Hallitus 3/30.3.2017
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 3 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio... 4 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 7 Henkilöstön määrä... 7 Palvelussuhde... 8 Ikärakenne ja sukupuolijakauma... 9 Osaamisen kehittäminen... 10 Terveysperusteiset poissaolot... 11 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus... 12 Eläköityminen... 13 Palkat ja palkkiot... 14 Työhyvinvointi ja terveys... 14 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 17 Toimintaympäristön muutokset... 17 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät... 17 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA... 20 Ammatillinen peruskoulutus... 20 Kurssi- ja lisäkoulutus... 22 Oppisopimuskoulutus... 24 Kehittäminen ja hankkeet... 26 Investoinnit... 28 KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 28 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 29 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 29 Toiminnan rahoitus... 30 Rahoitusasema ja sen muutokset... 31 Kokonaistulot ja menot... 31 Tuloksen käsittely... 32 Kokonaistalouden tunnusluvut... 32 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 33 Asiakaslähtöisyys... 33 Toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö... 34 Tuloksellinen toiminta ja talous... 34 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN... 38 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 38 Investointiosan toteutuminen... 38 Rahoituslaskelman toteutuminen... 38 Tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 38 EDUSTUKSET 2016... 44 TULOSLASKELMA, TASE, RAHOITUSLASKELMA JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 45 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 64
KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2016 oli hyvin samankaltainen kuin edellinen vuosi, sekä toiminnallisesti että taloudellisestikin. Tunnusluvuilla mitattuna nuorten koulutuksen keskeyttäminen ja läpäisy olivat edelleen vähintään hyvällä tasolla, vaikka tavoitteisiin ei aivan päästykään. Samoin toimintakate oli selkeästi parempi kuin talousarviossa. Osin tämä johtui myös aiempien vuosien varausten tulouttamisesta. Ja vaikka peruskoulutuksen opiskelijamäärä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti laski edelleen 1 320 opiskelijaan ja henkilöstömäärä jatkoi edellisvuodesta laskuaan, ei ainakaan henkilöstö- eikä opiskelijakyselyjen mukaan aiempien vuosien hyvä palaute huonontunut, päinvastoin. Palaute on ollut hyvää kaikilta osin. Merkittävimpiä tapahtumia vuonna 2016 olivat peruskoulutuksen opiskelijamäärän leikkaus 1 320 opiskelijaan (osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 päättämiä säästötoimia), raskaskonehallin 1. vaiheen rakentaminen Tarvaalassa, Piilolan E-rakennuksen saneerauksen 1. vaihe Äänekoskella, päätös Keski-Suomen Opiston ammatillisen koulutuksen järjestämisen (70 opiskelijaa ja seitsemän opettajaa) siirtymisestä kuntayhtymälle 1.1.2017. Tämä merkitsee opiskelijamäärän kasvua 1 396 opiskelijaan vuonna 2017 (OKM myönsi kuusi lisäpaikkaa vuodelle 2017). Merkittävä muutos henkilöstössä tapahtui, kun pitkäaikainen talousjohtaja Jorma Kolehmainen jäi eläkkeelle virallisesti. Hallituksen lakiesitykset koskien toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja koko ammatillista koulutusta etenivät lausuntokierrokselle. Lait tulevat näillä näkymin voimaan 1.1.2018. Lakiesitysten mukaan rahoitus perustuisi tulevaisuudessa mm. suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrään, ja ammatillista koulutusta koskisi yksi laki aiempien kahden (aikuisten ja nuorten) lain sijaan. Tätä kirjoitettaessa tiedetään, että POKEn ja myös muiden koulutuksen järjestäjien osalta suunniteltu n. 10 %:n leikkaus onkin 12,5 % ja että leikkaus rahoitukseen tehdäänkin maksamalla meille 1 396 opiskelijan sijasta 1 220 opiskelijasta! Kaikki koulutuksen järjestäjät, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä mukaan lukien, ovat varmasti historiansa suurimpien muutosten keskellä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset tullaan toteuttamaan, ja niiden seurausten vaikutuksia opetukseen vältetään viimeiseen asti. On varmaan hyvä muistuttaa tässä, että nämä muutokset ja leikkaukset eivät jatku ikuisesti. Tuleva reformi on myös ehdottomasti mahdollisuus, ja siinä on paljon mahdollisuuksia uudenlaisen opetuksen ja oppimisen kulttuurin tuomiseen POKEen, jos vain itse halutaan. Lämmin kiitos koko henkilökunnalle. Jouni Kurkela Kuntayhtymän johtaja 1
KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Toiminta-ajatus Visio Tehtävät Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi Vetovoimainen osaamisen kehittäjä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, aikuisten työvoimakoulutusta sekä palvelutoimintaa. Kuntayhtymä järjesti ammatillista peruskoulutusta vuonna 2016 seuraavilla koulutusaloilla: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Keski-Suomen Kansanopiston kannatusyhdistys ry:n ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen koulutustehtävä siirtyi kuntayhtymälle 1.1.2017. Vapaaehtoisilla koulutustehtäväjärjestelyillä haluttiin varmistaa vapaa-aika- ja nuorisotyön koulutuksen säilyminen pohjoisessa Keski-Suomessa, kun vuonna 2018 toteutettavassa ammatillisen koulutuksen reformissa supistetaan koulutuksen rahoitusta ja koulutuksen järjestäjäverkkoon on mahdollisesti tulossa muutoksia. 2
Jäsenkunnat Kuntayhtymän toiminta-alue käsittää 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Jäsenkunnat ovat Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Toimipaikat Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Teollisuus on pääasiassa suurteollisuutta. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat julkisissa palveluissa. Alueella oli 77 500 asukasta vuoden 2015 lopussa. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2016 lopussa asukkaita oli 76 869. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on 75 914 vuonna 2020. Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE). Sen toimipaikat sijaitsevat Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Oppisopimuskoulutuksen tehtävistä huolehtii Äänekoskella sijaitseva oppisopimustoimisto. 3
Kuntayhtymän hallinto-organisaatio Valtuusto Tarkastuslautakunta Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää valtuusto. Valtuuston puheenjohtajana toimi Simo Salmelin Äänekoskelta, I varapuheenjohtajana Simo Väisänen Konnevedeltä ja II varapuheenjohtajana Seppo Ijäs Viitasaarelta. Valtuuston sihteerinä toimi talousjohtaja Seppo Hänninen. Valtuuston jäsenet KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Kannonkoski Simo Mäkelä Matti Piipponen Karstula Anita Saarelainen Jenni Päivinen Sirkka-Liisa Vainiola Riitta Sauna-aho Kinnula Rauno Kinnunen Jonna Voutila Kivijärvi Risto Holm Asko Kauppinen Konnevesi Simo Väisänen Jussi Hintikka Kyyjärvi Jaana Honkanen Juha Peltola Laukaa Raimo Kuula Viljo Kumpulainen Riitta-Liisa Kanniainen Minna Kuutti Antti Puupponen Tarja Salmela-Pohjonen Arto Suuronen Tero Lämsä Multia Seppo Sipilä Olavi Palonen Pihtipudas Pekka Kärkkäinen Markku Piippo Marjo Logrén Tuija Ahtola Saarijärvi Vesa Forsman Lasse Ingman Eija Harju Mikko Kallio Arja Koskenlahti Riitta Pirttiniemi Uurainen Jarkko Lehtovirta Raimo Paanala Viitasaari Seppo Ijäs Lars Byman Jyrki Koskela Jukka Lindeberg Äänekoski Tapio Heimonen Sinikka Rautiainen Äänekoski Heidi Kovanen Matti Tiusanen Simo Salmelin Mari Paananen Suvi Tikander Mauri Ilves Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä vastaa tarkastuslautakunta. Se myös arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Risto Holm Kivijärveltä ja varapuheenjohtajana Arja Koskenlahti Saarijärveltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHT, HT Jukka Vuorio BDO Audiator Oy:stä. Tarkastuslautakunnan jäsenet JÄSEN Risto Holm Arja Koskenlahti Jouko Salonen VARAJÄSEN Tuula Nieminen Jaana Hintikka 9.6.2016 saakka Jarkko Lehtovirta 10.6.2016 alkaen Jarkko Pihlaja 4
Hallitus Kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Johannes Leppänen Kannonkoskelta ja varapuheenjohtajana Irene Aaltonen Äänekoskelta. Esittelijöinä olivat kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela ja talousjohtaja Seppo Hänninen. Sihteerinä toimi kuntayhtymän johtaja. Hallituksen jäsenet JÄSEN Irene Aaltonen, Äänekoski Kati Hänninen, Saarijärvi Vuokko Leivonen, Viitasaari Johannes Leppänen, Kannonkoski Leevi Marila, Karstula Mirja Minkkinen, Konnevesi Kari Parkkonen, Pihtipudas Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Äänekoski Matti Tannermäki, Saarijärvi VARAJÄSEN Reijo Kinnunen, Kannonkoski Sirkka-Liisa Vainiola, Karstula Paula Kivinen, Pihtipudas Anneli Mertaniemi, Multia Mikko Niskanen, Viitasaari Heli Marttinen, Pihtipudas Virva Tikkanen, Äänekoski Jonna Voutila, Kinnula Antti Puupponen, Laukaa 5
Tilivelvolliset viranhaltijat Tilivelvollisia viranhaltijoita olivat kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja sekä koulutusjohtajat. Viranhaltijat Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela Talousjohtaja Seppo Hänninen Koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Saarijärvi Koulutusjohtaja Hannu Pönkä, tekniikka ja liikenne Viitasaari ja Äänekoski Piilola Koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, aikuiskoulutus sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala Viitasaari ja Äänekoski Piilola 1.8.2016 alkaen Koulutusjohtaja Marja Vartiainen, Äänekoski Opinahjo 1.8.2016 alkaen Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja Heli Skantz Aikuiskoulutusjohtaja Merja Salminen 31.1.2016 saakka ja va. aikuiskoulutusjohtaja Tarja Naskila 1.2. 31.7.2016 Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio 31.7.2016 saakka ja vs. koulutusjohtaja Kirsi Tuovinen 3.1.2016 saakka Sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtaja Marja Vartiainen 31.7.2016 saakka ja vs. koulutusjohtaja Kirsi Tuovinen 1.2. 31.7.2016 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio 1.8.2016 alkaen 6
KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 244 henkilöä. Henkilöstöstä oli päätoimisessa palvelussuhteessa 91,2 %, kokoaikatyössä oli 86,5 % ja osa-aikatyössä 5,7 %. Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli 7,8 %, ja he työskentelivät opetustehtävissä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2016 lopussa 225 henkilöä. Opetustehtävissä työskenteli 56,5 %, hallintotehtävissä 22,2 % ja tukipalveluissa 21,3 %. Hallintotehtävät sisältävät kuntayhtymän toimiston lisäksi yksiköiden hallintotehtävät. Tukipalvelut sisältävät kiinteistö-, ateria- ja asuntolapalvelut sekä opetusmaatilan. Päätoimisen henkilökunnan määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien, kun aikuisten työvoimakoulutus on vähentynyt oleellisesti ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä pienentynyt. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 280 työntekijää, joten henkilökunta on vähentynyt kuuden vuoden aikana 19,6 %. Henkilöstömäärä on sopeutettu supistuneeseen toimintaan vähentämällä määräaikaista henkilökuntaa. Viime vuosina henkilökuntaa on jäänyt myös eläkkeelle, ja tehtävät on hoidettu mahdollisimman paljon sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Aikuiskoulutusyksikössä oli vuonna 2016 kaksi henkilöä lomautettuna tuotannollistaloudellisista syistä työvoimakoulutuksen supistumisesta johtuen. Henkilöstö vuosina 2012 16 7
Päätoiminen henkilöstö tehtäväalueittain vuosina 2012 16 Palvelussuhde Henkilöstömäärältään suurin yksikkö on Äänekosken Piilola ja pienin oppisopimuskoulutuksen toimisto. Oppisopimustoimiston henkilökunnan määrä on säilynyt vuosittain samalla tasolla. Eri koulutusyksiköissä henkilökunnan määrä on vaihdellut järjestetyn koulutuksen mukaan. Kuntayhtymän toimisto hoitaa yhteiset hallinto-, taloushallinto- ja tietohallintotehtävät. Päätoimisesta henkilökunnasta oli vuonna 2016 vakinaisia 84,4 % ja määräaikaisia 15,6 %. Vakinaisten osuus on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, kun henkilökuntaa on vähennetty vähentämällä määräaikaisia työntekijöitä. Eniten määräaikaista henkilökuntaa on opetustehtävissä, kun taas hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääosin vakinaista. Opetushenkilöstön tarve yksiköissä vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan. Vakinaiseen palvelussuhteeseen siirrytään kuntayhtymässä usein määräaikaisuuden kautta. Opettajien vakinaistamista rajoittavat pätevyysvaatimukset. Päätoimisen henkilöstön palvelussuhteen luonne vuosina 2012 16 8
Ikärakenne ja sukupuolijakauma Henkilöstön ikä oli vuonna 2016 keskimäärin 50,4 vuotta. Keski-ikä on vuosittain noussut hieman. Ikärakenteelle on ollut ominaista, että yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut ja sitä nuorempien osuus vähentynyt. Vuonna 2016 yli 50-vuotiaiden osuus oli 58,2 %. Suurin ikäryhmä olivat 55 59 -vuotiaat, joita oli 23,6 %. Yli 60-vuotiaiden osuus oli 13,8 %. Nuorin henkilökunta oli Viitasaaren yksikössä ja oppisopimustoimistossa, vanhin Opinahjon yksikön sosiaali- ja terveysalalla, kuntayhtymän toimistossa ja aikuiskoulutusyksikössä. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli puolet on naisia. Vuonna 2016 naisia oli 56,4 % ja miehiä 43,6 %. Eri koulutusalojen opettajien sukupuolijakauma noudattaa kunkin alan työelämän jakoa. Kuntayhtymä järjestää tekniikan ja liikenteen alan koulutusta eniten, joten miesten osuus kuntayhtymän henkilöstöstä on kunta-alan keskimääräistä osuutta suurempi. Kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelutehtävissä henkilökunta on naisvaltaista. Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma vuosina 2012 16 9
Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Koulutustaso Työnantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen painopisteenä oli uusien oppimisympäristöjen käytön vakiinnuttaminen. Tähän liittyen opettajille ja muulle henkilökunnalle järjestettiin TVT-koulutuksia. Henkilökunta osallistui myös oman alansa ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Koulutuspäiviä henkilöä kohti oli 3,2 päivää. Palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana viisi henkilöä, neljä naista ja yksi mies. Opintovapaapäiviä henkilöä kohti oli 192. Henkilöstön koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusluokituksella ja sen perusteella lasketulla koulutustasoindeksillä, jonka arvo voi olla 0 12. Vuonna 2016 koulutustasoindeksi oli 6,0. Korkeimmat koulutustasot olivat sosiaali- ja terveysalan henkilökunnalla Opinahjossa ja oppisopimustoimiston henkilökunnalla. Henkilökunnasta 96,9 %:lla oli vähintään keskiasteen koulutus. Ylempi korkeakouluasteen ja tutkijakoulutus oli 26,6 %:lla. Naisia heistä oli 60,0 % ja miehiä 40,0 %. Opettajista naiset ovat olleet koulutetumpia kuin miehet. Päätoimisen henkilökunnan koulutusrakenne vuonna 2016 Koulutusaste Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä % 1 Alempi perusaste 1 1 0,4 2 Ylempi perusaste 1 1 4 6 2,7 3 Keskiaste 14 7 37 58 25,8 5 Alin korkea-aste 19 14 2 35 15,6 6 Alempi korkeakouluaste 48 13 4 65 28,9 7 Ylempi korkeakouluaste 44 15 59 26,2 8 Tutkijakoulutus 1 1 0,4 YHTEENSÄ 127 50 48 225 100,0 Opettajien kelpoisuus Päätoimisista opettajista oli muodollisesti päteviä 85,0 %. Opinahjossa kaupan ja hallinnon alalla ja sosiaali- ja terveysalalla sekä Viitasaaren ja Äänekosken Piilolan matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla kaikki opettajat olivat päteviä. Eniten epäpäteviä opettajia oli tekniikan ja liikenteen alalla Viitasaarella ja Äänekoskella. Korkein koulutustaso on sosiaali- ja terveysalan ja kaupan ja hallinnon opettajilla ja alhaisin Viitasaaren tekniikan ja liikenteen opettajilla. Koulutustasoindeksi heijastaa koulutusalojen erilaisia opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan ja kaupan ja hallinnon alan ammatillisten opintojen opettajilta on edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa tai jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Muilla koulutusaloilla mahdollisia kelpoisia tutkintoja on ollut useita. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista muuttui 1.8.2011, ja muutos yhtenäisti ja laajensi eri alojen kelpoisuusvaatimuksia. 10
Päätoimisten opettajien kelpoisuus vuosina 2012 16 Yksikkö 2012 % 2013 % 2014 % 2015 % 2016 % 2016 Pätevät 2016 Yht. Äänekoski 65,9 77,5 78,9 77,1 81,8 27 33 Viitasaari 61,1 66,7 65,0 63,2 61,1 11 18 Sosiaali- ja terveysala 87,0 95,5 100,0 100,0 100,0 18 18 Kaupan ja hallinnon ala 92,9 100,0 100,0 100,0 100,0 11 11 Saarijärvi 88,0 100,0 100,0 91,3 88,0 22 25 Aikuiskoulutus 83,3 80,0 87,5 79,2 86,4 19 22 YHTEENSÄ 77,7 85,1 86,4 83,2 85,0 108 127 Terveysperusteiset poissaolot Päätoiminen henkilöstö oli vuonna 2016 poissa töistä sairauden sekä työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi yhteensä 1 541 kalenteripäivää. Poissaolopäivät vähenivät vuodesta 2015 yhteensä 36,9 %. Yksiköistä poissaolopäiviä oli eniten Äänekosken Piilolassa, kuntayhtymän toimistossa ja Saarijärvellä. Piilolan ja Saarijärven yksiköt ovat henkilöstömäärältään kuntayhtymän suurimmat yksiköt. Sairauspäivät vähenivät 38,8 % vuodesta 2015. Sairauspoissaolot olivat suurimmaksi osaksi 1 3 päivän pituisia. Pitkät sairauslomat vähenivät edellisestä vuodesta, ja sairauslomien keskipituus oli 5,1 kalenteripäivää. Vuonna 2015 keskipituus oli 8,9 kalenteripäivää. Päätoimisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuosina 2012 16 (kalenteripäivinä) 3000 2500 2311 2833 2564 2426 2000 1500 1485 1000 500 0 Sairauslomat 328 191 56 17 56 Työtapaturmat ja ammattitaudit 2012 2013 2014 2015 2016 11
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2016 kuntayhtymän palvelukseen tuli seitsemän vakinaista työntekijää ja palveluksesta lähti viisi. Lisäksi kolme työntekijää vaihtoi työpaikkaa talon sisällä. Vakinaista henkilökuntaa vaihtui kaikissa työtehtävissä. Tulovaihtuvuusprosentti oli 3,6 % ja lähtövaihtuvuusprosentti 2,6 %. Uusista vakinaisista työntekijöistä viisi siirtyi vakinaiseen palvelussuhteeseen määräaikaisen palvelussuhteen kautta. Kokonaan uusia työntekijöitä kuntayhtymän palvelukseen tuli kaksi. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2016 Yksikkö Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Hallintopalvelut 1 1 1 1 Äänekoski 1 1 1 1 2 Viitasaari 1 1 0 2 Sosiaali- ja terveysala 0 0 Kaupan ja hallinnon ala 2 1 1 2 Saarijärvi 2 2 0 Aikuiskoulutus 2 2 1 4 1 Oppisopimuskoulutus 1 1 0 YHTEENSÄ 3 1 4 5 3 2 10 8 Tulo-/lähtövaihtuvuus-% 2,9 1,0 8,0 10,0 6,8 4,5 3,6 2,6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina 2012 16 2012 2013 2014 2015 2016 Tulleet 16 15 9 9 7 Tulovaihtuvuus-% 8,2 7,4 4,4 4,5 3,6 Lähteneet 5 6 5 1 5 Lähtövaihtuvuus-% 2,6 3,0 2,5 0,5 2,6 12
Eläköityminen Viimeisen viiden vuoden aikana vakinaisesta henkilökunnasta on jäänyt eläkkeelle 40 henkilöä. Vuonna 2016 eläkkeelle jäi kahdeksan henkilöä, ja eläkepoistumaprosentti oli 4,1 %. Henkilökunta on jäänyt suurimmaksi osaksi vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt yksittäisiä työntekijöitä. Monet vuonna 2016 eläkkeelle jääneistä olivat osa-aikaeläkkeellä ennen eläkkeelle siirtymistään. Osa-aikaeläkkeelle vakinaisesta henkilökunnasta jäi yksi henkilö, ja osa-aikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa yhteensä 7 (3,7 %). Osa-aikaeläkeläisten määrä ja osuus on vähentynyt, kun henkilökuntaa on jäänyt eläkkeelle. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina 2012 16 2012 2013 2014 2015 2016 Eläkkeelle siirtyneet 5 6 9 12 8 Eläkepoistuma-% 2,6 3,0 4,4 6,0 4,1 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 4 5 2 1 1 Osa-aikaeläkkeet 31.12. 21 21 18 10 7 Osuus (%) henkilöstöstä 31.12. 10,4 10,3 9,0 5,1 3,7 Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle on jäänyt kaksi henkilöä. Lisäksi kahdeksalla henkilöllä olisi henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän perusteella mahdollisuus jäädä pois töistä. Vuosina 2017 19 eläkkeelle jäisi 20 henkilöä, eniten Saarijärveltä ja Opinahjosta sosiaali- ja terveysalalta. Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina 2012 19 Yht. Yksikkö 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2017-19 1) Hallintopalvelut 2 2 1 1 Äänekoski 1 4 3 8 3 1 1 2 Viitasaari 1 1 1 Sosiaali- ja terveysala 1 2 1 1 2 3 5 Kauppa ja hallinto 2 1 1 2 1 1 Saarijärvi 2 2 4 2 2 8 Aikuiskoulutus 1 1 1 2 Oppisopimuskoulutus 0 YHTEENSÄ 5 6 9 12 8 10 4 6 20 1) Henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan Kuntayhtymä maksoi vuonna 2016 eläkemenoperusteisia eläkevakuutusmaksuja yhteensä 475 187 euroa ja varhe-maksuja 87 868 euroa, joka oli 1,0 % palkkakustannuksista. 13
Palkat ja palkkiot Vuonna 2016 palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 9,2 milj. euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 2,7 %. Palkkojen ja henkilöstömenojen voimakas kasvu taittui vuonna 2011, ja menot jatkoivat laskuaan vuonna 2016 jo kuudentena vuonna peräkkäin. Palkkamenojen väheneminen on seurausta toiminnan supistumisesta ja henkilökunnan eläköitymisestä. Myös kilpailukykysopimukseen perustuva lomarahojen leikkaus laski vuonna 2016 palkkamenoja jaksotettujen palkkojen vähenemisen johdosta. Palkkamenojen alenemisessa ei kuitenkaan päästy talousarvion tavoitteeseen. Maksetut palkat ja palkkiot vuosina 2006-16 (1 000 ) 12 000 10 274 10 132 9 921 9 813 10 000 8 602 8 913 9 330 9 525 9 459 9 208 8 000 7 586 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Työhyvinvointi ja terveys Henkilöstöstrategia Kuntayhtymän henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Vuonna 2016 painopisteenä oli työn vaatiman osaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä linjattiin myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, joka laadittiin vuonna 2016. Henkilöstövoimavarojen kehitystä sekä henkilöstöstrategian ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä joka toinen vuosi. Kysely tehtiin viimeksi keväällä 2016. 14
Tasa-arvo Kehityskeskustelut Työterveyshuolto Vastuu tasa-arvolain noudattamisesta työpaikalla kuuluu työnantajalle, mutta vastuu tasa-arvoisesta käyttäytymisestä kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Tasa-arvoisesta, avoimesta, kannustavasta ja oikeudenmukaisesta työyhteisöstä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijä. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja oikeudenmukaisuuden kokemista sekä näin työmotivaatiota. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseen ja siihen liittyviin asenteisiin työpaikalla voidaan vaikuttaa keskustelemalla asiasta avoimesti työyhteisöissä ja eri työntekijäryhmissä sekä johtoryhmässä. Kuntayhtymän tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuonna 2016. Henkilöstökyselyyn vastanneista 74,4 % oli sitä mieltä, että naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu työpaikalla hyvin. Naiset eivät kuitenkaan koe POKEa yhtä tasa-arvoiseksi työpaikaksi kuin miehet. Kyselyyn vastanneista naisista 60,7 % ja miehistä 91,0 % oli sitä mieltä, että naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu työpaikalla hyvin. Kehityskeskustelussa esimies ja alainen keskustelevat alaisen työstä, työtilanteesta ja osaamisesta sekä niiden kehittämisestä. Esimies ja alainen sopivat myös työn tulevista tavoitteista. Kehityskeskustelu sisältää viisi pääkohtaa menneen kauden arviointi tavoitteista sopiminen alaisen työn ja osaamisen kehittäminen yhteistyön kehittäminen esimiehen kanssa muut työn tekemiseen vaikuttavat asiat Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi. Vuoden 2016 henkilöstökyselyn mukaan 62 % vastanneista oli käynyt esimiehensä kanssa kehityskeskustelun ainakin kerran kahden vuoden aikana. Kuntayhtymä ostaa henkilökunnan työterveyspalvelut paikallisilta terveyskeskuksilta Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Palveluihin sisältyvät lakisääteinen ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito tutkimuksineen erikoislääkärikonsultaatiot työkyvyn tai hoidon tarpeen määrittämiseksi Työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi työterveyshuolto ja kuntayhtymä ovat sopineet varhaisen tuen toimintamallista. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea henkilöiden työkykyä ja puuttua seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa sitä heikentävästi. Havaittuihin, parantamista vaativiin asioihin työssä, työolosuhteissa tai henkilön työkyvyssä pyritään etsimään ratkaisuja työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyöllä. 15
Tykytoiminta Toimintatapoina ovat kehityskeskustelut sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen hoitoonohjausmalli Tykytoimintaa suunnittelee ja toteuttaa tykyryhmä, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Myös työsuojeluvaltuutetut osallistuvat ryhmän kokouksiin. Tykyryhmä järjestää vuosittain liikuntapäivän kevättalvella pikkujoulun marras-joulukuussa Kuntayhtymä maksoi työntekijöille vuonna 2016 enintään 40 euroa avustusta henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. 16
KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän toiminnan kokonaisvolyymi supistui edelleen vuoden 2016 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijamäärät laskivat. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät kasvoivat, mutta eivät pystyneet kompensoimaan muuta toiminnan pienentymistä. Toiminnan kokonaisvolyymin supistumisen takia valtiolta eri toimintoihin tullut kuntayhtymän perusrahoitus aleni noin 15,4 miljoonaan euroon. Vähenemistä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,95 miljoonaa euroa eli 5,8 %. Peruskoulutuksen rahoitus supistui 0,92 milj. eurolla järjestämislupamuutoksen ja yksikköhinnan pienenemisen takia. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus pysyi edellisvuoden tasolla. Kuntayhtymän alueen työllisyystilanne parani vuoden aikana selvästi, vaikka pysyikin heikkona ollen koko maan mittakaavassa korkealla tasolla. Työttömien määrä oli Äänekosken ja Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla vuoden lopussa 4 413. Työttömyysprosentti joulukuun lopussa oli 19,2 %. Vastaavat luvut vuoden 2015 lopussa olivat 4 763 ja 20,6 %. Työttömyysprosentti ELY-keskuksen työttömyyskatsauksen mukaan oli joulukuun lopussa koko maassa 13,6 % ja Keski-Suomessa 17,0 %. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen reformia toimeenpantavaksi vuoden 2018 alusta. Vuodelle 2017 päätettiin toteuttaa noin 12,44 % säästöt ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Lisäksi kiky-ratkaisun seurauksena alennettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta kunnallisilta toimijoilta 0,9 % - 1,1 %. Omistajakuntien väestön määrä oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden lopulla 76 869 henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 611 henkilöä eli 0,8 %. Väestö lisääntyi Laukaassa ja Uuraisilla yhteensä 149 henkilöllä eli 0,7 %. Saarijärven - Viitasaaren seudulla väestö väheni 442 henkilöllä eli 1,4 %. Äänekosken seudulla väestön määrä väheni 268 henkilöllä eli 1,2 %. Toisen asteen koulutukseen hakeutuva 16-vuotiaiden ikäluokka alkoi supistua vuonna 2009, ja kehitys jatkuu voimakkaana tulevina vuosina Äänekosken ja Saarijärven - Viitasaaren seudulla. Ikäluokan koon supistuminen ja ammatillisen koulutuksen viime vuosien suosion taittuminen vaikuttavat opiskelijamääriin ja sitä kautta kuntayhtymän tulopohjaan. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät Väestökehitys Kuntayhtymän toiminnan suurimmat riskit liittyvät alueen väestökehitykseen ja työllisyystilanteeseen. Vuoden 2016 aikana työttömyys väheni selvästi, ja nuorten ikäluokan väheneminen alueella taittuu viiden vuoden tähtäimellä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko väestö ja 15 19 -vuotiaiden ikäluokka kehittyvät kuntayhtymän alueella seuraavasti: 17
Väestö seutukunnittain 2016 21 Seutukunta 2016 2017 2021 Muutos-% Laukaa, Multia, Uurainen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Yhteensä Ikäluokat 24347 24480 24964 2,5 % yhteensä 15-19 1413 1407 1568 11,0 % Ikäluokat 30390 29976 28545-6,1 % yhteensä 15-19 1620 1579 1511-6,7 % Ikäluokat 22555 22462 22099-2,0 % yhteensä 15-19 1319 1286 1272-3,6 % Ikäluokat 77292 76918 75608-2,2 % yhteensä 15-19 4352 4272 4351 0,0 % Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015 Valtionosuusuudistus Ennusteen perusteella väestökehitys on huolestuttavinta Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla, jossa kuntayhtymällä on kaksi toimintayksikköä. Nuorten ikäluokka pienenee myös Äänekosken seutukunnalla. Nuorten ikäluokka kasvaa Laukaan ja Uuraisten alueella. Ikäluokan 15 19 -vuotiaat yhteismäärä vuonna 2021 on kuntayhtymän jäsenkunnissa samalla tasolla kuin vuonna 2016 eli nuorten määrä ei enää laske nykytilanteesta viiden vuoden tähtäimellä. Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä on antanut hyvät edellytykset koulutuksen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu ammatillisen koulutuksen reformista eli lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta vuoteen 2018 mennessä. Uudessa koulutuslainsäädännössä luovutaan erillisistä ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämislaeista. Rahoitusjärjestelmässä luovutaan laskentapäiviin perustuvasta rahoitusmallista ja siirrytään suoritteisiin ja tuloksiin perustuvaan rahoitukseen. Uudistuksen sisältö valmistellaan vuoden 2017 aikana. Edellisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa maaliskuussa 2014 päätetty vuoden 2017 rahoitusta koskeva leikkaus toteutuu noin 190 milj. euron suuruisena. Leikkaus kohdistuu koulutuksen järjestäjien ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen. Lisäksi kilpailukykysopimuksen säästöjen vuoksi kuntajärjestäjien rahoitusta leikataan lomarahaleikkauksen säästöä vastaavalla osuudella. Opiskelijapaikkojen ja yksikköhintojen leikkaukset Osana valtion talouden sopeuttamistoimia opetus- ja kulttuuriministeriö esitti vuoden 2012 aikana 10 20 %:n leikkauksia peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen resursseihin. Leikkaukset on toteutettu vuosina 2014 16. Vuoden 2013 kesällä tehdyillä ministeriön päätöksillä leikattiin kuntayhtymän peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja 170 paikalla eli 11,4 %:lla. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopeuttamissuunnitelmat perustuvat pääosin valtakunnan ikäluokkakehitykseen, jolloin nuorisoikäluokiltaan supistuvat alueet menettävät opiskelijapaikkoja väestömäärältään kasvaville alueille eli suuriin kaupunkikeskuksiin. Lisäksi yksikköhintoja on leikattu 4,2 %:a 18
vuoden 2013 yksikköhinnan tasosta. Peruskoulutuksen leikkausten kokonaisvaikutus kuntayhtymän tuloihin on ollut 2,5 milj. euroa vuoteen 2016 mennessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutokset Sisäiset riskitekijät Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut vuodesta 2007 alkaen meneillään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Järjestäjäverkon kokoamishankkeen ja sen taustalla olevan ammattiopistostrategian tavoitteena on muodostaa ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa riittävän vahva rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen perusta sekä lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Vuoden 2015 alussa suunnitellut järjestäjäverkon uudistamissuunnitelmat kariutuivat. Lainsäädäntöuudistus käynnistettiin uudestaan syksyllä 2015. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Kuntayhtymä pääsi neuvottelujen jälkeen sopimukseen Keski-Suomen Kansanopiston kannatusyhdistyksen kanssa Keski-Suomen Opiston ammatillisen koulutuksen siirtämisestä vuoden 2017 alusta lukien kuntayhtymään. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki päätökset järjestämislupien muutoksista syksyn 2016 aikana. Kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupaan lisättiin siirrossa 70 opiskelijapaikkaa. Kuntayhtymän sisäisistä riskitekijöistä merkittävimmät ovat henkilökunnan toimintakykyyn ja saatavuuteen, kiinteän omaisuuteen sekä tietotekniikkaan liittyvät riskit. Henkilökuntaan liittyviä ikä-, työkyky-, saatavuus- yms. asioita on käsitelty toimintakertomuksen henkilöstöraporttiosuudessa. Kuntayhtymän omistuksessa on rakennuksia Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Rakennusten bruttopinta-ala on noin 45 000 m 2. Rakennukset ja niissä oleva irtaimisto on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksella. Vakuutusten omavastuut ovat kuntayhtymän kantokyvyn mukaisia. Vakuutusmääriä ja arvoja käydään vuosittain läpi vakuutusyhtiön kanssa. Toiminnan keskeytymiseen vakuutusturvaa ei ole käytössä. Tietoteknisiin riskeihin on varauduttu pitämällä kuntayhtymän ja oppilaitosten tiedot, tietojärjestelmät ja tietopalvelut asianmukaisesti suojattuina hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. IT-tiimi huolehtii käytännön toimista tietoturvan varmistamiseksi. Kuntayhtymän tietohallintoa on tarkemmin käsitelty erillisessä tietohallintostrategia-asiakirjassa. Sisäistä valvontaa ohjaa kuntayhtymän hallituksen 5.4.2012 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje, valtuuston 12.12.2014 hyväksymä riskienhallintapolitiikka ja hallituksen 26.5.2016 hyväksymä riskienhallinnan järjestämisen ja raportoinnin ohjeistus sekä valtuuston 10.6.2016 hyväksymät varallisuudenhoidon ja sijoitustoiminnan perusteet ja hallituksen 15.12.2016 hyväksymä sijoituspolitiikka. 19
KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Koulutustehtävä Opiskelijamäärä Koulutustarjonta Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa ja siihen sisältyvässä koulutustehtävässä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa lakisääteisen rahoituksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti ammatillisessa peruskoulutuksessa säästötoimia vuosina 2014 16 supistamalla koulutuspaikkoja ja suuntaamalla koulutuksen tarjontaa alueellisesti uudelleen. Kuntayhtymän vuotuinen opiskelijamäärä oli vuonna 2013 enintään 1 490 opiskelijaa vuonna 2014 enintään 1 450 opiskelijaa vuonna 2015 enintään 1 390 opiskelijaa vuonna 2016 enintään 1 325 opiskelijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1 325,0 opiskelijaa (tilastointipäivien painotettu keskiarvo). Opiskelijamäärä väheni edellisestä vuodesta 95 opiskelijalla eli 6,7 %. Vähennys oli nuorten koulutuksessa 2,9 % ja aikuiskoulutuksessa 15,0 %. Näin kuntayhtymä sopeutti opiskelijamäärän peruskoulutuksen koulutustehtävään vähentämällä pääasiassa aikuiskoulutuksen opiskelijoita. Opiskelijoista oli nuorten koulutuksessa 71,7 % ja aikuiskoulutuksessa 28,3 %. Aikuisopiskelijoiden suhteellinen osuus väheni edellisistä vuosista ja nuorten vastaavasti kasvoi. Aikuiskoulutusyksikön lisäksi aikuisopiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalalla ja luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali- ja terveysalalla yli puolet ja luonnonvara- ja ympäristöalalla kolmannes opiskelijoista. Opiskelijamäärätavoite 1 320 ylitettiin 5 opiskelijalla. Koulutusaloista tavoitteensa ylittivät luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali ja terveysala sekä aikuiskoulutus. Koulutustarjonta säilyi perusteiltaan entisellään. Peruskoulutuksesta kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös sosiaali- ja terveysalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta on muita aloja enemmän. Elinkeinorakenteen näkökulmasta kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Perustutkintokoulutuksen lisäksi kuntayhtymä järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa VALMA-koulutusta. Kuntayhtymä on maakunnassa merkittävä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen järjestäjä. Keski-Suomessa vain POKEssa voi opiskella eläintenhoitajaksi, maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden osaamisalat), metsäenergian tuottajaksi ja ympäristönhoitajaksi. Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski-Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 20
Peruskoulutuksen opiskelijat vuosina 2007 16 (keskimäärin vuodessa) Peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 500 400 Tavoite Toteutuma Poikkeama 300 200 100 0-100 Aikuiskoulutus Kaha Luva Sote Viitasaari Äänekoski Tavoite 145 210 200 170 460 135 Toteutuma 132,3 230,8 216,3 158,3 439,1 148,2 Poikkeama -12,7 20,8 16,3-11,7-20,9 13,2 21
Kurssi- ja lisäkoulutus Opiskelijatyöpäivät Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä ammatillisesta lisäkoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin tutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 116. Vuodelle 2016 ministeriö myönsi rahoituksen 116,1 opiskelijatyövuodelle, ja opiskelijatyövuosia kertyi 124,5. Seuraavien vuosien rahoitus perustuu edellisten vuosien toteutumaan. Työvoimakoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen sekä muun kurssi- ja lisäkoulutuksen järjestäminen ja rahoitus perustuvat tarjousmenettelyyn. Koulutus voi olla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Vuoden 2017 alussa aloitti toimintansa kuntayhtymän tytäryhtiö POKE Koulutus Oy, joka tuottaa ja myy ei-tutkintoon johtavan koulutuksen sekä koulutukseen liittyviä palveluja. Vuoden aikana toteutettiin 33 373 opiskelijatyöpäivää. Talousarvion määrällisestä tavoitteesta 33 700 opiskelijatyöpäivää toteutui 99,0 %. Eniten järjestettiin luonnonvara- ja ympäristöalan, liiketalouden ja kaupan alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Niiden osuus kaikista opiskelijatyöpäivistä oli yli 80 %. Kurssi- ja lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät ovat vähentyneet viime vuosina. Vähennys on tapahtunut työvoimakoulutuksessa, jonka rahoitus on supistunut valtakunnallisesti vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 alenemiskehitys pysähtyi, ja opiskelijatyöpäiviä oli 10,3 % enemmän kuin vuonna 2015. Kasvu tapahtui lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksen tietopuolisessa koulutuksessa. Määrällisesti eniten kuntayhtymä järjesti lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta, joiden osuus kaikesta kurssi- ja lisäkoulutuksesta oli lähes 90 prosenttia. Työvoimakoulutuksen osuus kuitenkin väheni edellisistä vuosista. Vuonna 2016 lisäkoulutusta toteutettiin 23 649 opiskelijatyöpäivää, ja tavoite 21 200 opiskelijatyöpäivää ylitettiin. Työvoimakoulutusta toteutettiin 6 033 opiskelijatyöpäivää, joka jäi selvästi tavoitteen 9 000 alle. Lisäja työvoimakoulutuksen määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 10,7 %. Lisäkoulutus oli suurimmaksi osaksi luonnonvara- ja ympäristöalan ja liiketalouden ja kaupan alan koulutusta. Työvoimakoulutusta oli eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja tekniikan ja liikenteen alalla. 22
Kurssi- ja lisäkoulutus vuosina 2012 16 Opiskelijatyöpäivät 45000 40000 35000 30000 39874 39 090 35 206 30 260 33 373 25000 20000 15000 10000 5000 0 2012 2013 2014 2015 2016 Kurssi- ja lisäkoulutus rahoitusmuodoittain vuosina 2012 16 Opiskelijatyöpäivät Eri koulutusalojen kurssi- ja lisäkoulutusta suunnitteli ja koordinoi aikuiskoulutusyksikkö. Itse koulutusta toteutettiin aikuiskoulutusyksikön lisäksi luonnonvara- ja ympäristöalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on yhtenäinen toiminta kaikilla koulutusaloilla ja POKEn aikuiskoulutuksen yhtenäinen esiintyminen ja näkyminen asiakkaille. Haasteina aikuiskoulutukselle ovat aikuisväestön keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan turvaaminen pohjoisen Keski-Suomen alueella. 23
Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai päätoimiseen yrittäjyyteen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisen koulutuksen lähipäivillä ja opiskelijan itsenäisellä työskentelyllä. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta, joka johtaa osatutkintoon. Koulutusta voidaan järjestää henkilöstölle tai uusiin työsuhteisiin. Yrittäjillä on omassa yritystoiminnassaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella samoihin tutkintoihin kuin työsuhteisilla opiskelijoilla. Koulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Peruskoulutusta voidaan järjestää vapaasti tarpeen mukaan, lisäkoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta rajoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama kiintiö. Vuonna 2016 kuntayhtymä sai 210 vuotuista lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkaa, jotka täyttyivät ja ylittyivätkin 5 paikalla. Opiskelijamäärä ja koulutuksen läpäisy Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2016 opiskelijoita oli 295 (tilastointipäivien keskiarvo). Määrä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Biotuotetehdashankkeen eteneminen on vahvistanut myönteistä ilmapiiriä ja kehitystä yrityselämässä mutta ei ole vielä näkynyt konkreettisesti opiskelijamäärien erityisen suurena kasvuna. Tehtaiden perustutkintokoulutukset toteuttaa sama valtakunnallinen toimija koko Suomessa, joten paikallisena oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä POKE ei pääse niitä toteuttamaan. Koulutuksen kysyntä painottui lisäkoulutukseen, ja koulutuksesta suuri osa oli ammattija erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä osatutkintoon johtavaa ei-tutkintotavoitteista koulutusta. Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2016 aikana 488 opiskelijaa (virtauma). Määrä oli hiukan suurempi kuin edellisvuonna. Oppisopimuskoulutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota sopimuksien hoitoon ja pyrittiin siten tukemaan sopimuksien sujuvuutta ja jatkuvuutta. Purkujen syyt käytiin läpi ja sopimuksen aikaiseen ohjaukseen kiinnitettiin huomiota. Oppisopimuksista purkautui 7,6 %. Osuus oli pienempi kuin vuonna 2015. Tutkintotavoitteisten koulutusten läpäisy oli 83,6 %, mikä oli hiukan alhaisempi kuin edellisvuonna. Läpäisytietojen saamisessa oppilaitoksilta on haastetta. Tutkintotoimikuntien aikataulut aiheuttavat tiedonkulussa jonkin verran viivettä, ja varsinkin vuodenvaihteessa päättyvissä sopimuksissa tutkintotodistus saattaa päiväytyä seuraavalle vuodelle eikä läpäisytietoa saada päättymisvuoden tilastoihin. Oppisopimuskoulutus tukee työelämään pääsemistä ja työllistymistä. Työllistävinä solmituista, 2016 päättyneistä oppisopimuksista 80,9 % opiskelijoista ilmoitti, että työsuhde jatkuu oppisopimuksen jälkeen saman tai toisen työnantajan palveluksessa. Eniten opiskelijoita vuonna 2016 oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Suosituimmat tutkinnot olivat uutena vuonna 2016 aloitettu lähiesimiestyön ammattitutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä myynnin ammattitutkinto. 24
Vuodelle 2016 talousarviossa oli tavoitteena 310 oppisopimusopiskelijaa. Kokonaisopiskelijamäärä jäi alle tavoitteen, koska lisäkoulutusta pidemmän peruskoulutuksen kysyntä oli edelleen ennakoitua vähäisempää yleisen talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Perustutkintosopimuksia ei syntynyt tavoiteltua määrää, vaikka tiedotusta koulutuksesta lisättiin ja tehostettiin edelleen vuonna 2016. Koulutuspakettien tuotteistamiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota ja työpanosta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat vuosina 2012 16 (keskimäärin vuodessa) 25
Kehittäminen ja hankkeet Laatutyö POKEssa aloitettiin vuoden 2012 alussa systemaattinen laatutyö, jonka tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä systemaattista kehittämistyötä tukeva toimintajärjestelmä sekä kuvata se toimintakäsikirjassa. POKEn toimintajärjestelmää on rakennettu ISO 9001 -standardin pohjalle. Vuonna 2016 jatkettiin luotujen POKEn yhtenäisten toimintamallien jalkauttamista aloille ja yksiköihin toiminnan laadun parantamiseksi ja vakioimiseksi erityisesti opiskelija- ja työelämänäkökulmasta. Keväällä toteutettiin ensimmäinen johdon katselmus. Se perustui mm. opiskelija-, sidosryhmä- ja henkilöstöpalautteiden sekä vuoden 2015 lopulla tehtyjen ensimmäisten sisäisten auditointien tuloksiin. Syksyn aikana jatkettiin sisäisiä auditointeja. Auditoijat arvioivat nuorten koulutuksen prosesseja ja toimintoja prosessikuvauksiin sekä niihin liittyviin ohjeisiin ja sovittuihin toimintamalleihin perustuen. Sisäisten auditointien tarkoitus on osaltaan varmistaa, että prosessien ja toimintamallien jalkauttaminen etenee käytännön tasolla. Lisäksi ne kasvattavat henkilöstön laatuosaamista, sitouttavat laatutyöhön, edistävät hyvien käytänteiden leviämistä POKEn sisällä ja tukevat systemaattista kehittämistyötä. POKE oli vuonna 2016 mukana laadunhallintaan liittyvässä Itä-Suomen LaStrada Kehitämme yhdessä -hankkeessa sekä Samassa veneessä 3 Arvioinnin aallokossa - hankkeessa. 26
EU-hankkeet Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston perustehtävää. Kuntayhtymä osallistuu yhteishankkeisiin osatoteuttajana ja kumppanina, mutta toteuttaa myös omia hankkeita. Vuonna 2016 kuntayhtymä oli mukana yhteishankkeissa, joita hallinnoivat mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteishankkeita olivat mm. Biopooli Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan eboss-hyvinvointivalmennusta nuorille etevä eteknologiavälitteinen taidon oppimisen ohjaus LuoKSe Luontolähtöisiä palveluita Keski-Suomesta Lähienergialla omavaraisuuteen Sujuvat työnhakumarkkinat Sykettä Keski-Suomen metsiin Tarvaalan biotalouskampus UP Uusi oppiminen uudet ympäristöt Kuntayhtymän omia hankkeita olivat BIOTAR Biotalouskampuksen osaamisalusta 3D Circus Design & Printing Tour TAIKO Työtaidot kuntoon ja kohti työelämää Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestäjille avustusta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutukseen liittyviä harkinnanvaraisia erityisavustuksia. Yhteishankkeita olivat mm. DIGI-SIMO Maatalousalan simulaatiopedagogiikan kehittämishanke Digituella nuorten työssäoppimista vahvistamaan eoppimiskulttuuria kaikille Samassa veneessä 3 Arvioinnin aallokossa Samassa veneessä 4 Asiakkaat airoihin Vamos via Valma! Valmentavien koulutusten toimeenpanon tuki Ympäristöhuoltoa yhdessä Kansainvälisyyshankkeet Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO tukee ammatillisten oppilaitosten kansainvälistymistä toteuttamalla erilaisia harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia. Kuntayhtymä oli vuonna 2016 mukana seuraavissa hankkeissa Nordplus Junior Sharing Experiences Growing Closer POKE FROM 62⁰ TO THE TOP 27
Investoinnit Vuoden 2016 investoinnit, yhteensä 2 749 022 euroa, muodostuivat opetuksen ja muun toiminnan käyttöön tarvittavan irtaimen käyttöomaisuuden hankinnasta, Tarvaalan ForesTori -rakennushankkeesta ja olemassa olevien kiinteistöjen saneerauksesta. Investointimenoihin kirjattua rakennus- ja saneeraustoimintaa oli yhteensä 2 429 786 euron arvosta. Investointimenot ylittyivät runsaat 0,15 milj. euroa. Investointimenojen ylitys katettiin talousarvion toimintakatteen ylityksellä. Suurin hanke oli Saarijärvellä Tarvaalan ForesTori-oppimisympäristön rakennushanke, jonka investointimeno vuodelle 2016 oli yhteensä 1 395 767 euroa. KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa organisaation johtamista. Sisäisen valvonnan tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden (= taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) varmistaminen ja parantaminen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Johdolla on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuviin toimintarutiineihin sisältyvää toimintojen ja varojen käytön valvontaa. Sitä varten ei ole erillisiä toimielimiä. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla sekä tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu toteutuu johtamisjärjestelmällä ja siihen liittyvällä tavoitteiden määrittelyllä ja asettamisella, johdonmukaisena organisaationa ja toimivina laskenta- ja raportointijärjestelminä. Organisaatio ja viranhaltijoiden toimivalta on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Toimintaohjeita sisältyy mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. Näitä säännöksiä laadittaessa sisäisen valvonnan näkökulma on otettu huomioon. Jokaisen esimiesasemassa olevan tehtävänä on huolehtia toimialueensa sisäisestä valvonnasta. Kunnallishallinnossa seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen valvonta, valmistelun ja esittelyn valvonta sekä johtamistoiminnan toimivuuden valvonta. Kuntayhtymään ei ole perustettu erityistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai sisäisen tarkastajan tehtävää. Palvelua ei ole myöskään hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viranhaltijatyönä on suoritettu kassojen ja rahavirtojen tarkastusta. Edellä mainitulla tavalla suoritetussa sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu vuoden 2016 aikana raportoitavia virheitä tai puutteita. Vuoden 2016 aikana on valmisteltu tietojärjestelmän käyttöönottoa kuntayhtymän sopimushallintaan. Järjestelmä vähentää sopimuksiin sisältyviä riskejä ja tekee läpinäkyväksi kuntayhtymätason sopimustilanteen. Sisäistä valvontaa ohjaa kuntayhtymän hallituksen 5.4.2012 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje, valtuuston 12.12.2014 hyväksymä riskienhallintapolitiikka sekä valtuuston 10.6.2016 hyväksymät varallisuudenhoidon ja sijoitustoiminnan perusteet ja hallituksen 15.12.2016 hyväksymä sijoituspolitiikka. 28