KIRJALLINEN KYSYMYS 469/2009 vp Väärien tietojen antamisen vaikutus turvapaikkapäätöksiin Eduskunnan puhemiehelle Turvapaikanhakijoiden määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut ripeästi. Etenkin alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti: viime vuonna alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 706, kun vuonna 2007 hakijoita oli alle sata. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden joukosta on paljastunut useita tapauksia, joissa täysi-ikäinen henkilö on valehdellut ikänsä. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asema on monella tapaa täysi-ikäisiä parempi: he eivät esimerkiksi asu vastaanottokeskuksissa vaan ryhmäkodeissa ja ovat oikeutettuja edustajaan. Samalla hakijoiden keskenään yhdenvertainen kohtelu ei toteudu. Vaarassa ovat myös alaikäisten lasten oikeudet, sillä esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsia ei saa sijoittaa samoihin tiloihin aikuisten kanssa. Tarkoituksellisesti väärien tietojen antamisesta tulisi tehdä kielteisen turvapaikkapäätöksen antamisen peruste. Itsestään tarkoituksella vääriä tietoja antaneelle henkilölle ei myöskään tulisi myöntää tilapäistä oleskelulupaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tarkoituksellisesti väärien tietojen antamisesta tulee kielteisen turvapaikkapäätöksen antamisen peruste? Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2009 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 469/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tarkoituksellisesti väärien tietojen antamisesta tulee kielteisen turvapaikkapäätöksen antamisen peruste? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulkomaalaislain 97 :n mukaan kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittää poliisi tai rajavartiolaitos. Turvapaikanhakijan iän määrityksen on tulkittu olevan osa henkilöllisyyden selvittämistä. Poliisilaitoksilta ja keskusrikospoliisilta saatujen tietojen mukaan eri puolilta Suomea on tullut esiin turvapaikkamenettelyn väärinkäytöksiä. Tyypillisimmät esiin tulleet väärinkäytökset liittyvät täysiikäisten henkilöiden esiintymiseen alaikäisenä. Tiedossa on useita tapauksia, joissa henkilö on Suomesta turvapaikkaa hakiessaan esiintynyt alaikäisenä, mutta osoittautunut tehdyissä selvityksissä yli 18-vuotiaaksi. Voimassaolevan ulkomaalaislain 101 :ssä todetaan mm., että (turvapaikka)hakemus voidaan hylätä ilmeisen perusteettomana, jos esitetyt väitteet ovat selvästi epäuskottavia. Samassa pykälässä todetaan myös hylkyperusteeksi se, että hakija on antanut hakemuksen ratkaisemisen kannalta keskeisistä seikoista tahallaan vääriä, harhaanjohtavia tai puutteellisia tietoja. Edellä mainittuja hylkyperusteita on myös sovellettu ratkaisukäytännössä. Nykyisen ulkomaalaislain nojalla voidaan siis tarkoituksellisesti väärien tietojen antamista käyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen antamisen perusteena. Suomea sitoo kansainvälisiin sopimuksiin ja perustuslakiin pohjautuva palautuskielto, joka on kirjattu ulkomaalaislain 147 :ään. Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle. Palautuskiellosta johtuen monissa tapauksissa on turvapaikanhakijalle myönnettävä oleskelulupa, vaikka hän olisikin antanut viranomaisille vääriä tietoja esimerkiksi ikäänsä koskien. Alaikäisinä esiintyneet täysi-ikäiset henkilöt ovat tulleet Suomeen viime vuosina usein sellaisista lähtömaista kuin Irak ja Somalia. Näistä maista tulleille on usein ollut perusteltua syytä antaa oleskelupa suojelun tarpeen perusteella, olivat he alaikäisiä tai eivät. Täysi-ikäisten turvapaikanhakijoiden alaikäisenä esiintymiseen on pyritty puuttumaan muun muassa lääketieteellisten ikätutkimusten avulla. Ikätutkimuksiin liittyy kuitenkin monia ongelmia, sillä ulkomaalaislaissa tai muussa kansallisessa lainsäädännössä ei ole säännöksiä ikätutkimuksista, niihin liittyvistä toimivaltuuksista, tutkimusten suorittamisesta eikä niiden oikeusvaikutuksista ja oikeusturvanäkökohdista. Toukokuussa 2009 antamassaan lausunnossa eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsonut, että asiasta olisi tarpeen säätää lailla. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto valmistelee asiaa koskevan ulkomaalaislain muutoksen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskaudella 2009. Hallitus päätti hallituskauden puolivälitarkastelussaan 24.2.2009 selvittää Suomen turvapaikka-politiikkaa. Sisäasiainministeriö asetti 2
Ministerin vastaus KK 469/2009 vp Lenita Toivakka /kok 31.3.2009 turvapaikkaa koskevan selvityshankkeen, joka ehdottaa toimenpiteitä liittyen muun muassa turvapaikkapolitiikan linjauksiin ja turvapaikkaprosessin tehostamiseen. Selvitys julkistettiin 2. kesäkuuta 2009. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 469/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att uppsåtligt lämnande av oriktiga uppgifter ska bli en grund för att avslå en ansökan om asyl? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 97 i utlänningslagen utreder polisen eller Gränsbevakningsväsendet identitet, resrutt och inresa för en utlänning som ansöker om uppehållstillstånd på grund av internationellt skydd. Det har tolkats att bestämningen av asylsökandes ålder är en del av utredningen av identitet. Enligt den information som man fått av polisinrättningarna och Centralkriminalpolisen har missbruk av asylförfarandet uppdagats i olika delar av Finland. I de vanligaste uppdagade fallen av missbruk handlar det om vuxna människor som låtsas vara minderåriga. Det finns flera kända fall där en person som har sökt asyl i Finland som minderårig senare i utredningarna visat sig vara över 18 år. I 101 i gällande utlänningslag konstateras det bl.a. att en (asyl)ansökan kan avslås som uppenbart ogrundad, om påståendena är klart icketrovärdiga. I samma paragraf konstateras det också att ansökan kan avslås om sökanden uppsåtligen lämnar oriktiga, vilseledande eller bristfälliga uppgifter om omständigheter som är centrala för avgörandet av ansökan. De ovan nämnda grunderna för att avslå ansökan har även tillämpats i beslutspraxis. Enligt gällande utlänningslag finns det alltså grund att avslå en asylansökan om sökanden uppsåtligen lämnar oriktiga uppgifter. Finland är bundet av ett förbud mot tillbakasändning som nämns i 147 i utlänningslagen och som grundar sig på internationella konventioner och grundlagen. Ingen får avvisas eller utvisas till ett område där han eller hon kan bli utsatt för dödsstraff, tortyr, förföljelse eller annan behandling som kränker människovärdet eller till ett område från vilket han eller hon kan bli sänd till ett sådant område. På grund av förbudet mot tillbakasändning ska asylsökanden i många fall beviljas uppehållstillstånd trots att han eller hon lämnat myndigheterna oriktiga uppgifter om till exempel sin ålder. Under de senaste åren har flera av de vuxna personer som påstått sig vara minderåriga kommit till Finland från ursprungsländer som Irak och Somalia. För personer från dessa länder har det ofta varit motiverat att bevilja uppehållstillstånd på grund av behov av skydd, vare sig de är minderåriga eller inte. Man har försökt åtgärda problemet med vuxna asylsökande som påstår sig vara minderåriga bl.a. genom att utföra medicinska åldersbestämningar. Det finns dock många problem kring åldersbestämningarna eftersom det i utlänningslagen eller annan nationell lagstiftning inte finns bestämmelser om åldersbestämningar, befogenheter i samband med dem, hur de utförs, deras rättsverkan eller rättsskyddsaspekter som avser dem. I sitt utlåtande från maj 2009 anser riksdagens biträdande justitieombudsman att det är nödvändigt att genom lag utfärda närmare bestämmelser om frågan. Inrikesministeriets migrationsavdelning bereder en ändring i utlänningslagen angående detta. Avsikten är att reger- 4
Ministerns svar KK 469/2009 vp Lenita Toivakka /kok ingens proposition överlämnas till riksdagen under höstsessionen 2009. I samband med halvtidsöversynen av regeringsperioden den 24 februari 2009 beslöt regeringen att utreda Finlands asylpolitik. Inrikesministeriet tillsatte den 31 mars 2009 ett projekt för att göra en utredning om asylfrågor. I utredningen finns åtgärdsförslag som rör asylpolitiska riktlinjer och effektivisering av asylprocessen. Utredningen offentliggjordes den 2 juni 2009. Helsingfors den 10 juni 2009 Migrations- och Europaminister Astrid Thors 5