,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD. 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$

,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$.26.(9$0$7.$,/8+$1.( LOPPURAPORTTI 2007

TIIVISTELMÄ...3 1 JOHDANTO...4 2 MATKAILUN KEHITTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 2.1 Kehittämiseen vaikuttavat strategiat...5 2.2 Matkailu- ja vapaa-ajan trendit ja kilpailutilanne...5 2.3 Matkailu Itä-Uudellamaalla...5 2.4 Matkailun kehittämisen taloudelliset vaikutukset...6 3 SIPOON MATKAILUN NYKYTILA ANALYYSI...8 3.1 Sipoon väestö ja vapaa-ajan asuminen...8 3.2 Saaristoliikenne...10 3.3 Nykyinen palvelutarjonta...11 4 SIPOON MATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...14 4.1 Nelikenttä-analyysi...14 4.2 Visio 2025...15 4.3 Tavoitteet...16 4.4 Strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi...17 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET...18 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN LUOMINEN...18 6.1 Saariston kehittämishanke...18 6.2 Alueelliset kokonaissuunnitelmat...19 6.3 Norrkullalandetin kehittämissuunnitelma...19 6.4 Sipoonlahti...20 7. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS...20 7.1 Saavutettavuuden parantaminen...20 7.2 Palvelutarjonnan kehittäminen...20 8. YHTEISTYÖN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN...22 8.1 Yhteistyön kehittäminen...22 8.2 Markkinoinnin kehittäminen...22 9. YHTEENVETO...23 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT /TAHOT LIITE 2: TAUSTATIETOJA MATKAILUSTA LIITE 3. KARTTA 2

7,,9,67(/0b Sipoon saariston matkailullinen visio: 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon saaristo on Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue. Oikeilla strategisilla valinnoilla ja harkituilla kehittämistoimenpiteillä voidaan turvata sen kehittyminen ainutlaatuisena kohteena myös tuleville sukupolville. Alueelliset ja valtakunnalliset strategiset ohjelman tukevat Sipoon saariston kehittämistä. Saaristolle on luonteenomaista valikoiva matkailu ja special interest asiakasryhmät. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös alueen vapaa-ajanasukkaat sekä ennen kaikkia sipoolaiset. Alueen vanha huvila-asutus on erittäin potentiaalinen monipuolisten ja laajaalaisten palveluiden tarvitsija. Tulevaisuudessa kasvava sipoolaisten määrä asettaa paineita virkistysmahdollisuuksien ja myös erilaisten paikallispalveluiden tarjonnalle. Yhteistä näille kaikille on kasvava pääosin maksullisten palveluiden tarve, sekä turvallisuuden ja laadun vaatimusten korostuminen. Tulevaisuuden trendien valossa kehittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Sipoon saariston nykytarjonta on kuitenkin puutteellista eikä kysyntää voida tyydyttää edes paikallistasolla. Saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Kehittämiseksi tarvittavat investoinnit aikaansaavat työllisyysvaikutuksia, 1 miljoonan investointi saa aikaan 15 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailijat kulutavat päivässä noin 80 euroa erilaisiin palveluihin Sipoon alueella, veneilijöiden osalta arvioitu kulutus on vielä suurempi noin 160 euroa. Sipoon saaristolla on useita vahvuuksia, joista sijainti ja kulttuuri ovat merkittävimpiä. Heikkoutena voidaan pitää nykyistä infrastruktuuria ja palvelukapasiteettia. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on laaja-alainen klusteriajattelua. Ympäristöasioiden lisäksi tulevaisuuden haaste on saarislaisuuden ja kulttuurin säilyminen. Kehittämisen strategisia painopistealueita ovat kehittämisen resursointi, toimintaympäristön luominen ja kehittämiskohteiden keskittäminen. Konkreettisella tasolla kehittämistoimenpiteet ovat kehittämishankkeen käynnistäminen, saaristoklusterin muodostaminen, alueellisen kokonaissuunnitelmien (master plan) laadinta, saavutettavuuden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen. Valittuja kehittämisen painopisteitä ovat mantereella: Storören Sipoonlahti Kalkstrand Spjutsund ja saaristossa Norrkullalandet Simsalö 3

-2+'$172 Sipoon sijainti rannikolla pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä kunnan väkiluvun voimakas kasvu luovat paineen kehittää Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden matkailu- ja virkistyspalvelutarjontaa. Tällä suunnitelmalla pyritään osoittamaan kehittämistarpeita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuudet avata ja tuoda tunnetuksi Sipoon saaristoa myös alueen ulkopuolisille matkailijoille sekä tutkia mahdollisuudet kehittää saaristo- ja rannikkoalueiden välistä vuorovaikutusta. Selvitys on yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, joka huomioi myös Porvoon ja Helsingin vaikutuksen matkailupalveluihin. Selvitys sisältää seuraavat osat: 2OHPDVVDROHYDQPDWNDLOXSDOYHOXWDUMRQQDQNDUWRLWXV Lähtökohta-analyysi koostuu toimintaympäristö ja nykytila-analyyseista, jotka toimivat pohjana koko muulle suunnittelulle. Analyysit perustuvat olemassa olevaan tutkimus- ja tilastoaineistoon. Lisäksi aineistoja on täydennetty haastattelemalla avainhenkilöitä (26 kpl), joita ovat olleet alueen keskeiset toimijat, maanomistajat, matkailuyrittäjät, päättäjät ja virkamiehet. Haastateltujen henkilöiden lista on liitteenä 1. 0DWNDLOXQWXOHYDLVXXGHQYLVLRMDVWUDWHJLDWVHQVDDYXWWDPLVHNVL Nykytila-analyysin pohjalta on laadittu SWOT-analyysi, jossa on esitetty Sipoon saaristoalueen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden kehittämisen mahdollisuudet ja uhat. Työvaiheessa järjestettiin työseminaari, johon osallistui kymmeniä Sipoon saariston ja rannikkoalueiden kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta määriteltiin kehittämisen tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi. 7RLPHQSLGHRKMHOPDPDWNDLOXQNHKLWWlPLVHNVL Toimenpide-ohjelmassa on tehty konkreettiset ehdotukset matkailun kehittämiseksi Sipoon saaristossa ja rannikkoalueilla. Toimenpide-ehdotusten osalta on arvioitu niiden toteutettavuutta, potentiaalisia käyttäjämääriä sekä investointien ja palveluiden tuottamisen taloudellisia (tulot, työllisyys ja verotulot) vaikutuksia. Lisäksi on esitetty ehdotus toteuttamisaikataulusta ja vastuutahoista. Hankkeen ovat rahoittaneet Itä-Uudenmaan liitto ja Sipoon kunta (vapaaajanjaosto/kulttuuritoimi). Projekti alkoi marraskuussa 2006 ja päättyi kesäkuussa 2007. Projektin on toteuttanut Suunnittelukeskus Oy yhteistyössä PM Dialog Ky Kb: n kanssa Sipoon kunnan toimeksiannosta. Työn valmistumista on ohjannut ohjausryhmä, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: - Anne Laitinen, kulttuurijohtaja, Sipoon kunta, ohjausryhmän puheenjohtaja - Rita Lönnroth, suunnittelija Sipoon kunta - Per-Stefan Nyholm, edunvalvontapäällikkö, Itä-Uudenmaan liitto - Margareta Rintala, matkailu- ja kirjastosihteeri, Sipoon kunta - Pekka Söyrilä, maankäyttöinsinööri, Sipoon kunta - Tom Sundbäck, liikuntatoimenjohtaja, Sipoon kunta Tehdyt syvähaastattelut osoittavat sipoolaisilla yrityksillä ja yhteisöillä olevan halua ja kykyä toimintojensa laajentamiseen ja yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa. Järjestetty seminaari 23. huhtikuuta ja siinä tehdyt ryhmätyöt vahvistivat yksityissektorin kasvuhakuisen tahtotilan ja halun yhdessä kuntasektorin kanssa parantaa yrittämisen olo- 4

suhteita Sipoossa. Kunnan taholta ja suuntaan keskeisenä pidettiin kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämismenettelyn helpottamista ja nopeuttamista. Tärkeänä pidetään myös palvelukeskittymien syntymistä. Työn tekijät haluavat kiittää kaikkia haastatteluihin ja yleisötilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. 0$7.$,/81.(+,77b0,6(172,0,17$<03b5,67g Sipoon saariston ja siihen liittyvän rannikkoalueiden matkailun kehittäminen on tiiviissä yhteydessä matkailun toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Kysynnän trendit ja tarjonnan muutokset vaikuttavat kohdealueeseen. Matkailun toimintaympäristön analyysissa kuvataan matkailukysyntään vaikuttavat trendit sekä kysynnän nykytila. Sipoon saariston matkailun kehittämiseen vaikuttavat oleellisesti myös valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat..hklwwlplvhhqydlnxwwdydwvwudwhjldw o Vesistötuotteet ovat yksi Suomen matkailustrategian mukaisista kärkituoteteemoista. o Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisen yhtenä painopisteenä on saariston matkailupalveluiden kehittäminen. o Saaristoasiain neuvottelukunnan Saaristo-ohjelmassa yhtenä toimenpideesityksenä on saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen ja palvelutyöpaikkojen lisääminen. Strategioiden ja ohjelman keskeinen sisältö on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOXMDYDSDDDMDQWUHQGLWMDNLOSDLOXWLODQQH Matkailu on edelleen yksi maailman nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Luonnon ympäristön muuttumiseen, poliittisiin tekijöihin, demografiseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä kulttuurin muutoksiin perustuvat megatrendit vaikuttavat matkailupalveluiden kysynnän määrään ja laatuun. 1 Yleiset matkailun trendit on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOX,Wl8XGHOODPDDOOD Itä-Uudenmaan sijoittuminen maksullisen yöpymisen sisältämiä kotimaan vapaa-ajan matkojen perusteella 2 : Majoitusliikkeiden (huoneiden/mökkien lkm) kapasiteetti oli Itä-Uudellamaalla vuonna 2006 yhteensä 605 kpl. Itä-Uudellamaalla oli kesämökkejä vuonna 2004 yhteensä 10 511 kpl. Koko Suomessa kesämökkejä oli tuolloin 469 364 kpl. Rekisteröityneitä yöpymisiä Itä-Uudenmaan majoitusliikkeissä kertyi yhteensä noin 148 000 ja yöpymisistä 86 % oli Porvoossa vuonna 2005. Edelliseen vuo- 1 UNWTO World Tourism Organisation 2 Suomalaisten matkailu 2005; Matkailutilasto 2006 5

teen verrattuna yöpymisten määrä Itä-Uudellamaalla on kasvanut valtakunnan tasoa enemmän, yli 6 %. Kaikista maakunnan yöpymisistä 47,8 % on vapaaaikaan liittyviä. Ulkomaalaisten yöpymisiä kertyi noin 33 000. Ulkomaalaisista 20 % tulee Venäjältä, 11 % Ruotsista, 10 % Saksasta ja 7 % Iso-Britanniasta. Hotellihuoneen käyttöaste Itä-Uudellamaalla oli 47,2 % Majoitusliikkeiden kapasiteetti Itä-Uudellamaalla vuoden 2006 alussa jakautui seuraavasti: 0DMRLWXV OLLNNHHW +XRQHHW 9XRWHHHW /LVlYXRWHHW &DUDYDQ SDLNDW Loviisa 3 76 167 22 80 Porvoo 9 470 895 147 58 Sipoo 2 59 158 10 0 \KWHHQVl 0DWNDLOXQNHKLWWlPLVHQWDORXGHOOLVHWYDLNXWXNVHW Matkailun kehittäminen saa aikaan kahdenlaisia taloudellisia vaikutuksia. Suunniteltujen investointien realisoituessa syntyy työllisyysvaikutuksia ja toisaalta matkailukysynnän kasvaessa matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden rahankäytöstä syntyy tulo- ja työllisyysvaikutuksia alueen yrityksille ja edelleen verotuloja kunnalle. Investointien taloudelliset vaikutukset Investointien työllisyysvaikutukset voidaan arvioida Tilastokeskuksen alueellisten panos-tuotos taulukoiden avulla (työ-panos ja työpanoskertoimet vuonna 2004). Panos-tuotostaulukot kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöä. Investointihankkeet ovat pääosin rakennushankkeita. Yhden miljoonan euron panostus rakentamiseen merkitsee 15 henkilötyövuoden työllisyyttä kaikilla toimialoilla. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat 8 htv ja välilliset 7 htv. Välittömät työllisyysvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen. Välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat muille toimialoille, esimerkiksi rakentamisessa työllisyysvaikutukset kohdistuvat myös liikenteeseen, kauppaan, rahoitustoimintaan jne. Osa tästä työllisyysvaikutuksesta jää Sipoon alueelle, mutta osa kohdistuu muualle Suomeen. Matkailukysynnän tulo- ja työllisyysvaikutukset Kehittämistoimien aikaansaama kysynnän kasvu voidaan mitata matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja asiakkaat ostavat. Välilliset vaikutukset puolestaan syntyvät, kun asiakkaiden kysyntää tyydyttävät yritykset (mm. majoitusliikkeet, ravintolat, vähittäiskaupat) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailun kokonaishyöty Itä- Uudellamaalla oli noin 158 miljoonaa euroa. 6

.RNRPDDNXQWD 3RUYRRQVHXWXLOPDQ3RUYRRWD Kokonaismatkailutulo 118 000 000 29 000 000 Palkkatulovaikutus 34 000 000 8 600 000 Verotulovaikutus 6 000 000 1 600 000 0DWNDLOXQNRNRQDLVK\ W\ Matkailun työpaikat 1 680 420 Saman tutkimuksen mukaan matkailijoiden rahankäyttö Sipoossa oli yhteensä noin 80 ¼MRNDMDNDDQWXLVHXUDavasti. ¼KO YUN Yöpyminen 35 Ravintolat/kahvilat 9 Ohejelmapalvelut 1 Tapahtumat 4 Nähtävyydet 1 Ostokset 27 Muu 2 <KWHHQVl Esimerkkinä vapaa-ajan veneilyn aikaansaamista taloudellisista vaikutuksista on Dragsfjärdin kunnassa tehty selvitys, jossa Taalintehtaan vierassataman osalta on selvitetty veneilijöiden aikaansaamaa taloudellista vaikutusta. Selvityksen mukaan vierassatamassa yöpyneet aikaansaivat yli 160 euron kulutuksen lisäyksen. Syntyneet työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 8 työpaikkaa. 7

6,32210$7.$,/811<.<7,/$±$1$/<<6, 6LSRRQYlHVW MDYDSDDDMDQDVXPLQHQ Sipoon kunnan väkimäärä oli vuonna 2006 yhteensä 19 060, joista saaristo-osien väkimäärä oli 190 henkilöä eli noin 1 % koko kunnan väestöstä. Väestöstä noin 60 % puhuu suomea äidinkielenään ja noin 38 % ruotsia äidinkielenään. Sipoossa asutut, ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja niiden asukasluvut vuonna 2005 olivat seuraavat: Bergarholmen 1 Björkholmen 2 Granö 7 Kamsholmen 8 Komsalö 4 Majholmen 2 Norrkullaholmen 14 Opanholmen 7 Röysö 4 Sandholmen 2 Simsalö 34 Stora Svedjeholmen 7 Söderkullaholmen 4 <KWHHQVl KHQNLO l Tilastokeskuksen Kesämökki-tilaston 3 mukaan Suomessa oli vuoden 2004 lopussa 469 400 vapaa-ajan asuntoa. Tiheintä vapaa-ajan asutus on Etelä-Suomen rannikkokunnissa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vapaa-ajan asukas on vapaa-ajan asunnon omistavaan asuntokuntaan kuuluva henkilö, jonka vapaa-ajan asunto sijaitsee vakituisen asuinkunnan ulkopuolella. Keskimääräisiä tietoja vapaa-ajan asukkaista: Omistavien asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkilöä Yli 35 % omistavista asuntokunnista on kahden aikuisen talouksia 15 % omistavista asuntokunnista on perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia Omistaja on keskimäärin 59-vuotias Alle 40-vuotiaita omistajia on 8 % Vajaa kolmannes on vanhusasuntokuntia Rahankäyttö on keskimäärin 2 600 ¼Y 100 ¼ 4 200 ¼ Vapaa-ajan asuntoa käytetään keskimäärin 72 vrk/v ja ryhmän koko on 2,1 hlöä. Sipoon alueella vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2004 oli seuraava: Kesämökkejä yhteensä 2 093 kpl Ulkokuntalaisten omistamia 1 364 kpl Yhteisöjen omistamia 466 kpl Sipoolaisten omistamia 263 kpl. Sipoossa oli vuonna 2004 ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista 13,8 %. Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lukumäärä oli tuolloin 2 542 4. 3 Tilastokeskus (2005). Kesämökit 2004. 4 Tilastokeskus (2005). Kesämökit 2004 8

Alla on muutamia tilastoja vapaa-ajan asumiseen liittyen valtakunnallisesti 5. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajanasukkaan käyttävät rahaa erilaisiin ostoksiin yli 2 600 euroa mökkikunnassaan (valtakunnallinen keskiarvo) Kesäaika ja erityisesti heinäkuun on suosituin mökkeilykuukausi. 5 Saaristoasianneuvottelukunta 9

6DDULVWROLLNHQQH Valtio on vuosittain myöntänyt avustusta Sipoon alueen yhteysalusliikenteelle. Sipoon kunta ostaa kuljetuspalveluja yrittäjältä, joka hoitaa kunnan tukemat yleiset kuljetukset kelirikon aikana ja koulukuljetukset. Näiden osalta matkustajamäärä oli 2 975 vuonna 2005 ja 1585 vuonna 2006. Sipoon käyntisatamat ovat: Högsholmsören Kaunissaari Gumbostrand Karhusaari Storören 10

1\N\LQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon matkailun palvelutarjonta liittyy kulttuuriin, luontoon ja aktiviteetteihin. Alla on esitelty Sipoon palvelutarjontaa saaristossa ja siihen liittyvillä rannikkoalueilla. 6LSRRQQlKWlY\\NVLlRYDWPP Sibbesborgin muinaislinnoituksen ympärille rakennettujen vallien jäännöksiä on vielä jäljellä. Sibbesborgin alueen omistaa Sibbo Hembygdsforskningsförening rf. Kotiseutumuseo Sibbesgården sijaitsee Gesterbyssä, joka on yksi Sipoon vanhimmista kylistä. Museoalueella on useita vanhoja rakennuksia, jotka antavat kuvan entisaikojen elämästä Sipoossa. Massbyn koulumuseo on Massbyn entisessä kansakoulussa Etelä-Sipoossa. Museossa on yksi luokkahuone sisustettu vanhanajan tyyliin: pulpetteja, kateederi, urkuharmoni, puolapuut, kaappeja ym. Östersundomin kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin vielä käytössä oleviin puukirkkoihin. Kappeli rakennettiin todennäköisesti 1600-luvun lopussa. Sipoon matkailuoppaat järjestävät opastettuja kierroksia ja kiertoajeluja Sipoon nähtävyyksiin. 6LSRRQNXOWWXXULMDPXLWDWDSDKWXPLDRYDW Kalkkiranta Jazz Kalkkitehtaalla. Söderkullan kartanon ulkoilmanäyttämöllä esitetään kesäteatteria ja järjestetään muita tapahtumia. Kalkkirannan Kievarin Offshore Race- kilpavenetapahtuma kesäkuussa, järjestäjänä Porvoon Moottorivenekerho. Tapahtumassa ajetaan kaikki Suomessa ajettavat offshore luokat sekä jokamies- ja V50 luokka. Kitönajot heinäkuussa. 6LSRROODRQXONRLOXMDYLUNLVW\VDOXHLWDVHXUDDYDVWL Pilvijärvi on kunnan omistama uimaranta-alue Keski-Sipoossa. Alueella on mm. pöytiä ja penkkejä, grillipaikka, keinuja, laitureita, pukukoppeja ja käymälöitä. Kahvitupa toimii alueella kesäisin. Kunnan omistamat ulkoilualueet saaristossa ovat Abbor-, Furu- ja Östholmen, Vilstrand Söderkullalandetilla, Möholmen ja Bastuholmen sekä alue Norrkullalandetilla. Valaistuja kuntoratoja ja/tai merkittyjä kuntopolkuja on Söderkullassa ja Spjutsundissa 7DLGHMDNlVLW\ P\\QWLlVHNlQl\WWHO\LWlWDUMRDYDW Blå Vargen, Krabbvägen 8 B Itäsalmessa Kulttuuripaja Lill-Bengts Torken, konsertti- ja näyttelytila, Käsitöiden myyntiä Simsalön koululla kesäisin Taontapaja Taika Itäsalmessa, Östersundomin kartanon vanhassa pajarakennuksessa. 11

$NWLYLWHHWWLMDYHQHNXOMHWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW Seasong Travels Oy järjestää sightseeing- ja tilausristeilyjä Sipoon saaristossa m/s Seasong laivalla. Laiva on rekisteröity 80 henkilölle. Päivä- ja iltaristeilyjä järjestetään aikataulun mukaan, tilausristeilyillä on mahdollisuus myös ruokailla. Granö Sjötransport, venematkoja ja -kuljetuspalveluita Sipoon saaristoon P-G Strand, venetaxi Sipoon saaristossa X-rent yritys vuokraa veneitä ja muuta kalustoa. Kalusto koostuu Buster- ja Marinopulpettiveneistä, sekä Vihe-venetrailereista. X-rent toimii Suur-Helsingin ja Itä- Uudenmaan alueella, toimipaikkana Kalkkiranta. Nevas Golf Nevas Mönkijäpark Oy, 150 ha kokoinen mönkijäpuisto Nevaksen kartanon läheisyydessä. 0XLWDPDWNDLOXXQOLLWW\YLlSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Bertas Bad, pienoiskylpylä, yritys- ja juhlatilaisuudet Elämyspaja Tulus, elämys- ja retkeilypalveluja Kikkapakka, elämys-, kokous- ja retkipalveluja Majvik Gårdsbutik, biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita Kimmo af Ursin Oy, pöllösafari Augur Kalastuspalvelu Oy, Erik Herlevi Bengt ja Harriet Lindström, Simsalö, tuoreen ja savustetun kalan myynti sekä ruoka- ja juhlapalvelu. 0DMRLWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW B&B Nature ja B&B Bluemoon mökkimajoitustoiminta, Juhlamenot Oy Lill-Bengts B & B Nykullan mökkimajoitustoiminta, Harriet ja Reijo Nurmi Kesäkoti Kallioniemi, Lomakotien Liitto ry Sopukka, Ensi- ja turvakotien liitto Kuntokallion kurssikeskus, Vantaan seurakunnat 5XRNDMDUDYLQWRODSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Neste Motorest Sipoonlahti Café Lilla Björn, Itäsalmi Café Storören, Storörenin venesatama, Itäsalmi Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi Kalkkirannan Kievari, Kalkkiranta Ravintola Bark, Söderkulla Ravintola Nevas, Söderkulla Söderkullan kartano, Söderkulla 12

.LRVNLSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Gumbon kioski / Gumbo kiosk Gumbostrand Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi R-kioski Söderkullassa 6LSRRQSlLYLWWlLVWDYDUDP\\PlO LWlRYDW K-Supermarket, Söderkulla Sale Box, Box Sale Kallbäck, Söderkulla Siwa, Itäsalmi Winberg & Winberg, Itäsalmi Winberg & Winberg, Kauppalaiva Christina Market Vesterskog 6LSRRQVDDULVWRVVDVDDULVWRMlWHSLVWHHWVLMDLWVHYDW Storören Gumbostrand Kalkstrand Spjutsund.XYD6LSRRQVDDULVWRQSDOYHOXWDUMRQWDD 13

6,32210$7.$,/81.(+,77b0,668811,7(/0$ Sipoon matkailun kehittämissuunnitelma sisältää kehittämisen vision, tavoitteet ja toimenpiteet. 1HOLNHQWWlDQDO\\VL Kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia arvioidaan oheisen nelikenttä-analyysin avulla, joka perustuu alueen toimijoille tehtyihin haastatteluihin. 1\N\LVHWYDKYXXGHW 6LMDLQWLOlKHOOlSllNDXSXQNLVHXWXDMD NDQVDLQYlOLVWlOHQWRNHQWWll Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue /XRQWRMDVDDULVWR Erottuu saaristomerestä maaseutumaisen kulttuurimaiseman vuoksi. Saaristo on Suomen helmi.xowwxxul Vanhat kulttuurialueet, ainutlaatuisia kyläkokonaisuuksia eri aikakausilta, vahvat perinteet, käsityöläiset, ammattikalastajat, sipoolaiset, huvilaomistajat ja huvilakulttuuri,qiudvwuxnwxxul Olemassa oleva infrastruktuuri helpottaa toiminnan aloittamista Sipoon sisäväylä 9LUNLVW\VDOXHHW Vapaa-ajan merkityksen kasvaessa tarjoaa helpon vaihtoehdon +DUUDVWXVPDKGROOLVXXGHW Kalastus, melonta, veneily, metsästys, retkiluistelu 1\N\LVHWKHLNNRXGHW,QIUDVWUXNWXXUL Uimaranta puuttuu, parkkipaikkoja vähän, palveluvarustus/-tarjonta ei ole riittävä, rantautumispaikat, saarisatama (Simsalö, Norrkulla), laiturit (risteily- ja tilausliikenne) Storören, Gumbostrand, Kalkstrand, täyden palvelun satamat 1lNHP\VHURWHULRVDSXROWHQYlOLOOl Virkistyskäyttö, maa- ja vesialueiden omistajat, yrittäjät, kunta, asukkaat, kesäasukkaat. Haluttomuus suunnitteluun, mitään ei tapahdu Byrokratia 6LMDLQWL Sipoo on liian lähellä, toisaalta sijainti syrjässä veneilyreiteiltä (mereltä) Sipoon kuntakeskus ei ole meren ääressä 0DDQNl\WW Maa-alueiden hintataso on korkea, kaavoitusprosessi on hidas, rannat rakennettu, vapaita rantoja vähän 3DOYHOXW Vain vähän kaupallisia palveluita /LLNHQQH\KWH\GHW Yhteydet mantereella ja saariin. Vain oman veneen omistaja pystyy vapaammin liikkumaan saaristossa 6DDULVWRPDWNDLOXQVHVRQNLYDLKWHOXW Kesällä Sipoon saariston väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten myötä ja palvelu-, pysäköinti ym. tarpeet kasvavat olennaisesti 14

7XOHYDLVXXGHQPDKGROOLVXXGHW.\V\QWlNDVYDDWDUYLWDDQOLVllSDOYHOXMD Tarvitaan yrittäjiä: majoitus, elämys, ohjelmapalvelu, vuokraus, kuljetus, huvila- ja veneilypalvelut /LVllYHWRYRLPDLVLDNRKWHLWDMDWDSDKWX PLD Tuotekehitystä, investointeja, markkinointia <KWHLVW\ Porvoo, Helsinki, kunta/yritykset/yhteisöt Kaikki matkailuun liittyvät toimijat mukaan yritykset, kunta, asukkaat - maankäyttö 9DSDDDMDQDVXNNDDW Luo uusia ansaintamahdollisuuksia sipoolaisille, käyttävät entistä enemmän palveluita 7RLPLQWRMHQNHVNLWW\PLQHQ Palvelu- ja matkailukeskittymät, maankäytön suunnittelun mahdollisuudet 6DDULVWRNOXVWHULDMDWWHOX Huolto, rakennus, vartiointi jne. so. palveluklusteri 7DVDSDLQRLQHQNHVWlYlQNHKLW\NVHQPX NDLQHQNHKLWWlPLQHQ Ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma 7XOHYDLVXXGHQKDDVWHHW 6DDULVWRODLVXXGHQMDNXOWWXXULQVlLO\W WlPLQHQ Sisältö, aitous, vetovoima <ULWWlM\\GHQWRLPLQWD\PSlULVW Toimintaympäristön luominen ja kehittäminen 9XRVDDUHQVDWDPD Vaikutukset mielikuviin, matkailuun ja virkistykseen <PSlULVW QOLNDDQWXPLQHQ Sinilevä Öljykatastrofi <OLNXRUPLWWXPLQHQ Vapaa-ajanrakentaminen, luonto $VXNDVPllUlQNDVYX Palvelut, virkistyskohteet, kunnalliset palvelut 9LVLR Visio kuvaa eri sidosryhmien ja toimijoiden yhteisen tahtotilan eli sen mitä halutaan olla tulevaisuudessa. Visio onpitkäaikainen, haastava päämäärä, jota kohti vuosi vuodelta kuljetaan. Vision määrittämisessä tulee huomioida toimintaympäristö ja ennakoidut muutokset siinä, lähtökohdat, markkina- ja kilpailutilanne. 15

Visio voidaan purkaa edelleen tavoitteiksi ja jotta tavoitteisiin päästään määritellään toimenpideohjelma, joka voi sisältää investointeja, tuote- tai muuta kehittämistä. 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD 7DYRLWWHHW Strategiset tavoitteet Palveluiden laatu ja monipuolisuus, saavutettavuus sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen kehittämisessä luovat korkealaatuisen matkailu- ja virkistysalueen. Saariston liikenteellinen saavutettavuus on parantunut lisääntyneiden liikenneyhteyksien ja liikenneinfrastruktuurin kehittymisen myötä. Liikenteellinen kehittäminen on taloudellisesti ja ekologisesti mielekästä kasvavan kysynnän ja Sipoon asukasmäärän ansiosta. Sipoon saariston palvelut ovat myös kaupallisesti helposti saavutettavissa, koska palvelutarjonta on esillä valikoiduissa sähköisissä jakeluteissä. Sipoon saariston kehittämisessä on tehty toimenpiteitä painopistealueiden osalta, joissa on huomioitu sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset reunaehdot. Alueelle on syntynyt palvelukeskittymiä, joissa toimivat yritykset ja muut toimijat tarjoavat laadukkaita palveluita alueen väestölle ja matkailijoille vuoden eri aikoina. Alueen palvelutarjonta, yritykset ja toimijat ovat verkottuneet sekä muun Sipoon, Porvoon ja pääkaupunkiseudun matkailutarjonnan kanssa. Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden sisäisiä asiakkaita ovat kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat. Ulkoisia asiakkaita ovat asiakasryhmät, joissa panostetaan laatuun, ei määrään (ei massamatkailua). Alueen elinkeinolla on hyvät toimintaolosuhteet. Konkreettiset tavoitteet Sipoon saariston kehittämiseen osoitetaan riittävästi resursseja varaamalla taloudellisia varoja (hankerahaa) Matkailun (sis. vapaa-ajan asuminen) huomioiminen kunnan elinkeinoohjelmissa ja suunnitelmissa Saaristoklusterin/-foorumin muodostaminen (vapaa-ajan asuminen, maanomistajat, kuntalaiset, elinkeino) Sipoossa on riittävästi laadukasta koti- ja vierassatamakapasiteettia oheispalveluineen ja toimintoineen Virkistysalueiden osalta on varauduttu kasvavan kysynnän vaikutuksiin mm. palveluvarustusten osalta Majoituspalvelutarjonta lisääntyy monipuolisesti Saaristolaiskulttuurin esille tuominen ja vaaliminen Ohjelmapalvelu- ja risteilytarjonnan monipuolistaminen Verkostoitumisen kehittäminen palvelukokonaisuuksien luomiseksi 16

Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen markkinointiyhteistyön käynnistäminen alueorganisaation kanssa (sis. www-sivut). 6WUDWHJLDWWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLVHNVL Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee valita strategiat, jotka auttavat suuntaamaan toimintaa ja kohdentamaan resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisiä strategioita ovat: 5HVXUVRLQWL - Omat resurssit - Ulkoiset resurssit Kehittämisen tueksi tulee osoittaa sekä henkisiä, että taloudellisia resursseja. Eli tarvitaan työpanoksia ja rahaa. Kunnan tulee osoittaa omia resursseja toimintaan, mutta on myös mahdollista hankkeistaa toiminta ja hakea rahoitusta mahdollisesti esim. Central Baltic ohjelmasta. 7RLPLQWDHGHOO\W\VWHQOXRPLQHQ - Sipoon saaristoklusterin määrittäminen Sipoon saaristolle ja rannikkoseudulle tulee määrittää klusteri, joka on laaja-alaisempi kuin pelkästään matkailu- ja vapaa-aika. Klusterin avulla voidaan osoittaa kehittämisen hyöty yritystoiminnassa ja kuntataloudessa esim. kuntalaisille, kunnan päättäjille ja virkamiesjohdolle. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämistoimilla on vaikutuksia esim. vähittäiskaupan ja rakentamisen sektoreille. 3DLQRSLVWHLGHQYDOLQWD - Priorisointi (vaikuttavuus, lumipalloefekti ) - Isot asiat / Yritystason asiat. Kehittämisen painopisteet tulee valita, koska kaikkia toimenpiteitä ei voida käynnistää samalla kertaa. Hankkeet, joilla on suuri vaikuttavuus ja jotka mahdollisesti saavat aikaan lumipalloefektin tulee priorisoida. On huomattava, että on olemassa isoja toimintaympäristöön liittyviä asioita, joissa kunnalla on suuri rooli, mutta myös pienempiä yritystason asioita, joissa kunnan rooli on tukeva. 17

Kehittämisen painopisteillä pyritään luomaan portti tai gateway saaristoon ja toisaalta kehittämään saaristokohde, joka pystyy hallitusti palvelemaan suuriakin asiakasmääriä. Sipoon asukasmäärän kasvaessa tulee olla valmius pitkällä tähtäimellä kehittää useampikin portteja hyvin liikenneyhteyksien päähän. Kuten Storörenin koko alue, Spjutsund, Kalkstrand. Kehittämisen kohteita ovat myös saavutettavuuden parantaminen sekä palvelutarjonnan ja yhteistyön kehittäminen. Saavutettavuuden parantaminen koskee liikenneyhteyksiä sekä pysäköinti- ja laituripaikkoja. Palvelutarjonnan kehittäminen on esisijaisesti yritystason toimintaa. Yhteistyön kehittäminen koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Sipoossa, naapurikaupungeissa ja koko maakunnassa..(+,77b0,672,0(13,7((7 Raportissa on esitetty kehittämistoimenpiteitä, jotka on jaettu toimintaympäristön luomiseen, investointeihin ja tuotekehitykseen sekä yhteistyöhön ja markkinointiin. Kehittämisen fyysiset kehittämiskohteet on kuvattu liitteenä 3 olevassa kartassa. 72,0,17$<03b5,67g1/820,1(1 6DDULVWRQNHKLWWlPLVKDQNH Perustelut Sipoon saariston kehittämiseen tulee osoittaa resursseja esimerkiksi kaksivuotisen hankkeen avulla, koska tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista työtä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää Sipoon saaristoa ja rannikkoseutua elinvoimaisena toimintaympäristönä niin asukkaille kuin yrityksillekin. Kehittämishankkeeseen tulee palkata osaava projektipäällikkö, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja on eri osapuolten hyväksymä. Projektipäällikkö toimii saariston edunvalvojana paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin päin. Projektipäällikön tehtäviä ovat mm. - Saaristoklusterin käynnistäminen ja koordinointi - Saariston kehittämistoiminnan hankkeistaminen ja aktivointi - Yhteistyön koordinointi maanomistajien, kunnan ja yritysten välillä - Hankkia rahoitusta sekä houkutella kaupallisia investointeja saariston kehittämiseksi - Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus. Kustannusarvio Vastaavan tyyppisten hankkeiden kustannusarviot ovat noin 160 000 200 000 euroa. Rahoituslähteinä EU, valtio, maakunta, kunta ja yksityiset. Itä-Uudenmaan liiton saariston kehittämisraha on yksi mahdollinen rahoituslähde. Aikataulu Esimerkiksi Central Baltic- hankkeen hakuaika alkanee syksyllä 2007, jolloin hanketoiminta voisi alkaa alkuvuodesta 2008. Hankkeen alustava kesto on kaksi vuotta. 18

$OXHHOOLVHWNRNRQDLVVXXQQLWHOPDW Perustelut: Kysyntäpaine vapaa-ajanpalveluja kohtaan sekä saaristossa että rannikkoalueilla kasvaa. On todennäköistä, että venepaikkoja ja palveluita tarvitaan huomattavasti lisää tulevina vuosina. Lisäksi muiden palveluiden ja toimintojen toiminnalliset ja maankäytölliset konseptit tulee laatia tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Matkailukeskuksissa ja keskittymissä on yleistynyt Master Planien laadinta. Master Planissa linjataan alueen tulevaisuus suunnitelmallinen ja järkevä kehitys varmistaen. Lisäksi määritellään kehittämisen tavoitteet sekä konkreettinen toimenpideohjelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Master Plan toimii myös markkinointivälineenä sijoittajille ja toimijoille. Master Plan tulee laatia ensimmäisessä vaiheessa Storörenin alueella, koska sinne kohdistuu suurin kysyntäpaine. Seuraavissa vaiheissa suunnitelmat laaditaan Kalkstrandiin ja Spjutsundiin. Kustannusarvio Kokonaissuunnitelman kustannusarvio kohteesta ja suunnitelman sisällöstä sekä laajuudesta riippuen on noin 30 000 50 000 euroa. Useamman suunnitelman laatiminen yhtä aikaa luo synergiaa ja luo kustannussäästöjä. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa kannustetaan matkailukeskittymien suunnitelmalliseen kehittämiseen. Esimerkkikohteissa suunnitelmia on rahoitettu mm. TE-keskusten myöntämillä toimintaympäristötuilla. Aikataulu Rahoituksen varmistuttua. I vaihe: Storörenin Master Plan II vaihe: Kalkstrandin Master Plan III vaihe: Spjutsundin Master Plan 1RUUNXOODODQGHWLQNHKLWWlPLVVXXQQLWHOPD Perustelut: Sipoon saaristo tarvitsee vetovoimaisen vierailukohteen, jonka kantokyky riittää isompien asiakasmäärien vastaanottoon. Norrkullalandetiin on viriämässä yritystoimintaa ja kunta on alueella merkittävä maanomistaja. Suunnitellun yritystoiminnan lisäksi alueelle voi sijoittua myös muita toimintoja. Kohteen suunnittelussa tulee erityisesti huomioida saaristoluonnon ominaispiirteet ja niiden vaikutus uusien toimintojen mitoitukseen. Kustannusarvio Kehittämissuunnitelman kustannusarvio on noin 30 000 40 000 euroa. Alueen suunnittelu palvelee suoraan myös alueen yrityksiä, jolloin rahoitukseen tulee saada myös yritysrahoitusta. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. 19

6LSRRQODKWL Perustelut: Sipoonlahden alue on saavutettavuudeltaan Suomen paras portti saaristoon matkailijoiden näkökulmasta. Sijainti Turku-Pietari moottoritien varrella pääkaupunkiseudun läheisyydessä on ylivertainen. Myös olemassa olevat liikenneratkaisut (moottoritien liittymä, palveluasema, yhteydet Sipoon tieverkkoon) sekä saavutettavuus meriteitse mahdollistavat toiminnan jopa laajamittaisen kehittämisen. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan luoda vetovoimainen alue erityyppisten sijoittajien ja operaattoreiden näkökulmasta. Alue sopisi mm. Saaristokeskuksen ja/tai hotellin/kylpylän sijaintipaikaksi. Suurimittakaavaisella toiminnalla on kerrannaisvaikutuksia ympäristön palveluelinkeinolle. Ympäristöön voi sijoittua lisäksi edellä mainittua toimintaa tukevia ja hyödyntäviä yrityksiä/palveluita. Kustannusarvio: Ideasuunnitelma, toteutettavuussuunnitelma, kustannusarvio 20 000 30 000 euroa. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. Tavoitteena on, että kokonaissuunnitelman maankäyttöosiolla voitaisiin ohjata yksityiskohtaisempaa juridista maankäytön suunnittelua.,19(672,11,7-$7827(.(+,7<6 6DDYXWHWWDYXXGHQSDUDQWDPLQHQ Ensisijaisia konkreettisia investointeja vaativia toimenpiteitä on saavutettavuuden parantaminen, joihin luetaan satamatoimintojen kehittäminen ja pysäköintimahdollisuuksien parantaminen. Kehittäminen kannattaa keskittää olemassa olevien kohteiden laajentamiseen ja laadun parantamiseen. Haastatteluissa ja yleisötilaisuudessa esitettyjä kehittämiskohteita ovat Kalkstrand, Kallbäck, Söderkulla, Sipoonlahti, Spjutsund, Storören ja Eriksnäs, joista erityisiksi kehittämiskohteiksi on osoitettu Storören, Kalkstrand, Spjutsund ja Sipoonlahti. Sekä laituri- että pysäköintikapasiteetin osalta kehittämistarve on huomattava. 3DOYHOXWDUMRQQDQNHKLWWlPLQHQ Palvelutarjontaa tulee kehittää laadullisesti ja määrällisesti. Palvelutarjonnan kehittämisvastuu on ensisijaisesti yrityksillä, mutta julkisten virkistyspalveluiden osalta kehittämisvastuu on kunnalla. Virkistystarjonta Nykyisen ja tulevaisuudessa kasvavan kuntalaisten määrän tarpeisiin tulee varata riittävästi virkistysalueita. Ongelmana on esiin noussut yleisen uimarannan tarve, joka sijaitsisi meren rannalla. Lisäksi tulee ylläpitää ja kehittää muita yleisiä palveluja, kuten reitistöjä, nuotiopaikkoja, rantautumispaikkoja, käymälöitä jne. Ohjaamalla kysyntää hyvätasoisiin, laadukkaisiin ja helposti saavutettaviin kohteisiin, vähennetään negatiivisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, esim. luonnon kuluminen ja roskaantuminen, saariston vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden yksityisyys. 20