Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa Jarno Turunen Muutosjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 10.5.2017
Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi 4 %, koko maassa 2,1 % (7-12/2016). Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Karjalan työttömyysprosentin ero valtakunnalliseen työttömyysprosenttiin, %-yksikköä Työttömyyden käänne parempaan: Suomessa 6/2016- Pohjois-Karjalassa 12/2016-0 2008 Tammikuu 2008 Toukokuu 2008 Syyskuu 2009 Tammikuu 2009 Toukokuu 2009 Syyskuu 2010 Tammikuu 2010 Toukokuu 2010 Syyskuu 2011 Tammikuu 2011 Toukokuu 2011 Syyskuu 2012 Tammikuu 2012 Toukokuu 2012 Syyskuu 2013 Tammikuu 2013 Toukokuu 2013 Syyskuu 2014 Tammikuu 2014 Toukokuu 2014 Syyskuu 2015 Tammikuu 2015 Toukokuu 2015 Syyskuu 2016 Tammikuu 2016 Toukokuu 2016 Syyskuu 2017 Tammikuu 2017 Toukokuu 2017 Syyskuu
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet
Uudistuksen päätavoitteet o maakunnan elinvoima ja kestävä kasvu o asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Keskeiset toimintatavat o asiakkaan tarve: asiakaslähtöisyys ja osallistumismahdollisuudet o laadukas, vaikuttava ja kustannustehokas toiminta o maakuntaa rakennetaan yhdessä asukkaiden, ammattilaisten, kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa
Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 220 000 työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin
2-6/2017
Jatkovalmistelu
Toimeenpanon vaiheet 1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka) 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 1.3.2018) 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 31.12.2018) 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen)
Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen seuraavat askeleet o 1.1.2017 o 2/2017 o 4-6/2017 o 6/2017 o 7/2017 o 1-6/2017 Siun Soten toiminta käynnistyi Pohjois-Karjalan tiekartta maakuntauudistukseen: Jatkovalmistelun organisointi, sidosryhmien osallistuminen.. Muutosfoorumien toiminta käynnissä Tarkennettu esitys uusista toimintamalleista Uudet maakunnat perustetaan, väliaikaishallinto aloittaa Valtakunnalliseen valmisteluun vaikuttaminen: o lausuntokierrokset, vierailut, työryhmät, esitykset
Askelmerkit Meijän maakuntaan Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen tiekartta Ohjausryhmä 15.2.2017
Muu esivalmistelu seuraavia askeleita o Lausuntovalmistelut: II lakipaketti o Ylimaakunnalliset asiat ja tehtävät o Hallinnolliset asiat o Väliaikaishallinnon valmistelu
Valtakunnallisen valmistelun tilannekatsaus o Valinnanvapauslaki eduskuntaan toukokuussa o Eduskunnan käsittely I paketista > lait voimaan o Soten valinnanvapauskokeiluun 100 miljoonaa euroa, ohjeet pilottiin hakeutumisesta toukokuussa, haku tämän vuoden aikana o II vaiheen lakipaketti lausunnoilla 19.6. asti (sisältää mm. lupaja valvontaviraston perustamisen) o Valtakunnallisten palvelukeskusten valmistelu
Väliaikainen valmistelutoimielin 5.5.2017
Maakuntauudistuksen organisointi Pohjois-Karjalassa
Neuvottelutulos 5.5.: toimielimen kokoonpano o Ilkka Pirskanen o Anu Niemi o Esko Hätinen o Ritva Saarelainen o Riitta Oikarinen o Risto Poutiainen o Kari Karjalainen o Asko Saatsi o Eeva-Liisa Auvinen Siun Sote Siun Sote Pohjois-Karjalan pelastuslaitos / Siun Sote Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan TE-toimisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupunki Nurmeksen kaupunki Kiteen kaupunki
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 51 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Muut tukipalvelut Toimitilat
Lisätietoja o pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus maakuntauudistus Pohjois- Karjalassa o Tilaa uutiskirje: http://pohjois-karjala.fi/web/maakuntauudistus/tilaa-uutiskirje o alueuudistus.fi uudistuksen valtakunnallinen sivusto o Maakuntajohtaja Risto Poutiainen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi o Muutosjohtaja Jarno Turunen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi
Kasvupalvelut Uuden toimintamallin kuvaus Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa Alustava ehdotus 21.4.2017
Maakunnan tehtävät o Maakuntalakiesityksestä (6 :stä tiivistys) o Alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen o Kasvupalvelulakiesityksestä (16 :stä tiivistys) o Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia.
Aluekehittämis- ja kasvupalvelulaki & siihen liittyvät lait Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki määrittelee aluekehittämisjärjestelmän ja kytkee kasvupalvelut (= entiset TE- ja yrityspalvelut) aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi. Kasvupalvelut tuotetaan ensisijaisesti markkinaehtoisin ratkaisuin. 3-4/2017: Lausunnolla ja 6/2017 eduskuntaan Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Laki koskee kasvupalvelujen järjestämisvastuun antamista Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymälle. Lausunnolle maaliskuun puolenvälin jälkeen eduskuntaan yhdessä aluekehittämis- ja kasvupalvelulain kanssa 6/2017 Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta ja tietojärjestelmistä Lausunnolla pääsiäisestä juhannukseen Eduskuntaan syyskuussa Lausunnolle syksyllä 22.3.20 17
Nykyinen toimintatapa o Työvoima- ja yrityspalveluiden toimeenpano on useiden eri toimijoiden vastuulla: Tekes, ELY-keskusten eri yksiköt (työllisyys, yrityspalvelut, maaseutupalvelut), TE-toimisto, maakunnan liitto, OKM, STM,TEM, MMM,LVM o Palveluja ohjaa lukuisa lainsäädäntö, mm. JTYPL, laki kotouttamisen edistämisestä, laki yritysten rahoittamisesta, laki maaseudun kehittämisestä, rakennerahastolait jne. o Työvoima- ja yrityspalveluja tuotetaan omana toimintana ja ostopalveluina o Palveluja ostetaan palveluntuottajilta, koulutusorganisaatioilta, kehittämisyhtiöiltä sekä konsulttiyrityksiltä ja järjestöiltä, joiden ei tarvitse toimia markkinaehtoisesti
Maakunnan tehtävät prosessien muutostarpeet o Kasvupalvelujen järjestämisvastuu on eriytettävä tuottamisesta o Kasvupalvelut tuotetaan markkinaehtoisesti kilpailullisella monituottajamallilla o Asiakkaalla on valinnanvapaus o Edellyttää alueellisten palvelumarkkinoiden muodostamista ja markkinavuoropuhelua o Markkinapuutetilanteessa palveluja tuottaa maakunnan oma liikelaitos o Palvelujen hankintaperiaatteeksi yhä enemmän tulosperusteisuus ja nykyistä suuremmat palvelukokonaisuudet o Järjestettävät palvelut on sovitettava yhteen muiden, etenkin kuntien elinvoimapalvelujen kanssa
Uusi toimintamalli Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 1. Luodaan 1.000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen + 150 milj. (välillisten vaikutusten myötä + 220 milj. ) 2. Vähennetään työttömyyden kokonaismenoja maakunnassa - 26 milj. (= 10 % kokonaismenoista) 3. Valmistaudutaan maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen 4. Kehitetään kasvupalveluja ja prosesseja asiakashyödyn ja kustannustehokkuuden näkökulmasta 5. Saadaan verkosto-osaamista, vaikuttavuus- ja laatukriteereitä järjestäjätuottaja -toimintamallille
Kasvupalvelut ja niiden asiakkaat o Maakunnalliset: kasvuyritykset, yksityiset henkilöt ja yritykset, yhteisöt ja säätiöt, tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset o Valtakunnalliset (Finnvera, Tekes, Finpro): kasvuyritykset, maakunnat ja kunnat, tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset
Uuden toimintamallin edut o Uudenlaisten asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaiden toimintojen rakentaminen, jossa hyödynnetään osaamista yli organisaatiorajojen o Julkisen ja yksityisen tahon uudenlainen yhteistyö o Uuden palveluliiketoiminnan syntymisen tukeminen o Markkinaehtoisuus, asiakkaan valinnanvapaus ja vain tuloksista maksaminen tuonee kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta
Uuden toimintamallin riskit o Toteutuuko uusi järjestämis - tuottamismalli? o Siirtyminen organisaatiokeskeisestä ajattelusta asiakaskeskeiseen palvelut seuraavat asiakkaan polkua o Kokeilukulttuurin omaksuminen pienin askelin eteneminen o Kasvupalvelujen, kuntien, oppilaitosten jne. tuottamien palvelujen yhteensovitus, työnjako ja yhteistyö asiakasnäkökulma ja verkostoyhteistyön sujuvuus o Määrärahojen priorisointi kasvupalvelujen resurssit o Uusien tietojärjestelmien ja aineistojen hallinta asiakkaiden näkökulmasta, tiedon siirtyminen markkinaehtoisessa monituottajamallissa
Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat o Järjestäjä-tuottaja malliin liittyvien kokeilujen käynnistäminen o Järjestäjä tuottaja mallia tukevan organisaatiomallin synnyttäminen o Tehtäväkuvaukset maakunnassa o Henkilöstön siirtymisten valmistelu erityisesti TE-toimiston osalta o Osaamisen varmistaminen esim. muutostuen avulla o Substanssikokeilujen jatkaminen ja parhaiden kokeilujen skaalaaminen ja käyttöön otto o Vireillä olevat lakiuudistusten huomioiminen kokeiluissa (substanssilait, tiedolla johtaminen, valinnanvapaus)
Lisätietoja o Toimintamallin yhteyshenkilö: Ritva Saarelainen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi o Muutosjohtaja Jarno Turunen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi o pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus maakuntauudistus Pohjois- Karjalassa o alueuudistus.fi uudistuksen valtakunnallinen sivusto