Tiisijärven kunnostuksen vaikutusten tarkkailu vuosina

Tiisijärven kunnostuksen vaikutusten tarkkailu vuosina 28-215 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 227 / 215 Arja Palomäki ja Heikki Alaja

TIISIJÄRVEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VUOSINA 28-215, LOPPURAPORTTI 1 TARKKAILUN TAUSTA Tiisijärven kunnostushankkeen tarkoituksena oli parantaa Tiisijärven veden laatua vähentämällä järveen tulevaa kuormitusta. Aiemmin kirkasvetisen Tiisijärven tila on huonontunut. Syynä tähän on ollut vesien ohjaaminen Hirvijärveen ja yläpuolisten, humuspitoisten metsäojitusvesien johtaminen Tiisijärveen. Kunnostustoimenpiteenä oli Tausnevanojan 2 vesien ohjaaminen pääosin Tiisiärven ohi suoraan Hirvijärveen. Tiisijärven luusuaan rakennettiin uusi pohjapato. Hirvijärven tekojärveen laskevan uoman suulle rakennettiin kaksi laskeutusallasta (kuva 1Altaiden tarkoituksena on poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja humusta. Lisäksi Tausnevanoja 2:een rakennettiin suodatusallas, jonka läpi johdetaan vettä Tiisijärveen. Tiisipuron säätöpadon harjaa korotettiin ja se varustettiin sulkulaitteilla. Tarkkailussa keskityttiin Tiisijärven vedenlaadun ongelmien eli happamuuden, hapettomuuden ja rehevyyden seurantaan. 2 TARKKAILUALUE JA -MENETELMÄT 2.1 Tarkkailualue Tiisijärven pinta-ala on 1,7 km 2, suurin syvyys 8, m ja keskisyvyys 1,9 m. Järvi sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Hirvijärven lähialueella. Luontaisesti Tiisijärven vesi on laskenut järven pohjoispäästä Tiisipuroa myöten Lapuanjokeen, mutta Lapuan- ja Nurmonjoen järjestelyn seurauksena Tiisijärven purkautumissuunta käännettiin Hirvijärven tekojärveen 197- luvulla. Tiisijärven luonnotilaista valuma-aluetta pienennettiin samalla ojituksin 35,8 km 2 :stä 19 km 2 :iin. Valuma-alueeseen tuli myös joitain lisäyksiä. Tiisijärven valuma-alue on suurimmaksi osaksi ojitettua suota ja metsää. Valuma-alue koostuu Tiisijärven lähivaluma-alueesta (4,6 km 2 ) ja Tausnevanoja 2:n valuma-alueesta (14,4 km 2 ). Vedenlaatu oli Tiisijärvessä vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää ennen kunnostusta (Bonde ym. 25). Järven kemiallinen tila on määritetty hyväksi (OIVA, ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 28.12.212). Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Kuva 1. Tarkkailualueen sijainti sekä havaintoasemien Tiisijärvi syvänne ja Tausnevanoja 2 sijainti. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Kuva 2. Hirvijärven laskeutusaltaiden sekä havaintoasemien Tiisijärvi-Hirvijärvi välioja ja Hirvijärvi Itälahti 3-5 sijainti. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Kunnostustyöt aloitettiin syyskuussa 29. Työt etenivät seuraavasti: Työvaihe Ajankohta Tiisijärven ohitusojan kaivuu 22.9.-23.1.29 Hirvijärven laskeutusaltaiden kaivuutyöt 25.9.-3.1.29 ja 4.2.-26.2.21 Tiisijärven ohitusuoman rumpujen rakentaminen 9.3.-18.3.21 Tiisijärven suodatusaltaan kaivuu 9.8.-27.8.21 Pohjapadon rakennustyöt 3.8.-3.9.21 Väliojan kaivuutyöt 6.9.-24.9.21 Tiisijärven juoksutuspadon rakentaminen 12.1.-13.1.21 2.2 Vesistötarkkailun menetelmät Tarkkailun havaintopaikkojen (kuvat 1-2) koordinaatit (YKJ) ovat seuraavat: Tiisijärven syvänne 33666-6976331 Tausnevanoja 2 33913-697445 Tiisijärvi-Hirvijärvi välioja 333717-6975581 Hirvijärvi, iso laskeutusallas 333416-6975694 Hirvijärvi, pieni laskeutusallas 333356-697562 Hirvijärvi, Itälahti 3 333233-6975449 Hirvijärvi, Itälahti 4 333196-6975582 Hirvijärvi, Itälahti 5 333271-697578 Laskeutusaltaiden näytteet otettiin Hirvijärveen johdettavasta vedestä. Tarkkailu aloitettiin keväällä 28 ottamalla näytteet ennen töiden alkamista. Näytteet otettiin toukokuussa kaksi kertaa noin kahden viikon välein, ja sen jälkeen kerran kesä-, elo- ja lokakuussa. Näytteenottoa jatkettiin vuoden 215 lokakuuhun saakka. Lisäksi tarkkailua tehostettiin vesistörakennustöiden aikana. Työnaikaisen tarkkailun näytteet otettiin loka- ja marraskuussa 29 ja maalis- ja syyskuussa 21 viikon välein Tausnevanoja 2:sta, Tiisijärvi-Hirvijärvi -väliojasta ja Hirvijärven asemalta Itälahti 4. Työnaikaisen tarkkailun näytteet otettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilökunnan toimesta ja muut näytteet Nab Labs Oy:n (maaliskuuhun 214 saakka Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus) toimesta. Kaikista näytteistä analysoitiin happipitoisuus ja hapen kyllästysaste, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, rauta, väri, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja ph. Pitempiaikaisen tarkkailujakson näytteistä analysoitiin myös fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitraatti-ja nitriittitypen summa, alkaliteetti ja kesäkuukausina a-klorofylli. Näytteistä mitattiin lämpötila ja näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys järvihavaintopaikoilta. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Näytteitä otettiin Tiisijärven syvänteestä kolmesta syvyydestä (1 m, 3 m ja 5m). Hirvijärven Itälahti 3-5 näytteenottopaikoista näytteet otettiin 1 m syvyydestä. Tausnevanoja 2:sta ja Tiisijärvi- Hirvijärvi -väliojasta näytteet otettiin.1 m syvyydestä. A-klorofyllinäytteet otettiin -2 m syvyydestä kokoomanäytteenä. 2.3 Kalataloustarkkailun menetelmät Verkkokoekalastuksia tehtiin Tiisijärvessä ja Hirvijärvessä vuosina 28, 212 ja 215. Pyyntiponnistus oli kummassakin järvessä 2 verkkoyötä kunakin tarkkailuvuonna. Koekalastuksissa käytettiin standardin mukaista nordic-yleiskatsausverkkoa. Verkot laskettiin pyyntiin likimain tarkkailuohjelman liitteissä 2 ja 3 esitetyille paikoille. Tiisijärvessä alle 3 metrin syvyiseen veteen laskettiin pyyntiin 16 pohjaverkkoa ja yli 3 m syvyiseen veteen 2 pinta- ja 2 pohjaverkkoa. Hirvijärvessä alle 3 metrin syvyiseen veteen laskettiin pyyntiin 12 pohjaverkkoa ja yli metrin syvyiseen veteen 4 pinta- ja 4 pohjaverkkoa. Vuonna 28 koekalastukset tehtiin Hirvijärvessä 25.-27.8. ja Tiisijärvessä 27.8.-29.8. välisenä aikana. Vuonna 212 koekalastukset tehtiin Hirvijärvessä 31.7.-2.8. ja Tiisijärvessä 3.7.-1.8. välisenä aikana. Vuonna 215 verkkokoekalastukset tehtiin Tiisijärvessä 2. - 22.7. ja Hirvijärvessä 22. - 24.7. välisenä aikana. 3 TARKKAILUN TULOKSET 3.1 Veden laatu 3.1.1 Kunnostuksen vaikutus Tiisijärven veden laatuun Vuonna 28 ennen kunnostustöiden aloittamista otettujen näytteiden sekä aiemmin vuonna 22 otettujen näytteiden perusteella Tiisijärven syvänteen kiintoaine-, sameus- ja väriarvot olivat humuspitoiselle vesistölle ominaisia (kuva 3). Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevähköä vesistöä. Myös klorofyllipitoisuudet olivat kohtalaisen rehevälle vesistölle ominaisella tasolla (kuvat 3-4). Happitilanne on ollut hyvä 1 m syvyydessä, ja vesi on pysynyt hapellisena syvemmissäkin vesikerroksissa avovesikaudella. Alusveden happitilanne on ollut hyvin heikko lopputalvella (kuva 5). Tiisijärven veden laatu alkoi parantua vuodesta 21 alkaen ohitusuoman kaivamisen jälkeen (kuva 3, liite 1). Seuraavassa on tarkasteltu päällysveden (1 m) laatua. Erityisesti humusvesiin liittyvät suureet kertovat järven tilan kohentumisesta. Näkösyvyys on kasvanut alle metristä keskimäärin lähes puoleentoista metriin ja väriarvo on pienentynyt tasosta 2 mg Pt/l alle 1 mg Pt/l:n lukemiin. Samoin veden rautapitoisuus on pienentynyt huomattavasti. Vesi on muuttunut selvästi läpinäkyvämmäksi, vaikka se on edelleen humuksen värittämää. Ennen kunnostustoimia Tiisijärven päällysveden ph-arvo oli alle 6 eli vesi oli selvästi hapanta. Kunnostuksen jälkeen vuosina 214-215 ph-arvo on ollut keskimäärin 6.3. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Typpipitoisuus on pienentynyt jonkin verran kunnostuksen jälkeen, mikä johtunee orgaaniseen ainekseen sitoutuneen typen määrän laskusta, mutta fosforipitoisuudessa ei ole havaittavissa selkeää laskevaa suuntaa. Tosin kunnostuksen jälkeen on mitattu joitakin yksittäisiä aiempaa pienempiä pitoisuuksia lähinnä toukokuussa. Tämä viittaa kevättulvan mukana tulevan fosforikuorman pienentymiseen. m 2 1.8 1.6 1.4 1.2 1.8.6.4.2 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 Näkösyvyys 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 mg Pt/l 3 25 2 15 1 5 Väri 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 Kiintoaine 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 FTU 6 5 4 3 2 1 Sameus 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 4 11 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaisfosfori 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 3 25 2 15 1 5 Rauta 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 6.8 6.6 6.4 6.2 6. 5.8 5.6 5.4 5.2 5. ph 7.1.22 1.8.22 14.5.28 27.8.28 24.3.29 28.5.29 6.8.29 24.3.21 25.5.21 5.8.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 Kuva 3. Tiisijärven syvänteen veden laatu 1 m syvyydessä vuosina 22-215. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Tiisijärven klorofyllipitoisuus näyttää pienentyneen kolmena viimeisenä tarkkailuvuotena (kuva 4). Tarkkailujakso on kuitenkin liian lyhyt, jotta voitaisiin todeta muutoksen olevan pysyvä, varsinkin kun klorofyllinäytteitä on otettu vain kaksi kasvukautta kohti. Kunnostuksen aikana järvessä todettiin ajoittain kohonneita kiintoaine- ja sameusarvoja, joita ei ole enää myöhemmin todettu. Kiintoaineen määrä ja veden sameus eivät näytä sanottavasti pienentyneen kunnostuksen ansiosta ennen kunnostusta vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Tiisijärven pohjanläheisen vesikerroksen talvinen happitilanne ei ole kohentunut tähän mennessä (kuva 5). Huonon happitilanteen vallitessa kiintoainepitoisuus, sameus, väri sekä rauta- ja ravinnepitoisuudet kohoavat alusvedessä selvästi päällysveteen verrattuna. µg/l 25 Klorofylli 2 15 1 5 18.6.28 27.8.28 1.6.29 6.8.29 16.6.21 5.8.21 14.6.211 11.8.211 12.6.212 2.8.212 12.6.213 21.8.213 23.6.214 25.8.214 23.6.215 2.8.215 Kuva 4. Tiisijärven syvänteen klorofyllipitoisuus (-2 m) vuosina 28-215. mg O 2 /l 14 Happi pohja-1 m, Tiisijärvi 12 1 8 6 4 2 7.1.22 4.4.22 1.8.22 7.5.28 14.5.28 18.6.28 27.8.28 22.1.28 24.3.29 11.5.29 28.5.29 1.6.29 6.8.29 21.1.29 24.3.21 1.5.21 25.5.21 16.6.21 5.8.21 18.1.21 17.3.211 11.5.211 24.5.211 14.6.211 11.8.211 11.1.211 15.3.212 8.5.212 22.5.212 12.6.212 2.8.212 9.1.212 21.3.213 14.5.213 28.5.213 12.6.213 21.8.213 8.1.213 5.3.214 13.5.214 27.5.214 23.6.214 25.8.214 2.1.214 11.3.215 5.5.215 25.5.215 23.6.215 2.8.215 14.1.215 Kuva 5. Tiisijärven syvänteen happipitoisuus 1 m pohjasta vuosina 22-215. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

3.1.2 Kunnostustöiden työnaikaiset vaikutukset veden laatuun Tiisijärvi-Hirvijärvi -väliojan kiintoaine- ja sameusarvot kohosivat moninkertaisiksi syksyllä 29 ohitusuoman kaivutöiden ja Hirvijärven laskeutusaltaiden rakennustöiden seurauksena. Ravinnepitoisuudet kasvoivat samalla 2-3-kertaisiksi lähtötasoon verrattuina. ph-arvo kohosi hieman tavanomaista korkeammaksi. Samennus poistui ojasta töiden päätyttyä toukokuuhun 21 mennessä. Syksyn 21 kaivutyöt aiheuttivat vähäisemmän pitoisuuksien nousun väliojassa (kuva 6). mg/l 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine FTU 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sameus 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 µg/l 14 Kokonaisfosfori µg/l 3 Kokonaistyppi 12 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 mg Pt/l 8 Väri 7. ph 7 6.5 6 6. 5 5.5 4 5. 3 4.5 2 4. 1 3.5 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 3. 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 7.9.21 22.9.21 11.5.211 11.1.211 22.5.212 14.5.213 8.1.213 27.5.214 5.5.215 14.1.215 Kuva 6. Tiisijärvi-Hirvijärvi -väliojan veden laatu vuosina 28-215. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

m 1.4 1.2 1.8.6.4.2 Näkösyvyys 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 mg Pt/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Väri 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 mg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 FTU 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sameus 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisfosfori 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 Kokonaistyppi 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 µg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Rauta 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 7. 6.5 6. 5.5 5. 4.5 4. ph 7.5.28 18.6.28 22.1.28 11.5.29 1.6.29 5.1.29 14.1.29 21.1.29 4.11.29 22.3.21 1.5.21 16.6.21 7.9.21 22.9.21 17.3.211 24.5.211 11.8.211 15.3.212 22.5.212 2.8.212 21.3.213 28.5.213 21.8.213 5.3.214 27.5.214 25.8.214 11.3.215 25.5.215 2.8.215 Kuva 7. Havaintoaseman Hirvijärvi Itälahti 4 veden laatu vuosina 28-215. Kaivutöiden vaikutukset näkyivät Hirvijärven Itälahden veden laadussa lyhytaikaisina kiintoainepitoisuuden ja sameuden nousuina (kuva 7). Lahdella havaittiin joitakin muitakin kiintoaine- ja sameuspiikkejä, jotka eivät ajoittuneet kaivutöiden ajankohtiin, vaan johtunevat sateiden Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

aiheuttamasta huuhtoutumasta. Veden laatu ei ole muuttunut tarkkailujakson aikana, vaikka vuodenaikaista vaihtelua onkin havaittavissa. Itälahden vesi on vahvasti humuspitoista, ja väriarvo on 2 mg Pt/l tienoilla. Ravinnepitoisuudet ovat melko korkeita, ja rautapitoisuus on erityisesti lopputalvella suuri. Vesi on melko hapanta, ja alimmat ph-arvot mitataan yleensä kevättalvella. Klorofyllipitoisuus ilmentää rehevyyttä, mutta pitoisuuden vaihtelu on ollut varsin suurta näytteenottokerrasta toiseen (kuva 8). Vaikka lahti on matala, siellä on toisinaan kevättalvella mitattu alhaisia happipitoisuuksia (kuva 9). µg/l 7 Klorofylli 6 5 4 3 2 1 18.6.28 27.8.28 1.6.29 6.8.29 16.6.21 5.8.21 14.6.211 11.8.211 12.6.212 2.8.212 12.6.213 21.8.213 23.6.214 25.8.214 23.6.215 2.8.215 Kuva 8. Havaintoaseman Hirvijärvi Itälahti 4 klorofyllipitoisuus vuosina 28-215. mg O 2 /l Happi 1 m, Itälahti 4 14 12 1 8 6 4 2 7.5.28 14.5.28 18.6.28 27.8.28 22.1.28 24.3.29 11.5.29 28.5.29 1.6.29 6.8.29 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 21.1.29 28.1.29 4.11.29 1.3.21 22.3.21 24.3.21 1.5.21 25.5.21 16.6.21 5.8.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 18.1.21 17.3.211 11.5.211 24.5.211 14.6.211 11.8.211 11.1.211 15.3.212 8.5.212 22.5.212 12.6.212 2.8.212 9.1.212 21.3.213 14.5.213 28.5.213 12.6.213 21.8.213 8.1.213 5.3.214 13.5.214 27.5.214 23.6.214 25.8.214 2.1.214 11.3.215 5.5.215 25.5.215 23.6.215 2.8.215 14.1.215 Kuva 9. Havaintoaseman Hirvijärvi Itälähti 4 happipitoisuus vuosina 28-215. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Tausnevanojassa mitattiin kaivutöiden aikana ajoittain korkeita kiintoaine- ja sameusarvoja, ja ravinnepitoisuudet olivat melko korkeita. Vesi oli hyvin humuspitoista, ja väriarvo kasvoi samaan aikaan kun ojassa mitattiin korkeita kiintoaine- ja sameusarvoja (kuva 1). mg/l 3 Kiintoaine FTU 6 Sameus 25 5 2 4 15 3 1 2 5 1 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 µg/l 14 Kokonaisfosfori µg/l 2 5 Kokonaistyppi 12 1 8 2 1 5 6 4 2 1 5 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 mg Pt/l 5 4 3 2 1 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 Väri 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 7. 6.5 6. 5.5 5. 4.5 4. 3.5 3. 5.1.29 7.1.29 14.1.29 21.1.29 28.1.29 ph 4.11.29 1.3.21 22.3.21 7.9.21 14.9.21 22.9.21 Kuva 1. Tausnevanojan veden laatu kunnostustöiden aikana vuosina 29-21. Hirvijärveen väliojasta virtaavan veden laatu ei juurikaan parantunut kulkiessaan laskeutusaltaiden läpi (kuvat 11-12). Kiintoaineen määrä, sameus ja ravinnepitoisuudet eivät olleet pienempiä laskeutusaltaista lähtevässä vedessä verrattuna väliojan vastaaviin arvoihin vuosien 21-215 mittauksissa. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

mg/l 16 Kiintoaine 14 12 1 8 Välioja Iso laskeutusallas Pieni laskeutusallas 6 4 2 1.5.21 25.5.21 18.1.21 11.5.211 24.5.211 11.1.211 8.5.212 22.5.212 9.1.212 14.5.213 28.5.213 8.1.213 13.5.214 27.5.214 2.1.214 5.5.215 25.5.215 14.1.215 FNU 4 Sameus 35 3 25 2 Välioja Iso laskeutusallas Pieni laskeutusallas 15 1 5 1.5.21 25.5.21 18.1.21 11.5.211 24.5.211 11.1.211 8.5.212 22.5.212 9.1.212 14.5.213 28.5.213 8.1.213 13.5.214 27.5.214 2.1.214 5.5.215 25.5.215 14.1.215 Kuva 11. Tiisijärvi-Hirvijärvi-väliojan, ison laskeutusaltaan ja pienen laskeutusaltaan kiintoainepitoisuus ja sameus vuosina 21-215. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

µg/l Kokonaistyppi Välioja 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Iso laskeutusallas Pieni laskeutusallas 1.5.21 25.5.21 18.1.21 11.5.211 24.5.211 11.1.211 8.5.212 22.5.212 9.1.212 14.5.213 28.5.213 8.1.213 13.5.214 27.5.214 2.1.214 5.5.215 25.5.215 14.1.215 µg/l 12 1 8 6 Iso laskeutusallas Välioja Pieni laskeutusallas Kokonaisfosfori 4 2 1.5.21 25.5.21 18.1.21 11.5.211 24.5.211 11.1.211 8.5.212 22.5.212 9.1.212 14.5.213 28.5.213 8.1.213 13.5.214 27.5.214 2.1.214 5.5.215 25.5.215 14.1.215 Kuva 12. Tiisijärvi-Hirvijärvi-väliojan, ison laskeutusaltaan ja pienen laskeutusaltaan typpi- ja fosforipitoisuus vuosina 21-215. 3.2 Kalataloudellinen tarkkailu 3.2.2 Tulokset ja tulosten tarkastelu Tiisijärven koekalastussaaliissa esiintyivät vuonna 215 seuraavat lajit: ahven, kiiski, hauki, kuha, särki, lahna ja salakka. Vuosina 28 ja 212 salakkaa ei esiintynyt saaliissa lainkaan, kun taas made puuttui koekalastussaaliista vuosina 212 ja 215. Koska Nordic-verkkopyynti soveltuu heikosti madekannan runsauden arviointiin, tuloksille ei ole tältä osin syytä antaa suurta painoarvoa. Hirvijärven verkkokoekalastusten saaliissa esiintyi v. 215 seitsemän kalalajia (ahven, kiiski, kuha, hauki, särki, lahna ja pasuri). Näistä lajeista pasuri esiintyi saaliissa ensimmäistä kertaa tarkkailujakson aikana (taulukko 1). Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Vuonna 215 Tiisinjärven kalasto oli saaliin yksilömääräosuuksien perusteella edelleen ahvenkalavaltainen (ahven, kiiski, kuha). Särjen osuus saaliissa kasvoi kuitenkin aiempiin vuosiin nähden ja ensimmäistä kertaa sen osuus saaliin biomassasta oli suurempi kuin ahvenella. Myös Hirvijärvi oli vuonna 215 selvästi ahvenkalavaltainen järvi ja särkikalojen osuus kokonaissaaliin massasta oli alhaisempi kuin Tiisinjärvessä. Taulukko 1. Nordic-verkkokoekalastusten saalislajien osuudet (%) kokonaissaaliin yksilömäärästä (kpl) ja biomassasta (g) Tiisijärvessä ja Hirvijärvessä vuosina 28, 212 ja 215. Tiisijärvi %-osuus (kpl) 28 212 215 %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus (g) (kpl) (g) (kpl) %-osuus (g) Ahven 72 35 79 41 66 29 Hauki <,5 8 <,5 1 <,5 7 Kiiski 8 1 6 1 6 1 Kuha 2 23 3 29 2 24 Lahna 1 4 2 15 1 6 Salakka <,5 <,5 Made <,5 7 Särki 16 22 1 14 25 33 Hirvijärvi Ahven 51 59 44 44 5 65 Hauki 1 7 4 5 1 2 Kiiski 2 3 33 2 26 2 Kuha 1 12 5 32 5 17 Lahna 4 12 8 12 8 11 Pasuri 1 <,5 Särki 23 8 6 2 1 3 Särkilahna 1 1 Tiisijärven verkkokoekalastusten massamääräinen kokonaisyksikkösaalis oli vuonna 212 noin kaksinkertainen vuoteen 28 verrattuna. Ero johtui lähinnä ahvenen, kuhan ja lahnan yksikkösaaliin kasvusta. Myös kappalemääräinen kokonaisyksikkösaalis kasvoi vuodesta 28 ja se johtui lähinnä ahvenen yksilömäärän kasvusta saaliissa. Tiisijärven kokonaisyksikkösaalis oli vuonna 215 hieman korkeampi kuin aiempina vuosina ja se johtui ennen kaikkea särjen runsastumisesta saaliissa. Hirvijärven verkkokoekalastusten massamääräinen kokonaisyksikkösaalis oli vuonna 212 hieman suurempi kuin vuonna 28 ja se johtui lähinnä kuhan yksikkösaaliin kasvusta (taulukko 2). Kappalemääräinen kokonaisyksikkösaalis aleni kuitenkin selvästi vuodesta 28. Vuonna 212 erityisesti ahvenen yksikkösaalis oli alhaisempi kuin vuonna 28, mutta saaliiksi saatujen ahvenien keskipaino oli lähes kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Myös särjen kappalemääräinen yksikkösaalis oli vuonna 212 huomattavasti alempi kuin vuonna 28, jolloin saaliissa Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

esiintyi runsaasti verrattain pienikokoisia yksilöitä. Vuosien 212 ja 215 kokonaisyksikkösaaliiden välillä ei ollut juurikaan eroa, mutta ahvenen yksikkösaalis kasvoi ja kuhan yksikkösaalis aleni vuoteen 212 verrattuna. Sekä Hirvijärvi että Tiisijärvi ovat järvityypiltään matalia runsashumuksisia järviä (MRh) (OIVA, ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 22.1.213). Aroviidan ym. (212) mukaan ekologisen tilan luokittelun luonnontilaisen kaltaisissa vertailujärvissä yksikkösaalis oli keskimäärin 1155 g ja 4 yksilöä verkkoyötä kohden. Massamääräiset yksikkösaaliit olivat siten molemmissa järvissä hieman vertailutilaa alhaisempia, mutta erityisesti Hirvijärvessä saaliin yksilömäärä (yks./verkkoyö) oli hyvin alhainen kaikkina koekalastusvuosina. Taulukko 2. Nordic-verkkokoekalastusten lajikohtainen yksikkösaalis (yksilöä ja g/verkkoyö) Tiisijärvessä ja Hirvijärvessä vuosina 28, 212 ja 215. Tiisijärvi (yks./ v-yö) 28 212 215 (g/ (yks./ (g/ (yks./ v-yö) v-yö) v-yö) v-yö) Ahven 12,8 168 25, 371 25,1 3 Hauki,1 38,1 1,1 72 Kiiski 1,4 5 1,8 7 2,2 9 Kuha,3 111 1,1 262,8 247 Lahna,3 18,6 135,4 67 Salakka,1 3 Made,1 36 Särki 2,9 14 3,1 125 9,3 35 (g/ v-yö) Yhteensä 17,7 479 31,6 99 37,9 149 Hirvijärvi Ahven 6,6 448 3,4 44 4,2 61 Hauki,2 51,3 5,1 2 Kiiski 2,6 24 2,6 22 2,2 17 Kuha,2 89,4 297,5 164 Lahna,6 91,6 18,7 12 Pasuri,1 1 Särki 3, 63,5 22,8 26 Särkilahna,1 12 Yhteensä 13, 766 7,7 914 8,3 939 Tiisijärvessä särkikalojen biomassaosuus oli vuonna 28 n. 16 %, vuonna 212 n. 29 % ja vuonna 215 n. 4 % (taulukko 3). Hirvijärvessä särkikalojen biomassaosuus oli vuonna 28 n. 2 %, vuonna 212 n. 15 % ja v. 215 n. 14 %. Hirvijärvessä särkikalojen biomassaosuudet ovat olleet veden rehevyystasoon nähden alhaisia koko tarkkailujakson ajan. Tiisijärvessä särkikalojen biomassaosuus näyttäisi kasvaneen ja vuonna 215 muuttujan arvot olivat jo samalla tasolla kuin ekologisen tilan luokittelun vertailujärvissä (MRh, 37 %) (Aroviita ym. 212). Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Hirvijärvessä 83 % kalansaaliin massasta koostui petokaloista. Petomaisten ahvenkalojen biomassaosuus oli Hirvijärvessä kaikkina koekalastusvuosina huomattavasti korkeammalla tasolla kuin pintavesien ekologisen tilan luokittelun vertailujärvissä (MRh= 32%) (Vuori ym. 29). Tiisijärvessä petomaisten ahvenkalojen biomassaosuudet olivat huomattavasti alempia kuin Hirvijärvessä ilmentäen kuitenkin lähinnä normaalia kalakannan rakennetta. Taulukko 3. Peto- ja särkikalojen osuudet (%) verkkokoekalastusten kokonaisssaaliin yksilömäärästä ja biomassasta Hirvijärvessä ja Tiisijärvessä vuosina 28, 212 ja 215. Tiisijärvi % yksilömäärästä % biomassasta 28 212 215 28 212 215 Petoahven >15 cm 6 21 3 11 15 11 Petomaiset ahvenkalat 8 35 5 26 44 34 Petokalat yhteensä 9 36 5 35 45 41 Särkikalat 24 47 26 16 29 4 Hirvijärvi Petoahven >15 cm 33 34 41 56 43 64 Petomaiset ahvenkalat 34 39 46 67 75 81 Petokalat yhteensä 35 43 46 74 81 83 Särkikalat 27 14 18 2 15 14 Koska särkikalat yleensä hyötyvät vesistöjen rehevyydestä, on todennäköistä, että ainakin Hirvijärvessä niiden alhainen biomassaosuus liittyy ainakin jossakin määrin veden happamuuden vaihteluihin. Erityisesti keväällä tai alkukesästä alhainen ph saattaa aiheuttaa särkikaloille lisääntymishäiriöitä. Myös särkikalojen luontaisella vuosiluokkavaihtelulla ja petokalojen määrällä voi olla suuri merkitys niiden kannan runsautta säätelevänä tekijänä. Tiisijärvessä särjen yksikkösaalis oli vuonna 215 selvästi aiempia vuosia suurempi ja onkin mahdollista, että kunnostus on vaikuttanut myönteisesti sen kannan kehitykseen. Tiisijärvessä veden ph-taso on noussut ja näkösyvyys on kasvanut kunnostusta edeltävään aikaan verrattuna, joten kalaston runsastumiselle ja kalayhteisön rakenteen muutoksille on aiempaa paremmat edellytykset. Vuonna 1994 Tiisijärven verkkokoekalastusten saalislajisto oli niukka. Tuolloin saaliissa esiintyi ainoastaan ahvenia, kiiskiä ja särkiä. Vuonna 28 verkkokoekalastusten saalis koostui jo seitsemästä lajista. Saaliiksi saatiin mm. yksi made, joka yleensä kärsii voimakkaasti rehevöitymisestä. Vuonna 215 saaliissa esiintyi ensimmäistä kertaa salakoita, jotka yleensä puuttuvat voimakkaasti rehevöityneistä vesistöistä. Vuonna 1994 tehdyn haastattelun perusteella Tiisijärvessä ei mainittu esiintyvän kuhaa lainkaan (Kallioniemi 1994). Vuoden 28 koekalastuksissa saatiin saaliiksi yksi kuhanpoikanen (6 cm), joka saattoi pyyntiajankohdan perusteella olla peräisin luonnonkudusta. Tämän lisäksi vuonna 215 sekä Tiisijärvestä että Hirvijärvestä saatiin yksi 4 cm mittainen kuhanpoikanen, joten kuhan luontaista lisääntymistä tapahtunee järvissä ainakin ajoittain ja vähäisissä määrin. Luontaisilla tekijöillä, kuten veden lämpötilalla ja kalojen aktiivisuuden vaihteluilla saattoi olla merkittävä vaikutus verkkokoekalastusten tuloksiin. Vuonna 28 koekalastukset tehtiin myö- Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

hemmin kuin vuosina 212 ja 215. Myöhäisempi koekalastuksen ajankohta saattoi kasvattaa pienikokoisten yksilöiden osuutta saaliissa, koska esimerkiksi kesänvanhat ahvenet saavuttavat pyyntikoon usein vasta loppukesällä. Toisaalta kesä 28 oli jonkin verran keskimääräistä viileämpi, joka saattoi puolestaan näkyä muita koekalastusvuosia alhaisempana kokonaisyksikkösaaliina. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnostushankkeen myönteinen vaikutus Tiisijärven vedenlaatuun oli selkeä. Veden humuspitoisuus väheni, typpi- ja rautapitoisuus pienenivät ja veden happamuus väheni. Tiisijärven kunnostuksen työnaikaiset vaikutukset näkyivät selvimmin Tiisijärvi-Hirvijärvi väliojan kiintoaine- ja sameusarvoissa. Voimakas samentuminen ja suuret kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin hetkellisiä ja pitoisuudet palasivat normaaleihin lukemiin. Laskeutusaltaat eivät näytä ainakaan toistaiseksi parantavan väliojasta Hirvijärveen virtaavan veden laatua. Vuosina 28 215 tehtyjen verkkokoekalastusten ja vedenlaatuseurannan tulokset antoivat viitteitä siitä, että ainakin osa Tiisijärven kalaston runsaudessa ja kalayhteisön rakenteessa havaituista muutoksista olisi johtunut kunnostuksesta. Verkkokoekalastusten tuloksille ominainen verrattain suuri vuosien välinen vaihtelu vaikeuttaa kuitenkin yksittäisen kunnostushankkeen vaikutusten arviointia. Vuoden 28 jälkeen yksikkösaaliiden kasvua havaittiin Tiisinjärvessä ahvenella, kuhalla ja särjellä. Vuosina 212 ja 215 saaliissa esiintyi hieman enemmän pienikokoisia särkiä kuin vuonna 28 (liite 2) ja osaltaan tämä saattoi johtua järveen johdettavien happamien sulamisvesien määrän vähenemisestä, joka on parantanut särjen lisääntymismenestystä. Menetelmällisten virhelähteiden vuoksi kunnostuksen vaikutuksista Tiisijärven kalakantaan ei voida tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä. Yleisesti voitaneen kuitenkin todeta se, että kunnostuksella ei näyttäisi olleen ainakaan haitallisia vaikutuksia kalastoon. Nykyhetkellä Tiisijärvessä esiintyy petokaloja kohtalaisen runsaasti ja särkikalojen määrä on järvityypille ominaisella tasolla. Kirjallisuus Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 212. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 212-213 -päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 23.8.212, lopullinen versio. Suomen ympäristökeskus ja RKTL. 31 s. Bonde, A., Storberg, K.E. ja Rautio, L.M. 25: Vesistöt Länsi-Suomessa 2-luvun alussa- Länsi-Suomen ympäristö. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Kallioniemi, H. 1994. Perustietoja Tiisijärven kalastosta ja kalastuksesta vuonna 1994. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri, moniste. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 29. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osat I-II. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/29. Suomen ympäristökeskus. 12 s. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1 26 Espoo VAT no. FI 2831262

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Liite 1. Tiisijärven kunnostuksen tarkkailu 28-215 Vesianalyysitulokset Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i, syv änne 18.6.28 2876-1 1. 1 15.7 8.3 83 5. 2. 2.3.4 5.8 2 51 5 < 2 22 4 13 18.6.28 2876-2 1. 3 15.6 8.2 82 18.6.28 2876-3 1. 5 15.4 7.7 77 6.9 3.3 2.3.4 5.8 2 55 7 < 2 28 5 15 18.6.28 2876-4 1. -2 9.5 27.8.28 4197-1.7 1 15.9 7.9 79 2.9 1.4 2.3.1 5.8 2 59 4 < 2 21 2 16 27.8.28 4197-2.7 3 15.8 7.8 79 27.8.28 4197-3.7 5 15.6 7.7 77 3.6 1.6 2.3.1 5.8 2 59 < 2 < 2 23 4 16 27.8.28 4197-4.7-2 11 22.1.28 536-1 1. 1 6.8 1.2 84 5.1 2.8 2.2.5 5.8 2 57 4 14 24 5 18 22.1.28 536-2 1. 3 6.7 1.5 86 22.1.28 536-3 1. 5 6.5 1.3 84 5.1 2.8 2.2.5 5.9 2 65 15 13 22 4 17 24.3.29 113-1.3 1 1.5 8.8 63.4 1.2 2.8.5 5.5 28 69 26 7 24 6 21 24.3.29 113-2.3 3 4.4 3.4 26 24.3.29 113-3.3 6 5.3.2 1 17 18 3.5.17 5.8 5 1 2 46 < 2 44 9 11 11.5.29 1819-1.4 1 11.9 9. 83 7.3 3.1 2..5 5.7 2 65 2 52 2 2 16 11.5.29 1819-2.4 3 11.9 9. 84 11.5.29 1819-3.4 7 1.9 8.6 78 1 4.4 2..4 5.6 2 87 26 46 34 5 17 28.5.29 2321-1.5 1 15.2 8.2 82 13 5.7 2.2.5 5.8 2 6 5 3 25 4 15 28.5.29 2321-2.5 3 15.2 8.2 81 28.5.29 2321-3.5 7 15.2 8.2 82 14 6.4 2.2.5 5.8 2 64 5 32 3 6 16 1.6.29 2648-1 1. 1 14.8 8.5 84 4.8 2.8 2.2.5 5.9 2 64 5 < 2 11 < 2 14 1.6.29 2648-2 1. 3 14.6 8.5 83 1.6.29 2648-3 1. 6 12.8 7.8 74 7. 4. 2.2.5 5.8 2 64 7 < 2 27 4 14 1.6.29 2648-4 1. -2 17 6.8.29 3635-1.6 1 21.9 7.8 89 5.8 2.5 2.3.6 6.1 16 56 3 < 2 28 < 2 18 6.8.29 3635-2.6 3 2.6 7. 78 6.8.29 3635-3.6 7 19.1 3.9 43 7.3 5.7 2.3.6 5.8 2 67 42 4 32 4 24 6.8.29 3635-4.6-2 21 21.1.29 5247-1.7 1 2.3 11.3 83 3.3 3.3 2.4.6 6.2 2 51 7 < 2 25 2 22 21.1.29 5247-2.7 3 2.3 11.7 85 21.1.29 5247-3.7 7 2.3 11.4 83 3.2 3.3 2.3.6 6.2 14 51 7 < 2 27 3 22 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i, syv änne 24.3.21 869-1.9 1 1.6 7.3 52 <,5 1.6 2.7.66 5.8 16 6 29 1 26 6 23 24.3.21 869-2.9 3 4.3 4.4 34 24.3.21 869-3.9 5 5.2.2 2 4.5 8.5 3.7.15 5.9 3 97 3 28 55 11 55 1.5.21 153-1 1.2 1 9.1 9.9 86 4.5 2.1 2.3.27 5.7 16 63 5 83 2 3 15 1.5.21 153-2 1.2 3 9. 9.9 85 1.5.21 153-3 1.2 5 8.8 9.8 85 4.1 2.1 2.3.25 5.7 16 64 5 88 17 2 1 4 25.5.21 1865-1 1. 1 15.5 7.8 78 4.8 3. 2.3.4 5.8 18 61 11 24 26 3 1 4 25.5.21 1865-2 1. 3 15.4 7.8 78 25.5.21 1865-3 1. 7 14.5 7.4 73 6.9 3.5 2.3.33 5.8 18 62 15 26 27 3 1 4 16.6.21 2379-1 1. 1 15.3 8.4 84 5.1 2.8 2.2.37 5.9 18 63 4 < 2 31 4 1 5 16.6.21 2379-2 1. 3 15.2 8.6 85 16.6.21 2379-3 1. 7 14.8 8.5 84 1 5.3 2.3.37 5.9 18 69 4 < 2 4 5 1 3 16.6.21 2379-4 1. -2 16 5.8.21 356-1.6 1 2 7.6 83 9.3 5.6 2.3.4 6.1 14 58 6 < 2 37 < 2 27 5.8.21 356-2.6 3 19.9 7.8 85 5.8.21 356-3.6 7 19.6 7.6 83 16 8.7 2.3.39 6 16 64 5 < 2 45 < 2 16 5.8.21 356-4.6-2 17 18.1.21 4444-1.8 1 4. 11.4 87 5. 3.3 2.4.38 6.1 14 59 6 35 28 3 19 18.1.21 4444-2.8 3 3.8 11.6 88 18.1.21 4444-3.8 7 3.8 11.5 87 6.2 4. 2.4.38 6.1 16 59 5 32 25 4 2 17.3.211 814-1.9 1 1.7 7.8 56 1 1.4 3.1.54 5.6 15 69 42 86 21 5 19 17.3.211 814-2.9 3 4.4 3.6 28 17.3.211 814-3.9 7 5.3 14 42 4.8-5.9 4 12 56 1 51 17 97 11.5.211 1797-1 1. 1 13.8 1.3 1 4.9 3. 2.5.59 6.2 13 65 4 52 24 3 18 11.5.211 1797-2 1. 3 12.1 9.6 89 11.5.211 1797-3 1. 7 8.1 7.5 64 8. 6.2 2.7.69 6. 15 81 93 64 32 < 2 1 7 24.5.211 2119-1 1. 1 13.4 9.2 88 8.2 3.7 2.5.56 6.2 14 57 4 11 25 6 1 7 24.5.211 2119-2 1. 3 13.4 9. 87 24.5.211 2119-3 1. 7 13.4 9.1 87 8.9 4.2 2.4.57 6.2 14 56 4 9 29 4 1 7 14.6.211 261-1 1. 1 18.8 7. 75 6.2 4. 2.5.57 6. 14 54 15 3 31 4 18 14.6.211 261-2 1. 3 18.8 6.8 74 14.6.211 261-3 1. 7 18.4 6.3 68 21 16 2.5.59 6.1 2 82 26 3 67 12 23 14.6.211 261-4 1. -2 8.8 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i, syv änne 11.8.211 378-1.9 1 17.3 7.8 81 5.6 2.6 2.4.32 5.9 16 58 7 5 3 6 18 11.8.211 378-2.9 3 16.9 7.6 78 11.8.211 378-3.9 7 16.7 7.5 77 8.9 4.3 2.4.36 6 13 6 7 5 35 5 1 8 11.8.211 378-4.9-2 17 11.1.211 524-1 1. 1 7.9 9.9 84 3.4 2.3 2.2.34 6 16 55 8 26 22 2 1 6 11.1.211 524-2 1. 3 7.9 1.1 85 11.1.211 524-3 1. 7 7.9 1. 84 4.5 2.7 2.3.34 6 17 55 9 26 24 < 2 1 5 15.3.212 792-1.7 1 1.7 8.4 6.6.67 2.8.53 5.8 16 68 24 16 21 6 18 15.3.212 792-2.7 3 3.7 4.9 37 15.3.212 792-3.7 7 5.1 1 13 3.9.16 6. 4 12 41 14 49 14 85 8.5.212 1651-1 1.1 1 9.1 1.4 9 5.7 2.8 2.3.37 6.1 15 63 6 83 16 < 2 16 8.5.212 1651-2 1.1 3 8.2 1.6 9 8.5.212 1651-3 1.1 7 7.9 1.2 86 6.4 4.3 2.3.35 6.1 15 67 7 83 19 4 1 8 22.5.212 227-1 1.3 1 14. 1.2 1 4.4 2.1 2.2.41 6.2 16 64 5 32 21 < 2 1 4 22.5.212 227-2 1.3 3 12.9 1. 95 22.5.212 227-3 1.3 7 12.7 9.4 89 8. 3.5 2.3.39 6.1 15 65 12 46 27 3 1 6 12.6.212 268-1 1.1 1 16.5 8.9 91 4.3 1.9 2.3.46 6.1 16 48 4 < 2 27 2 2 12.6.212 268-2 1.1 3 15.9 8.5 86 12.6.212 268-3 1.1 7 12.7 4. 37 16 7.8 2.4.56 5.9 16 7 85 8 44 7 1 3 12.6.212 268-4 1.1-2 22 2.8.212 4118-1.9 1 18. 7.7 82 3. 1.6 2.4.51 6. 14 46 3 4 23 < 2 1 6 2.8.212 4118-2.9 3 17.3 6.4 66 2.8.212 4118-3.9 7 16.2 4.2 42 4.7 2.9 2.6.62 5.8 18 53 3 5 3 < 2 1 8 2.8.212 4118-4.9-2 7.6 9.1.212 5218-1 1.3 1 8.8 9.9 85 2.9 1.7 2.3.44 6.1 1 47 6 12 25 8 1 4 9.1.212 5218-2 1.3 3 8.8 9.8 84 9.1.212 5218-3 1.3 7 8.8 9.8 84 3.7 1.9 2.4.47 6.2 12 48 7 13 23 < 2 1 4 21.3.213 137-1.7 1 1.4 1. 71 <,5.5 3..6 5.8 16 62 25 88 21 6 15 21.3.213 137-2.7 3 3.7 5.2 39 21.3.213 137-3.7 7 5.1.1 1 14 22 4.2.21 6. 4 12 5 5 44 11 7 14.5.213 213-1 1. 1 13.2 1. 96 3.4 1.9 2.4.46 6.2 13 56 8 74 19 3 15 14.5.213 213-2 1. 3 13.1 1.1 96 14.5.213 213-3 1. 7 9.3 9.2 8 5. 2.5 2.4.46 6. 15 59 21 89 21 3 1 6 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i, syv änne 28.5.213 2525-1 1. 1 19.3 8.2 89 5.1 2. 2.3.47 6.2 16 56 5 3 23 3 1 3 28.5.213 2525-2 1. 3 19. 8.3 89 28.5.213 2525-3 1. 7 1.2 3.4 3 12 6. 2.5.6 5.8 2 79 92 64 39 5 2 1 12.6.213 2955-1 1.2 1 18.9 7.8 84 4.5 1.9 2.4.5 6.2 15 52 8 5 28 4 1 4 12.6.213 2955-2 1.2 3 18.3 7.7 82 12.6.213 2955-3 1.2 7 1.7.5 4 12 6.6 2.8.85 5.8 2 86 24 32 46 11 2 6 12.6.213 2955-4 1.2-2 6.1 21.8.213 4369-1 1. 1 18. 8.4 89 4. 1.8 2.3.47 6.3 1 51 6 < 2 26 2 1 6 21.8.213 4369-2 1. 3 17.8 8.3 87 21.8.213 4369-3 1. 7 17.2 7.3 76 6.8 4.8 2.4.45 6.1 1 56 12 2 34 4 2 5 21.8.213 4369-4 1. -2 9.7 8.1.213 547-1 1.4 1 8.1 1.5 89 2.4 1.5 2.4.51 6.3 1 46 6 8 22 3 1 4 8.1.213 547-2 1.4 3 8. 1.7 91 8.1.213 547-3 1.4 7 7.9 1.6 89 3. 1.9 2.5.47 6.3 1 46 6 9 22 3 1 1 5.3.214 637-1 1.5 1 2.6 9.2 67.6.86 2.8.62 6. 1 53 1 76 18 3 14 5.3.214 637-2 1.5 3 4.5 2.7 21 5.3.214 637-3 1.5 7 4.9.3 3 2. 2.8 3.5.99 5.8 16 79 11 17 2 5 28 13.5.214 1821-1 1.6 1 9.6 1. 88 3.1 1.9 2.4.57 6.4 8 45 4 < 2 18 < 2 11 13.5.214 1821-2 1.6 3 9.5 1. 88 13.5.214 1821-3 1.6 7 9. 9.9 86 18 1.9 2.4.56 6.5 8 43 4 2 16 < 2 1 1 27.5.214 2219-1 1.2 1 16.5 8.1 83 5.4 1.9 2.4.72 6.4 1 46 8 4 22 2 1 2 27.5.214 2219-2 1.2 3 16.5 8.1 83 27.5.214 2219-3 1.2 7 1.7 5.7 52 7.4 4.3 2.6.62 6. 12 52 49 5 27 4 1 6 23.6.214 2759-1 1.2 1 14.1 8.8 86 4.6 2.4 2.5.51 6.4 9 49 5 7 24 < 2 1 2 23.6.214 2759-2 1.2 3 14.1 8.8 86 23.6.214 2759-3 1.2 7 13.9 8.4 82 19 8.9 2.5.51 6.3 1 64 9 7 44 7 1 6 23.6.214 2759-4 1.2-2 2.5 25.8.214 3948-1 1. 1 16. 8.1 82 4. 2. 2.6.62 6.6 12 53 8 4 36 3 1 5 25.8.214 3948-2 1. 3.9 7.9 25.8.214 3948-3 1. 6.8 7.9 6.1 2.2 2.6.6 6.5 13 56 1 4 39 3 1 5 25.8.214 3948-4 1. -2 1.8 2.1.214 53-1 1.5 1 4. 11.2 85 1.9 1.3 2.6.6 6.4 8 45 2 4 2 < 2 1 2.1.214 53-2 1.5 4 4. 11.3 86 2.1.214 53-3 1.5 7 4. 11.1 85 2.4 1.4 2.6.59 6.5 8 46 3 4 22 < 2 1 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i, syv änne 11.3.215 4143-1 1.9 1 2.2 8.7 63 <,5.42 2.9.68 6. 9 53 46 75 17 3 89 11.3.215 4143-2 1.9 4.3 3.8 3.6 27 11.3.215 4143-3 1.9 7.7 4.1.6 5 3.3 5.4 4.3.18 5.9 14 97 46 3 31 1 32 5.5.215 9355-1 1.5 1 8.8 1.8 93 2.9 1.3 2.4.58 6.3 8 4 5 < 2 13 < 2 67 5.5.215 9355-2 1.5 4.3 8.8 1.6 92 5.5.215 9355-3 1.5 7.5 8.3 1.3 87 5.2 2.9 2.4.56 6.3 8 43 6 4 16 3 77 25.5.215 12237-1 1.1 1 11. 9.4 85 7.3 3.2 2.4.56 6.3 9 36 6 3 23 3 74 25.5.215 12237-2 1.1 4.2 1.8 9.3 84 25.5.215 12237-3 1.1 7.3 1.7 9.4 85 6.7 3.2 2.4.55 6.3 23 35 6 4 22 2 79 23.6.215 15188-1 1.3 1 16.8 8.7 9 3.5 2.1 2.4.5 6.2 9 51 12 < 2 34 5 84 23.6.215 15188-2 1.3 4 14.6 7.1 7 23.6.215 15188-3 1.3 7.1 13.2 5.4 51 8.2 3.2 2.6.58 6. 11 54 39 3 34 4 13 23.6.215 15188-4 1.3-2 5.8 2.8.215 2229-1 1.1 1 19.3 7.6 83 3.7 1.5 2.5.56 6.3 8 46 15 < 2 2 2 79 2.8.215 2229-2 1.1 3.8 18.1 6.4 68 2.8.215 2229-3 1.1 6.6 17.8 5.2 55 5.6 3.2 2.6.65 6. 1 57 86 5 29 4 13 2.8.215 2229-4 1.1-2 5.1 14.1.215 29798-1 1.4 1 5.3 1.7 85 2.8 1.2 2.5.53 6.4 7 5 6 13 17 < 2 8 14.1.215 29798-2 1.4 4 5. 11. 86 14.1.215 29798-3 1.4 7 5. 1.9 86 2.6 1.3 2.5.51 6.4 7 49 4 13 17 < 2 77 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tiisij ärv i-hirv ij ärv i v älioj a 18.6.28 2877-1.1 13. 6.6 62 5. 2.9 3..5 5.5 33 81 81 < 2 4 12 32 27.8.28 4198-1.1 13.8 6.9 66 2.2 1.8 2.5.1 5.5 25 7 45 < 2 26 4 22 22.1.28 5361-1.1 6.7 8.4 69 4. 3.3 5. 33 8 28 11.5.29 182-1.1 12.2 8.3 77 6.1 2.9 5.2 2 73 25 28.5.29 2322-1.1 17. 6.5 67 4.1 2.5 5.7 25 63 23 1.6.29 2649-1.1 14.5 6. 59 5.6 4.9 3..11 5.9 2 78 13 < 2 34 8 29 6.8.29 3636-1.1 19.2 9. 98 17 12 5..15 6.2 3 1 4 11 < 2 88 8 33 21.1.29 5248-1.1 1.7 5.7 41 13 55 6.2 4 1 7 85 1.5.21 1531-1.1 7.2 9.2 76 3.8 3.2 5.3 2 72 2 25.5.21 1866-1.1 9.4 6.8 59 3.2 5.1 4.8 35 1 35 18.1.21 4445-1.1 4.5 8.7 67 3.1 2.8 5. 3 87 29 11.5.211 1798-1.1 1.6 7.6 68 3.7 3. 5.4 3 88 29 24.5.211 212-1.1 8.5 8. 68 3.2 2.1 5.1 35 82 27 11.1.211 525-1.1 6.9 8.6 71 3.3 2.6 4.9 4 84 32 8.5.212 1652-1.1 6.1 1.3 83 3.9 2. 5.2 25 81 24 22.5.212 228-1.1 1. 8.9 79 2.8 1.7 5. 35 8 22 9.1.212 5219-1.1 7.4 8.3 69 3. 1.8 4.5 3 93 26 14.5.213 214-1.1 1.5 8.6 77 3.4 1.9 5.1 33 84 25 28.5.213 2526-1.1 15.9 4.1 42 8.7 4.5 5.8 4 1 2 59 8.1.213 548-1.1 7.1 6.9 57 8.6 12 6. 28 93 68 13.5.214 1822-1.1 5.3 8.9 7 7.9 4.5 5.2 3 87 29 27.5.214 222-1.1 7.5 7.7 64 8.2 2.5 4.5 35 1 31 2.1.214 531-1.4 4.3 8. 61 6.6 4.3 5.1 4 1 1 37 5.5.215 9356-1.7 6.3 9. 73 4.2 1.3 5.2 25 66 19 25.5.215 12236-1.7.8 7.9 8.2 69 <,5 1.2 5.3 3 53 25 14.1.215 29792-1.5.6 2. 9.9 71 6.5 4.5 6.1 26 1 43 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hirv ij ärv i, iso laskeutusallas (huom. allas ei v almis, näytteet otettu v älioj asta) 24.3.29 114-1.1.2 9. 62 3.6 6 4.4.22 6. 35 1 1 38 29 49 29 42 24.3.21 871-1.1.1 9.5 65 8.3 12 4.8.24 6. 2 11 49 35 58 27 55 Hirv ij ärv i, iso laskeutusallas 1.5.21 1532-1.1 8.6 9. 77 5.1 3.3 2.7.2 5.4 2 72 11 59 2 2 1 8 25.5.21 1867-1.1 12.3 7.1 67 4.5 3.8 3.1.4 5.6 24 75 29 11 34 3 1 9 16.6.21 2381-1.1 14.6 7.3 72 3.7 3.6 3..51 5.8 24 78 21 5 33 5 2 1 12 5.8.21 357-1.1 19.1 7.3 79 8.4 9.1 4.9.11 6.3 3 97 13 18 66 3 41 53 18.1.21 4446-1.1 3.8 11. 83 7.4 6. 3.7.37 5.4 3 92 7 31 33 7 29 17.3.211** 11.5.211 1799-1.1 14.1 8. 78 6.2 4.2 3.1.5 5.4 25 84 11 37 29 < 2 2 3 24.5.211 2121-1.1 12.2 7.5 7 4.7 2.6 3.2.36 5.1 35 77 9 23 26 4 2 14.6.211 262-1.1 14.3 6.7 65 9.1 5. 3.9.93 5.8 4 1 59 57 47 11 3 8 9.3 11.8.211 379-1.1 13.5 3.9 38 2.5 2. 4.8 <,1 4.3 5 1 1 1 23 29 8 2 7 1. 11.1.211 526-1.1 6.6 8. 65 2.7 3.3 2.9 <,1 4.9 4 85 48 31 32 9 2 5 15.3.212 793-1.1.5 1.1 7 3.5 6.3 3.9.14 5.9 3 1 28 15 41 27 41 8.5.212 1653-1.1 9.1 9.5 82 4. 3.5 2.5 <,1 5.1 3 79 37 49 22 3 1 7 22.5.212 229-1.1 12.8 7.9 75 1.5 1.5 2.6 <,1 4.8 3 8 24 49 2 3 1 7 12.6.212 269-1.1 17.3 7.4 77 5. 3.2 3.5.65 5.9 25 93 26 18 35 5 2 28 2.8.212 4119-1.1 18.1 7.9 84 7.7 3. 3.7.59 5.8 25 97 5 34 59 5 2 1 88 9.1.212 522-1.1 7.5 7.9 66 3.2 2. 4. <,1 4.4 3 95 25 4 27 6 1 9 21.3.213 138-1.1.5 1.4 72 4.9 8.4 4.6.22 6. 33 11 36 54 49 34 42 14.5.213 215-1.1 13.1 8.1 77 4.4 2.3 2.7.11 5.1 33 82 12 58 24 5 1 9 28.5.213 2527-1.1 17.3 6.5 67 6. 3. 3.5.57 5.8 28 1 1 19 25 4 6 1 4 12.6.213 2956-1.1 19.4 7.4 81 5.9 3.6 3.6.62 6. 25 1 19 22 44 4 1 4 2 21.8.213 4371-1.1 16.9 4.4 46 6.6 3.4 3.4 <,1 4.8 4 97 12 16 43 6 3 4 11 8.1.213 549-1.1 9.2 8.7 75 15 38 5.4.23 6.6 6 1 6 49 34 1 45 8 6 5.3.214 638-1.1.5 8.3 58 5.1 11 4.8.2 6.1 25 1 32 54 48 32 42 13.5.214 1823-1.3.1 6.9 8.6 71 13 8. 3..33 5.3 3 85 49 37 31 1 2 5 27.5.214 2221-1.4.1 7.9 7.3 62 6.1 3.5 3.7 <,1 4.6 4 1 29 4 3 9 2 6 23.6.214 276-1.6.1 13.7 7.4 71 8. 4.5 3.9.63 5.9 2 78 17 25 39 6 2 5 6. 25.8.214 3949-1.3.1 16.8 9.4 97 26 34 4.6.17 6.5 86 1 3 8 1 12 22 8 6 16 2.1.214 532-1.1 3.7 7.8 59 5.4 6. 4..7 5.5 4 1 1 17 11 39 2 4 2 11.3.215 4142-1.3.13. 9.2 63 2.8 2.6 3.7 <,1 4.5 23 94 11 12 22 6 16 5.5.215 9357-1.5 8.2 8.9 76 6.6 2. 2.7 <,1 5.2 27 66 57 36 19 5 1 7 25.5.215 12238-1.6.5 1.4 8.3 74 3.6 1.6 2.7 <,1 5.1 3 56 9 25 21 4 1 9 23.6.215 15189-1.4.5 14.5 5.9 58 7.3 2.8 2.7 <,1 5.1 39 72 16 14 32 9 32 6.1 2.8.215 223-1.6.5 2.1 8.1 89 8.1 2.3 4.1.79 6.2 22 93 24 3 59 6 17 45 14.1.215 29793-1.4.35 3.7 8.3 62 9.5 3.5 3.4.98 5.9 33 1 21 34 42 14 38 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hirv ij ärv i, pieni laskeutusallas 1.5.21* 25.5.21 1868-1.1 13.5 6.9 66 3.4 2.8 5.9 16 1 35 18.1.21 4447-1.1 3.8 1.7 81 4.8 3.9 5.8 3 88 35 11.5.211 18-1.1 13. 8.7 83 3.3 2.3 5.6 2 1 2 31 24.5.211 2122-1.1 12.6 7.8 73 3.1 2.3 5.4 25 1 7 26 11.1.211 527-1.1 7. 8.5 7 3.3 3.5 5.1 4 89 35 8.5.212 1654-1.1 8.8 9.1 78 4.9 3. 5.2 25 83 24 22.5.212 23-1.1 14.3 8.5 83 4.8 2.4 5.2 25 1 29 9.1.212 5221-1.1 7.8 7.2 61 3.2 2.3 4.4 4 99 39 14.5.213 216-1.1 14.7 9.4 92 5.2 2.7 5.5 24 1 1 4 28.5.213 2528-1.1 17.6 7.3 76 4.8 2.3 5.9 24 1 1 35 8.1.213 541-1.1 8.6 7.8 67 9.7 12 6.2 35 1 1 76 13.5.214 1824-1.1 9.1 9. 78 5.4 4.1 6.1 24 8 35 27.5.214 2222-1.4.1 13.4 8.3 8 7.2 4.9 6.1 25 92 54 2.1.214 533-1.4.5 3.9 8.5 64 6.3 6.2 6. 2 1 46 5.5.215 9358-1.6.8 9.2 9. 78 4.4 1.9 5.2 27 8 21 25.5.215 12239-1.6 1 1.6 7.8 7 2. 1.9 5.1 28 6 23 14.1.215 29794-1.5 1 4.2 9.1 7 7.8 3.3 6.1 26 1 47 Hirv ij ärv i, Itälahti 3 22.1.28 5362-1.7 1 6.6 1.2 83 9. 6.1 6.3 2 91 45 11.5.29 1822-1.4 1 11.5 9. 83 7.9 5.5 3.7.8 6.1 2 1 1 42 23 49 8 16 28.5.29 2323-1.5 1 15.2 8.2 82 12 8.1 6.2 2 1 1 43 21.1.29 5249-1.5 1 2.6 11.1 81 5.6 5.4 6.3 16 9 62 1.5.21 1533-1.8 1 8.3 9.8 84 4.1 3.5 5.9 16 1 1 36 25.5.21 1869-1.6 1 14.6 7.2 7 3.8 3.5 6. 18 1 1 37 18.1.21 4448-1.6 1 4. 11. 84 9.3 6.5 6.2 16 92 56 11.5.211 181-1.6 1 11.8 8.9 82 2.8 2.2 5.8 18 1 3 31 24.5.211 2123-1.8 1 13.2 8.7 83 6.2 3.6 6. 16 1 2 37 11.1.211 528-1.5 1 7.9 9.2 78 8.4 6.8 5.8 3 1 49 8.5.212 1655-1.6 1 8.1 1.2 86 5.9 3.9 5.8 2 98 35 22.5.212 231-1.9 1 11.8 9. 84 4.6 2.7 5.8 25 1 2 28 9.1.212 5222-1.6 1 8.8 8.9 77 5. 3.8 5.4 25 97 45 14.5.213 217-1.8 1 12.9 9.3 89 3.7 2.7 5.8 2 1 2 36 28.5.213 2529-1.7 1 17.9 7.3 77 4.6 2.4 6. 24 1 1 39 8.1.213 5411-1.6 1 8.1 1.1 85 6.6 5.3 6.3 24 87 54 13.5.214 1825-1 1.1 1 9.3 9.4 82 5.4 4. 6.4 16 8 35 27.5.214 2223-1.6 1 15.3 7.6 76 9.6 5.7 6.2 2 95 56 2.1.214 534-1.5 1 3.9 1.3 78 5.2 4.4 6.3 18 85 48 5.5.215 9359-1.7 1 8.5 9.5 81 4.8 2.5 5.8 2 9 + 25.5.215 1224-1.6 1 1.6 9.1 82 11 6.2 5.8 2 91 41 14.1.215 29795-1.5 1 5.3 9.9 78 4.3 2.7 6.2 22 96 47 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä

Nab Labs Oy/ ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Näyte- Näkö- Syv. Lämp. O2 O2 K.aine Sameus Sähk. Alkal. ph Väri Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta a-klorof. nro syv. m m C mg/l Kyll % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hirv ij ärv i, Itälahti 4 18.6.28 2878-1 1 15.4 8.1 81 5.6 3.2 4.1.7 6.1 2 83 2 17 38 7 21 18.6.28 2878-2 -2 19 27.8.28 4199-1.6 1 15.4 7.6 76 3.3 2.6 3.9.3 6.2 2 8 26 5 38 6 16 27.8.28 4199-2.6-2 26 22.1.28 5363-1.7 1 6.6 1.1 83 7.1 4.6 3.9.8 6.3 2 85 39 77 41 9 19 24.3.29 115-1 1 1.2 5.8 41 5. 5.4 4..17 5.9 35 99 27 57 45 17 42 11.5.29 1823-1.4 1 11.3 9.3 85 7.2 5.4 6.3 2 1 1 41 28.5.29 2324-1.5 1 15.3 8.2 82 17 12 3.9.8 6.2 25 1 1 8 22 49 12 18 1.6.29 265-1.8 1 14.9 8.4 83 5.2 3.7 4..8 6.6 2 91 11 19 38 6 15 1.6.29 265-2.8-2 22 6.8.29 3637-1.4 1 21.7 7.7 87 6. 3.8 4.1.1 6.4 2 79 4 < 2 53 5 18 6.8.29 3637-2.4-2 4 21.1.29 525-1.5 1 2.5 11.2 82 5.9 5.5 4.1.13 6.3 16 92 32 11 49 7 2 24.3.21 87-1.4 1 2.2 1.8 13 5.9 7.8 5.4.2 5.9 2 12 25 18 6 16 38 1.5.21 1534-1.8 1 8.2 9.6 81 4.2 3.4 3.9.46 5.9 16 1 1 14 4 34 8 1 1 25.5.21 187-1.6 1 14.6 6.9 68 3.7 3.6 4.1.63 6. 16 1 2 61 31 37 5 1 2 16.6.21 238-1.7 1 15.1 8.3 83 4.5 3.1 4.3.6 6.1 16 1 1 13 24 38 7 1 2 16.6.21 238-2.7-2 18 5.8.21 358-1.4 1 19. 7.2 77 19 13 4.3.7 6.3 2 1 9 < 2 76 6 17 5.8.21 358-2.4-2 67 18.1.21 4449-1.6 1 4. 11.5 88 8.2 6.7 4.4.67 6.3 24 96 35 93 51 7 17 17.3.211 816-1.5 1 2.1.6 4 3.2 4.6 6.3.15 5.6 3 12 2 14 53 15 33 11.5.211 182-1.6 1 12. 9.2 85 3.2 1.9 4..64 5.8 18 1 3 14 44 32 4 99 24.5.211 2124-1.8 1 13.1 8.7 83 6.2 3.7 4.4.61 6 16 1 2 7 43 35 5 97 14.6.211 263-1.7 1 17.4 6.6 69 5.9 4.6 4.6.85 6.1 2 1 1 61 27 39 6 1 4 14.6.211 263-2.7-2 13 11.8.211 371-1.7 1 16.7 7.3 75 6.7 4.2 4.3.33 6.2 25 89 21 24 43 7 1 8 11.8.211 371-2.7-2 34 11.1.211 529-1.5 1 7.9 9.5 8 8.5 7.2 4..47 5.9 3 97 29 12 52 7 2 15.3.212 794-1.5 1 1.6 6.8 48 2. 2.5 4.7.98 5.7 25 11 12 24 33 13 3 8.5.212 1656-1.6 1 8.3 1. 85 6.5 3.9 3.27 5.8 2 99 41 21 31 3 1 6 22.5.212 232-1.9 1 11.7 8.9 82 4.8 2.4 3.5.35 5.7 2 1 1 25 13 26 4 1 3 Nab Labs Oy / y mpäristöntutkimuskeskus Ambiotica, Surv ontie 9 D (YAD), 45 Jy v äsky lä