Suunnitelmaselostus Joensuun Vapaudenpuiston yleissuunnitelma KAU 42291 20.2.2017 Prosito
1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelualue... 2 1.2 Suunnitelman tavoitteet... 2 1.3 Puistohistoria... 2 1.4 Nykytilanteen kuvaus... 2 1.5 Puistohistorialliset arvot... 3 1.6 Vuorovaikutus... 3 2 SUUNNITELMAN KUVAUS... 4 2.1 Suunnitelmaratkaisu... 4 2.2 Kasvillisuus... 4 2.3 Tasaus ja kuivatus... 5 2.4 Pinnoitteet... 5 2.5 Valaistus... 5 2.6 Kalusteet ja varusteet... 6 2.7 Taideaiheet... 6 2.8 Toiminnot... 6 3 KUSTANNUKSET... 6
2 (6) 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualueena on Joensuun keskustassa sijaitseva Vapaudenpuisto. Puisto rajautuu Torikatuun, Siltakatuun, Rantakatuun ja Koskikatuun, joiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä samoin kuin torin ja sen alle tulevan toriparkinkin osalta. Puiston ja sitä ympäröivien katujen nykyiset rajapinnat muuttuvat muutossuunnittelun myötä nykyisestä tilanteesta. 1.2 Suunnitelman tavoitteet 1.3 Puistohistoria Vapaudenpuiston perusparannuksen tavoitteena on luoda siitä kaupungin edustuspuisto. Tätä tavoitetta tukee puiston keskeinen sijainti sekä kulttuurihistorialliset arvot. Tarkemmin puistosuunnittelun tavoitteeksi määriteltiin seuraavat asiat: Puiston maisema- ja kulttuurihistoriallisen arvon nostaminen Oleskelumahdollisuuksien, viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen Kaupunkikuvallinen kasvojenkohotus Näkymän avaaminen kaupungintalolta taidemuseolle/kouluille Puiston yleisilmeen keventäminen kasvillisuutta poistamalla Ylläpidon helpottaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen Yleissuunnitelma on tehty ajanjaksolla 8/2016-2/2017. Puiston rakennussuunnitelma käynnistyy vuoden 2017 aikana ja rakentaminen aloitetaan vuonna 2018. Vapaudenpuiston alue kaavoitettiin alunperin osaksi toria, myöhemmin tori puolitettiin. Sittemmin puistosta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti v. 1911 Harald Söderberg. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Vuonna 1923 järjestettiin uusi suunnittelukilpailu. Kunnaninsinööri Rope Taivaisen puistosuunnitelma päätettiin toteuttaa, ja samalla päätettiin sijoittaa Vapaudenpatsas puiston keskiosaan. Puistoa ei alunperinkään rakennettu aivan Rope Taivaisen ehdotuksen mukaisena. Sittemmin puistosta on laadittu uusia perusparannussuunnitelmia, ja erityisesti kasvillisuutta on lisätty sinne ajan kuluessa ilman suunnitelmiakin. Lähtökohtana nyt tehtävälle perusparannussuunnitelmalle on Rope Taivaisen alkuperäinen puistosuunnitelma. Myös v. 1911 suunnitelmaa harkittiin lähtökohdaksi, mutta koska tuota suunnitelmaa ei ole koskaan toteutettu, ja siinä oleva käytäväverkosto oli kunnossapidon ja tavoitteiden kannalta haastava, päädyttiin Taivaisen suunnitelmaan. Esitetty suunnitelma ottaa tiettyjä vapauksia historiallisen puiston suunnittelun periaatteista mm. kalusteiden ja varusteiden osalta. 1.4 Nykytilanteen kuvaus Puiston pinnoitteet, kasvillisuus, rakenteet, kalusteet ja varusteet ovat iän myötä kuluneet ja kaipaavat uudistamista. Käytävälinjat ovat muuttuneet eivätkä ne ole yhtä selkeät ja tiukkaa
3 (6) muotoa noudattavat kuin aikaisemmin. Puustoa puistossa on huomattavasti enemmän kuin v. 1923, ja nurmi on paikoin painunut ja huonokuntoinen. Kokonaisuus on muuttunut vuosien myötä historiallisesta muotopuutarhasta vapaamuotoisempaan suuntaan. Myös tärkeät näkymäakselit ovat kasvaneet umpeen. Kaiken kaikkiaan puiston houkuttelevuus on vähentynyt, ja se koetaan turvattomaksi paikaksi oleskella. 1.5 Puistohistorialliset arvot Vapaudenpuisto kuuluu Pielisjoen rantapuistovyöhykkeen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY 2009), ja se on myös Joensuun viherkaavan historiallinen puisto/puutarha- kohde. Näiden lisäksi puisto on osoitettu Joensuun keskustan osayleiskaavassa arvokkaaksi miljöökohteeksi osana ruutukaava-alueen itä-länsisuuntaista akselia (kuva alla). 1.6 Vuorovaikutus Museovirasto, Joensuun Taidemuseo Onni ja ja Carelicum/ Pohjois-Karjalan museo ovat antaneet lausuntonsa ennen suunnittelun aloittamista. Lausunnoissa esitettyjä lähtökohtia on hyödynnetty suunnittelussa. Museoiden kanta asiaan oli restauroiva lähestymistapa. Vapaudenpuiston suunnittelusta pidettiin asukastilaisuus lokakuussa 2016. Tilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä, ja siinä esiteltiin suunnittelun lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia kehittämisajatuksia. Kehittämisideat saivat myönteistä palautetta, ja suunnittelijoilta toivottiin rohkeaa otetta ratkaisujen löytämiseksi. Vapaudenpuiston peruskorjaukseen liittyvä asukaskysely oli avoinna 26.10. 14.11.2016 Joensuun kaupungin nettisivuilla. Kyselyyn saatiin 249 vastausta, joita tuli kaikista ikäryhmistä - suurin osa vastanneista kuuluu 25 34-vuotiaiden ikäryhmään. Kyselyn vastauksista käy ilmi,
4 (6) että puistoa halutaan kehittää kaikenikäisille turvalliseksi kohteeksi. Vastaajien mukaan puiston kasvillisuus tarjoaa näkösuojaa asiattomalle oleskelulle. Toisaalta puiston keskeisen sijainnin nähdään lisäävän turvallisuutta, mutta samalla pensaiden taakse jää pimeitä paikkoja. Silti liki 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei Vapaudenpuiston puustoa tulisi poistaa. Jotkut kuitenkin hyväksyvät huonokuntoisten puiden poistamisen. Vapaudenpuistosta toivottiin nykyistä valoisampaa ja helpommin valvottavissa olevaa yhteistä tilaa. Vastaajat haluaisivat puistoon lisää erilaisia istumapaikkoja, pieniä myynti- ja ruokakojuja sekä sopivasti tapahtumia. Niitä ei kuitenkaan saa vastaajien mielestä olla liikaa, Vapaudenpuistoa ei nähdä ainakaan isojen tapahtumien järjestämispaikkana. Puistoon toivottiin myös nykyistä parempaa valaistusta. Vastauksista on koottu erillinen yhteenveto ja asiasta on tiedotettu paikallislehdissä. Kaikki vastaukset ovat luettavissa osoitteessa www.joensuu.fi. 2 SUUNNITELMAN KUVAUS 2.1 Suunnitelmaratkaisu 2.2 Kasvillisuus Suunnitelman perusratkaisuna on palauttaa v. 1923 puistosuunnitelman symmetria ja akselimainen sommitelma. Tämä tarkoittaa erityisesti käytävälinjojen ryhdistämistä ja selkeyttämistä. Tärkeää akselia taidemuseolta kaupungintalolle korostetaan ja se otetaan nykyistä paremmin esille. Vapaudenpatsas on suunnitelmassa siirretty akselin keskipisteeseen (siirtoa 0,8 m verran). Myös puiston sisääntulokohtia sekä Koskikadun ja Siltakadun reunoille sijoittuvia aukioita korostetaan suunnitelmassa. Yhteys torille korostuu nykyistä enemmän. Myös taideaiheet omine aukioineen selkeytyvät. Varuste- ja materiaalimaailmaa yhtenäistetään ja puistosta luodaan nykyistä avarampi ja läpinäkyvämpi kasvillisuutta poistamalla. Puiston kasvillisuudesta tehtiin erillinen kuntokartoitus marraskuussa 2016. Tulokset on raportoitu puukohtaisesti. Ultraäänitutkimus siirtyi pakkasten vuoksi kevääseen 2017, jolloin tutkimus tehdään huonokuntoisiksi todetuille puille sekä männyille ja poppeleille. Suunnitelmassa on esitetty runsaasti poistettavia puita. Suurin osa näistä on kartoituksessa huonokuntoisiksi todettuja puita. Myös terveitä puita joudutaan näkymien avaamiseksi ja puiston läpinäkyvyyden parantamiseksi tekemään. Nurmikko on osin huonokuntoinen, ja se joudutaan perustamaan käytävälinjojen ja kuivatuksen uusimisen vuoksi uudelleen. Uusi istutettava kasvillisuus perustuu vanhaan v. 1923 suunnitelmaan ja aikakaudelle tyypilliseen lajistoon. Tavoitteena on korostaa Antin ahvenen ja Vapaudenpatsaan ympäristöjä ja luoda niistä viihtyisiä oleskelupaikkoja ja puiston kohokohtia. Puistoon tuodaan paljon kukkivia kausi-istutuksia ja perennoja sekä ikivihreitä leikattavia pensasaitoja. Kasvillisuus on matalaa tai puolikorkeaa lukuun ottamatta nykyisiä tai istutettavia puita. Kasvivalinnat tarkentuvat seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin erillisessä A3-raportissa, samoin kuin kalusteita, varusteita ja valaistustakin.
5 (6) 2.3 Tasaus ja kuivatus 2.4 Pinnoitteet 2.5 Valaistus Puiston tasaus ja kuivatus on esitetty erillisessä suunnitelmakuvassa. Perusperiaate on, että käytävät kuivatetaan ominaan ja nurmialueiden vedet johdetaan kasvillisuudelle, mikäli mahdollista. Käytävät kuten nurmipinnatkin perustetaan käytännössä kokonaan uudestaan. Vapaudenpuiston tasaus rajautuu Torikadun ja Koskikadun suunnassa katujen saneerauksen ja pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä suunniteltuihin maanpinnan korkoihin. Siltakadun ja Rantakadun suunnassa tasaus rajautuu nykyisiin maanpintoihin. Tasauksessa ja puiston kuivatusjärjestelyissä on huomioitu pysäköintilaitoksen maanalaiset rakenteet kuten siirtymälaatat. Puistossa uusi tasaus noudattelee pääasiassa nykyistä maanpintaa. Viheralueet ovat hieman suunniteltuja puistokäytäviä korkeammalla. Lisäksi patsaan alueella nykyistä maanpintaa nostetaan n. 0.2m. Viheralueiden mahdollista muotoilua ei ole huomioitu yleissuunnitelmavaiheen tasauksessa. Puiston alueelle rakennetaan uusi hulevesiviemäröinti. Viemärit sijoitetaan pääosin puistokäytävien alle. Suunnitellut hulevesiviemärit liitetään nykyisiin viemäreihin sekä pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä suunniteltuihin viemäreihin. Puistokäytävät tehdään kivituhkapintaisina. Käytävät rajataan nurmipinnasta lattateräksellä. Käytävien päiden sisääntulokohdat kivetään liittyvien katujen pinnoitteisiin sovittaen betonikivellä. Vanhojen ja uusien kiikkujen alustoille asennetaan niin ikään betonikiveys. Antin ahvenen aukio kivetään luonnonkivellä. Puiston valaistus uusitaan. Akselia taidemuseolta kaupungintalolle korostetaan yhtenäisillä valaisimilla, jotka eivät ole ilmeeltään liian hallitsevia. Vapaudenpuiston valaistusluokka on puistokäytävien osalta P2 (K2). Vapaudenpuiston valaistus toteutetaan ympärisäteilevin varrettomin puistopylväin ja valaisimin. Valaisimen tuottaman valon värilämpötila on 3000 K ja sen värintoiston Ra arvo > 80. Valaisimen asennuskorkeus on 5 m. Silta- ja Koskikatujen läheisyydessä sijaitseville pienempien aukioiden valaistusta voidaan korostaa valaisimiin lisättävien valotehosteiden tai valaistun erikoispylvään avulla. Vapaudenpuistossa sijaitsevat taideaiheet Vapaudenpatsas sekä Antin ahven valaistaan puiston pylväisiin sijoitettavien kapeakeilaisten (puoliarvoleveys <10 astetta) heittimien avulla. Valonheittimien säteilemän valon tulee olla värilämpötilaltaan muita puiston valaisimia vastaava. Yksi puiston kuusista valaistaan jouluvaloilla sesongin aikana. Jatkosuunnittelussa on huomioitava jouluvalaistuksen sähkönsyöttö ja tapahtumia tarvittavat sähköliitännät. Jouluvalojen on tarkoitus olla päällä sesongin aikana ympärivuorokautisesti. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee lisäksi tarkastella mahdollisien muiden puiden valaistusta. Puiston nykyisien valaisimien ja pylväiden kunto tulee tarkastaa ja niiden mahdollinen jatkokäyttö teatteripuistikon valaistukseen selvittää.
6 (6) 2.6 Kalusteet ja varusteet 2.7 Taideaiheet 2.8 Toiminnot 3 KUSTANNUKSET Suunnittelun lähtökohtana on käytetty Joensuun kaupungin kaluste- ja varusteohjetta. Kalusteet ja varusteet on valittu ohjeessa esitetyillä historiallisen puiston malleilla. Suunnitelma sisältää myös moderneja malleja, esimerkkinä kaaripenkit, jotka korostavat puiston vanhaa muotokieltä, mutta tuovat samalla uuden ajallisen kerrostuman. Osa penkeistä tehdään esteettöminä, esimerkiksi Antin ahvenen ympäristön selkänojalliset penkit voivat olla tällaisia. Esteettömissä penkeissä istuinkorkeus on normaalia korkeampi ja lisäksi niissä on välitukia penkiltä nousua helpottamaan. Anti ahvenen aukion päätyyn on sijoitettu myös paikallarakennettava esiintymislava, jota voidaan käyttää myös penkkinä. Kalusteita ja varusteita tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Puiston taideteokset sijaitsevat melko lähellä toisiaan, mutta niiden luonne on hyvin erilainen. Vapaudenpatsas on monumentaalinen aihe, joka siirretään näkymäakselin keskipisteeseen. Istutukset säilyvät nykyisen kaltaisina, mutta kokonaisuutta selkeytetään ja kausikasvien värimaailmaa yhtenäistetään. Antin ahvenen ympäristö palautetaan vanhaa suunnitelmaa noudattavaksi, mutta nykyiset toiminnalliset vaateet huomioiden. Taideteos nostetaan luonnonkivijalustalle ja alue pinnoitetaan luonnonkivellä, taideteoksen paikka siirtyy hieman nykyisestä paikastaan. Vesiaiheessa käytetään puhdasta vettä. Kasvivalinnat palautetaan 1920-30-lukujen hengen mukaisiksi, pääosin kausikasveista ja perennoista koostuviksi ryhmiksi. Puistosta poistuu nykyinen leikkipaikka, wc sekä toinen kioski. Sinne voidaan sijoittaa myös opas- tai infotauluja kalusteohjeen mukaisina ja harkitusti. Toriparkin poistumista palveleva rakennus on sijoitettu Koskikadun ja Torikadun kulmaan. Sen arkkitehtoninen ilme on moderni ja kevyt. Puisto palvelee ensisijaisesti oleskelua edustuspuiston luonteensa mukaisesti. Sinne syntyy toivon mukaan spontaania pienimuotoista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Parannetut ja avoimet nurmialueet houkuttelevat jatkossa myös picnikille. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman kustannusarvio perustuu rakennusosatasoiseen laskentaan. Laskenta on tehty Fore-kustannushallintaohjelmalla. Vapaudenpuiston perusparantamisen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 684.000 euroa (alv 0%).