& % $! ) ( % & % & & * 1 Johdanto $ ' Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää ja ( # " " # ( " Koska hypermedian tekeminen vaatii usean erityyppisen asian osaamista, hypermediatiimissä tarvitaan - sisältöjä (näiden osaajia) - teknologiaa (välineitä ja osaajia) - ulkoasun suunnittelua (tekijöitä) ja raakaa toteutus- ja koodaustyötä - välityskanava tuotosten levittämiseen ) - markkinoita ja kysyntää ( - ylläpitoa ja asiakaspalvelua Isot työt ovat käytännössä (ohjelmisto)projekteja, pienet sisältö- tai teknologialähtöisiä "toteutuksia". Totuus löytyy näiden kahden väliltä
1 0/.-,+ 1 Johdanto Problem-solving Realization Conceptualisation Solution Problem Analysis Design Implement. Validation Deployment Req. Development Components Management Support Support Components Iteration Cycle Product Release, O'Reilly, s. 25) 99 78 56 34 2 (lähde: Sinan Si Alhir:
K F ;: 1 Johdanto Tyypillinen työtapa on ongelmien jako osaongelmiin vaatimusanalyysissä ja taas kokoamista määrittelyssä. Homman monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan erityisesti - juridista tietoa esim. tekijänoikeuksista - kartoitustyötä, tutkimuksia, testausta ja kokeiden tekemistä - työn dokumentointia < A B = = = >C?BL J = > E I = =H @ =? = BGF E?DE BC A @ = = @? = <=> Tekemisen rajoitteita ovat - kehitystyöhön käytettävät lähdemateriaali-, laite- ja ohjelmistoresurssit - oma henkilöstö (mitä osataan tehdä? onnistuuko projektityö?) - aika (ehditäänkö tekemään homma X uusiksi vai kopioidaanko vanha) - loppukäyttäjät (osaavatko ne käyttää systeemiä Y?) - välityskanava (mahtuuko? riittääkö nopeus?) - sisältö (rakenteet, sisällön vaikeus, ) - teoria (olisiko mahdollista edes periaatteessa?) - asenteet ja käytännöt ("aina ennenkin se on tehty näin")
ZX NM 1 Johdanto Tiimityöskentelyä ja kykyä keskustella asioista kärsivällisesti ihmisten kanssa, joilla on asioista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä radikaalisti erilainen näkemys kuin sinulla itselläsi V RV X WV T\ Kykyä nähdä metsä puilta, ennen kaikkea kaiken maailman DHTML 1.2345 -, Java TM -, Plugin-In++ & ScriptMenu - kikkareiden seasta. Kysyä miettiä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan [ W W R XURY PQ UW V U R O SST RQ PO ] W V S W - mikä tässä on oleellista? - mikä on käytetystä menetelmästä (tekniikka TAI teoria) saavutettava hyöty? Tuntea hypermedian perusmenetelmät ja käsitteet Tietää esimerkkejä & aikaisemmin tehtyjä sovelluksia Osata välineiden mahdollisuudet ja rajoitteet omata summittainen kartta "siitä, mitä on olemassa" jotta voisi tarvittaessa opiskella lisää sitten kun tarvis vaatii
ml h b f b g a` qp w _^ 1 Johdanto Hypertekstin ja hypermedian tekeminen on uutta muttei esim. tekstinkäsittelyyn tottumattomalle välttämättä ennenkuulumattoman uutta Hypertekstin tekeminen muistuttaa tai sisältää samoja piirteitä kuin - kirjan käsikirjoituksen suunnittelu - käsitekarttojen suunnittelu ja niiden parissa työskentely - "tavallisen tekstin" kirjoittaminen ja sen sisällön kuvaileminen tai indeksointi suunnittelu ja laatiminen k e h nio hk b geh k gih eij g gih a fe d` b cb - Hypertekstin tuottamisen prosessia ei välttämättä ole tarpeen erottaa esim. kirjan kirjoittamisesta kyse on vain käytetystä menetelmästä (tietokone ja lukemisen apuvälineet) ja painotuksesta (vrt. novelli vs. hakuteos) Merkittävin "uutuus" on lienee : vaikeaselkoisen tekstin tunnistaa "heti", mutta huonosti jäsennetyn käyttöliittymän analysointi vaatii miettimistä (muutokset/tottumus) w tw s y { v }~ pi} w t zi{ piy xp q w vr r u sqs sit r z y v v sst w y y v
ž 1 Johdanto Hypermediaa tehdään ja käytetään tietokoneilla. Hypermedian tekemisessä voidaan tunnistaa kaksi eri tasoa (ilmenevät eri asioiden suhteen limittäin): (hypertekstin "sisäistäminen" ja WWW-seitin koodaaminen käsin MS Frontpage -ohjelmalla) Œ ƒ Ž Ž ˆ Œ ƒ ƒ Š ˆ ƒ ƒ 1. (sovelluksen asiasisällön mallintaminen ja ohjelmallinen kuvaaminen WWW-seitiksi) œ ž Ÿ ž ž š iœ 2. Ensimmäisessä "soveltajan kehitysasteessa" saavutetaan hyvät perustiedot ja käsityötaidot, toisessa "jaetaan työtehtävät tietokoneiden ja ihmisten kesken" (ihmiset: suunnittelu, tietokoneet: etsi/korvaa & liikkaa/leimaa) Kyse ei ole "työn arvottamisesta sinänsä", vaan "työn arvottamisesta näkökulmasta" (kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää) Mekaanisten työtehtävien tunnistaminen edellyttää "ohjelmoinnin tajua"; kykyä suunnitella ja muotoilla tehtäviä siten, että ne on mahdollista sopivin osin automatisoida (vrt. tyylien käyttö MS Wordissä vs. suora inline-formatointi) Tällä kurssilla tavoitteena on 1:n perusteet myös 2:sta kannattaa miettiä!
² µ ± ³ ² µ ³ µ ² ³ µ ² ² µ ±± ³ µ ² ± ³ ² ³ µ ¼º º µ º À ÇÆÅ Ú Ù Õ Ô ò ñ ñ Þá Û Þ à ðïî ÜÛ ú ú 2 Hypertekstin perusteet ««² µ ³ ³²²± ««ª«¹ ±±«² ± ¾ µ ¼ ¾ ² ½ «² «²» ² Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että samoja käytetään eritasoisista asioista puhuttaessa ÃÄ ÀÁ - teksti, hyperteksti, hypermedia, hypermediaohjelma, hypermediasovellus, tiedon esittäminen Ï ÍÎ Æ Ì É É ËÊ ÈÉ È Hypertekstin ja -median perusidea on tietokoneella - perusrakenne: ja (pisteet ja viivat [nuolet]) - huomaa, että linkit voivat olla aidosti yhden-, kahden- tai monensuuntaisia! Ö Ø ÒÓ ÑÐ ) õiö ï ö ô òió ìí äç ãiäë ê êéè çæ åãiä âãiä ( Þß Ý - lukutapa:, ts. yhdistelevät asioita ú ø úûúü øù ø ø ýþ ÿ ýþ Yksinkertaisen hypertekstin linkit ovat (kirjoittajan) mielleyhtymien kautta - iþ ÿ Käsitteellisesti hypertekstin vastaa itse asiassa suunnattua verkkoa
32? IE B E @ = U TN S _ l n mu ] \ _ d^ e 2 Hypertekstin perusteet on pisteiden ja niitä yhdistävien viivojen muodostama kokonaisuus (viivoille määritellään suunta & tiedon %) ( (' $%& Graafin piirtäminen, eli nuolet), Graafin peruskäsitteet, Graafin mallintaminen, Graafit & #"!.1* + 1 +.-/0, +* 7 ;< : 79 3 32 877 6 54 Graafia voidaan pitää kartan ("topologisena") abstraktiona: jos pisteet ja viivat tulkitaan kaupunkien ja teiden abstraktioiksi, digraafi kertoo mistä kaupungista B E JE > FB E HB EE GGEH > F F >EF B??@ AEF B C DC A? >?? B A? >>??@ >>? = pääsee mihinkin B EE A C H C EH?B @HML K Hypertekstin ja verkkoteorian välillä on selvä yhteys; käytännössä painopiste on yleensä kuitenkin "vain" termien, käsitteistön ( ) ja perustulosten käytöllä eikä abstraktin graafiteorian kehittämisellä V WV R P NOQP b c ]][ ` a ab b ]`Qa ^Q_ ] [ \ [Z Merkattujen graafien keskeiset sovellukset: 1) & 2) (tehdään poikkeuksetta abstrahoimalla hyperteksti graafiksi) XQY vl n v si xqp wn wn lvm t j rqs k mq oqp n lqm k j ji cce b h g [ a ]Qf ^Qe ] [ `
~ œ ½ ¼ ¼¹»º è ç êò îñíó êô ññ ð ðë zy 2 Hypertekstin perusteet, E = { (a,b), (b,a), graafi G: ˆ Œ ˆ Ž Œ Š ˆ tai ƒ G = (V,E), V={a,b,c,d,e} (c,d), (c,e) } tai } { } ª Q esim. M Ÿž š G:n ovat sen (pisteiden) osajoukkojen muodostamat graafit (kaikilla E:n viivoilla) G:llä kaksi : G1 ja G2 on jokin pisteiden ja viivojen jono pisteestä toiseen on jokin pisteiden ja viivojen jono pisteestä toiseen (pisteet eivät toistu, paitsi päätepisteet ) µq ±²Q³ ¾¾ QÀ Q¹  Äà Á d a b c ÇÈÉ ÅQÆ e Î ËQÍ Í ËËQÌ Ê «, E = { (a,b), esim. è æ åæ ä â ãß áâ ßà Þ ) D=(V,E), V={a,b,c,d,e} ÙÝ Ü ÜÛ ØÙÚ Ö Ò ÒÕÔ ( ÓÓÐ ÒÑ Ñ ÏÐ Ð òmö õ õ ë óñï ò êë ñ í ì ë îï ò îï ííê ìë ë ê êé (b,a), (c,d), (c,e) } d a b c e
þ ÿÿ þ * )( 2 3 2 / F E C D? @? : 9 L I O M I N M M MLK JI WX a ` _ bc 2 Hypertekstin perusteet on piiritön graafi. jokin piste on valittu (tai juurisolmuksi) (joskus juurelliset puut esitetään suunnattuina). Esim. ü ü ûü ýü ùú ú a on T:n. T:n ovat d, e, i, j, h T.n ovat b,c,f,g f,g,h ovat c:n, c on näiden f,g,h,i,j ovat c:n, j:n ovat g,c,a f, g, h ovat, f on g:n ja h on g:n T:llä on viisi, polut a-d, a-e, a-i, a-j ja a-h T:n on 4 ja sen on 5 a & ' % $# "! b c 786 456 0, 0 1 -,.- +, ABC H GE : ; 9 > =< ;9 f g h d e Q Q PQ RQ i j Z Y VW S T TU ST a b on fg af d \a e dc \b` \^ \ ] [ Puun d e c erityisen kätevä tietokoneiden yhteydessä (luetaan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle): f ø
xt w z y ih 2 Hypertekstin perusteet Merkittyjen graafien keskeinen sovellus hypermediassa (suunnittelu) ovat erilaiset käsitekartat tarkoitetaan graafista tiedon esittämisen tekniikkaa, jonka avulla objektista, ilmiöstä tai prosessista poimitaan tarkasteltavaksi osia ja suhteita ssq n q p qr mn ol jk, ƒ ~ }} { z, u v t Muita vastaavantyyppisiä termejä: Käsitekarttojen piirtämistapoja ja on lukuisia erilaisia ( ). Tyypillisiä piirteitä: - pisteet kuvaavat objekteja tai ominaisuuksia, viivat näiden välisiä suhteita - pyrkimyksenä on täsmällisyyden sijaan esityksen havainnollisuus - kartta on aina vain eräs tiedon jäsennys (voidaan tehdä perustellusti eri tavalla useista lähtökohdista käsin) Erilaisia käsitekarttoja käytetään muistin ja oppimisen tukena, suunnittelu- ja ideointimenetelmänä, päätöksenteon tukena ja identifioinnissa Semanttisen verkon tai käsitekartan idea voidaan systematisoida osaksi kokonaista suunnittelumenetelmää (esim. OMT, UML)
Ž Ÿž ˆ 2 Hypertekstin perusteet käsikartan käyttö esim. tietämyksen " havainnollistamisessa Œ Š " tarkkaan sovitun notaation käyttö erikoissovelluksessa, esim. - diagrammit (relaatiotietokant. suunn.) œ š š ominaisuus kukka selkänoja osa tuoksu sisällä jalka osoite maljakko osa päällä nimi näyttelijät pöytä tuoli nimi tähtenä päällä päällä matto päällä ohjaaja elokuvat omistaa vuosi nimi studiot lattia tyyppi osoite
2 Hypertekstin perusteet Hypertekstiin liittyy oletuksena kartta- tai paikkametafora; lukijan voidaan ajatella "sijaitsevan" lukemassaan solmussa; navigoinnissa käyttäjä siirtyy solmusta toiseen linkkejä seuraamalla Hypertekstin perusominaisuuksia: - yksinkertainen assosiatiivinen rakenne voidaan suoraan samaistaa suunnatun verkon kanssa - hypertekstin solmujen lukujärjestys ei (kenties alkusolmua lukuun ottamatta) ole ennalta määrätty (jos vastaava verkko ei ole lineaarinen) - hypertekstiä luetaan "erilaisella" tekniikalla kuin esim. kirjaa (lukutapaa voisi kärjistetysti verrata esim. ensyklopedian, käsikirjan yms. hakuteoksen lukemiseen) - lukemisen sopivan "loppukohdan" löytäminen saattaa olla hankalaa - lukeminen vaatii suurempaa keskittymistä kuin perinteisen tekstin - dokumenttien rajat saattavat olla epämääräisiä (erityisesti tietoverkoissa)
2 Hypertekstin perusteet - lukijalla olemassa selkeä "eksymisen" mahdollisuus - navigoinnin tueksi tarvitaan apuvälineitä (esim. karttoja ja kirjanmerkkejä) - hypermediaan on liitetty "perinteisesti" myös vahva "toisten käyttäjien" rooli, ts. myös toiset lukevat hyperdokumenttia - ja saattavat tehdä siihen omia (julkisia) merkintöjään "Modernin" hypertekstin tyypillinen lukustrategia on yleensä yhdistelmä (tietokantatyyppisiä asiasana)hakuja ja navigointia: - 1) navigoinnin alkukohdan etsiminen hakukoneen avulla (esim. Google) 2) navigointi linkkejä seuraamalla ("mitäköhän tuolta löytyy") ja 3) paluu kirjanmerkin avulla takaisin hakukoneeseen ("uusi yritys")? "net - www" hakukone haun tulos "uuden navigoinnin" alkuna
2 Hypertekstin perusteet Yksinkertaisimmassa muodossaan hyperteksti on siis assosiatiivinen verkko, jossa linkit yhdistävät verkon solmut toisiinsa (huomaa, että linkkien suunnat ovat merkitseviä) Hypertekstirakenteita voidaan kuitenkin luokitella, esim. seuraavien ääripäiden avulla ( ): - puurakenne - peräkkäisrakenne (lineaarinen rakenne) - peräkkäisrakenne vaihtoehdoilla - peräkkäisrakenne sivupoluilla - hila - yhdistetty rakenne - verkko (kaikki edelliset ovat siis tämän erikoistapauksia) Ilmeisestikin "sama sisältö" voidaan jäsentää eri tavoin, näkökulmasta riippuen
2 Hypertekstin perusteet puurakenne peräkkäisrakenne peräkkäisrakenne vaihtoehdoilla (eräs rakenne) hila peräkkäisrakenne sivupoluilla yhdistetty rakenne (esim. puu vaihtoehdolla) verkko ("yleinen rakenne")
2 Hypertekstin perusteet On syytä huomata, että käytännössä hyperteksti muodostaa em. ääripäitä huomattavasti monimutkaisemman rakenteen Monimutkainen linkitys johtaa helposti varsin sotkuisen näköiseen graafiin Hypertekstin rakennetta suunniteltaessa (ja esitettäessä) on kuitenkin hyvä pyrkiä esityksen havainnollisuuteen Havainnollisen esityksen perusidea on sieventää käytettyjä merkintöjä esityksen asiasisällön pysyessä samana Kaksi suoraviivaista lähestymistapaa joilla esitykseen piirrettävien linkkien määrää voidaan supistaa ovat - linkin perintä ja - linkkien yhdistäminen
¹ µ ¹ ½ µ ¼»º Ë É Å É Æ Ò ª 2 Hypertekstin perusteet Tällöin hypertekstin tiivistetty esitystapa on seuraava: ne solmut {A1,A2,,AN}, joista pääsee (mahd. ) linkkejä seuraamalla tiettyyn solmuun B, ympäröidään ² ²³ ³ ± ««- ÀÀ ¾ µ suorakaiteella (solmuryhmä), eikä linkkejä (Ak,B), k=1,..,n merkitä kuvioon näkyviin. Sen sijaan ko. suorakaide yhdistetään nuolella solmuun B johtaa linkki Ñ ÑÐÏ ÎÍ ne solmut {A1,A2,,AN}, joista  ÉÌ ÊË Â É ÈÇ ÄÂ Å Ã Ä Á à - tiettyyn solmuun B, ympäröidään ovaalilla (solmuryhmä), eikä linkkejä (Ak,B), k=1,..,n merkitä kuvioon näkyviin. Sen sijaan ko. ovaali yhdistetään nuolella solmuun B ~ ~ ja vastaavasti toisinpäin: Edellä viittaus voidaan siis yksittäisen solmun B sijasta tehdä myös toiseen solmuryhmään ja päinvastoin Sekä linkin perinnässä että ylitilojen merkitsemisessä hypertekstirakenteen esityksen luettavuus paranee kun solmuja ryhmitellään ja "tarpeettomat" nuolet jätetään piirtämättä ( )
Õ ÖÖ Õ äý é è ë 2 Hypertekstin perusteet On tietenkin myös mahdollista, että hypertekstin rakenteen tiedetään noudattavan jotain yleisiä sääntöjä, mikä tarjoaa mahdollisuuden tapauskohtaisten sievennystapojen käyttöön Jos linkkien tiedetään esim. noudattavan järjestysrelaatiota, voidaan hyperteksti esittää kompaktissa muodossa ns. avulla (Hassediagrammi) ( ) Ö Ü Û Û ÚÙ ØÖ Tyypillisessä hypertekstissä erilaiset hypertekstirakenteet esiintyvät päällekkäin, esim. - määritelmien assosiatiivinen verkko - johdanto-osan selkeä peräkkäisrakenne - yksityiskohtien ja huomautusten lineaariset sivupolut - jne. Näiden erityyppisten rakenteiden erottaminen toisistaan helpottaa lukijan työtä suuresti î äý ææß ä ê íè ë ì Suoraviivaisin apu lukijalle on joka hyödyntää jotain helposti hahmotettavaa perusrakennetta äý ßë ë æßä é ê æ ç å ã äý à ß ã â â ßà á á ÞÝ ãè ï ê å å Ô Ó