TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA

TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA

Sisällys 1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat... 1 2. Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet... 3 LIITTEET... 6

1 1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti v. 2007 mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelun 106 kansanedustajan v. 2005 tekemän aloitteen pohjalta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kansanterveydellinen (ja -taloudellinen) merkitys on ollut kasvavan huomion kohteena viime vuosina. Vaikka mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, on niihin liittyvä työkyvyttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien suorat hoitoon, kontrolliin ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovat mittavia. Epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat, ovat moninkertaisia suoriin kustannuksiin verrattuina. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholi. Sen kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Viimeisin jyrkkä alkoholin kulutuksen kasvuvaihe alkoi vuonna 2004 alkoholiverotuksen keventymisen myötä. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja -sairaudet ovat lisääntyneet selvästi. Huumeiden käyttö alkoi yleistyä 1990- luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on myös selvästi lisääntynyt, mistä syystä ongelmien hoito- ja kuntoutus on tullut entistä vaativammaksi. (Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. STM 2012:24.) Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015) yksi neljästä laajasta painopistealueesta ja periaatteesta on ehkäisyn ja edistämisen painottaminen. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän sekä ongelmia ehkäisevän työn tavoitteena on vahvistaa voimavaroja ja muita ongelmilta suojaavia tekijöitä ja vähentää riskitekijöitä. Edistävässä ja ehkäisevässä työssä korostetaan laaja-alaisuutta ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhtenä toimenpiteenä kansallisessa suunnitelmassa kehotetaan kuntia sisällyttämään mielenterveys- ja päihdetyön strategia osaksi kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa. Raisiossa on aiemmin laadittu päihdesuunnitelma, joka oli voimassa vuoteen 2012 asti. Vastaavaa uutta erillistä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmaa ei koeta tarkoituksenmukaiseksi laatia. Sen sijaan on sovittu, että päihde- ja mielenterveystyön edistävät ja ehkäisevät toimet sisällytetään olemassa oleviin (tai työn alla oleviin) hyvinvointisuunnitelmiin. Työikäisen väestön hyvinvointisuunnitelmaa ei kuitenkaan Raisiossa ole, joten erillinen työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma todettiin tarpeelliseksi. Edistävään ja ehkäisevään työhön panostaminen on Raisiossa välttämätöntä, jotta korjaavien palveluiden kysyntä ei kasvaisi kohtuuttomaksi resursseihin nähden. Edistävän työn ja varhaisen puuttumisen kautta halutaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset saada kääntymään laskuun. Myös inhimilliseltä kannalta katsoen olisi tärkeää, että vakavien päihde- ja mielenterveysongelmien kehittymistä voitaisiin ehkäistä. STM:n Kaste-rahoituksella toteutetun Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen (LÄNSI 2012 ja LÄNSI 2013) Raisio- Rusko pilotin myötä sovitut käytännöt ja toimintamallit on tärkeä saada juurrutettua osaksi

2 normaalitoimintaa. Työikäisen väestön osalta tämä toimintaohjelma palvelee myös näiden käytäntöjen ja vaikuttavien toimintamallien juurruttamista. Toimintaohjelmaan on pyritty sisällyttämään toimenpiteitä ja tavoitteita, joiden käytännön toteuttaminen on tällä hetkellä mahdollista. Keskeistä on henkilöstön edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön osaamisen varmistaminen. Lisäksi on tärkeää, että henkilöstö on motivoitunut tällaiseen toimintaan ja että toiminnan edellyttämä työajankäyttö on myös esimiesten taholta hyväksyttyä. Toimintaohjelman on laatinut monialainen työryhmä, jossa on ollut edustus sosiaali- ja terveyskeskuksesta ja sivistyskeskuksesta. Työryhmä on kokoontunut kaikkiaan kolme kertaa. Ohjelman toteutus edellyttää monipuolista, vastavuoroista yhteistyötä kaupungin eri tulosalueiden ja yksiköiden välillä. Jotta yhteistyö toteutuisi ja onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on välttämätöntä, että ohjelman laatinut työryhmä seuraa ja huolehtii ohjelman jatkuvasta kehittymisestä ja täydentymisestä. Seuraavaksi päivitysajankohdaksi on sovittu toukokuu 2014. Toimintaohjelman liitteenä on THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet:n tilastoja, joista löytyy perusteluja edistävälle ja ehkäisevälle päihde- ja mielenterveystyölle (Liite 1, Liite 2 ja Liite 3). Raisio, toukokuu 2013 Toimintaohjelman laatinut työryhmä: Seija Heikkonen, tulosyksikön johtaja, johtava psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö (työryhmän puheenjohtaja) Pia Pelkonen, projektityöntekijä, Länsi 2013 -hanke (työryhmän sihteeri) Tom Österman, lääkäri, terveyskeskus ja päihde- ja mielenterveysyksikkö Riina Riihimäki, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveyskeskus Tiina Salo, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Minna Dalen, terveydenhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola Sirpa Vahtera, vastaava terveydenhoitaja, terveysneuvonta Maria Ahala, vastaava hammaslääkäri, suun terveydenhuolto Sirkku Ranta, osastonhoitaja, suun terveydenhuolto Terhi Nurmi, vastaava työterveyshoitaja, työterveyshuolto Mika Heikkinen, sosiaalityöntekijä, päihde- ja mielenterveysyksikkö Anna Valjakka, psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö Johanna Friman, liikuntasuunnittelija, liikuntapalvelut Leena Lahti, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö

3 2. Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet Tavoite Keinot tavoitteen saavuttamiseksi Toteutumisen arviointi, seurantaindikaattori(t) A. Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalveluissa B. Mielenterveysasioiden varhainen puheeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalveluissa C. Uusien sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisen vahvistaminen päihteidenkäytön ja mielenterveysasioiden varhaisessa puheeksi otossa D. THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sotessa (aikuissosiaalityö, päihde- ja mt-yksikkö, lastensuojelu, terveysneuvonta) ja sivissä (varhaiskasvatus ja koulut) 1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä AUDIT-kyselyn käyttöön ja varhaiseen puheeksiottoon 2. Laaditaan Raision malli työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiottoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa 3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtaiset tarkemmat prosessikuvaukset 4. Nimetään työyksikköihin Audit-vastuuhenkilöt 1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä mtasioiden varhaiseen puheeksiottoon ja riskiryhmien tunnistamiseen 2. Laaditaan Raision malli työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiottoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa 3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtaiset tarkemmat prosessikuvaukset 1. Vuosittain koulutustilaisuus AUDIT-kyselystä sekä päihteiden ja mielenterveysasioiden puheeksiotosta sosiaali- ja terveyskeskuksen uusille työntekijöille 2. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty työyksiköiden perehdytysohjelmiin 1. Lapset puheeksi -aloitusseminaarin ja menetelmäkoulutuksen järjestäminen 2. Suunnitelma menetelmän levittämiseksi ja juurruttamiseksi Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT - kirjausten määrä sosefficassa ja terveysefficassa Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä Toteutuneet koulutukset, ajantasaiset perehdytysohjelmat Koulutus toteutunut, menetelmän levittämis- ja juurruttamissuunnitelma valmis ja siihen sitouduttu Vastuutaho(t) ja aikataulu 1. ja 2. Länsi 2013 -hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käytössä syksyllä 2013. 3. ja 4. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet. 1. ja 2. Länsi 2013 -hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käytössä syksyllä 2013. 3. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet. 1. Päihde- ja mielenterveysyksikkö, (koulutukset alkaen v. 2014), peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (koulutuksiin ohjaus). 2. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet 1. Länsi 2013- ja Yhdessä oikeaan aikaan II -hankkeet yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Aloitusseminaari ja menetelmäkoulutus syksyn 2013 aikana. 2. Lapset puheeksi -johtoryhmä

4 E. Pakka-toiminnan (Paikallista alkoholipolitiikkaa) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa F. Perheet, joissa on riski kehittyä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia, varhaisen avun piiriin 1. Ostokokeet vähittäismyyntipisteisiin. 2. Tarjontatyöryhmän (vähittäismyyjät, anniskeluluvan haltija ja viranomaiset) kokous ja jatkon suunnittelu 1. Vavu-koulutuspäivä kaikille neuvolaterveydenhoitajille, perhetyöntekijöille ja päiväkotien henkilöstölle 2. Puolivuosittain terveydenhoitajien ja perheneuvolan sekä päihde- ja mt-yksikön Vavutyöntekijöiden konsultaatiopalaveri Ostokokeiden tulokset ja tarjontaryhmän kokoukset ja jatkosuunnitelma 1. Koulutus toteutunut 2. Palaverit toteutuneet, EPDS -kirjausten määrä Raision ja Naantalin Länsi 2013 -hankkeet yhteistyössä AVI:n ja alueen alkoholin vähittäismyyjien kanssa. Ensimmäinen tarjontatyöryhmän kokous pidetty 16.4.2013. Naantalin ammattiopisto toteuttaa alueella ostokokeet syksyllä 2013. Seuraava tarjontaryhmän kokous ostokokeiden jälkeen. Perheneuvola ja päihde- ja mielenterveysyksikkö G. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuuden parempi hyödyntäminen peruspalveluissa 1. Yhteistyö- ja konsultaatiomahdollisuuksien tiedottaminen perehdytyksen yhteydessä ja asiasta muistuttaminen tarpeen tullen 2. Sisäisten pienryhmäkoulutusten järjestäminen/pyytäminen Tyytyväisyys- ja tunnettuuskyselyt peruspalvelujen henkilökunnalta Päihde- ja mielenterveysyksikkö (tiedotus ja koulutukset) sekä kaikki peruspalvelujen työyksiköt (konsultointi sekä yhteistyö- ja koulutuspyynnöt) H. Työterveyshuolto: 1. AUDIT -kyselyn käytön tehostaminen 2. Mt-ongelmien varhainen puheeksiotto 3. Runsaiden poissaolojen erityinen huomioiminen 4. Päihteiden käytön kirjaamisen parantaminen 5. Päihdeohjelmien laadun paraneminen 1.-3. AUDIT-kysely ja päihde- ja mt-asioiden puheeksiotto kattavasti terveystarkastuksissa ja myös muissa vastaanottotilanteissa, etenkin jos asiakkaalla on runsaasti poissaoloja. Päihde ja mt-yksikön tietoiskut/koulutukset työterveyshuoltoon tarpeen mukaan. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty perehdytysohjelmaan. 4. Sovitaan yhteiset säännöt kirjaamisesta ja tiedotetaan niistä 5. Päihdeohjelmien vienti työnantajille Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT - kirjaukset, toteutuneet koulutukset Työterveyshuollon esimiehet

5 I. Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien ja tapahtumien tiedottamisen tehostaminen peruspalvelujen yhteydessä 1. Liikuntapalvelujen postituslistan laajentaminen, jotta peruspalvelujen työntekijät saavat tarvittavat tiedot ja voivat välittää ne asiakkaille/potilaille. 2. Liikuntapalvelujen infoja peruspalvelujen työntekijöille sekä Liikunta pitää mielen virkeänä - julkaisun ja Liikutaan Raisiossa -oppaan toimitus työntekijöille helpottamaan liikunta-asian puheeksi ottoa ja liikuntaneuvontaa 3. Materiaalien jako eri työyksiköissä 4. Terveysliikuntaohjelman päivityksen yhteydessä huomioidaan ennaltaehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Toteutuneet infot, kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä 1. Liikuntasuunnittelijat 2. ja 3. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (infojen ja materiaalien pyyntö tarpeen mukaan) ja liikuntasuunnittelijat (infojen toteutus ja materiaalien toimitus) 4. Terveysliikuntatyöryhmä J. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tiedottaminen peruspalvelujen yhteydessä 1. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen infoja Soten peruspalvelujen työntekijöille 2. Erityisryhmien opastetut käynnit kirjastossa 3. Yhteiset messutapahtumat edistäviä ja ehkäiseviä päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa 4. Erityisryhmien ryhmä- ja yksilökäynnit museossa 5. Kulttuuriresepti-kokeilu (tk-lääkärin tai sosiaalityöntekijän käynneillä) Kävijämäärät (messutapahtumat, erityisryhmät, yksilökäynnit), jaettujen ja lunastettujen reseptien määrä 1. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (infojen pyyntö tarpeen mukaan) ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut (infojen toteutus) 2. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryhmien kokoaminen) ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut (erityisryhmien opastukset) 3. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja peruspalveluyksiköiden esimiehet 4. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryhmien kokoaminen) ja Harkko-museo 5. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, ylilääkäri ja sosiaalityön johtaja

6 LIITTEET Liite 1. Päihdeavainindiaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio. Päihdeavainindikaattorit 2000-2011 Koko maa Koko maa Koko maa Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Raisio Raisio 2000 2005 2011 2000 2005 2011 2000 2005 2011 Työttömät, % työvoimasta 12,8 10,8 9,4 11,5 9,3 9,5 10 7,8 8,5 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8,8 7,2 6,9 8 6,5 5,9 9,1 6,8 7,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 11,8 11,4 11,2 12,2 11,5 10,8 14,5 12,9 13,2 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,4 4,9 4 4,4 5 3,8 3,9 3,7 4,2 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 5,9 6,3 7,9 5,1 5,8 7,7 2,4 4,2 5,8 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,2 9,3 9,1 9,3 7,8 7,4 11,9 10,2 11,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,1 1,4 0,9 1,1 1,3 1,5 0,9 1,3 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 1,9 1,4 1,4 1 1,1 1 1,3 1,6 1,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 4 4 3,4 3,6 4,3 3,6 3,3 3,7 4,4 Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013

7 Liite 2. Muita hyvinvointi-indikaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio. Muita hyvinvointi-indikaattoreita 2000-2011 Koko Koko Koko Varsinais- Varsinais- Varsinaismaa maa maa Suomi Suomi Suomi Raisio Raisio Raisio 2000 2005 2011 2000 2005 2011 2000 2005 2011 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä 0,5 0,6 0,8 0,4 0,6 0,8 0,3 0,4 0,8 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 10,3 12,3 na 11,3 11,5 na na na Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 20,8 18,8 na 21,9 18,8 na 25,5 19,3 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta na na 18,1 na na 16,6 na na 15,1 Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 28,5 38,3 35,1 32,7 42,2 32,2 na na na Alkoholikuolleisuus 35-64-vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä 55,9 73,4 64,6 64,8 78,7 62 na na na Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013

8 Liite 3. Vasson (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) kokoamia alueellisen hyvinvointitietoon liittyviä työikäisten tilastoja. Vertailussa Turun seutukunta läntiset kunnat. Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä esitetyltä vuodelta eli näissä useimmiten vuodelta 2010 tai 2011. Katsauksen lopussa on esitelty jokaisen indikaattorin sisältö tilaston tuottajan ilmoituksen mukaisesti. % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40,4 43,1 38 43,4 39,8 42,4 39,9 39,5 39,4 39,2 1995 2000 2008 2009 2010 Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 1. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä

9 35 30 29,1 31,5 26,4 26,7 30,4 29,9 27,3 27,8 % 25 20 15 19,5 22,7 10 5 0 Lähde: Sotkanet 2012 1995 2000 2008 2009 2010 KUVIO 2. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 25 20 % 15 10 5 5,5 7 6,5 5,5 8,5 5,6 12,6 10 9,5 9,4 0 Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 3. Työttömät, % työvoimasta 1995 2000 2009 2010 2011

10 40 35 30 25 20 15 15,2 18,5 14,4 15,2 14,5 21,1 29,6 25,7 24,1 23,4 10 5 0 Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 1995 2000 2009 2010 2011

Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi 11 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 3 3,3 3,2 3,2 3,2 21,3 20,9 22,2 22,6 22,9 9,3 8,1 8,2 8,5 8,5 9,6 8,4 8,5 8,8 8,8 17,6 17,1 15,8 15,7 15,6 Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 40 % 8,6 5,7 3,8 5,5 5,3 Opiskelijat, koululaiset 30 % 20 % 10 % 39,8 44,6 46,5 44,3 44,2 Opiskelijat, koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet 0-14-vuotiaat 0 % Työttömät Lähde: Tilastokeskus 2012 1995 2000 2008 2009 2010 KUVIO 5. Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä

12 25 20 20,1 % 15 10 11,8 9,5 9,5 10,4 14,9 6,2 6,4 5 0 Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Koko maa Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 6. Kunnan yleinen pienituloisuusaste 1995 2000 2008 2009 2010 14 12 10 % 8 6 4 2 1,7 4,1 6 3,1 7,1 2,1 8 6,6 6 6,9 0 Lähde: Sotkanet 2012 1995 2000 2008 2009 2010 KUVIO 7. Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

13 45 40 % 35 30 25 20 19,5 28 21,1 22,7 23,4 20,4 32,9 27,8 28,2 29,3 15 10 5 0 Lähde: Sotkanet 2012 1995 2000 2009 2010 2011 KUVIO 8. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 12 10 9 9,3 10,4 9,3 10,9 9,8 11,4 10,8 10,5 10,1 8 % 6 4 2 0 Lähde: Sotkanet 2012 2009 2010 2011 KUVIO 9. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

14 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori ilmaisee keskiasteen koulutuksen saaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen koulutuksen saaneet ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita tai ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori kertoo korkeaasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden 15-64-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutus tarkoittaa ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Työttömät, % työvoimasta. Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden työvoimasta (15-74- vuotiaasta väestöstä). Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Myös lomautetut lasketaan työttömiksi, mutta työttömyyseläkkeen saajia ei. Sotkanetistä saatavat työttömyyteen liittyvät tilastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta, joka perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekistereihin. (Sotkanet 2010.) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. (Sotkanet 2010.) Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. (Tilastokeskus 2011.) Kunnan yleinen pienituloisuusaste. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden kaikista alueella asuvista henkilöistä. Toisin sanoen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudelleen koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. (Sotkanet 2010.) Pienituloisuuden käsite on suhteellinen ja näin ollen pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina koko väestön tulot alenivat ja samaan aikaan myös pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys köyhimmissä kansanosissa on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Näin ollen pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, jotka tapahtuvat mediaanitulon alapuolella. (Sotkanet 2010.)

15 Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein kyseessä on kuitenkin lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. (Sotkanet 2010.) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, mikäli siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori kertoo ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden kaikista lapsiasuntokunnista. (Sotkanet 2010.) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäistä väestöstä. (Sotkanet 2013.)