Osallisuus käsitteenä Mistä puhumme, kun puhe on osallisuudesta?, tutkija-kehittäjä./sosku-hanke, THL
SOSKU kehittämishanke 1.4.2015 31.3.2018 Valtakunnallinen ESR kehittämishanke (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma, toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) Toteuttajina THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Vantaan kaupunki Hankkeessa kehitetään ja testataan sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja Tutkimus ja koulutus osana kehittämistyötä Tavoitteena myös tiedontuottaminen lainsäädäntötyön tueksi 2
Osallisuus käsitteenä Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusohjelmissa painotettu köyhyyden ja syrjäytymisen torjumista osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä Väljän käsitteen dilemma: Osallisuus lääkkeenä vähän kaikkeen > osallisuutta lisätään lisäämällä osallisuutta lisääviä osallistavia osallisuustoimenpiteitä Käsitteenä peräisin sosiologiasta, ja teoreettisessa keskustelussa käytetty pitkään inkluusio-käsitettä ekskluusion vastaparina Usein mukana kansalaisoikeuksien, yhteiskunnallisen solidaarisuuden ja koheesion, sosiaalisen epätasa-arvoisuuden sekä yhteiskunnallisen osallistumisen, oikeuksien ja mahdollisuuksien pohtimisessa Hahmottuu sekä arvotavoitteena itsessään että keinona, välineenä torjua köyhyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa On sekä yhteiskuntapoliittinen käsite että sosiaalipoliittista toimintaa
osallisuus käsitteenä Osallisuus = Participation as belonging. Osallisuus kuulumisena, vuorovaikutussuhteena ja identiteettikäsitteenä Osallistuminen = Participation as action. Osallisuus kansalais- (asiakas)osallistumisena (osallisuus ennen kaikkea (demokratia)oikeuksina) Osallistaminen = Participation from above. Osallisuus politiikkatoimina (osallisuus aktivointina sekä velvollisuuksina) 4
osallisuus käsitteenä Liitetään yhdenvertaisiin oikeuksiin, mahdollisuuksiin ja resursseihin osallistua yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaan SEKÄ Instituutioihin, joilla on merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta Esineellistetään usein sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen tai työmarkkinoille pääsyyn MUTTA On myös kokemus tai tunne, josta emme voi puhua toistemme puolesta Ei pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila VAAN Sen aste vaihtelee mm. elämäntilanteiden ja elämänvaiheiden mukaan 5
Keiden osallisuudesta olemme kiinnostuneita? Ongelmallista osallisuuspuheessa on, ettei se tunnu kohdistuvan MEIHIN KAIKKIIN Puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, riskiryhmistä Siirtymä universaaleista oikeuksista riskiryhmäpuheeseen: palvelujärjestelmää viritetty erityisesti säästö- ja tehokkuusvaatimuksista enenevässä määrin erilaisia riskiryhmiä varten, ei enää erilaisten elämänriskien varalta Siirtymä ihmisten suojelusta markkinoilta kohti onttoa (hollow) suojelua, jolloin ihmisten odotetaan ensisijaisesti itse auttavan itseään ja ansaitsevan oikeutensa esimekiksi etuuksiin tai tukiin (Papadoupoulos 2005) Riskiryhmien määrittely vaihtelee esimerkiksi EU:n eri jäsenmaissa ja yhteyksissä Kyse on aina joistakin muista kuin MEISTÄ, joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa
Riskiryhmässä?
Osallisuus syrjäytymisen vastaparina Kuten syrjäytyminen, tulee osallisuuskin hahmottaa prosessina Edellyttää että ihmisellä on: käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING), että hän on omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana (ACTING) hänellä on sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä (BELONGING) 8
Osallisuuden ulottuvuudet
Sosiaalinen osallisuus > Sosiaalinen toimintakyky > Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (17 )) Tavoitteena edistää kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä niihin vuorovaikutussuhteisiin, toimintoihin ja rakenteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän perustan; periaatteena on yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja suoriutumistaan vastaavalla tavalla (http://stm.fi/documents/1271139/1352015/sosiaalihuoltolain+soveltamisopas.pdf/cb12a5c4-9bfa-4983-adf6-94ca18815f1b) Ristiriita ministeriön määritelmän kanssa: Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. http://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus 10
11
Sosiaalisen voimavaraistamisen prosessi? 12
KIITOS! Lisätietoja SOSKU hankkeesta: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku Yhteystiedot: Jarno Karjalainen projektipäällikkö puh. 029 524 7181 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi tutkija-kehittäjä puh. 029 524 7183 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi 13
Kirjallisuus Leemann, Lars & Hämäläinen, Riitta-Maija. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131350/yp1605_leemann%26hamalainen.pdf?sequence=2 Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla www.thl.fi/sokra Närki, Kati.(2017) Osallisuus ja sosiaalihuoltolaki. Sosiaalityö muutoksessa uutta ajattelua asiakastyöhön. Jyväskylän yliopisto. Seminaariesitys, 22.2.2017. Raivio, Helka & Karjalainen, Jarno. (2013). Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus oikeutta vai pakkoa, Era (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153 Raivio, Helka & Nykänen, Nina. (2015). Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä yhdenvertaisuutta vai aktivointia? Sosiaalisten oikeuksien ja vastikkeellisuuden ristivetoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126356/urn_isbn_978-952- 302-171-6.pdf?sequence=1 14