEN LUJUUTEEN Aihe GEO12 Ohjaaja: Jussi Leveinen ja geologi Heikki Nurmi (GTK) Työssä tehdään kirjallisuusselvitys lähinnä Suomen ja Ruotsin kallioperätutkimusten perusteella, miten mineraloginen koostumus ja kiven rakenne vaikuttaa kiven lujuuteen. Työssä hyödynnetään myös GTK:n kiviainesinventaarioiden tuloksia.

14 LASER-INDUSOIDUN PLASMASPEKTROSKOPIAN (LIBS) KÄYTTÖ MALMI- JA KIVIAINESTUTKIMUKSISSA Aihe GEO13 Ohjaaja: Lasse Kangas Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja mittausdatan tulkintaosuudesta.

15 RAMAN-SPEKTROSKOPIAN KÄYTTÖ MINERAALIPOHJAISTEN RAKENNUSMATERIAALIEN TUTKIMISESSA Aihe GEO14 Ohjaaja: Lasse Kangas Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, mittauksista ja datan tulkinnasta

16 FT-INFRAPUNASPEKTROSKOPIAN HYVÄKSIKÄYTTÖ MATERIAALITESTAUKSESSA Aihe GEO15 Ohjaaja: Makowska Michalina Laboratoriotutkimusten analyysityö, jossa tutustutaan FTinfapunaspektroskopiaan ja olemassa olevien laboratoriomittausten avulla kehitetään tulosten tulkintamenetelmää. Työ tehdään englanniksi

17 VETTÄ LÄPÄISEVÄT PÄÄLLYSTEET RATKAISUNA RANKKASATEIDEN AIHEUTTAMIIN TULVAONGELMIIN Aihe GEO16 Ohjaaja: Terhi Pellinen Työssä tutkitaan erilaisia vettä läpäiseviä päällysteratkaisuja, joiden avulla voidaan imeyttää sadevettä päällysteen pinnan läpi ja näin estää ns. kaupunkitulvat päällystetyillä pysäköinti- ja katualueilla. Työssä selvitetään mitä materiaaleja voidaan ja on käytetty ja mitä asioita rakenteen mitoituksessa tulee ottaa huomioon.

18 UUDET INNOVATIIVISET TIE- JA KATUPÄÄLLYSTEET Aihe GEO17 Ohjaaja: Terhi Pellinen Työssä tutkitaan mitä uusia innovatiivisia materiaaleja on kehitetty asfalttipäällysteiden lisäaineeksi tai niitä korvaamaan. Lisäksi selvitetään erilaisia innovatiivisia konsepteja ja visioita, joissa tähdätään tiepäällysteiden käyttämiseen tienkäyttäjää enemmän ohjaavana elementtinä.

19 GEOFYSIKAALISTEN TUTKIMUS- JA MITTAUSMENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN TIENRAKENTAMISESSA Aihe GEO18 Ohjaaja:Ari Hartikainen Kirjallisuustutkimus, jossa selvitetään erilaisten geofysiikan mittausmenetelmien, kuten maatutkan ja seismisten menetelmien, soveltamista tierakentamisen eri vaiheissa. Tavoitteena on selvittää eri maissa käytössä olevia menetelmiä.

20 BETONIMURSKEEN LAADUNVALVONTAKOKEIDEN TULOSTEN HAJONTA LUVUILLA Aihe GEO19 Ohjaaja: Taavi Dettenborn Betoroc-murske on Ruduksen valmistama, tuotteistettu betonimurske, jota on käytetty luonnon maa- ja kiviaineksen tapaan tie- ja katurakenteissa vuodesta Kandityössä käydään läpi Rudus Oy tekemiä betonimurskeen teknisten ominaisuuksien laadunvalvontatutkimuksia 2000-luvulta. Tutkitut materiaaliominaisuudet käsitellään tilastollisin menetelmin (esim. kuva 1) ja tuloksia hyödynnetään uusiomateriaalien materiaaliparametrien määrittämisessä sekä laadunvalvonnan kehittämisessä. Kuva 1. Materiaalin laatuvaihtelun vaikutus mitoittavien parametrien valintaan. Punaisella katkoviivalla on esitetty tasalaatuisempi ja sinisellä viivalla suuremman hajonnan omaava materiaali. Arvot P1 ja P2 kuvaavat ko. materiaalien mitoitusarvoja, jotka on määritetty tietyllä varmuustasolla koetulosten perusteella.

21 SUCTION TESTING WITH FILTER PAPER TECHNIQUE Aihe GEO20 Ohjaaja: Solowski Wojciech The thesis will introduce the student to basics of unsaturated soil mechanics. The work will describe suction, as the primary parameter of unsaturated soil and explain the filter paper technique in detail. The student will also have a chance to participate in the filter paper suction testing being carried out at Aalto gaining hands-on experience. Työ tehdään englanniksi

22 UUDENLAINEN PUDOTUSTIIVISTYSLAITE JA SEN KÄYTTÖKELPOISUUS Aihe GEO21 Ohjaaja: Korkiala-Tanttu Leena pudotustiivistysmenetelmän kuvaus (kirjallisuusosio) PT-laitteiston kuvaus ja työn dokumentaatio menetelmän vertailu muihin menetelmiin ( plussat ja miinukset) mahdollinen koekohteen mittauksia ja niiden analyysiä

23 ROUDAN SYVYYDEN ARVIOINTI REAALIAIKAISTEN PAKKASMÄÄRÄLASKENTOJEN PERUSTEELLA Aihe GEO22 Ohjaaja: Henry Gustavsson Avoimen ilmanlämpötiladatan saatavuuden ja käytettävyyden selvittäminen (mm. Ilmatieteenlaitos ja tiesääasemat) Talven pakkasmäärien laskenta em. aineistolla ja online laskentamentelmän kehittäminen ja tulosten julkistamismahdollisuuksien selvittäminen internetissä. Roudan syvyysarviot lumettomalla maalla eri osissa Suomea toteutuneiden pakkasmäärien perustella arvioituna

24 PYYHKÄISYELEKTRONIMIKROSKOOPIN KÄYTTÖ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUKSESSA Aihe GEO23 Ohjaaja: Monica Löfman Työ tehdään kirjallisuustutkimuksena. Työssä keskitytään hienorakeisten maalajien (erityisesti saven) rakenteen tutkimiseen. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka maanäytteet tulee valmistella, mitä erityispiirteitä kosteiden maanäytteiden kuvantamiseen liittyy, ja kuinka tuloksia on pystytty hyödyntämään alan tutkimuksessa.

25 MULTI BARRIERS IN GEOLOGICAL REPOSITORIES FOR SPENT NUCLEAR FUEL: A GEOTECHNICAL PERSPECTIVE Aihe GEO24 Ohjaaja: Gowthaman Sinnathamby The thesis could discuss, in general, the proposed multi barrier concepts (such as the Finnish KBS-3V) around the world; the importance of multi barrier components in terms of long-term safety of a geological repository; geotechnical aspects of multi barrier components that has to be looked into; most of the proposed multi barriers comprised of swelling clay materials, and so a comprehensive review of the proposed swelling clay materials and the geotechnical and mineralogical properties can be discussed.. Työ tehdään englanniksi

26 WASTE MANAGEMENT STRATEGIES AND DISPOSAL CONCEPTS FOR SPENT NUCLEAR FUEL AROUND THE WORLD Aihe GEO25 Ohjaaja: Gowthaman Sinnathamby The thesis could discuss about various waste management strategies and disposal concepts that are adopted or being considered around the world for the final safe disposal of spent nuclear fuel. Työ tehdään englanniksi

27 APPLICATION OF PHOTOGRAMMETRY IN GEOTECHNICAL ENGINEERING Aihe GEO26 Ohjaaja: Gowthaman Sinnathamby The application of photogrammetry in civil engineering practice is on the rise. This technique is also employed in monitoring geotechnical laboratory testing such as triaxial and direct shear testings. In practice, it is employed in critical slope monitoring, avalanch predictions, and etc. This thesis could study the latest advancements in photogrammetry technique and could also look into potential future applications Työ tehdään englanniksi

28 TYYPILLISET GEOTEKNISET PERUSTAMISOLOSUHDE- EROT SUOMESSA JA KESKI-EUROOPASSA Aihe GEOXX ( lisä aihe ) Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Voit valita vertailukohteeksi Keski-Euroopan sijaan myös jonkun toisen kohteen. Työn tavoitteena on kuvata tyyppisiä perustamisolosuhteita Suomessa ja jossain muussa kohteessa ja vertailla niitä keskenään. Vertailun perusteella voi myös arvioida, miten nämä erot näkyvät pohjarakentamistavoissa. Mukaan voi halutessa ottaa myös ilmastoerojen vaikutuksen.