Kainuun kehityksen näkymiä Alueelliset kehitysnäkymät 1/2017 julkistus 11.4.2017 Pentti Malinen
Kainuun kehityksen näkymiä: maakuntaohjelman valmistelun näkökulma Aluekehityksen ajallisten muutosten tarkastelun neljä tasoa: 1. Alueen talousmaantieteellinen asemoituminen Hitaasti muuttuvat toimintaympäristön tekijät Alueen profiili, erikoistuminen 2. Pitkän aikavälin kehitysmahdollisuudet Tulevaisuuden ennakointi; vaihtoehtoiset skenaariot 3. Suhdannevaihtelut Taloudellisen kehityksen riippuvuudet; globaali talouskehitys Suhdannemuutosten ennakointi (barometrit) 4. Äkilliset (rakenne)muutokset Äkillisten muutosten ennakointi (erm); resilienssi 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 2
Keskeiset tulevaisuuden haasteet Maakuntasuunnitelman 2035 mukaan 1. Kainuun väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi (määrä ja rakenne) sekä huoltosuhteen parantaminen 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon / saatavuuden ratkaiseminen 3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen 11.4.2017 3
Kainuun uhkat kuntapäättäjien näkemys 11.4.2017
Työikäisen väestön muutos 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20-24 60-64 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Kuva. Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka (TK 2012) Kuva. Kainuun tulo- ja lähtömuuttajat ikäluokittain vuosina 2002-2012 (Tilastokeskus). 1. Kainuu menettää nuorta väestöä koulutusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi 2. Kainuussa on työvoiman tarve jatkuu voimakkaana pitkälle 2020-luvulle 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto
Kainuun mahdollisuudet kuntapäättäjien näkemys
Kainuun toimialaprofiili 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 7
Terrafamen alueellinen merkitys Tuotantotavoitteet Metallien tuotannon kannalta on oleellista, että bioliuotuskasoilla on riittävästi malmia. Louhinta aloitettiin uudelleen syyskuussa 2015, ja vuoden 2015 loppuun mennessä kasoille on siirretty 4 miljoonaa tonnia malmia. Vuodesta 2018 lähtien on tarkoitus siirtää 18 miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Lopputuotteiden osalta tavoite on tuottaa vuonna 2016 yli 11 500 tonnia nikkeliä. Vuodesta 2018 alkaen tavoite on tuottaa 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa. http://www.terrafame.fi/ Työllistävyys Kaivoksella päivittäin töissä työvuoroissa yli 950 henkeä Terrafamen henkilöä 605 ja urakoitsijoiden henkilöstöä noin 350. Heistä kainuulaisia yli 720: Terrafame 516 + urakoitsijat yli 210 Terrafamen henkilöstöstä Kajaanissa asuvia 313 ja Sotkamossa 163 Henkilöstön nuori ikärakenne (keski-ikä 38) ja koulutustaso korkea Työntekijöiden keskivuosiansio noin 40000 /v Kerrannaisvaikutuksineen työllistävyys Kainuussa 1500 htv; kerrannaisvaikutukset Muualla Suomessa lähes samaa tasoa! 11.4.2017 Kainuun liitto /Pentti Malinen
Maakuntaohjelma strategisemmaksi Toimintaympäristön muutokset ja odotukset Ennakoitavissa olevat lähiajan muutokset / kehitysnäkymät Terrafamen, Trastechin, St1:n, CLT:n, KaiCell Fibersin, matkailun, datacenterien jne kehitysmahdollisuudet -> INVESTOINNIT Kainuussa jaettavissa oleva EU-rahoitus on vain yksi aluekehityksen instrumentti Keskeisissä aluekehitystavoitteissa ei ole edistytty suunnitellusti: väestökehitys, kohtaanto-ongelma -> työvoimapula, saavutettavuus Hallitusohjelman ja Kainuun maakuntaohjelman yhteiset tavoitteet Tavoitteena työllisyysasteen selkeä nostaminen Kokeilut / Kainuu sote- ja maakuntauudistuksen edelläkävijänä Resilienssin eli muutosjoustavuuden vahvistaminen aluekehityksen valtakunnallisena tavoitteena Näkymät tulevaan maakuntahallintoon 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 9
Väestönkehitys on seuraus! Kainuun vetovoima? - Kainuuseen muuttanut v. 2016 lähes 3400 ihmistä! 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 10
Kohtaanto-ongelmasta työvoimapulaan http://kuiskintaa.fi/4679-2/ 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 11
11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 12
Kainuun erikoistuminen Lähde: Owalgroup: Kainuu, Alueellisten vahvuuksien analyysi 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 13
Kärkialoihin liittyviä näkymiä BIOTALOUS: Biojalostamohanke KaiCell Fibers on lähivuosien kärkihanke Biotaloudessa korostuu paikallisten integraattien rakentaminen: Renforssin ranta, Kuhmon Kantola, Paltamo, Puolanka jne St1, CLT, puurakentaminen LuKe-Kainuun roolin vahvistaminen on strategisesti tärkeää Arktiset Aromit ry MarjaMasterPlan Kehittämishankkeita koordinoitava EAKR-, yritys-, maaseutu- ja innovaatiorahoituksen osalta Biotalouden osaamisen kehittämisessä on haasteita niin alueen omille kuin alueen ulkopuolisille toimijoille; KAIVANNAISALA: Terrafamen kehitys ml ympäristöteknologia, alihankkijat, energia Sotkamo Silver Oy, investointi Otanmäki Mine; kehityshanke 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 14
Biotalous Kainuun maakuntastrategiassa Tuotannon sivuvirrat -> Raaka-aine Puutuoteala Mekaaninen puu Sahatavara ja jalosteet YHTEINEN TAVOITE Bioraaka-aineet jalostetaan Kainuussa kannattavasti korkean jalostusasteen vientituotteiksi KASVUYRITYKSET Jatkojalostetut uudet tuotteet Etanoli, TOP, pyrolyysiöljy ICT ja elektroniikka Teknologia yritykset ja tutkimuslaitokset: - Mittaustekniikka - Metalliteollisuus Energia Sähkö ja lämpö Metsät, pellot, vedet, karja Raaka-aine, perustuotanto, logistiikka 11.4.2017 Kainuun liitto/pentti Malinen 15
KaiCell Fibers Major processes Market pulp For established NBSK pulp market Softwood 2,5 M m3 from sustainable sources Chemical kraft process 450 kton/y heart of the integrate KaiCell Fibers ltd Bio-Product Based on technology developed in Finland - serving global need Bio-composite A groundbreaking approach Open invitation Ecosystem product and services (>50% of the feedstock)
Kärkialoihin liittyviä näkymiä ICT: Datakeskusten kehittämiseen ja uusien investointien hakemiseen tarvitaan toimijoiden yhteinen strategia (hankkeiden seurattava valittua strategiaa) nopeiden datakaapeliyhteyksien rakentamisen suunnittelu erityisesti pohjoisen suuntaan (yhteys Jäämeren kaapeliin) MATKAILU: Kehittämistyön vahvistamiseksi ja kohdentamiseksi on laaditaan maakunnallinen matkailustrategia (Master Planeja on) Matkailun (suur)investoinnit -> investointikohteiden valmistelu Yhteistyö hankkeiden välille yhteistä tavoitteista: kansainvälisten matkailijoiden määrä, lentoyhteyksien ja muun logistiikan parantaminen, matkailun markkinointi- ja myyntikanavat; ytimenä ohjelmatuotteet Kansainvälinen yhteismarkkinointi ja markkinointiyhteistyö Maakuntakeskuksen rooli / kaupunkikeskusta 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 17
Saavutettavuuden tavoitteiden konkretisointi LENTOLIIKENNE: Tavoitteena 100 000 matkustajan määrä vuodessa Kajaanin lentoasemalle vuoteen 2020 mennessä yhteisenä tavoitteena kaikissa rahoitettavissa matkailun kehittämishankkeissa Matkaketjujen (lennot+jatko/syöttöliikenne) parantaminen Lentoliikenneoperaattorin kanssa yhteistyö logistisesti toimivien matkailutuotepakettien kehittämiseksi RAUTATIELIIKENNE: Matkaketjujen parantaminen ja yhteys matkailun kehittämiseen Tavara- ja transitoliikenteen vahvempi huomioonottaminen (ml Vartius) MAANTIELIIKENNE: Yhteistyö infrahankkeiden ajamisessa Sisäinen saavutettavuus / liikennejärjestelmän suunnittelu, älyliikenne 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 18
Maakuntauudistus huomioon Kainuun edelläkävijyys uudistusprosessin tavoitteena; viestintä vahvistaa ulkoista Kainuu-kuvaa (maine) ja sisäistä tahtotilaa Aidon päätösvallan ja vastuun ottaminen maakunnan omiin käsiin Hankerahoitusprosesseilla valmistellaan tulevan maakuntahallinnon mukaista toimintamallia, jossa eri rahoitusvälineet yhteen sovitetaan maakunnan (Kainuu) tasolla raja-alueohjelmien hankkeistuksen parempi integraatio muuhun aluekehityshanketoimintaan Uusi sairaala hanke (integroidulle sotelle räätälöity) kärkihankkeena Omien kokeilujen rooli edelläkävijyyttä vahvistamassa Terveyden edistäminen 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 19
Kainuun maakuntakuva Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään KAINUTLAATUINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ- KÄVIJÄ LUONTO Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? Luonto vahvuutena Suomi maailman vihrein ja puhtain maa! SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen! 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 20
Mielikuvakysely Mielikuvakooste kolmesta tapahtumasta v. 2016 aikana: MegaMatchmaking, Oulu Gamebuzz, Tampere Kotiseutupäivät, Kajaani 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 21
Muutosjoustavuus eli resilienssi Alueellinen resilienssi jakaantuu neljään osatekijään (Martin 2012). Näitä ovat alueen kyky vastustaa äkillistä rakennemuutosta, toipua äkillisestä rakennemuutoksesta, suuntautua uudelleen ja uudistua uudelle kasvupolulle äkillisen rakennemuutoksen jälkeen. 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 22
Linjauksia muutosjoustavuuteen Maakuntaohjelman toimeenpanossa (hankepäätökset ja edunajaminen) tavoitteena on vahvistaa Kainuun muutosjoustavuutta Vähentää herkkyyttä äkillisille rakennemuutoksille (rakenteiden monipuolisuus ja kilpailukyky) Lisätä muutosshokeista toipumiskykyä Konkreettisesti hanketoiminnassa tämä edellyttää Hankekehittämisen alueellista laajuutta Kainuussa Kaikkien kärkialojen edistämistä monipuolisen rakenteen luomiseksi Kehitysmahdollisuuksiin ja shokkeihin nopeaa reagointia ja ennakointia rahoitusinstrumenteilla ja edunajamistoimenpiteillä Jatkuvasta uudistumisesta huolehtimista niin perinteisissä toiminnoissa kuin uusilla avauksilla 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 23
Kuntarahoituksen rooli Kuntarahoituksen rooli on keskeisin paikallisen sitoutumisen indikaattori kaikessa hanketoiminnassa Ohjelmatasolla kuntarahoitusta on ohjelman rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa sitouduttava 25 % kokonaisrahoituksesta Kuntatalouden kireyden vuoksi ei toisaalta ole tarkoituksenmukaista vaatia kuntien panostusosuutta suurempana kuin ohjelma-asiakirjassa Hanketason päätöksissä lisää joustavuutta kuntarahoitusosuuteen hankkeiden ja toimintalinjojen kuntarahoituskertymät ja osuudet vaihtelevat mahdollisia tilanteita, joissa kuntarahaosuutta voidaan alentaa ovat esim. suurimmat hankkeet, joissa on Kainuun kunnat ovat mahdollisimman kattavasti mukana ehtona kuntarahoitusosuudesta joustamiselle olisi että se (pääosin) korvautuisi yksityisellä rahoituksella. 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 24
Hankkeiden tavoitteiden terävöittäminen Maakuntaohjelman kärkialojen osalta TOPSU:n on otettava huomioon hanketoimenpiteiden, toimijoiden omien strategioiden sekä yhteisen edunajamisen kokonaisuus Kehittämishankkeiden osuvuuteen (ns. interventiologiikka) tulee kiinnittää hankevalinnassa keskeinen huomio ts. hyväksyttävissä hankkeissa tulee yleistavoitteet olla selkeästi TOPSU:n tavoitteiden mukaisia Hankkeiden ohjeistuksessa tähän on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota HUOM: TOPSU:n hankeideoiden kartoitus näyttää rahoituslähteiden kattavuuden osalta liian kapealta: Hanke-esitykset kohdistuvat pääosin EAKR-hankkeisiin Hankekoordinoinnin tavoite on ottaa huomioon myös ESR-, maaseutu- ja raja-alueohjelmien hankkeet ja edunajamishankkeet 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 25
Kiitos! KIITOS! Pentti Malinen pentti.malinen@kainuu.fi Puh. 044-7979197 www.kainuunliitto.fi Valokuva: Jyrki Haataja