Opetus- ja kulttuuriministeriö E-KIRJE OKM2011-00408 KAS Koponen Johanna(OKM) 30.11.2011 Eduskunta Suuri valiokunta Viite EU; Kultttuuri ja AV-asiat Asia EU; Kulttuuri ja AV-asiat: Komission suositus kulttuuriaineistojen digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/0365 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission suosituksesta kulttuuriaineistojen digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä. LIITTEET OKM2011-00407; K(2011) 7579 final
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kulttuuriperintö, Euroopan digitaalistrategia LVM, OKM EUE, OM, TEM, UM, VM, VNEUS, YM
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2011-00407 KUPO/ky Mäkelä Laura(OKM) 29.11.2011 Asia EU; kulttuuri ja AV-asiat; Komission suositus kulttuuriaineistojen digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/0365 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Eduskunnan informoiminen komission suosituksesta C(2011)7579 final EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): SEUT 292 art. Johtaja Jukka Liedes OKM, p. 1607 7481 Ylitarkastaja Laura Mäkelä OKM, p. 1607 7025 Hallitusneuvos Jorma Waldén, OKM, p.1607 7384 Pääsihteeri Minna Karvonen, OKM, 1607 7424 Suomen kanta/ohje: Suomi toimii osaltaan aktiivisesti kansallisen kulttuuriaineiston digitoinnin ja sähköisen saatavuuden edistämiseksi. Tätä varten opetusministeriö on asettanut oman Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toukokuussa 2008. Sen tavoitteet ovat kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten kansallisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden edistäminen tietoverkoissa sekä sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen. Suomen hanke on suoraan kytköksissä EUROPEANAn kehittämiseen; Kansallinen digitaalinen kirjasto toimii vuodesta 2012
kansallisena aggregaattorina, jolla välitetään suomalaisten aineistojen metadata haettavaksi EUROPEANASTA. 2(4) Pääasiallinen sisältö: Euroopan digitaalisen kirjaston kehittäminen perustuu Suomen EU pj-kaudella 2006 hyväksyttyihin päätelmiin kulttuuriaineiston digitoinnista, sähköisestä saatavuudesta ja digitaalisesta säilyttämisestä. Europeanan avattiin marraskuussa 2008. Europeanan tavoitteena on saattaa kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa olevaa kulttuuriperintöä (kirjallisuus, av-aineistot, valokuvat, musiikki jne.) kaikkien saataville verkkoon. Komission 27.10.2011 antamalla suosituksella saatetaan vuonna 2006 annettu suositus ajan tasalle, ja siinä otetaan huomioon vuosia 2008 2010 koskevat jäsenvaltioiden tilannekatsaukset. Niiden mukaan edistystä on tapahtunut, mutta Europeanalle annettavaa tukea olisi edelleen vahvistettava rahoitukseen liittyvillä toimilla sekä toisaalta asettamalla digitoinnille määrälliset tavoitteet. Suosituksessa painotetaan jäsenmaiden tarvetta panostaa nykyistä enemmän kulttuuriaineistojen digitointiin sekä laadullisesti että määrällisesti ja tätä kautta edistää Europeanan kehittymistä monikieliseksi ja monipuoliseksi internetissä toimivaksi kulttuuriaineistojen hakupalveluksi. Tavoitteena on, että Europeanassa olisi vuoteen 2015 mennessä 30 miljoonaa objektia nykyisten 19 miljoonan sijaan. Taustalla on ajatus siitä, että verkkoon siirrettynä Euroopan kulttuuriperintö on jatkuvasti kaikkien Euroopan kansalaisten käytettävissä ajanviete-, opiskelu- tai työtarkoituksiin. Kun kulttuuriaineisto on digitoitu, sitä voidaan käyttää myös kaupallisiin ja eikaupallisiin tarkoituksiin. Suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan 1) digitoinnin organisoinnissa ja rahoituksessa; 2) vapaan ja tekijänoikeudella suojatun aineiston digitoinnin ja verkkokäytön suhteen sekä 3) Europeanan jatkokehittämisen ja 4) digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen alueella. 1) Digitoinnin organisointi ja rahoitus Jäsenmaita kehotetaan kehittämään digitointia koskevaa suunnittelua ja seurantaa laatimalla suunnitelmia digitointi-investoinneilleen ja edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia digitoinnista aiheutuvien kustannusten jakamiseksi. Suosituksessa vahvistetaan keskeiset periaatteet, joilla varmistetaan kumppanuuksien oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Edelleen niitä kehotetaan asettamaan kulttuuriaineistojen digitoinnille selkeät määrälliset tavoitteet, jotta Europeanaan saadaan saataville 30 miljoonaa objektia vuoteen 2015 mennessä. 2) Vapaan ja tekijänoikeudella suojatun aineiston digitointi ja verkkokäyttö Tekijänoikeussuojan ulkopuolella olevan ja siten vapaasti käytettävissä olevan digitoidun aineiston osalta jäsenmaita kehotetaan varmistamaan, että aineisto pysyy vapaasti käytettävissä myös digitoinnin jälkeen. Tavoitteena on digitoitujen aineistojen mahdollisimman laaja saatavuus sekä uudelleen käyttäminen kaupallisiin ja muihin tarkoituksiin. Edelleen komissio suosittaa, että vapaissa aineistoissa rajoitettaisiin vesileimojen ja muiden vastaavien aineiston käytettävyyttä vähentävien teknisten suojausten käyttöä.
3(4) Tekijänoikeudella suojatun aineiston osalta komissio suosittaa, että parhaillaan neuvoteltavana oleva orpoteosdirektiivi saatettaisiin nopeasti direktiivin hyväksymisen jälkeen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Edelleen jäsenmaita kehotetaan luomaan oikeudellinen kehys sellaisten lisensiointijärjestelyjen tukemiseksi, joilla mahdollistetaan myynnistä poistuneiden teosten laajamittainen digitointi ja rajat ylittävä käyttö. Suojattujen aineistojen käytön edellytyksiä suositetaan parannettavaksi edistämällä Euroopan tasolla oikeuksien hallinnointitietoja sisältävien tietokantojen, kuten ARROW'n, käytettävyyttä. 3) Jäsenmaita kehotetaan osallistumaan Europeanan jatkokehittämiseen mm. kannustamalla kulttuurilaitoksia sekä kustantajia ja muita oikeudenhaltijoita antamaan digitoidut aineistonsa käyttöön Europeanan kautta; asettamalla tulevien digitointihankkeiden julkisen rahoituksen ehdoksi digitoidun aineiston saatavuus Europeanan kautta; perustamalla tai vahvistamalla kansallisia aggregaattoreita, jotka tuovat Europeanaan sisältöä eri aloilta, ja edistämällä valtioiden rajat ylittävien aggregaaattoreiden toimintaa erityisaloilla, varmistamalla, että Europeanan yhdessä kulttuurilaitosten kanssa määrittelemiä yhteisiä digitointistandardeja käytetään; sekä varmistamalla, että kulttuurilaitosten tuottama olemassa oleva metadata (digitaalisten kohteiden kuvaus) on laajasti ja vapaasti käytettävissä. 4) Digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen alueella jäsenvaltioita kehotetaan lujittamaan strategioitaan ja mukauttamaan lainsäädäntöään taatakseen digitoidun aineiston pitkäaikaisen säilyttämisen. Tämä voidaan tehdä esim. varmistamalla, ettei aineistoa ole suojattu niiden säilyttämisen edellyttämiä toimia estävillä teknisillä toimenpiteillä. Kansallinen käsittely: - Eduskuntakäsittely: - Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Aineistojen digitoinnin, sähköisen saatavuuden, EUROPEANAn kehittämisen ja ylläpidon sekä pitkäaikaissäilytyksen ratkaisujen rahoitus on toistaiseksi ollut jäsenvaltioiden osalta vapaaehtoista rahoitusta. Komissio totesi 11.8.2008 antamassaan tiedonannossa, että kaudella 2009 2010 EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta suunnattiin 69 miljoonaa digitaalisen kirjaston ja aineistojen pitkäaikaissäilyttämisen edistämiseen. Myös econtentplus - ja Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tuettiin yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla Europeanan kehittämistä vuosina 2009-2010. Myös jäsenmaat ovat osallistuneet Europeanan rahoittamiseen vuositasolla noin 1,2-1,4 miljoonalla eurolla. Suomen
4(4) laskennallinen rahoitusosuus Europeanan ylläpidosta on ollut vuositasolla 20-30 000 euroa. Europeana ja siihen liittyvät toimet kuuluvat niihin digitaalipalvelujen infrastruktuureihin, joille on tarkoitus myöntää rahoitusta Verkkojen Eurooppa - välineestä vuosina 2014 2020. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankekokonaisuus sisältää yhteisen asiakasliittymän toteuttamisen kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantoihin ja palveluihin sekä niiden välittämisen Europeanaan (toteuttamiskustannukset 4,2 milj. euroa 2008-2012, ylläpito 1,7 milj. euroa / v), kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin edistämisen sekä digitaalisen kulttuuriperintöaineistojen keskitetyn pitkäaikaissäilytysratkaisun toteuttamisen (toteuttamiskustannukset 17 milj. euroa 2012 2016, ylläpito 4,2 milj. euroa / v). Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Kansallinen digitaalinen kirjasto asiakasliittymä otetaan vaiheittain käyttöön pilotointivaiheen jälkeen 2012 2013. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun valmisteluvaiheessa 2012 2013 varmistetaan bittien säilyminen siihen saakka, kunnes varsinainen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä otetaan käyttöön 2016 (tavoite). KDK-hankkeen toimenpiteillä digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen määrä kasvoi 4 milj. objektista 20 milj. objektiin 2008 2011. Vuosina 2012 2015 tavoitteena on digitoida 7 milj. kulttuuriperintöobjektia. Digitoitujen aineistojen määrää nopeammin kasvavat alkujaan digitaaliset, pitkäaikaisesti säilytettävät kulttuuriperintöaineistot, joiden määrä 12-kertaistuu v. 2025 tultaessa. Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kulttuuriperintö, Euroopan digitaalistrategia LVM, OKM EUE, OM, TEM, UM, VM, VNEUS, YM
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.10.2011 K(2011) 7579 lopullinen KOMISSION SUOSITUS, annettu 27.10.2011, kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä
KOMISSION SUOSITUS, annettu 27.10.2011, kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on saada paras mahdollinen hyöty uusista tietotekniikoista talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja Euroopan kansalaisten elämänlaadun edistämiseksi osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Euroopan kollektiivisen kulttuurimuistin digitointi ja säilyttäminen on eräs digitaalistrategian keskeisistä aloista. Tähän kollektiiviseen muistiin kuuluvat painotuotteet (kirjat, aikakauslehdet, sanomalehdet), valokuvat, museoesineet, arkistoasiakirjat, äänitallenteet, audiovisuaalinen aineisto, muistomerkit ja kiinteät muinaisjäännökset, jäljempänä "kulttuuriaineisto". (2) Kulttuuriaineiston digitointia ja säilyttämistä koskeva EU:n strategia perustuu viime vuosina digitaalisia kirjastoja koskevan aloitteen parissa tehtyyn työhön. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tukeneet EU:n toimia tällä alalla, myös Europeanan, Euroopan digitaalisen kirjaston, kehittämistä. Viimeksi Euroopan parlamentti ilmaisi tukensa 5 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa ja neuvosto 10 päivänä toukokuuta 2010 tekemissään päätelmissä. Neuvosto vahvisti istunnossaan 18 ja 19 päivänä marraskuuta 2010 kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2011 2014, ja siinä korostetaan tarvetta koordinoida digitointityö. (3) Komissio antoi 28 päivänä elokuuta 2006 jäsenvaltioille suosituksen, jonka tavoitteena on optimoida Euroopan kulttuuriperinnön taloudellisten ja kulttuuristen mahdollisuuksien hyödyntäminen internetin avulla. Suosituksen täytäntöönpanoa koskevat jäsenvaltioiden raportit vuosilta 2008 ja 2010 osoittavat, että edistystä on tapahtunut. Edistys ei kuitenkaan ole yhdenmukaista eri jäsenvaltioissa, ja edistys on epätasaista suosituksen eri kohtien osalta. (4) Lisäksi EU:n tasolla digitointityön ja yhteistoiminnan perusta on huomattavasti muuttunut viime vuosina. Uusia tekijöitä ovat Europeanan avautuminen marraskuussa 2008, Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtineen asiantuntijakomitean (Comité des Sages) 10 päivänä tammikuuta 2011 julkaisema raportti The New Renaissance ja komission 24 päivänä toukokuuta 2011 antama ehdotus orpoteoksia koskevaksi direktiiviksi. FI 1 FI
(5) Tämän vuoksi olisi saatettava ajan tasalle jäsenvaltioille annettavat suositukset toimenpiteistä, jotka koskevat kulttuuriperinnön digitointia, sähköistä saatavuutta ja digitaalista säilyttämistä. Kirjastoista, arkistoista ja museoista saatavan aineiston digitoimista olisi edelleen edistettävä sen varmistamiseksi, että Eurooppa säilyttää asemansa merkittävänä kansainvälisenä toimijana kulttuurin ja luovan sisällön alalla ja käyttää runsasta kulttuuriaineistoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtinut asiantuntijakomitea korosti, saadakseen hyödyn digitoinnista ja digitaalisesta säilyttämisestä Euroopan on toimittava nyt. Mikäli jäsenvaltiot eivät lisää investointejaan tällä alalla, riskinä on, että digitalisoitumisesta saatavat kulttuuri- ja taloushyödyt toteutuvat muualla kuin Euroopassa. (6) Kun kulttuuriaineisto on saatavana verkossa, kansalaiset voivat kaikkialla Euroopassa käyttää sitä vapaa-aikanaan, opiskeluun tai työhön. Tämän ansiosta Euroopan moninainen ja monikielinen perintö saa internetissä selkeän profiilin. Euroopan kulttuurilaitosten aineistojen digitointi auttaa laitoksia edelleen hoitamaan tehtäväänsä eli saattamaan käyttöön ja säilyttämään perintöämme digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi digitoitua aineistoa voidaan käyttää uudelleen sekä kaupallisiin että muihin tarkoituksiin muun muassa oppimis- ja koulutussisältöjen kehittämiseen, dokumentteihin, matkailusovelluksiin, peleihin ja animaatioihin sekä suunnittelun apuvälineinä edellyttäen, että tämä tehdään kunnioittaen täysin tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia. (7) Tämä merkitsee tärkeää panostusta luoviin teollisuudenaloihin, joiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 3,3 prosenttia ja EU:n työllisyydestä 3 prosenttia. Näillä teollisuudenaloilla vallitsee digitaalinen siirtymäkausi, joka ravistelee perinteisiä malleja, muokkaa arvoketjuja ja edellyttää uusia liiketoimintamalleja. Kulttuurivarojen digitointiin liittyy valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, ja niiden entistä laajemmat käyttömahdollisuudet ovat olennainen edellytys Euroopan kulttuuristen ja luovien valmiuksien edelleen kehittämiselle ja teolliselle toiminnalle tällä alalla. (8) Digitointi on tärkeä keino varmistaa kulttuuriaineiston entistä parempi saatavuus ja käyttö. Jos jäsenvaltiot sovittaisivat yhteen toimensa kulttuuriperintönsä digitoimiseksi, voitaisiin aineisto valita johdonmukaisemmin ja välttää päällekkäistä työtä digitoinnissa. Sen ansiosta myös digitointitekniikoihin investoivien yritysten toimintaympäristö muuttuisi turvallisemmaksi. Tavoitteiden saavuttamista edesauttaisivat meneillään olevien ja suunniteltujen digitointitoimien inventointi ja digitoinnille asetettavat määrälliset tavoitteet. (9) Euroopan koko kulttuuriperinnön digitoinnin kustannukset ovat korkeat, eikä niitä voida kattaa pelkästään julkisella rahoituksella. Yksityisiä yrityksiä voitaisiin saada mukaan digitointitoimiin yksityisen sektorin digitoinnille antaman sponsorituen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta, ja tällaista toimintaa olisi sen vuoksi edistettävä. Oikeudenmukaisuuden ja tasapainoisuuden varmistamiseksi kumppanuuksissa olisi noudatettava eräitä keskeisiä periaatteita. Erityisesti on välttämätöntä asettaa aikarajat digitoidun aineiston etuoikeutetulle käytölle. Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtinut asiantuntijakomitea ehdotti, että digitoidun aineiston etuoikeutetun käytön enimmäisrajaksi olisi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa asetettava seitsemän vuotta. FI 2 FI
(10) EU:n rakennerahastoja voidaan käyttää ja niitä käytetäänkin yhteisrahoittamaan digitointitoimia osana hankkeita, joilla on vaikutusta alueelliseen talouselämään. Niiden käytöstä olisi kuitenkin tehtävä nykyistä laajempaa ja järjestelmällisempää. Laajamittaisilla digitointiprosesseilla voidaan lisätä tehokkuutta mittakaavaetujen takia. Tästä syystä olisi kannustettava käyttämään digitointivalmiuksia tehokkaasti ja jakamaan mahdollisuuksien mukaan digitointilaitteita kulttuurilaitosten ja maiden välillä. (11) Vain osa kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa olevista aineistoista on vapaasti käytettävissä olevaa public domain" -aineistoa siinä mielessä, että ne eivät ole teollisja tekijänoikeuksien suojaamia tai niitä koskevat teollis- ja tekijänoikeudet ovat rauenneet. Muu aineisto on tekijänoikeuden suojaama. Koska tekijänoikeudet ovat ratkaiseva tekijä luovuuden innoittamisessa, Euroopan kulttuuriperintö olisi digitoitava, asetettava saataville ja säilytettävä noudattaen täysimääräisesti tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia. (12) Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2011 ehdotuksen orpoteoksia koskevaksi direktiiviksi. Jotta direktiivistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, se olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön nopeasti niin, että koko EU:ssa omaksutaan yhdenmukainen orpoteoksia koskeva toimintamalli. Myynnistä poistuneiden teosten laajamittaista digitointia varten saattaa olla tarpeen, että sidosryhmien vapaaehtoisesti kehittämiä lisenssiratkaisuja tuetaan jäsenvaltioiden lainsäädännöllä ja että samalla otetaan huomioon valtioiden rajat ylittävä vaikutus. Komission tukeman sidosryhmien vuoropuhelun pohjalta on laadittu myynnistä poistuneita kirjoja ja tieteellisiä lehtiä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, joka allekirjoitettiin Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 2011. Toimintamallia olisi noudatettava myös tulevissa vuoropuheluissa, joilla pyritään helpottamaan myynnistä poistuneita teoksia koskevien sopimusten tekemistä, jotta niitä saataisiin aikaan mahdollisimman laajasta aineistosta. EU:n tasolla yhteenliitetyt oikeuksia koskevat tietokannat voivat vähentää oikeuksien selvittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi tällaisia järjestelyjä olisi kannustettava läheisessä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. (13) Jotta vapaasti käytettävissä olevan sisällön laaja saatavuus ja käyttö olisi mahdollista, on välttämätöntä varmistaa, että vapaasti käytettävissä oleva sisältö pysyy vapaana sen jälkeen, kun se on digitoitu. Vapaasti käytettävissä olevan aineiston kappaleisiin lisättäviä silmäänpistäviä vesileimoja tai muita visuaalisia suojaustoimia, jotka osoittavat omistusta tai alkuperää, olisi vältettävä. (14) Euroopan digitaalinen kirjasto, arkisto ja museo Europeana avautui 20 päivänä marraskuuta 2008. Europeana-portaalin jatkokehittäminen riippuu suurelta osin tavasta, jolla jäsenvaltiot ja niiden kulttuurilaitokset lisäävät siihen sisältöä ja parantavat sen näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Tämän suuntaisiin toimenpiteisiin olisi kannustettava. (15) Tällä hetkellä Europeana tarjoaa käyttöön yli 19 miljoonaa digitoitua kohdetta. Vain kaksi prosenttia niistä on ääni- tai audiovisuaalisia tallenteita. Sisällön (myös tällä hetkellä aliedustettuna olevan sisällön) lisääminen Europeanaan tekee sivustosta sen käyttäjille entistä kiinnostavamman, ja sitä olisi siitä syystä edistettävä. Kokonaistavoite eli 30 miljoonaa kohdetta vuoteen 2015 mennessä noudattaa Europeanan strategista suunnitelmaa, ja se on alku Euroopan koko kulttuuriperinnön ditigoimiseksi vuoteen 2025 mennessä. Kaikkien vapaiden mestariteosten FI 3 FI
(jäsenvaltioiden määrittämien ja valitsemien kulttuurin tai historian kannalta keskeisten teosten ja kohteiden) saatavuus Europeanan kautta rikastaa sivuston sisältöä käyttäjien odotusten mukaisesti. Jos jäsenvaltioissa annettaisiin säännökset, joiden mukaan kaikki julkisella rahoituksella digitoitu aineisto on annettava käyttöön Europeanan kautta, se vauhdittaisi portaalin kehitystä ja loisi kulttuurilaitoksille selkeät puitteet sisällön lisäämistä varten. Tästä syystä tällaisten säännösten antamista olisi edistettävä. (16) Digitaalista aineistoa on hoidettava ja pidettävä yllä, muutoin tiedostot saattavat muuttua lukukelvottomiksi, kun niiden tallentamiseen käytetyt laitteet ja ohjelmistot vanhenevat. Aineistoa saattaa hävitä laitteiden heiketessä ajan myötä, ja tallennuslaitteet saattavat ylikuormittua jo pelkästään uuden ja muuttuvan sisällön määrän takia. Vaikka EU:ssa on edistytty digitaalisen aineiston säilyttämisessä, useissa jäsenvaltioissa ei ole selkeää ja kattavaa politiikkaa digitaalisen sisällön säilyttämiseksi. Tällaisen politiikan puute on uhka digitoidun aineiston säilymiselle, ja se voi johtaa myös digitaalisessa muodossa tuotetun aineiston (alkuaan digitaalisen aineiston) häviämiseen. Tehokkaiden keinojen kehittäminen digitaalista säilyttämistä varten vaikuttaa kauaskantoisesti muihinkin kuin kulttuurilaitoksiin. Digitaalista säilyttämistä koskevat kysymykset ovat tärkeitä jokaiselle yksityiselle tai julkiselle organisaatiolle, jolla on velvoite tai joka haluaa säilyttää digitaalista aineistoa. (17) Digitaalinen säilyttäminen asettaa taloudellisia, organisatorisia ja teknisiä haasteita, ja toisinaan se edellyttää säädösten ajantasaistamista. Useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tai harkitsevat oikeudellisia velvoitteita, joilla digitaalisen aineiston tuottajien on asetettava aineistostaan vähintään yksi jäljenne valtuutetun arkistoivan laitoksen saataville. Vapaakappaleiden tallentamista koskevat tehokkaat säännökset ja käytännöt voivat vähentää sekä sisällön haltijoiden että tallentajalaitosten hallinnollista taakkaa, joten sitä olisi suositeltava. Tehokas yhteistoiminta jäsenvaltioiden välillä on tarpeen, jotta voidaan välttää suuri vaihtelu digitaalisen aineiston tallettamista koskevissa säännöissä. Tällaista yhteistyötä olisi edistettävä. Tiedon haravointi (web harvesting) on uusi tekniikka, jolla internetistä kerätään säilytettävää aineistoa. Haravoidessaan tietoa laitokset kokoavat aineistoa aktiivisesti sen sijaan, että ne odottaisivat, että aineisto talletetaan. Tällä tavoin vähennetään digitaalisen aineiston tuottajien hallinnollista taakkaa, ja kansallisessa lainsäädännössä olisi sen vuoksi säädettävä asiasta. (18) Tämä suositus täydentää elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16 päivänä marraskuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston suositusta 1 useissa elokuvateoksia koskevissa kysymyksissä, SUOSITTELEE JÄSENVALTIOILLE, että ne Digitointi: organisaatio ja rahoitus 1. kehittävät edelleen kirjojen, aikakauslehtien, sanomalehtien, valokuvien, museoesineiden, arkistoasiakirjojen, äänitallenteiden, audiovisuaalisen aineiston, muistomerkkien ja kiinteiden muinaisjäännösten (jäljempänä "kulttuuriaineiston") digitointia koskevaa suunnittelua ja seurantaa 1 EUVL L 323, 9.12.2005, s. 57. FI 4 FI
(a) (b) asettamalla kulttuuriaineiston digitoinnille selkeät määrälliset tavoitteet 7 kohdassa mainittujen yleistavoitteiden mukaisesti; tavoitteista olisi käytävä ilmi odotettu lisäys digitoidussa aineistossa, joka voidaan liittää osaksi Europeanaa, sekä viranomaisten tähän toimintaan osoittamat määrärahat, laatimalla kulttuuriaineiston digitointia koskevan yleiskatsauksen ja pyrkimällä yhteistoiminnassa luomaan EU:n tason yleiskatsaus vertailukelpoisten lukujen perusteella; 2. rohkaisevat kumppanuussuhteita kulttuurilaitosten ja yksityisen sektorin välillä, jotta voidaan luoda uusia tapoja rahoittaa kulttuuriaineiston digitointia ja kannustaa aineiston innovatiiviseen käyttöön, samalla kun varmistetaan, että julkisen ja yksityisen sektorin digitointikumppanuudet ovat oikeudenmukaisia ja tasapainoisia ja noudattavat liitteessä annettuja ehtoja; 3. hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan EU:n rakennerahastoja digitointitoimien yhteisrahoittamiseksi älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien alueellisten innovointistrategioiden puitteissa; 4. harkitsevat tapoja optimoida digitointivalmiudet ja saavuttaa mittakaavaetuja, mikä saattaa edellyttää kulttuurilaitosten digitointitöiden keräämistä yhteen ja valtioiden rajat ylittävää yhteistoimintaa digitoinnin osaamiskeskusten kautta Euroopassa; Vapaasti käytettävissä olevan aineiston digitointi ja verkkokäyttö 5. parantavat vapaasti käytettävissä olevan digitoidun kulttuuriaineiston saatavuutta ja käyttöä (a) (b) (c) varmistamalla, että vapaasti käytettävissä oleva aineisto pysyy vapaasti käytettävissä olevana digitoinnin jälkeen, edistämällä vapaasti käytettävissä olevan digitoidun aineiston mahdollisimman laajaa saatavuutta, samoin kuin aineiston mahdollisimman laajaa uudelleenkäyttöä sekä kaupallisiin että muihin tarkoituksiin, toteuttamalla toimenpiteitä, joilla rajoitetaan silmäänpistävien vesileimojen käyttöä tai muita visuaalisia suojaustoimia, jotka vähentävät vapaasti käytettävissä olevan digitoidun aineiston käytettävyyttä; Tekijänoikeuden suojaaman aineiston digitointi ja verkkokäyttö 6. parantavat tekijänoikeuden suojaaman aineiston digitoinnin ja verkkokäytön edellytyksiä (a) saattamalla orpoteoksia koskeva direktiivi, sen jälkeen, kun on hyväksytty, nopeasti ja oikein osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemalla direktiivin säännökset täytäntöön siten, että jo ennen direktiivin hyväksymistä kuullaan sidosryhmiä nopean täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja seuraamalla direktiivin soveltamista sen hyväksymisen jälkeen, FI 5 FI
(b) (c) luomalla oikeudelliset puite-ehdot sidosryhmien nimeämien ja sopimien lisensointijärjestelyjen tukemiseksi, jotta myynnistä poistuneita teoksia voidaan digitoida laajamittaisesti ja käyttää valtioiden rajojen yli, myötävaikuttamalla ja edistämällä EU:n tasolla yhteenliitettyjen oikeuksia koskevien tietokantojen, kuten ARROW'n, käytettävyyttä; Europeana 7. osallistuvat Europeanan jatkokehittämiseen seuraavilla tavoilla: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) kannustamalla kulttuurilaitoksia sekä kustantajia ja muita oikeudenhaltijoita antamaan digitoidut aineistonsa käyttöön Europeanan kautta, jotta voidaan auttaa Europeanaa tarjoamaan vuoteen 2015 mennessä suora pääsy 30 miljoonaan digitoituun kohteeseen, joihin sisältyy kaksi miljoonaa ääni- tai audiovisuaalista tallennetta, asettamalla tulevien digitointihankkeiden julkisen rahoituksen ehdoksi digitoidun aineiston saatavuus Europeanan kautta, varmistamalla, että kaikki niiden vapaasti käytettävissä olevat mestariteokset ovat saatavana Europeanan kautta vuoteen 2015 mennessä, perustamalla tai vahvistamalla kansallisia keruuorganisaatioita, jotka tuovat Europeanaan sisältöä eri aloilta, ja edistämällä valtioiden rajat ylittävien keruuorganisaatioiden toimintaa erityisaloilla tai erityisaiheiden suhteen, mikä saattaa tuottaa mittakaavaetuja, varmistamalla, että Europeanan yhdessä kulttuurilaitosten kanssa määrittelemiä yhteisiä digitointistandardeja käytetään, jotta digitoitu aineisto olisi Euroopan tasolla yhteentoimivaa, ja että pysyviä tunnisteita käytetään järjestelmällisesti, varmistamalla, että kulttuurilaitosten tuottama olemassa oleva metadata (digitaalisten kohteiden kuvaus) on laajasti ja vapaasti käytettävissä, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen eri palveluissa, kuten Europeanassa, ja innovatiivisissa sovelluksissa, laatimalla yhteistyössä Europeanaan sisältöä toimittavien kulttuurilaitosten kanssa viestintäsuunnitelma, jolla lisätään tietoisuutta sivustosta suuren yleisön keskuudessa ja erityisesti kouluissa; Digitaalinen säilyttäminen 8. vahvistavat kansallisia strategioita digitaalisen aineiston pitkäaikaista säilyttämistä varten, saattavat ajan tasalle strategioiden täytäntöönpanosuunnitelmat ja vaihtavat keskenään tietoja strategioista ja toimintasuunnitelmista; 9. antavat lainsäädännössään täsmälliset ja selkeät säännökset, joiden nojalla julkiset laitokset voivat säilyttämistä varten kopioida ja konvertoida kulttuuriaineistoa siten, että tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti; FI 6 FI
10. toteuttavat tarvittavat järjestelyt digitaalisessa muodossa luodun aineiston tallettamista varten, jotta sen pitkäaikainen säilyminen voidaan taata, ja tehostavat digitaalisessa muodossa luodun aineiston nykyisiä talletusjärjestelyjä (a) varmistamalla, että oikeudenhaltijat antavat teokset vapaakappaleita tallentaviin kirjastoihin ilman teknisiä suojaustoimenpiteitä tai että vaihtoehtoisesti ne antavat vapaakappalekirjastojen käyttöön välineet sen varmistamiseksi, että tekniset suojaustoimenpiteet eivät estä toimia, jotka kirjastojen on tehtävä teosten säilyttämistä varten siten, että tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti, (b) (c) antamalla tarvittaessa säännökset, joiden mukaan digitaalinen vapaakappale voidaan siirtää yhdestä vapaakappalekirjastosta toisiin kirjastoihin, joilla on myös oikeus kyseisiin teoksiin, sallimalla valtuutettujen laitosten säilyttää verkkosisältöä siten, että ne käyttävät aineiston keruuseen internetistä muun muassa verkkoharavointia ja muita tekniikoita noudattaen täysin tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä; 11. ottavat huomioon muissa jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen, kun ne vahvistavat tai saattavat ajan tasalle alun perin digitaalisessa muodossa luodun aineiston tallentamista koskevia politiikkoja ja menettelyjä, jotta vältettäisiin tallennusjärjestelyjen suuri vaihtelu; Suosituksen seuranta 12. ilmoittavat komissiolle 24 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja joka toinen vuosi sen jälkeen tämän suosituksen noudattamiseksi toteutetut toimet. Tehty Brysselissä 27.10.2011. Komission puolesta Neelie Kroes Komission varapuheenjohtaja FI 7 FI
LIITE I Digitointia koskevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Jotta kulttuuriperinnön digitoinnissa edistyttäisiin nopeasti, digitoinnin julkista rahoitusta on täydennettävä yksityisillä investoinneilla. Tämän vuoksi komissio kannustaa julkista ja yksityistä sektoria muodostamaan kumppanuuksia kulttuuriaineiston digitointia varten. Komissio kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan tällaisia kumppanuuksia, joissa olisi noudatettava seuraavia keskeisiä periaatteita: 1) Tekijänoikeuksien kunnioittaminen Kulttuurilaitosten kokoelmien digitointia varten muodostettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien olisi noudatettava täysin tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä. 2) Ei yksinoikeutta Vapaasti käytettävissä olevan aineiston digitointia koskevien sopimusten ei pitäisi oikeuttaa yksinoikeuteen, vaan millä tahansa muulla yksityisellä kumppanilla pitäisi olla mahdollisuus digitoida sama aineisto vertailukelpoisin ehdoin. Ajanjakso, jona yksityisellä kumppanilla on etuoikeus käyttää tai hyödyntää aineistoa kaupallisesti, saattaa olla tarpeen, jotta yksityisellä kumppanilla on mahdollisuus saada takaisin investointinsa. Ajanjakson olisi oltava rajallinen ja mahdollisimman lyhyt sen periaatteen noudattamiseksi, että vapaasti käytettävissä olevan aineiston olisi pysyttävä vapaana myös digitoinnin jälkeen. Etuoikeutetun käytön ajanjakso ei saisi ylittää seitsemää vuotta. Sopimuksissa olisi noudatettava täysin EU:n kilpailusääntöjä. 3) Menettelyn avoimuus Kulttuurilaitosten hallussa olevien kokoelmien digitointia koskevat sopimukset olisi tehtävä mahdollisten yksityisten kumppanien välisen avoimen kilpailun jälkeen. 4) Sopimusten avoimuus Kulttuurikokoelmien digitointia koskevat kulttuurilaitosten ja yksityisten kumppanien väliset sopimukset olisi julkistettava. 5) Saatavuus Europeanan kautta Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ehtona olisi oltava digitoidun aineiston saatavuus Europeanan kautta. 6) Keskeiset perusteet Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevien ehdotusten keskeiset arviointiperusteet ovat seuraavat: FI 8 FI
yksityisen kumppanin kokonaisinvestointi ottamalla huomioon julkisen kumppanin edellyttämä työmäärä. suuren yleisön mahdollisuus käyttää digitoitua aineistoa, myös Europeanan kautta. Olisi kannustettava valitsemaan kumppanuusmalli, jossa käyttäjällä on vapaa oikeus käyttää digitoitua aineistoa, sellaisten mallien sijasta, joissa käyttäjä joutuu maksamaan aineiston käytöstä. valtioiden rajat ylittävä käytettävyys. Kumppanuussopimusten on mahdollistettava valtioiden rajat ylittävä käytettävyys kaikille. sen ajanjakson pituus, jona yksityisellä kumppanilla on etuoikeus käyttää digitoitua aineistoa kaupallisesti. Ajanjakson pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. digitoinnin suunniteltu laatu ja kulttuurilaitoksille annettavien tiedostojen laatu. Yksityisen kumppanin olisi annettava kulttuurilaitoksille samanlaatuisia digitoituja tiedostoja kuin se käyttää itse. tapa, jolla kulttuurilaitokset voivat käyttää digitoitua aineistoa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Käytön olisi oltava mahdollisimman laajaa, eivätkä tekniset tai sopimuspohjaiset rajoitukset saisi rajoittaa sitä. digitointihankkeen ajallinen kesto. FI 9 FI
LIITE II Jäsenvaltioiden ohjeelliset tavoitteet sisällön lisäämiselle Europeanaan Kohteiden määrä Europeanassa kutakin jäsenvaltiota kohti * Ohjeellinen tavoite 2015** ITÄVALTA 282 039 600 000 BELGIA 338 098 759 000 BULGARIA 38 263 267 000 KYPROS 53 45 000 TŠEKKI 35 490 492 000 TANSKA 67 235 453 000 VIRO 68 943 90 000 SUOMI 795 810 1 035 000 RANSKA 2 745 833 4 308 000 SAKSA 3 160 416 5 496 000 KREIKKA 211 532 618 000 UNKARI 115 621 417 000 IRLANTI 950 554 1 236 000 ITALIA 1 946 040 3 705 000 LATVIA 30 576 90 000 LIETTUA 8 824 129 000 LUXEMBURG 47 965 66 000 MALTA 56 233 73 000 ALANKOMAAT 1 208 713 1 571 000 PUOLA 639 099 1 575 000 PORTUGALI 28 808 528 000 ROMANIA 35 852 789 000 SLOVAKIA 84 858 243 000 SLOVENIA 244 652 318 000 ESPANJA 1 647 539 2 676 000 RUOTSI 1 489 488 1 936 000 YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA 944 234 3 939 000 * Lokakuu 2011. Kohteita saadaan lisäksi useilta EU:n ulkopuolisilta mailta (erityisesti Norjasta ja Sveitsistä) sekä EU:n laajuisista hankkeista, jolloin kohteet eivät kuulu minkään jäsenvaltion osuuteen. ** Jäsenvaltioiden ohjeelliset tavoitteet lasketaan käyttäen seuraavia perusteita: a) väestön koko ja b) BKT. Yleisenä tavoitteena on saada Europeanaan 30 miljoonaa digitoitua kohdetta vuoteen 2015 mennessä. Niitä jäsenvaltioita varten, jotka ovat jo tai miltei saavuttaneet ohjeellisen tavoitteen, laskennan perustana on Europeanaan jo toimitettujen kohteiden määrä, johon lisätään 30 prosenttia. Kaikkia jäsenvaltioita pyydetään tarkastelemaan myös laadullisia näkökohtia ottaen huomioon se, että on tarpeen saattaa kaikki vapaat mestariteokset Europeanan kautta saataville vuoteen 2015 mennessä. FI 10 FI
EUROPEAN COMMISSION Brussels, 27.10.2011 K(2011) 7579 final COMMISSION RECOMMENDATION of 27.10.2011 on the digitisation and online accessibility of cultural material and digital preservation
KOMMISSIONENS REKOMMENDATION of 27.10.2011 om digitalisering av och tillgång via internet till kulturellt material och digitalt bevarande EUROPEISKA KOMMISSIONEN UTFÄRDAR DENNA REKOMMENDATION med beaktande av fördraget om Europeiska unionens funktionssätt, särskilt artikel 292, och av följande skäl: (1) Den digitala agendan för Europa syftar till att, som en del av strategin Europa 2020, optimera de fördelar som informationstekniken har för ekonomisk tillväxt, skapande av arbetstillfällen och livskvalitet för europeiska medborgare. Digitaliseringen och bevarandet av Europas kulturarv vilket inkluderar tryckta medier (böcker, tidskrifter, tidningar), fotografier, museiföremål, arkiverade dokument, ljud och audiovisuellt material, monument och arkeologiska platser (nedan kallat kulturellt material) är ett av de nyckelområden som ska behandlas i den digitala agendan. (2) EU:s strategi för digitalisering och bevarande bygger på det arbete som under de senaste åren gjorts i initiativet om digitala bibliotek. De europeiska åtgärderna inom detta område, inklusive utvecklingen av Europeana, Europas digitala bibliotek, arkiv och museum har fått stöd från Europaparlamentet och rådet, senast genom Europaparlamentets resolution av den 5 maj 2010 och rådets slutsatser av den 10 maj 2010. I arbetsplanen för kultur 2011 2014 som fastställdes av rådet vid dess möte den 18 19 november 2010 betonas behovet av en samordnad insats inom digitaliseringsområdet. (3) Den 28 augusti 2006 utfärdade kommissionen en rekommendation till medlemsstaterna i syfte att, med hjälp av internet, optimera den ekonomiska och kulturella potential som Europas kulturarv har. Medlemsstaternas rapporter om genomförandet av rekommendationen från 2008 och 2010 visar att framsteg har gjorts. Framstegen är emellertid inte enhetliga i de olika medlemsstaterna och de är inte heller jämt fördelade mellan de olika punkterna i rekommendationen. (4) Situationen för digitaliseringsinsatserna och för samarbetet på europeisk nivå har dessutom avsevärt förändrats under de senaste åren. Bland nya faktorer kan nämnas lanseringen av Europeana i november 2008, offentliggörandet av visemannakommitténs rapport Den nya renässansen av den 10 januari 2011 som handlar om att göra Europas kulturarv tillgängligt på nätet samt kommissionens förslag till ett direktiv om verk av okända upphovsmän av den 24 maj 2011. (5) Medlemsstaterna bör få en rekommendation om ett antal uppdaterade åtgärder för att digitalisera kulturarvet och göra det tillgängligt på nätet samt om digitalt bevarande. Inom ramen för detta bör utvecklingen av digitaliserat material från bibliotek, arkiv och museer ytterligare uppmuntras för att säkerställa att Europa även i fortsättningen EN 1 EN
kan behålla sin plats som ledande internationell aktör inom området kultur och kreativt innehåll och använder sin kulturrikedom på bästa möjliga sätt. Europa måste nu agera för att dra nytta av fördelarna med digitalisering och digitalt bevarande vilket även betonades i visemannakommitténs rapport om att göra Europas kulturarv tillgängligt på nätet. Om inte medlemsstaterna ökar sina investeringar inom detta område finns det en risk för att den digitala övergångens kulturella och ekonomiska fördelar förverkligas i andra världsdelar i stället för i Europa. (6) Att detta kulturella material blir tillgängligt på nätet innebär att det blir möjligt för medborgare i hela Europa att få tillgång till och använda det för förströelse, utbildning och arbete. Europas flerspråkiga kulturarv i hela dess mångfald kommer att lyftas fram på internet och digitaliseringen av kontinentens tillgångar gör det möjligt för Europas kulturinstitutioner att fortsätta med sitt uppdrag att ge tillgång till och bevara vårt kulturarv i den digitala miljön. (7) Det digitaliserade materialet kan dessutom återanvändas både för kommersiella och icke-kommersiella syften för användningar som att utveckla undervisningsinnehåll, dokumentärer, turismtillämpningar, spel, animeringar och konstruktionsverktyg, under förutsättning att detta görs med full respekt för upphovsmannarättigheter och liknande rättigheter. Digitaliseringen kommer också att ge ett viktigt bidrag till de kreativa branscherna, som står för 3,3 % av EU:s BNP och 3 % av sysselsättningen. Dessa branscher står inför en digital övergång som skakar om de traditionella modellerna, omvandlar värdekedjor och kräver nya affärsmodeller. Digitalisering och tillhandahållandet av bredare tillgång till kulturresurser innebär enorma ekonomiska möjligheter och är ett nödvändigt villkor för den fortsatta utvecklingen av Europas kulturella och kreativa kapacitet och dess industriella närvaro inom detta område. (8) Digitalisering är ett viktigt sätt att öka tillgången till och användningen av kulturellt innehåll. Om medlemsstaterna agerar tillsammans för att digitalisera sina kulturarv skulle urvalet av material bli enhetligare och man skulle undvika onödig överlappning vid digitaliseringar. Det skulle också leda till ett säkrare investeringsklimat för företag som satsar på digitaliseringsteknik. Det går lättare att uppnå dessa mål om det finns kvantitativa mål för digitaliseringen samt översikter av pågående och planerade digitaliseringsprojekt. (9) Kostnaden för att digitalisera hela Europas kulturarv är hög och kan inte täckas enbart genom offentlig finansiering. Genom partnerskap mellan de privata och offentliga sektorerna och privat sponsring av digitaliseringsprojekt kan privata företag och organisationer delta i arbetet, vilket bör uppmuntras ytterligare. För att dessa partnerskap ska vara rättvisa och balanserade bör de uppfylla ett antal viktiga principer. Det är i synnerhet nödvändigt att fastställa tidsgränser för företrädet till användningen av det digitaliserade materialet. I visemannakommitténs rapport om att göra Europas kulturarv tillgängligt på nätet angavs att den längsta tiden för företräde till användningen av material som digitaliserats i offentlig-privata partnerskap inte bör överstiga sju år. (10) EU:s strukturfonder kan användas och används för att samfinansiera digitaliseringsverksamhet som del av projekt som har en inverkan på den regionala ekonomin. En sådan användning skulle emellertid kunna vara mer omfattande och systematisk. Storskaliga digitaliseringsprocesser kan bli effektivare tack vare stordriftsfördelar. En effektiv användning av digitaliseringskapacitet och, där så är EN 2 EN
möjligt, att dela digitaliseringsutrustning mellan olika kulturinstitutioner och länder bör därför uppmuntras. (11) Endast en del av det material som finns i bibliotek, arkiv och museer är offentligt i meningen att det saknar eller inte längre omfattas av upphovsrättsskydd. Eftersom upphovsrätten fungerar som en viktig drivkraft för kreativitet, bör Europas kulturella innehåll digitaliseras, göras tillgängligt och bevaras med full respekt för upphovsrätt och närstående rättigheter. (12) Den 24 maj 2011 lade kommissionen fram ett förslag till ett direktiv om verk av okända upphovsmän. För att det ska få full effekt bör det antas så snart som möjligt och genomföras för att säkerställa ett harmoniserat tillvägagångssätt vad gäller verk av okända upphovsmän i hela EU. För en storskalig digitalisering av verk som inte längre finns tillgängliga i handeln kan det i medlemsstaterna finnas behov av stöd genom lagstiftningen för licenslösningar som på frivillig bas tas fram av intressenterna, med hänsyn till behovet av att säkerställa en gränsöverskridande effekt. I detta sammanhang bör den strategi som följs i den av kommissionen sponsrade dialogen mellan intressenterna om böcker och forskningstidskrifter som inte längre finns tillgängliga i handeln och som ledde till ett samförståndsavtal som undertecknades i Bryssel den 20 september 2011 ses som en modell för ytterligare dialoger för att underlätta överenskommelser för digitaliseringen av så mycket som möjligt av det material som inte finns tillgängligt i handeln. Databaser för upphovsrättsinformation som är sammankopplade på euroepisk nivå kan sänka transaktionskostnaderna för regleringen av upphovsrättigheter. Man bör därför satsa på sådana system i nära samarbete med alla intressenter. (13) För att möjliggöra ett brett tillträde till och användning av innehåll som är allmängods är det nödvändigt att säkerställa att offentligt innehåll fortfarande är offentligt även efter det har digitaliserats. Märkning med synliga vattenmärken eller andra visuella skyddsåtgärder på offentligt material som ett tecken på ägarskap eller härkomst bör undvikas. (14) Europeana, Europas digitala bibliotek, arkiv och museum, lanserades den 20 november 2008. Den fortsatta utvecklingen av Europeana-plattformen kommer i stor utsträckning att bero på hur medlemsstaterna och deras kulturinstitutioner lägger in innehåll i det och gör det synligt för medborgarna. Åtgärder för att uppnå att innehåll läggs in bör uppmuntras. (15) Europeana ger för närvarande direkt tillgång till över 19 miljoner digitaliserade föremål. Endast 2 % av dessa föremål är ljud eller audiovisuellt material. Att öka det innehåll som är tillgängligt genom Europeana, inklusive de sorters material som är underrepresenterade, kommer att göra webbplatsen intressantare för användarna och det bör därför uppmuntras. Det övergripande målet om 30 miljoner föremål till 2015 ligger i linje med Europeanas strategiska plan. Tillgängligheten till mästerverk som är allmän egendom (viktiga kulturella eller historiska verk och föremål som är fastställda och utvalda av medlemsstaterna) genom Europeana kommer att berika webbplatsens innehåll, vilket är i linje med användarnas förväntningar. Bestämmelser i medlemsstaterna som säkerställer att allt material som har digitaliserats med hjälp av offentlig finansiering blir tillgängligt genom Europeana skulle främja utvecklingen av plattformen och skapa en tydlig ram för kulturinstitutionernas bidrag till innehåll, och införandet av sådana bestämmelser bör därför uppmuntras. EN 3 EN
(16) Digitalt material måste förvaltas och upprätthållas, annars kan filerna bli oläsbara när den hård- och mjukvara som används för att lagra dem blir omodern och material kan försvinna när lagringsenheter försämras över tiden och lagringsenheter kan översvämmas av den stora volymen nytt och föränderligt innehåll. Trots de framsteg som gjorts i hela EU i fråga om bevarandet av digitalt material, saknas det i flera medlemsstater tydliga och omfattande strategier om bevarandet av digitalt innehåll. Bristen på sådana strategier äventyrar bevarandet av digitalt innehåll och kan även leda till att material som skapats i digital form går förlorat. Utvecklingen av effektiva sätt för digitalt bevarande har långtgående konsekvenser som går utöver kulturella institutioner. Frågor om digitalt bevarande är relevanta för alla privata eller offentliga organisationer som är skyldiga att eller som önskar bevara digitalt material. (17) Digitalt bevarande medför utmaningar av finansiell, organisatorisk och teknisk karaktär och kräver ibland en uppdatering av lagstiftningen. Flera medlemsstater har infört, eller överväger att införa, skyldigheter för producenter av digitalt material att överlämna ett eller flera pliktexemplar av materialet till en särskilt utsedd nationell arkivinstitution. Effektiva bestämmelser och metoder för lagstadgad deponering kan minimera den administrativa bördan både för innehållsinnehavare och deponeringsinstitutionerna och rekommenderas därför. Det krävs effektivt samarbete mellan medlemsstaterna för att undvika alltför stora variationer i bestämmelserna om pliktexemplar. Sådant samarbete bör därför främjas. Genom webbinsamling kan särskilt utsedda institutioner själva hämta internetinnehåll i stället för att producenterna måste lämna in pliktexemplar. På så sätt minskas den administrativa bördan på producenter av digitalt material. Bestämmelser om webbinsamling bör därför införas i nationell lagstiftning. (18) När det gäller filmverk innebär den nuvarande rekommendationen att Europaparlamentets och rådets rekommendation av den 16 november 2005 om filmarvet och konkurrenskraften i därtill kopplade branscher 1 kompletteras på en rad punkter. HÄRIGENOM REKOMMENDERAS MEDLEMSSTATERNA ATT GÖRA FÖLJANDE. Digitalisering: organisation och finansiering 1. Ytterligare utveckla sin planering och övervakning av digitaliseringen av böcker, tidskrifter, tidningar, fotografier, museiföremål, arkivdokument, ljud- och audiovisuellt material, monument och arkeologiska platser (nedan kallat kulturellt innehåll) genom att (a) (b) fastställa tydliga kvantitativa mål som anges i punkt 7, och som anger den förväntade ökningen av digitaliserat material som kan utgöra en del av Europeana, och de budgetar som myndigheterna har tilldelat, upprätta översikter av digitaliserat kulturellt material och bidra till samarbete när det gäller att upprätta en översikt på europeisk nivå med jämförbara siffror. 2. Främja partnerskap mellan kulturinstitutioner och den privata sektorn för att skapa nya sätt att finansiera digitalisering av kulturellt innehåll och stimulera till innovativa 1 EUT L 323, 9.12.2005, s. 57. EN 4 EN
användningar av materialet, samtidigt som det säkerställs att offentlig-privata partnerskap för digitalisering är rättvisa och balanserade och uppfyller de villkor som anges i bilagan. 3. Använda EU:s strukturfonder, där så är möjligt, för att samfinansiera digitaliseringsverksamhet inom ramen för regionala innovationsstrategier för smart specialisering. 4. Beakta sätt för att optimera digitaliseringskapaciteten och uppnå stordriftsfördelar, som kan innebära att man gemensamt utnyttjar kulturinstitutioners digitaliseringskapacitet genom ett gränsöverskridande samarbete, som bygger på kompetenscenter för digitalisering i Europa. Digitalisering och tillgång på nätet av offentligt material 5. Förbättra tillgången till och användningen av digitaliserat offentligt kulturmaterial genom att (a) (b) (c) säkerställa att offentligt material fortfarande är offentligt även efter det att det har digitaliserats, främja största möjliga tillgång till digitaliserat offentligt material samt största möjliga återanvändning av materialet både för kommersiella och ickekommersiella syften, vidta åtgärder för att begränsa användningen av synliga vattenmärken eller andra visuella skyddsåtgärder som minskar användbarheten av digitaliserat offentligt material. Digitalisering och tillgång på nätet av upphovsrättsskyddat material 6. Förbättra villkoren för digitaliseringen och tillgängligheten på nätet av upphovsrättsskyddat material genom (a) (b) (c) ett snart och korrekt införlivande och genomförande av bestämmelserna i direktivet om verk av okända upphovsmän, när det är antaget, med samråd med berörda parter före antagandet, för att underlätta ett snart genomförande, och en noggrann övervakning av direktivets tillämpning när det är antaget, att skapa villkor för rättsliga ramar för att understödja licenssystem som aktörerna fastställt och kommit överens om för en storskalig digitalisering av och gränsöverskridande tillgång till verk som inte längre finns tillgängliga i handeln, att bidra till och främja tillgången till databaser med upphovsrättsinformation som är sammankopplade på europeisk nivå, t.ex. Arrow. Europeana 7. Bidra till att ytterligare utveckla Europeana genom att EN 5 EN
(a) uppmuntra kulturinstitutioner, liksom förlag och andra upphovsrättsinnehavare, att göra sitt digitala material tillgängligt genom Europeana, och således hjälpa plattformen att ge direkt tillgång till 30 miljoner digitaliserade föremål till 2015, inklusive två miljoner ljud- eller audiovisuella föremål, (b) ställa som villkor för all offentlig finansiering av framtida digitaliseringsprojekt att det digitaliserade materialet är tillgängligt genom Europeana, (c) (d) (e) (f) (g) säkerställa att alla deras mästerverk som är allmän egendom är tillgängliga genom Europeana senast 2015, upprätta eller förstärka nationella samordnare som samlar in innehåll från olika områden till Europeana, och bidra till gränsöverskridande samordnare inom särskilda områden eller för särskilda ämnen, som kan innebära stordriftsfördelar, säkerställa användningen av gemensamma digitaliseringsstandarder som definieras av Europeana i samarbete med de kulturella institutionerna för att uppnå datateknisk kompatibilitet av det digitaliserade materialet på europeisk nivå, samt systematisk användning av permanenta identifierare, säkerställa en omfattande och gratis tillgång till existerande metadata (beskrivningar av digitala föremål) som producerats av kulturinstitutioner, för återanvändning genom tjänster som Europeana och för innovativa tillämpningar, upprätta en kommunikationsplan för att öka medvetenheten om Europeana bland allmänheten och särskilt i skolor, i samarbete med de kulturinstitutioner som bidrar med innehåll till webbplatsen. Digitalt bevarande 8. Förstärka de nationella strategierna för det långsiktiga bevarandet av digitalt material, uppdatera handlingsplaner för att genomföra strategierna och utbyta information med varandra om strategierna och handlingsplanerna. 9. Införa explicita och tydliga bestämmelser i sin lagstiftning som tillåter att offentliga institutioner mångfaldigar och migrerar digitalt kulturellt material för bevarandeändamål, med iakttagande av EU:s bestämmelser och annan internationell lagstiftning om upphovsrätt. 10. Vidta de åtgärder som är nödvändiga för inlämnande av material som skapats i digitalt format för att garantera dess långsiktiga bevarande och förbättra effektiviteten av existerande inlämningsarrangemang för material som skapats i digitalt format genom (a) att säkerställa att upphovsrättsinnehavarna lämnar in verk till bibliotek med lagstadgad deponering utan tekniska skyddsåtgärder, eller alternativt att de ställer resurser till förfogande till bibliotek med lagstadgad deponering för att säkerställa att de tekniska skyddsåtgärderna inte hindrar de åtgärder som EN 6 EN