henkilöä Irja Henriksson 31.5.2017 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitosta 63 % tuli muista kunnista. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24-vuotiaiden ja 45-64-vuotiaiden määrä laski vuonna 2016. Yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvoi liki 800 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 4 300 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Väestötilastoja on saatavissa nykyisellä aluejaolla vuodesta 1980 lähtien. Lahden väkiluku pieneni 1980-luvulla, mutta kääntyi kasvuun vuonna 1989. Suurimmillaan väestön kasvu oli vuosina 2007-2012 ja vuonna 2016. Tällöin vuosittainen väestönlisäys oli 663-809 henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 709 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yli 8 000 ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla 2 100 henkilöllä. (Kuva 1). Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2016 koko maan väestöstä 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Joka viides suomalainen asui pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi ssa ja ella. Vuosina 2012-2016 sai lisää asukkaita liki 40 000, yli 22 000 ja runsas 16 000. ella ja ssa väkiluku kasvoi yli 10 000 henkilöllä. 120000 118000 116000 114000 112000 110000 108000 106000 112652 11299113070113203 112141 111656 113637 114315 115124 115919 116582 117335 118098 118349118644118743 119452 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 2000-2016.
indeksi 2011=100 22 Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina 2012-2016 Lahden väkiluku kasvoi 1,8 % Näiden viiden vuoden aikana Suomen suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin ( 8,8 %) ja (8,0 %). Helsingissä, ssa ja ella kasvu oli yli 6 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2,6 %. (Kuva 2). Vuonna 2016 Lahden väkiluku kasvoi 0,6 %. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli viime vuonna lla (2,2 %) ja ssa (1,8 %). Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin en, Helsingin ja n lisäksi myös ssä. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja ssa. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni 0,6 %. (Taulukko 1). Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli Muutos 2016 2015 2016 lkm % 628 208 635 181 6 973 1,1 269 802 274 583 4 781 1,8 225 118 228 274 3 156 1,4 214 605 219 341 4 736 2,2 198 525 200 526 2 001 1,0 185 908 187 604 1 696 0,9 137 368 138 850 1 482 1,1 118 743 119 452 709 0,6 116 921 117 740 819 0,7 85 855 85 306-549 -0,6 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2015 ja 2016. Lähde: Tilastokeskus. vuoden 2016 lopussa 167 841. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 574 henkilöllä. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli 201 685. Väkiluku kasvoi vuodessa vain 70 henkilöllä, mutta pieneni yli 500 henkilöllä vuosien 2012-2016 aikana. Viiden vuoden aikana Lahtea lukuun ottamatta maakunnan kunnat kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2012-2016. Indeksi 2011=100.
33 Kariston väkiluku jo yli 2 200 Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. (Taulukko 2). Vuosien 2012-2016 aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana väkiluku kasvoi Launeella yli 1 100, Kolava-Kujalassa lähes tuhannella ja Keskustassa yli 500. Väkiluku väheni eniten Jalkarannassa ja Nastolassa. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 72. Vuonna 2016 asukasluku kasvoi Kolava-Kujalassa 267, Keskustassa 232, Launeella 157, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella 154 ja Kärpäsessä 68 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Jalkarannassa 121, Mukkulassa 39, Ahtialassa 29 ja Nastolassa 29 henkilöä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, jonka väkiluku kasvoi 270 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Kivimaalla 247 ja Kerinkalliolla 234. Väki väheni eniten Jalkarannan Sarvikadun ja Kankolan alueilla. (Taulukko 3.) Suuralue 2015 2016 Kuva 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna 2016. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kartassa olevat luvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. 2016 % Muutos 2016 Muutos 2012-2016 Yhteensä 118 644 119 452 100,0-709 2 117 Keskusta 21 138 21 370 17,9 232 515 Mukkula 8 049 8 010 6,7-39 105 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 16 788 16 942 14,2 154 3 Ahtiala 11 605 11 576 9,7-29 -7 Kolava-Kujala 2 102 2 369 2,0 267 993 Laune 26 076 26 233 22,0 157 1 125 Kärpänen 11 368 11 436 9,6 68-68 Jalkaranta 5 665 5 544 4,6-121 -320 Nastola 14 709 14 680 12,3-29 -259 Muu alue 1 243 1 292 1,1 49 30 Taulukko 2. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2015 ja 2016. Lähde: Tilastokeskus. Tilastollinen kaupunginosa 2016 Muutos 2016 1 Ydinkeskusta 7 099 132 2 Itäinen keskusta 3 980 23 3 Pohjoinen keskusta 4 620-11 4 Kartano 5 671 88 5 Niemi 1 654-4 6 Kiveriö 4 394-60 7 Kivimaa 4 148 247 8 Mukkula 4 448 21 9 Kilpiäinen 3 313-62 10 Vipunen 97 14 11 Pesäkallio 249 2 12 Kytölä 1 812-16 13 Kunnas 1 908-20 14 Ahtiala 5180 38 15 Koiskala 303-1 16 Viuha 477-10 17 Myllypohja 1896-20 18 Möysä 6649-43 19 Karisto 2205 270 20 Kujala 164-3 21 Kerinkallio 7335 234 22 Renkomäki 2688 40 23 Nikkilä 2170-13 24 Ämmälä 475-11 25 Laune 6209-97 26 Asemantausta 4533-84 27 Hennala-Okeroinen 2242 116 28 Jokimaa 581-28 29 Kärpänen 8057 5 30 Pirttiharju 3378 63 31 Salpausselkä 1 0 32 Jalkaranta 5544-121 33 Pyhäntaka 566-3 34 Ruuhijärvi 298 6 35 Seesta 525 8 36 Immilä 390 0 37 Villähde 3862-1 38 Nastola kk 6372-38 39 Uusikylä 1834-4 40 Pensuo 637 15 41 Arola 196-12 Muu alue 1292 49 Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna 2016. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
indeksi 2011=100 44 ylittänee 120 000 asukkaan rajan jo tänä vuonna Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Sekä Tilastokeskuksen että Lahden oman trendiennusteen mukaan kaupunki ylittää 120 000 asukkaan rajan kuluvana vuonna. (Kuva 4). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lahden väestömäärä on 123 000 vuonna 2025. Lahden omassa trendiennusteessa vuoden 2025 väkilukuarvio on 124 500 ja tavoite-ennusteessa 130 500. Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta 2015. Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu vuotta myöhemmin. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan kolmisen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidasta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan ssa ja ssa. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120,0 118,0 116,0 114,0 112,0 110,0 130576 108,0 106,0 104,0 102,0 100,0 124420 124576 122063 123 097 119452 121300 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 4. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025. Indeksi 2016=100.
henkilöä 55 Kuolleita 186 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2012-2016 luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 437 henkilöllä (kuva 5). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli yli 1 500 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja n väkilukua. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahdessa oli syntyneitä 1 028 ja kuolleita 1 214, joten kuolleita oli 186 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua reilulla 400 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes 1 800 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Helsingissä liki 1 700, lla runsas 1 100 ja ssa yli 1 000. (Kuva 7). n ja n väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja maahanmuutto Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Maahanmuuttotilastoissa on turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hyväksytty, sekä suomalaistaustaisia paluumuuttajia. kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2016 muuttovoitto oli suurimmillaan vuosina 2007-2012, jolloin vuosittainen muuttovoitto oli 589-729. Vuoden 2016 muuttovoitto oli peräti 863 henkilöä. Vuosina 2012-2016 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli 2 492 henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes 31 000 henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas 12 100, en yli 10 100, n lähes 10 000 ja Turun 8 500 henkilöä. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, jota alhaisempi muuttotase oli ssa ja ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan yli 5 100 ja koko pääkaupunkiseutu liki 11 700 henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas 3 600 ja n lähes 3 000 henkilöä. (Kuva 7). 1200 1000 800 600 400 200 0-200 89 154 191 224 332 127 114 100-38 104 238-16 218 227 143 82 105 154 143-246 -168 272 351 52 315 395 112 346 230 319 342 382 359 373 387 59 77 31 20 359-40 -68 295 170-151 202-80 -58 317 546-186 -400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 5. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2016.
66-4000 1000 6000 11000 16000 21000 26000 31000 36000 41000 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2012-2016. -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2016. Ennätysmäärä voittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vielä 2000-luvun alussa uskottiin, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle koettaisiin jonkinlainen suuri paluumuutto maaseudulle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maassamme on meneillään vuosikymmeniin suurin maaltamuuttoliike isoihin kasvukeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin. Lahden tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat kaupungin sijainti, liikenneyhteydet sekä pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset. Lahteen muuttaneiden määrä onkin nopeassa kasvussa, tulomuuttajien määrä ylitti 5 000 rajan vuonna 2001 ja 6 000 rajan vuonna 2016. Vuosina 2012-2016 kaupunki sai kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena lisää asukkaita yhteensä 977 siitä huolimatta, että vuosina 2013 ja 2015 oli maassamuutossa muuttotappiollinen kunta (kuva 5). Määrällisesti Lahtea vähemmän muuttovoittoa muista kunnista sai vain, jonka viiden vuoden muuttotappio oli lähes 1 700 henkilöä. (Kuva 6).
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 77 Lahteen muutti vuonna 2016 muista kunnista 6 056 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 510. Tulomuutto kasvoi edellisvuodesta 8 %, vain ella ja lla tulomuutto kasvoi yhtä paljon. sai muuttovoittoa muista kunnista peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien 1980-2016 aikana. Vuonna 2016 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten, jonka nettomaassamuutto oli lähes 3 300 henkilöä. en muuttovoitto oli runsas 2 100 ja n liki 2 100. Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi ssa (518), ssa (227) ja ssa (-387). (Kuva 7). Lahden muuttovoitosta tuli 63 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Maassamuutto kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys myös ella, Helsingissä, ssa, ssä, lla ja Turussa. Maahanmuutto kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua 2000-luvulla siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien suurien kaupunkien väkilukua. Vuosina 2012-2016 maahanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä 1 515 henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto (Kuva 5). Vuonna 2016 Lahteen muutti ulkomailta 634 ja Lahdesta ulkomaille 317 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas 1 800 henkilöä, lla yli 1 500 ja ssa lähes 1 300 ja henkilöä. (Kuva 7). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain ssa. 1200 Väkiluku laski useana vuonna peräkkäin 1986-1988 Väkiluku nousi eniten 2007-2012, 2016 1000 Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan 1980-1994 Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen 2013-2016 800 600 400 200 0-200 -400 Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta 1991, 2013, 2016-600 Nettomaassamuutto nettomaahanmuuttoa suurempi 2001-2003, 2007-2012, 2016 Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin 1980-1993 -800 Eniten muuttovoittoa muista kunnista 2007-2012, 2016 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 8. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina 1980-2016.
indeksi 2011=100 88 Työikäisten määrä laskussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana 25-64- vuotiaiden määrä pieneni liki 2 000 henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 4 600 henkilöllä. Vuosina 2012-2016 pieneni nuorten 15-24-vuotiaiden määrä 5,1 % ja työikäisistä 45-64-vuotiaiden määrä 7,9 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,3 % ja 25-44- vuotiaiden 2,4 %. Yli 65 vuotiaiden asukkaiden määrä kasvoi yhteensä 20,4 %. Heistä 65-74-vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 22,7 %, 75-84-vuotiden 17,7 % ja yli 85-vuotiaiden 16,4 %. (Kuva 9). Vuonna 2016 Lahden asukasluku kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24-vuotiaiden määrä laski 151 henkilöllä ja 45-64-vuotiaiden 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, 25-44- vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756. 5-ikäluokittain tarkasteltuna väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, 15-19-vuotiaat, 45-49- vuotiaat sekä 60-69-vuotiaat. Suurin lisäys tapahtui niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä. 75-79-vuotiaiden määrä kasvoi 486 henkilöllä. (Taulukko 4). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2004 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Vuoden 2016 lopussa kaupungin väestöstä vain hieman yli puolet oli 25-64-vuotiaita. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15-24- vuotiaiden nuorten 12 %, 25-44-vuotiaiden 24 %, 45-64-vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Muutos 2016 Ikä 2015 2016 henkilöä % Yhteensä 118743 119452 709 0,6 0-4 5828 5697-131 -2,2 5-9 6074 6142 68 1,1 10-14 5764 5888 124 2,2 15-19 6481 6418-63 -1,0 20-24 8091 8003-88 -1,1 25-29 7595 7766 171 2,3 30-34 7503 7556 53 0,7 35-39 7161 7179 18 0,3 40-44 6628 6779 151 2,3 45-49 7366 7178-188 -2,6 50-54 7764 7845 81 1,0 55-59 7640 7556-84 -1,1 60-64 8297 8138-159 -1,9 65-69 9359 9231-128 -1,4 70-74 6354 6653 299 4,7 75-79 4729 5215 486 10,3 80-84 3210 3227 17 0,5 85-89 1957 2019 62 3,2 90-94 776 778 2 0,3 95-99 149 167 18 12,1 100+ 17 17 0 0,0 Taulukko 4. Lahden ikärakenne vuosina 2015 ja 2016. 125,0 65-74 120,0 115,0 75-84 85+ 110,0 105,0 100,0 25-44 - 14 95,0 90,0 15-24 45-64 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TIlastokeskus Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2012-2016. Indeksi 2011=100.
99 Lahden ja n asukkaat ikääntyneimpiä Vuoden 2016 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. 15-24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli 15-24-vuotiaita. (Kuva 10). Vertailukaupungeista 25-64-vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja ssa, joissa heitä oli noin puolet väestöstä. 25-64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-58 %). Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden osuus oli Lahtea (23 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14-15 %. Kariston väestöstä liki 40 % lapsia Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Launeen, 15 % Nastolan, 14 % Ahtialan ja vain 5 % Kolavala-Kujalan suuralueilla. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %). Osuus oli Ahtialassa 21 %, Nastolassa 19 % ja Launeella 17 %. Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 11). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Kärpäsen, Ahtialan, Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupunginosissa, joissa lasten määrä oli yli tuhat. Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäisiä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 24 % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella 24 %. Kolava- Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65- vuotiaita. Useilla keskustan tilastollisissa kaupunginosissa asui paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikääntynyttä. (Kuva 12). Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 932 henkilöä), Ankkurissa (1 818 henkilöä) ja Kärpäsessä (1 791 henkilöä). Koko maa 16,2 11,5 25,0 26,3 11,8 9,1 14,1 11,7 33,4 24,1 9,6 7,1 19,5 12,2 29,5 24,6 8,7 5,4 13,7 14,7 30,5 22,5 10,4 8,3 17,9 11,9 29,7 25,5 9,3 5,6 19,0 14,8 28,5 22,9 8,6 6,2 12,9 15,0 29,2 22,7 11,1 9,2 16,0 15,6 28,4 22,7 10,0 7,4 14,8 12,1 24,5 25,7 13,3 9,6 15,0 13,9 25,4 25,9 11,1 8,7 14,0 10,3 21,2 28,9 14,1 11,5-10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2016 (%).
10 Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2016. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Tilastollinen kaupunginosa Väkiluku % 0-14 15-64 65+ Kaikki yhteensä 119452 14,8 62,3 22,9 1 Ydinkeskusta 7099 5,9 69,8 24,3 2 Itäinen keskusta 3980 6,8 59,1 34,1 3 Pohjoinen keskusta 4620 6,2 59,9 33,9 4 Kartano 5671 8,4 59,6 32,1 5 Niemi 1654 9,9 61,1 29,0 6 Kiveriö 4394 12,7 67,6 19,8 7 Kivimaa 4148 10,2 62,2 27,6 8 Mukkula 4448 13,3 57,5 29,2 9 Kilpiäinen 3313 17,1 56,4 26,5 10 Vipunen 97 13,4 59,8 26,8 11 Pesäkallio 249 28,1 64,3 7,6 12 Kytölä 1812 19,0 61,5 19,5 13 Kunnas 1908 21,7 64,5 13,8 14 Ahtiala 5180 21,5 64,7 13,9 15 Koiskala 303 20,5 70,0 9,6 16 Viuha 477 33,3 59,1 7,5 17 Myllypohja 1896 19,6 62,7 17,8 18 Möysä 6649 12,8 63,6 23,6 19 Karisto 2205 38,3 58,5 3,2 20 Kujala 164 19,5 57,3 23,2 21 Kerinkallio 7335 13,0 60,7 26,3 22 Renkomäki 2688 28,9 61,9 9,2 23 Nikkilä 2170 21,5 63,2 15,3 24 Ämmälä 475 24,2 64,2 11,6 25 Laune 6209 16,4 61,7 21,9 26 Asemantausta 4533 14,0 64,7 21,2 27 Hennala-Okeroinen 2242 13,2 67,8 19,0 28 Jokimaa 581 16,5 64,2 19,3 29 Kärpänen 8057 14,1 63,7 22,2 30 Pirttiharju 3378 17,8 65,1 17,1 31 Salpausselkä 1 0,0 0,0 100,0 32 Jalkaranta 5544 13,2 57,7 29,0 33 Pyhäntaka 566 21,0 58,0 21,0 34 Ruuhijärvi 298 12,8 66,8 20,5 35 Seesta 525 21,1 59,6 19,2 36 Immilä 390 13,8 60,3 25,9 37 Villähde 3862 23,4 60,6 16,0 38 Nastola kk 6372 15,8 58,3 25,9 39 Uusikylä 1834 17,9 62,4 19,6 40 Pensuo 637 19,3 62,6 18,1 41 Arola 196 15,3 62,8 21,9 Taulukko 5. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna 2016. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 12. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2016. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
henkilöä 11 Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli 5 100 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti 4 300 henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi 31 600 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23 %. (Kuva 13). 25-64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 200 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi 60 200 vuonna 2025. Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä 25-44- vuotiaiden määrä kasvanee 1 500 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskenee 1 300 henkilöllä. Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henkilöllä, kun taas 15-24-vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan 18 400 ja nuoria 14 400. Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät kuitenkin ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan 600 henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14). 130000 110000 11423 12741 16245 15884 16906 15371 90000 70000 30717 29556 29409 75+ 65-74 45-64 50000 29280 30530 30787 25-44 15-24 30000 14421 14074 14378 0-14 10000 17727 18256 18386-10000 2015 2020 2025 Lähde:Lahden kaupunki Kuva 13. Lahden ikärakenne vuonna 2016 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020 ja 2025. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA 15,7 11,0 24,9 24,2 11,9 12,3 14,2 11,1 32,8 23,5 9,0 9,4 18,2 11,9 28,4 24,7 8,5 8,4 14,1 13,1 30,8 21,4 9,9 10,7 17,0 11,4 28,6 25,0 9,1 9,0 18,1 14,0 27,6 22,1 9,6 8,6 12,9 13,4 30,1 21,6 10,3 11,7 15,6 14,2 28,8 21,1 10,1 10,2 14,3 11,8 24,2 23,5 12,4 13,8 15,2 12,3 27,0 22,6 11,7 11,2 13,8 9,6 21,0 25,3 14,7 15,6-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75- Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).
henkilöä huoltosuhde 12 Sataa työikäistä kohti 61 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2016 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 61 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 15 henkilöllä. (Kuva 15). Koko maassa huoltosuhde oli 59. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (45), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa, ssa ja lla. (Kuva 16). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 17). Tilastokeskuksen arvioi huoltosuhteen olevan Lahdessa 68 eli hieman korkeampi kuin kaupungin omassa ennusteessa. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). (Kuva 18). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna 2025. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 46 46 47 47 48 48 49 49 49 49 Kuva 15. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki. 51 52 54 56 58 59 61 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 61 64 37 40 42 24 24 24 2016 2020 2025 Kuva 17. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025. Lähde: Lahden kaupunki. 66 65- -vuotiaat 0-14-vuotiaat Lähde: Lahden kaupunki Koko maa 26 33 59 21 27 48 20 24 45 28 26 54 29 20 27 29 19 24 24 21 28 22 22 30 26 37 51 48 49 51 50 50 61 0-14-vuotiaat 15-64- vuotiaat 22 26 28 20 24 24 31 28 29 34 32 44 53 54 57 54 56 68 0-14-vuotiaat 65-vuotiaat 23 30 54 25 37 62 23 42 66 25 54 79 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 huoltosuhde Kuva 16. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016. Lähde: Tilastokeskus. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 huoltosuhde Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025. Lähde: Tilastokeskus.
13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuodessa väestömäärä kasvoi 709 henkilöllä. Väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen suurimmillaan vuosina 2007-2012 ja 2016. Näinä vuosina vuotuinen väestölisäys oli 663-809. Vuonna 2016 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 186 vähemmän kuin kuolleita. Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, josta 63 % tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista oli peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien 1980-2016 aikana. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen seuraavaan ryhmään vuonna 2016. Muuttovoittoa muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24- vuotiaiden nuorten määrä laski 151 henkilöllä ja 45-64 -vuotiaiden työikäisten asukkaiden määrä laski peräti 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, 25-44- vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15-24-vuotiaiden nuorten 12 %, 25-44-vuotiaiden 24 %, 45-64-vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 61 lasta tai vanhusta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna 2025. Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 124 500 vuonna 2025. Ennusteessa arvioidaan ikäihmisten määrän lisääntyvän voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin yli 65- vuotiaita olisi lähes 4 300 enemmän kuin tällä hetkellä. Lasten määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 600 henkilöllä, mutta 15-24-vuotiaiden pienenevän muutamalla kymmenellä henkilöllä. 25-64 -vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän parilla sadalla henkilöllä, minkä seurauksena heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus