Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pilvi Lesch Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

HE 180/2017 Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia.

Suojateiden liikenneturvallisuus - Suunnitteluohjeet

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä

Tieliikennelain uudistusta koskeva lausunto

Kuvelammentie, liikenneturvallisuuden parantaminen

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennejärjestelyjen erityispiirteet Jyväskylässä. Janne Hölttä

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

Valo-ohjaamattomien suojateiden priorisoinnin periaatteet

LIIKENTEEN RAUHOITTAMISPOLITIIKKA TAMPEREELLA

pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen uusi suunnitteluohje VeloFinland

Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

OHJEET JA PERIAATTEET Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Kouvolassa Liikenneturvallisuusnäkökohdat

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntövisa

Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Tieliikennelain uudistuksesta

Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta käytännön suunnitteluratkaisuihin.

PKS Katutyöt Kevät

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Orivedellä

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Loviisassa

KOULUJEN TURVALLISET SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT

Uusi tieliikennelaki - pyöräilyn merkittävimmät uudistukset

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE V Liikenneympäristön kehittämiskohteet

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne ja katutyöt

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI

Uusi tieliikennelaki Kimmo Kiiski

Tieliikennelain kokonaisuudistus

VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA

SUURLOHJANKADUN LIIKENNESUUNNITTELU (LAURINKATU KAUPPAKATU)

Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä

HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL HELSINKI

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet

Yhteenveto Tieliikennelain kokonaisuudistuksen ota kantaa -sivun tuloksista

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

SUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

Toimenpide. Keskuskorttelin kehittämissuunnitelman toteuttaminen

OULUN SEUDUN PYÖRÄILYN UUSI NOUSU OULUN SEUDUN PYÖRÄILYN UUSI NOUSU , REIJO VAARALA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Tieliikennelain kokonaisuudistus HE 180/2017 Liikenneturvan huomioita Tieliikennelain kokonaisuudistus

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Suonenjoen liikenneturvallisuussuunnitelma Pilvi Lesch, Kirsi Översti

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Joensuun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen periaatteet.

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Jyväskylässä

Otteet Otteen liitteet

Kuulumisia liikenneasioista. Keravan vanhusneuvosto Juha Heltimo, Strafica Oy

Sisältö. Tommi Alanen Teppo Mattila Tiina Saari. Jari Viljanen Ari Tanttu

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

RAKENTAMISEN TYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT KATUVERKOSSA

Tieliikennelain kokonaisuudistus HE 180/2017 Liikenneturvan huomioita

Mechelininkadun turvallisuudesta

Pyöräilijä liikenteessä

MATHILDEDALIN JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PERUSRATKAISUT

Uusi tieliikennelaki. Kimmo Kiiski

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2743/ /2017

Poikkileikkauksia Niko Palo KSV/LOS. 1 Kuva: Niko Palo /KSV

KOULUJEN TURVALLISET SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT; ESIMERKKIRATKAISUJA

Sinä, mopo ja liikenne

Tieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus

L63 Laurentiustalo ja L80 Puu-Anttila Liikenneselvitys

Helsingin kaupunki Esityslista 15/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

SUTI. Suojateiden turvallisuus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3452/ /2016

Transkriptio:

Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä

TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TYÖN SISÄLTÖ 2

Työn lähtökohdat Työn tavoitteena on verrata jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyjä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Onko liikennejärjestelyissä merkittäviä eroja, joista voidaan ottaa oppia Suomessa? Projekti toteutettiin 11/2015 6/2016. Työn rahoittivat Liikenneturva, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Lähtötietoaineistona käytettiin jalankulun ja pyöräilyn lainsäädäntöjä, suunnitteluohjeita ja onnettomuustilastoja Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Työssä valittiin yhdeksän tutkimuskaupunkia, joiden liikennejärjestelyjä verrattiin toisiinsa. 3

Tarkasteltavat kohteet Tarkasteltavat kaupunkikohteet (9 kpl) valittiin kolmesta eri kokoluokasta. Yksittäisiä tarkastelukohteita oli yhteensä 16. Kohteet vaihtelivat asuinalueiden sivukaduista maantiemäisiin katuihin ja kaupunkien pääkatuihin. Pääkaupunki 600 000 1 milj. as Suuri kaupunki 100 000 200 000 as Pienehkö kaupunki 20 000 50 000 as Suomi Helsinki Oulu Hyvinkää Ruotsi Tukholma Västerås Piteå Tanska Kööpenhamina Århus Herning 4

Lainsäädäntö Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat ratifioineet Wienissä 8.11.1968 tehdyn tieliikennettä koskeva yleissopimuksen, minkä vuoksi maiden lainsäädäntö on suhteellisen yhteneväinen. Maat ovat kuitenkin voineet tehdä varaumia, minkä takia maiden lainsäädännössä saattaa olla merkittäviä eroja. 5

KESKEISIMMÄT EROT MAIDEN VÄLILLÄ LAINSÄÄDÄNTÖ SUUNNITTELUOHJEET LIIKENNEJÄRJESTELYT 6

Jalankulkijan ja pyöräilijän paikka liikenteessä Lainsäädäntö Suomessa ja Ruotsissa pyöräilijän on käytettävä merkittyä pyörätietä, mutta pyörätiemerkin velvoittavuudesta saa tietyin edellytyksin poiketa. Tanskassa pyöräilijän on aina käytettävä kulkusuunnassa tien oikealla puolella sijaitsevaa merkittyä pyörätietä, ellei toisin ole osoitettu. Tanskassa kaksisuuntaisia pyöräteitä käytetään kadun varressa vain harvoin. Oikealla puolella kulkeva pyöräliikenne on helpompi mieltää osaksi ajoneuvoliikennettä ja helpottaa pyöräilijän havaittavuutta liittymissä. Suomessa ja Ruotsissa pyöräteiden käyttö on yleisempää kuin Tanskassa. Kuva: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje, Liikennevirasto, 2014. 7

Kulkumuotojen erottaminen Jalankulun erottaminen pyöräliikenteestä Suomessa ja Ruotsissa jalankulun ja pyöräilyn erottelutarpeiden perusteet ovat hyvin samankaltaisia. Tanskassa jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan helpommin. Jo suhteellisen pienet liikkujamäärät johtavat jalankulun ja pyöräilyn erottamiseen esimerkiksi materiaalirajalla. Tanskassa yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä on hyvin vähän. 8

Pyörätien jatke Pyörätien jatke ja väistämisvelvollisuudet Suomessa pyörätien jatke ja Ruotsissa pyöräilijän ylityspaikka (cykelpassage) voidaan merkitä väistämisvelvollisuuksista riippumatta. Suojatie ja pyörätien jatke voidaan merkitä myös sellaisiin paikkoihin, joissa autoilijalla on väistämisvelvollisuus jalankulkijoihin, mutta ei pyöräilijöihin nähden. Cykelöverfart Ruotsissa voidaan lisäksi merkitä sellaisia pyöräilijöiden ylityspaikkoja, joissa autoilla on väistämisvelvollisuus (cykelöverfart), kun autoliikenteen nopeus on enintään 30 km/h. Tanskassa pyörätien jatke tai ylityspaikka merkitään vain, jos autoille on osoitettu väistämisvelvollisuus. Väistämissäännöt ovat selkeät. maps.google.fi 9

Risteämisten sijainti Risteämisten sijainti Suomessa pyörätien jatke merkitään suojatien yhteyteen aina, kun vähintään sen toisessa päässä on pyörätie. Suojateiden paikat määritetään yleensä jalankulkijoiden tarpeen perusteella, mikä ei välttämättä palvele pyöräilijöiden tarpeita. Samaa ongelmaa on myös Ruotsissa. Tarkastelluissa kohteissa uudet väistämisvelvollisuuteen pohjautuvat pyörätien jatkeet eivät vielä näkyneet. Tanskassa suojatiet ja pyörätien jatkeet merkitään erikseen, mikä mahdollistaa ylityspaikan sijoittamisen kunkin kulkumuodon reitin kannalta järkevästi ja turvallisesti. maps.google.fi 10

Suojatiet Suojatiet Kaikissa maissa valo-ohjaamattomia suojateitä voidaan käyttää, kun nopeusrajoitus on enintään 50 km/h. Tanskassa suojateitä käytetään selvästi vähemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tanskassa suojatietä ei yleensä ainoastaan merkitä, vaan sitä tulisi korostaa esimerkiksi keskisaarekkeella tai erilaisilla hidasteilla. Suomessa suojateitä on merkitty enemmän ja toteutuksen ajankohdan mukaan vaihtelevilla perusteilla. Ylityspaikat Ruotsissa jotkin kunnat käyttävät suojateiden lisäksi ns. ylityspaikkoja, joissa vastuuta ajoradan ylittämisestä siirretään enemmän jalankulkijalle. Esimerkki ylityspaikan järjestelyistä (Alkuperäinen kuva: Eskilstuna kommun). 11

Erityisratkaisut Pyöräileminen yksisuuntaisella tiellä maps.google.fi Kaikissa maissa pyöräileminen yksisuuntaisella tiellä vastasuuntaan on kielletty, mutta se on mahdollista sallia tietyillä järjestelyillä. Ruotsissa voidaan käyttää pyöräkaistoja, jotka mahdollistavat vastasuuntaan pyöräilemisen. Tanskassa voidaan kielletyn ajosuunnan merkin sijasta käyttää moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty -merkkiä, mikä mahdollistaa kuitenkin pyöräilyn vastasuuntaan. Tanskassa käytetään lisäksi yksisuuntaisen tien merkkiä, jossa on maininta, ettei määräys koske pyöräilijöitä. Suomessa voidaan kieltää moottoriajoneuvoliikenne toiseen suuntaan, mutta sallia pyöräliikenne molempiin suuntiin. Tällöin käytetään moottoriajoneuvoilta ajo kielletty -merkkiä, mutta ei yksisuuntaisen tien merkkiä. Kaksisuuntainen pyöräily yksisuuntaisella kadulla olisi sallittua, jos asia osoitetaan liikennemerkillä. Merkki olisi uusi. (LVM) 12

SUOSITELTAVAT JATKOTOIMENPITEET 13

Jatkotoimenpiteet Jalankulun liikennejärjestelyt Toteutetaan suojateiden tarvearviointi nykyisten ohjeiden mukaisesti. Hyödynnetään jalankulkijoiden ylityspaikkoja poistettujen suojateiden kohdalla. Suojateiden määrää tulisi tarkastella kriittisesti. Suojateitä tulisi merkitä vain sellaisiin paikkoihin, joissa suojateitä todella tarvitaan ja ne on turvallista toteuttaa. Liikenneympäristön tulisi tukea suojateiden havaittavuutta ja hillitä ajonopeuksia suojateiden kohdalla. Suojateiden näkyvyyttä parannettaisiin siten, että ne tulisi jatkossa merkitä aina sekä liikennemerkillä että tiemerkinnällä. (LVM) Esteettömyys olisi hyvä ottaa huomioon liikennejärjestelyissä nykyistä enemmän. 14

Jatkotoimenpiteet Pyöräilyn liikennejärjestelyt Pyöräilijöiden ylityspaikat tai pyörätien jatkeet olisi hyvä saada merkitä sekä väistämissääntöjen perusteella että siitä riippumattomina ratkaisuina (vrt. Ruotsin cykelöverfart/cykelpassage). Merkintöjen tulisi erota toisistaan selkeästi esim. erilaisella tiemerkinnällä tai liikennemerkillä Suomessa pyöräteiden jatkeet suojateiden yhteydessä on suunniteltu jalankulkijoiden ehdoilla. Pyöräilijöiden risteämistarpeita olisi hyvä tarkastella erillään jalankulusta. Tiemerkintä pyörätien jatke merkittäisiin vain, kun autoilija olisi väistämisvelvollinen liikennemerkin perusteella tai liikennevalo-ohjatussa ylityksessä. (LVM) Pyörätieltä ajoradalle siirtymistä helpotetaan rakenteellisin järjestelyin silloin, kun se liikennesääntöjen ja reitin vuoksi on tarpeellista. Pyöräilijöiden tarpeet tien ylitykseen sekä pyörätien ja ajoradan välillä siirtymiseen otetaan paremmin huomioon liikennejärjestelyjä suunniteltaessa. 15

Raportti: Liikenneturvan selvityksiä 1/2016, ryhmäpäällikkö 040 718 06 07 pilvi.lesch@ramboll.fi 16 Esityksen nimi / Tekijä