Metsäbiotalous Kainuun kasvualana

Transkriptio

1 Metsäbiotalous Kainuun kasvualana MetsäBio-seminaari Pentti MALINEN Kuva: Hannu Huttu

2 Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata-ala Pinta-ala Teitä Yöpymiset majoitusliikeissä Alkutuotanto Kesämökit Haja-asutusväki Eläkkeensaajat Yli 64-vuotiaat Autoja Rakennusten kerrosala Tilojen lukumäärä Kuntasektorin työpaikat Asuntoja Työttömät Tutkinnon suorittaneet Asuntokuntia VÄESTÖ Valtiosektorin työpaikat vuotiaat Työvoima Yrittäjät Yritystoimipaikat Palvelut Alle 15-vuotiaat Ahtaasti asuvia hlö Työpaikat Syntyneet Kork. asteen suorittaneet Jalostus Yksityissektorin työpaikat Aluetalouden arvonlisäys Ulkomaalaisia Teoll.toiminnan jalostusarvo Teoll.toim bruttoarvo T&K -menot 1,8 1,7 1,6 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1 1,0 1,0 0,6 0,5 0,4 0,3 2,7 2,5 2,5 4,6 5,8 5,7 8,4 Kainuu nojautuu vahvasti luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä matkailun että biotalouden ja kaivostoiminnan kautta. Kainuun luonnossa on aineellisten luonnonvarojen lisäksi valtavat hyvinvointija terveysresurssit, jotka ovat merkittäviä alue- ja kansantaloudelle. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 % Kainuun maakuntaprofiili: eri piirteiden prosenttiosuus koko maan määristä. Tiedot ovat vuosilta (Tilastokeskus 2017). 2

3 Biotalous Kainuun kärkenä Biotalous on monia toimialoja yhdistävänä toimialana liikevaihdoltaan ja henkilöstömääriltään suurin yksityisen sektorin toimiala Kainuussa Kainuulaisen biotalouden toimialat: Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen Maatalous ja ruoantuotanto Sininen biotalous Biojalostus, metsäbiomassan biojalosteet Uusiutuva energia Eloperäisten jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö Luontomatkailu Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut, vihreähoiva (green care) Ekosysteemipalvelut Bioteknologia 3

4 Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

5 Elinkeinoklustereiden liikevaihto Kainuussa Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

6 SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA: Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen on globaalin talouden kehityksen uusi aalto. Väestönkasvu, ehtyvät luonnonvarat, hupeneva monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät biotaloutta. Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Sipilän hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi Biotalous ja puhtaat ratkaisut on (osaamisen ja koulutuksen kanssa) suurin kärkihanke, johon hallitus panostaa 300 milj. euroa. KAINUUN BIOTALOUSSTRATEGIA : Löytää T&K&I toiminnalla maakunnan uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä palveluja ja tuotteita, kehittää niihin perustuvaa kestävää liiketoimintaa, yrityksiä ja työpaikkoja. Monipuolistaa & vahvistaa luonnonvaroihin perustuvaa elinkeinotoimintaa ja vahvistaa Kainuun resilienssiä eli toimintaympäristön muutoksista selviämiseen tarvittavaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä

7 Biotalouden painotukset Kainuun maakuntaohjelmaan Uusi biotalouden toimialajako: 1. Metsäbiotalous (wood & non-wood) 2. Uusiutuva energia 3. Ruoka ja sininen biotalous 4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut Kaikkia toimialoja läpileikkaavat teemat: kiertotalous (rooli kasvaa mm. hallituksen kärkihankkeena); digitalisaatio, kansainvälistyminen (kasvu ja vienti), kestävä kehitys (ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekonomisesti kestävä käyttö)

8 KAINUUN BIOTALOUS MAAKUNTAOHJELMASSA Biotalouden osa-alueiden yhteiset tavoitteet Yleistavoitteet Lisää investointeja, raaka-aineiden jalostusta ja kainuulaisia korkean jalostusasteen (vienti)tuotteita ja palveluja Maatilojen kannattavuus ja metsien tuoma aluetaloushyöty paranevat Pois fossiilitaloudesta: tuotantoprosesseja ilman fossiilisia raaka-aineita Erityistavoitteet Työpaikat Investoinnit Metsän potentiaalit käyttöön Maatalous säilyy ja vahvistuu Strategiset toimenpiteet Kainuun biotalouden osa-alueet ja niiden kehittämistavoitteet 1. Metsäbiotalous (wood & non-wood) 2. Uusiutuva energia 3. Ruoka ja sininen biotalous 4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut

9 Kainuun biotalousstrategia

10 Kainuun biotalousstrategia Perinteiset Kainuussa vahvat toimialat, kuten maa- ja metsätalous, muodostavat keskeisen osan biotalouden kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan, fossiilitalouden ajan toimintatavoilla, täytä biotalouden kriteereitä. Biotalous tarkoittaa irtautumista fossiilitaloudesta ja tätä irtautumista vauhditetaan kehittämällä ilman fossiilisia raaka-aineita toimivia tuotantoprosesseja. Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan teollisen tuotannon sivuvirrat (kiertotalous) käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja palveluita). Lisätään uusiutuvien raaka-aineiden kaskadikäyttöä eli etsitään ja löydetään uusia käyttömuotoja raaka-aineilla ennen niiden loppukäyttöä esim. energian tuotantoon. Olennaista liiketoiminnan ekosysteemien luomisessa on saada Kainuuseen veturiyrityksiä / toimialavetureita, joiden ympärille yhteistyötä rakennetaan

11 Kasvua ja kehitystä luonnonvara-aloilla Biotalouden kehittämiselle on Kainuussa loistavat edellytykset: merkittävät uusiutuvat luonnonvarat laajaa osaamista hyvä infrastruktuuri olemassa olevia toimintaympäristöjä teollisille investoinneille Kainuun runsaita metsäbiomassavaroja voidaan hyödyntää kestävästi huomattavan paljon nykyistä enemmän 11

12 Kainuun metsien kasvu ja puumäärä Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Puuston vuotuinen kasvu on 6,9 miljoonaa m 3 ja puuston poistuma 60 % kasvusta. Ainespuun kestävä hakkuusuunnite on 4,4 m 3 /v. Lisäksi ainespuukokoista energiapuuta on 0,33 miljoonaa kuutiota. Kainuussa hakattiin vuosina ainespuuta keskimäärin 2,9 milj.m³/v, joten kestävä hakkuusuunnite ylittää 1,8 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Kainuussa on siten mahdollisuus lisätä hakkuita uusiutuvana raakaaineena kestävästi peräti 49 % Lähde: Kainuun metsäohjelma Metsäkeskus 12

13 Biotalouden vetureita Kainuussa Tavoitteena toteuttaa biotuotetehdas, jonka tuotestrategia perustuu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen: 1) Kemiallinen sellu perustuen pääasiassa lähikuituun (sellun kapasiteetti tonnia, josta osa jalostetaan pidemmälle kuin markkinasellu, kuten Arbroniksi). 2) Arbron( ) biotuoteyksikkö, joka tuottaa merkittävän määrän uudenlaisia kuituja. Tämän avulla voidaan ratkaista merkittäviä ympäristöasioita maailmanlaajuisesti tekstiiliteollisuudessa. 3) Innovatiivinen bioekosysteemi ja kokonaisuus (BioFutureFactory TM ), missä usea toimija voi hyötyä kahden kokonaisuuden sivutuotteista

14 Biotalouden vetureita Kainuussa Kainuun biotuotetehdasinvestointi: KaiCell Fibers Oy (Paltamo) = Sellutehtaat = Sahat Biotuotetehtaan esiselvitys 2015; KaiCell Fibers Oy perustettiin 2016 Nykyinen alueellinen hyötykäyttö on merkittävästi pienempi kuin vuosittainen kasvu (2,0 milj.m 3 pyöreää havukuitupuuta) Kainuun etäisyys nykyisistä sellutehtaista (lähin Stora Enso Oulu 200km) tarkoittaa suuria kustannushyötyjä (kuljetukset), kun puu käytetään alueella; Alueen infrastruktuuri on hyvä Alueen sahat ovat kaukana nykyisistä sellutehtaista, potentiaalisia hakkeen toimittajia KaiCell Fibersille Potentiaalinen määrä: > m 3 Venäjän rajan läheisyys (<150km) voi avata uusia raaka-ainemahdollisuuksia tulevaisuudessa KaiCell Fibersin kapasiteetti on realistinen ja perustuu lähikuituun

15 Biotalouden vetureita Kainuussa St1 Biofuels Oy (Renforsin ranta Kajaani) North European Biotech (NEB) investoinut 40 milj. tuotantolaitokseen, joka tuottaa bioetanolia liikenteen polttoaineeksi sahalta saatavasta sahanpurusta. Sivutuotteena ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Laitos on toiminnassa. Sahateollisuus (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy) suora työllistävyys 635 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus 1430 henkilötyövuotta. Vuosittainen liikevaihto n. 135 milj.. Tavoitteena 50 % kasvu ja 800 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Puurakentaminen (CrossLam, Elementti-Sampo) Kantolan teollisuusalueella v yritystä, 240 työpaikkaa ja 100 milj. liikevaihto. Tavoitteena liikevaihdon kaksinkertaistaminen ja uuttaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. 15

16 Biotalouden vetureita Kainuussa Hossa ja retkeilyalueet luontomatkailu, vihreä hoiva (green care) Kainuun luonnontuotealan kehittämiskeskus Marjamasterplan Sininen biotalous Kainuun vesistöt, virkistyskäyttö, kalatalous (LUKE Paltamo) Kuva: Hannu Huttu 16

17 Biotalouden taloudellinen merkitys Suomessa ja Kainuussa Lähde: Kainuun biotalouden aluemallinnus 2014, Tilastokeskus ja ToimialaOnline

18 Turvetuotanto ja käyttö Kainuussa Kainuu on Suomen kolmanneksi soisin maakunta, suopinta-ala on ha Metsäojitettuja soita laskutavasta riippuen % suopinta-alasta Kainuun turvetuotanto on melko vakiintunutta Vuonna 2016 Kainuussa oli 25 tuotannossa olevaa turvesuota. Teknisesti käyttökelpoisen turpeen ennustetut energiavarat Kainuussa ovat noin TWh ja vuoden 2012 tiedon perusteella turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoista suota on ollut ha. VTT:n ennusteen mukaan energiaturpeen käyttötarve vuoteen 2020 mennessä on Kainuussa 567 GWh ja tuotantoala ha. Kasvu- ja ympäristöturpeen osalta ennustettu tuotantoalan tarve vuoteen 2020 mennessä on 384 ha. Turpeen käyttö Kainuussa Kainuun Voima Oy / Kajaani: polttoainejakaumasta 30 % turvetta vuonna 2012 Vapo Oy Sotkamo voimalaitoksella käytettiin jyrsinturvetta 59 GWh ja Vuokatin aluelämpölaitoksella 22 GWh (2012) Ristijärven aluelämpölaitos käytti palaturvetta 4 GWh vuonna 2010 Turvetta viedään maakunnan ulkopuolelle mm. Pohjois-Savo 18

19 Marjat ja sienet merkittävä biotalouden raakaainepohja Kainuussa Marjat Poimitaan Milj. Kg/v. Arvo milj. Mustikka 2,4-2,5 3,8-3,9 16,2 Puolukka 3,2-3,4 4,3-4,5 24,6 Lakka 0,4-0,8 3,6-6,5 Vadelma 0,4-0,5 2,0-2,2 Karpalo 0,2 0,6-0,7 Kokonaissato keskimäärin milj. kg/v. Sienet 0,2 Lähde: Kainuun biotalouden aluemallinnus

20 Kainuun maakuntakuva Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään LUONTO Miksi ei: Kainuun vahva luonnostaan Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen! Kainuun liitto 20

21 Suomen ilma maailman kolmanneksi puhtainta Suomen ilmanlaatu on Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tietojen mukaan kolmanneksi parasta maailmassa. Suomen Lapista löytyy myös yksi maailman puhtaimmista kolkista

22 Kainuun vesien hyvä laatu

23 Metsien ja luonnon suojelu / luontomatkailu SUOJELLUT METSÄT, YHTEENSÄ Metsämaa Pinta-ala (1 000 ha) %-osuus Lappi 819,6 16,5 POHJOIS-SUOMI 1098,3 12 Kainuu 129,2 8,0 KOKO MAA 1553,1 7,7 Uusimaa 38,9 7,4 Pohjois-Pohjanmaa 149,5 5,9 Pohjois-Karjala 79,8 5,5 Kanta-Häme 18,2 5,5 Keski-Pohjanmaa 17 5,1 Varsinais-Suomi 27,3 5 Etelä-Savo 58 4,8 ETELÄ-SUOMI 454,7 4,1 Satakunta 21,2 4 Keski-Suomi 50,5 3,7 Pirkanmaa 32,8 3,6 Pohjanmaa 18,3 3,6 Päijät-Häme 12,2 3,4 Kymenlaakso 10,8 3,2 Ahvenanmaa - Åland 2,2 3,2 Pohjois-Savo 40,5 3 Etelä-Pohjanmaa 19,2 2,2 Etelä-Karjala 7,9 1,9 Hossan kävijämäärä tuplaantui viime vuodesta Hossan kansallispuistossa ylittyi käynnin raja ylittyi jo syyskuussa Kansallispuisto on tunnettu ja arvostettu brändi. Se on tae upeasta luonnosta ja hyvistä palveluista. Siksi kansallispuistostatus vaikuttaa käyntimäärien kasvuun, sanoo luontopalvelujohtaja TimoTanninen Metsähallituksesta

24 Kiitos! Pentti Malinen Puh Valokuva: Jyrki Haataja