Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Samankaltaiset tiedostot
Uudistunut nuorisolaki

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Nuoret ja monialainen yhteistyö. Helmikuu 2018 Jaana Walldén

Etsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät. Nuori

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Syyskuu 2016 Jaana Walldén

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Marraskuu 2016 Jaana Walldén

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Toiminnan ja talouden suunnittelu. Valtionavustuspäätös sekä valtionavustusehdot ja -ohjeet

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Lappeenrannan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä monialainen yhteistyö lasten ja nuorten asioissa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen

Ville Järvi

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

OPS Minna Lintonen OPS

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Tulevaisuuden sivistyskunta

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Natsaako kemiat ottaako joku kopin: kokemuksia koulusta ja opiskelusta

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

NUORISOTYÖ KOULUSSA. Sivistyslautakunnan kokous Alavieska

Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

/72. Nuorisolaki /72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö I Aija Töytäri, opetus- ja kulttuuriministeriö

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Etsivä työ osana organisaatiota

5.2 Yhteistyö. Oppilaiden osallisuus

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö, opiskeluhyvinvointi ja asuntolatoiminta Elise Virnes OKM & Ville Virtanen SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

OKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Mitä osallisuus voisi olla?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

Nuorisotakuu määritelmä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Oppilashuolto Koulussa

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 330

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Ohjausta kehittämään

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Transkriptio:

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1

Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; 2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; 3) monialainen yhteistyö. 2

Perusopetuslaki 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 3

Lukiolaki 2 Koulutuksen tavoitteet (20.12.2013/1044) Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (20.12.2013/1044) Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. 4

Vertailua Nuorisolaki (0-29 v) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja Perusopetuslaki (6-17 v) tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella 5

Vertailua (jatkuu) Nuorisolakia edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja käytännön koulutyössä osallisuus ja oppilaskunta (POL 47a ), kasvatuskeskustelu (POL 35a ), kurinpito (POL 36 ) opetus ikäkauden ja edellytysten mukaan, edistää tervettä kasvua ja kehitystä (POL 3 ) kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa (POL 47 ) oppilaiden oikeudet (POL 26a-28, 29-34 ) yhteistyö kotien kanssa (POL 3 ), tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus (POL 16 ), kolmiportainen tuki (POL 16a-18), oppilaiden oikeudet (POL 26a-28, 29-34 ), aamu- ja iltapäivätoiminta (POL 48a ) 6

Yhteistyöstä säädöksissä (1/2) Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. (Lastensuojelulaki 14 ) 7

Yhteistyöstä säädöksissä (2/2) Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen verkosto. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta; 3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi. (Nuorisolaki 9 ) Millaisia ryhmiä kunnassa perustetaan ja miten niiden tehtävät määritellään? 8

Opetussuunnitelman perusteet 2014 Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. (Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulupäivän järjestäminen) 9

Käytännön yhteistyöstä Koulun/oppilaitoksen ja nuorisotoimen yhteistyö tasa-arvoinen kumppanuus, koulussa tehtävä nuorisotyö etsivä nuorisotyö ohjaus ja neuvonta (kaksisuuntaisuus) nuorten työpajat koulukerhot Koulun/oppilaitoksen ja järjestöjen, yhdistysten, etc yhteistyö koulukerhot harrastaminen 10

Niin? Mitä oikeastaan halusin sanoa? Koulujen/oppilaitosten ja nuorisotoimen kohderyhmä on osittain yhteinen Koulujen/oppilaitosten ja nuorisotoimen toiminnan tavoitteissa on paljon yhtäläisyyksiä Koulujen/oppilaitosten ja nuorisotoimen yhdessä tekemisessä on vielä kehittämisen varaa Koulujen/oppilaitosten ja nuorisotoimen henkilöstö ei välttämättä tiedä riittävästi toistensa toiminnasta Koulujen/oppilaitosten ja nuorisotoimen henkilöstöllä on paljon sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää ristiin lasten ja nuorten hyväksi Tarvitaan neljää A:ta Aloitteellisuutta Aktiivisuutta Ajatustenvaihtoa (mm. tietojen luovuttaminen <- nuorisolaki 11 ) Arvostusta Pohdittavaksi, voiko kunnassa toimivien lakisääteisten ryhmien toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistää. 11

K I I T O S 12