Suomeen muuttavan työntekijän ja hänen perheenjäsentensä oikeus Suomen sosiaaliturvaan Mari Kauranen/Kelan kansainvälisten asioiden keskus 18.5.2017/Käytännön tietoa kansainväliseen rekrytointiin
Suomeen muutto Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Jos asumisedellytys ei täyty maahan tullessa, vaan myöhemmin, sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä edellytyksen täyttymisestä lukien. Suomessa oleskelun pitää olla laillista. Tästä syystä 3. maan kansalainen tarvitsee voimassa olevan oleskeluluvan, jotta hän voi ylipäätään päästä Suomen sosiaaliturvaan ja säilyä vakuutettuna EU/ETA-maan tai Sveitsin kansalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, mikäli oleskelu kestää yli 3 kk Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen 2
Vakinaista Suomeen muuttoa osoittavia seikkoja Työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten Jo toteutunut yhden vuoden oleskelu Suomessa A-oleskelulupa (esim. pakolainen, paluumuuttaja) P-oleskelulupa (pysyvä lupa) Vakinaisesti Suomessa asuvan perheenjäsen Suomeen vakinaisesti palaava suomalainen tai aiemmin Suomessa vakinaisesti asunut ulkomaan kansalainen Kotikunta (vakinainen osoite) Suomessa EU-kansalainen on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa 3
Hakemus Kelaan Suomen sosiaaliturvaan pääsemiseksi Hakemuksen voi tehdä verkossa, www.kela.fi/asiointipalvelut Vaihtoehtoisesti voi tulostaa ja täyttää paperihakemuksen Muutto Suomeen (Y77) Ala-ikäiset lapset voi ilmoittaa huoltajan hakemuksessa Täysi-ikäinen henkilö täyttää oman hakemuksen Hakemus postitetaan osoitteeseen: Kela, PL 10, 00056 KELA tai sen voi toimittaa Kelan toimistoon, esim. In To Finland palvelupisteeseen (Salomonkatu 17, A-porras, 2. kerros) Mikäli kyseessä on jatkohakemus, uusi työsopimus riittää + oma vapaamuotoinen selvitys tilanteesta Kela antaa asiassa kirjallisen päätöksen, josta on valitusoikeus 4
Työhön Suomeen Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen Suomessa tehtävää työtä varten solminutta voidaan pitää lähtömaasta riippumatta Suomessa asuvana, jos työnteko on todellista ja säännöllistä ja hänen voidaan olosuhteet kokonaisuudessaan huomioiden katsoa muuttaneen Suomeen asumaan. Mikäli asumisedellytys ei täyty, voidaan myös vakuuttaa ainoastaan työskentelyn perusteella (ks. seuraava dia) Huom! Toisesta EU-lainsäädäntöä soveltavasta maasta lähetetty työntekijä säilyy lähtömaan sosiaaliturvassa (todistus A1) 5
Työhön Suomeen, ei vakinainen muutto Suomeen Työntekijä, joka on solminut yli 4 kuukauden työsopimuksen työssäoloehdon täyttävästä työstä, kuuluu työskentelynsä ajan sekä soveltamisalalain että sairausvakuutus- ja työttömyysturvalakien piiriin Oikeus mm. julkiseen terveydenhoitoon, lapsilisään, kotihoidon tukeen, asumistukeen, äitiysavustukseen EU-maasta tuleva voi exportoida perhe-etuudet 3. maasta tuleva ei voi exportoida perhe-etuuksia ja hänellä tulee olla lupa työskennellä 6 kuukauden ajan, jotta oikeus etuuksiin syntyisi Koskee EU-maasta tulevaa työntekijää ja YEL-vakuutettua yrittäjää, sekä 3. maasta tulevaa työntekijää 6
Työhön Suomeen Vastaavassa tilanteessa muu kuin edellä mainittu työntekijä (esim. 3. maasta tuleva kausityöntekijä) vakuutetaan työskentelyn ajan ainoastaan sairausvakuutus- ja työttömyysturvalakien mukaan Alle 4 kuukauden työsuhteen (tai jos työ ei täytä työssäoloehtoa) perusteella lähtömaasta riippumatta henkilö vakuutetaan työttömyysturvalain mukaan ja hän on työeläkevakuutettuna. Työntekijällä on aina myös oikeus julkiseen terveydenhuoltoon, kuten myös EU-maasta tulevan työntekijän perheenjäsenillä (Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin). Työssäoloehto: Työtunnit vähintään 18 h/viikko ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Mikäli työehtosopimusta ei ole, palkan tulee olla vähintään 1187 /kk (v. 2017). 7
Työhön Suomeen Kansainvälisen järjestön palvelukseen Järjestöillä on usein oma sosiaaliturvajärjestelmänsä, jonka piiriin henkilöstö perheenjäsenineen kuuluu. Suomessa toimivat mm. ECHA, Wider, HELCOM Suomeen kv-järjestön palvelukseen tuleva ulkomaan kansalainen ei voi vakuuttua Suomessa. Jo asuvan statuksen Suomessa saanut ulkomaan kansalainen, joka aloittaa työn Suomessa toimivassa kv-järjestössä, menettää sosiaaliturvaoikeutensa Poikkeuksena pohjoismaiset instituutit, joiden työntekijät vakuuttuvat työskentelymaassa Perheenjäsen voivat päästä sosiaaliturvan piiriin oman työskentelynsä perusteella 8
Työhön Suomeen Lähetetty työntekijä Toisesta EU-lainsäädäntöä soveltavasta maasta lähetetty työntekijä ei pääse Suomen sosiaaliturvaan. Hänellä tulee olla lähtövaltion myöntämä lainvalintatodistus A1. Sosiaaliturvasopimusmaasta Suomeen lähetettyä työntekijää ei vakuuteta Suomessa sopimuksen kattamilta osin. Muutoin ns. normaali työntekijätilanne. 3. maasta lähetetyn työntekijän vakuuttaminen määräytyy samalla tavoin kuin suomalaisella sopimuksella työskentelevän 9
10 Perheenjäsenen sosiaaliturva
Perheenjäsenen määritelmä, ym. Aviopuoliso ja oma tai puolison alle 18-vuotias lapsi Aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssa Suomessa asuva on solminut rekisteröidyn parisuhteen sekä eri sukupuolta oleva avopuoliso, jos puolisot jatkuvasti elävät avioliiton omaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa eli käytännössä avoliitto on kestänyt kuusi kuukautta. Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1.3.2017. Perheenjäsen voi päästä Suomessa asumisen perusteella Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tällöin edellytetään, että Suomessa vakinaisesti asuvaan päähenkilöön sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä vakinaisen Suomessa asumisen perusteella 11
Perheenjäsenen sosiaaliturva Mikäli työntekijä on vakuutettuna Suomessa ainoastaan työskentelyn perusteella, eli ei asumisen perusteella, ei myöskään Suomeen muuttavaa perheenjäsentä voida vakuuttaa maassa asuvana. Perheenjäsen voivat päästä sosiaaliturvan piiriin oman työskentelynsä perusteella Lapsi voi päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos toinen vanhemmista asuu vakinaisesti Suomessa, vaikka toinen vanhempi kuuluisi vielä Suomeen muutettaessa lähtömaan sosiaaliturvaan. 12
13 A1-todistus toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä: lähetetty työntekijä/kahdessa tai useammassa maassa työskentelevä työntekijä
A1-todistus Kenellä voi olla A1-todistus? Lähetetty työntekijä Lähetetty yrittäjä Useassa maassa työskentelevät Työntekijänä ja/tai yrittäjänä ja/tai virkamiehenä Virkamies Merenkulkija Lentohenkilökunnan jäsen Lisätietoja Suomessa: www.etk.fi 14
Lähetetyn työntekijän A1-todistus Lähetetty työntekijä työskentelee tilapäisesti toisessa maassa lähtövaltiossa toimivan työnantajansa lukuun Työ voi tapahtua ns. vastaanottavan yrityksen tiloissa tai palkanmaksu tapahtua tästä yrityksestä Lähettämisen edellytysten täyttyessä lähtövaltion sosiaaliturvaviranomainen myöntää A1-todistuksen Jos edellytykset eivät täyty --> vakuuttaminen työskentelymaassa 15
A1-todistuksen merkitys Osoittaa, että henkilöön sovelletaan todistuksen antaneen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä Kertoo työnantajille, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Maksut kyseisen maan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti Vapauttaa työntekijän/työnantajan muun maan sosiaalivakuutusmaksuista A1-todistus on sitova Sitoo työnantajia ja muita jäsenmaita niin kauan, kun lähtömaa ei ole peruuttanut sitä 16
A1-todistus lähtömaasta Jos henkilöllä on voimassa oleva lähetetyn työntekijän/yrittäjän A1- todistus jostain toisesta EU-maasta, hänestä ei makseta työeläke- tai muita sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen A1-todistus osoittaa työntekijän kuuluvan todistuksen myöntäneen valtion sosiaaliturvan piiriin A1-todistus haetaan yhdessä työnantajan kanssa siitä maasta, josta työntekijä lähetetään Suomeen työskentelemään Mikäli työtä tehdään kahdessa tai useammassa maassa, todistusta haetaan asuinmaasta Työntekijällä tulee olla todistus, jotta hän voi esittää sen tarvittaessa työskentelymaan viranomaisille 17
18 Sairaanhoito kv-tilanteissa
Oikeus hoitoon Suomessa Pääsääntö: Jos asiakkaalla on kotikunta, hänellä on oikeus tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla Ei ole merkitystä, onko asiakas Suomessa sairausvakuutettu, minkä maan kansalainen hän on, tai mistä maasta on tullut Suomeen Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti Kenellä tahansa myös kotikunnattomalla henkilöllä on aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään. Oikeus sairaanhoitokorvauksiin Jos henkilö on Suomessa sairausvakuutettu (= hänellä on Kela-kortti), hänellä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin (ml. matkakorvauksiin) asioidessaan yksityisessä terveydenhuollossa tai apteekissa 19
EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen työhön tuleva Alle 4kk:n työ tai työ ei muuten täytä vakuuttamisen edellytyksiä Kelassa Henkilö katsotaan kuitenkin EU-lainsäädännön mukaiseksi työntekijäksi Suomessa, jos hänen työskentelynsä täyttää työeläkevakuuttamisen edellytykset (voi olla kyse hyvin lyhyestä työskentelystä) Henkilöllä on oikeus työeläkevakuuttamisen ajalla tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin Ei oikeutta sv-korvauksiin, jos ei tule työnteon perusteella sairausvakuutetuksi Oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon Suomen kustannusvastuulla EU-alueella oleskellessa 20
EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen työhön tuleva Suomessa työnteon perusteella vakuutettu työntekijä Työskentely kestää väh. 4 kk ja täyttää työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset Oikeus tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin ja sv-korvauksiin (Kela-kortti) Oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon Suomen kustannusvastuulla EU-alueella oleskellessa Oikeus kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon myös asuinmaassa Suomen kustannusvastuulla 21
Työntekijän perheenjäsen / EU- ja Eta-maat ja Sveitsi EU-lainsäädäntö antaa sairaanhoito-oikeuksia johdetusti työntekijän työelämän ulkopuolella olevalle perheenjäsenelle Asuinvaltio määrittelee, ketä pidetään perheenjäsenenä Kun Suomessa työskentelevä henkilö katsotaan asuvaksi toisessa maassa, myös hänen siellä asuvalla perheenjäsenellään on oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon asuinvaltiossa, tarvitsemaansa sairaanhoitoon Suomessa sekä oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon EU-alueella Suomen kustannusvastuulla 22
Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoitokustannuksista (lähetetyt työntekijät) Jos henkilö lähetettynä työntekijänä Suomessa (yli vuoden komennus), hän on sairausvakuutettu lähtömaassaan. Suomessa työntekijällä kuitenkin on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin julkisessa terveydenhuollossa ei ole merkitystä sillä, onko asiakkaalla kotikunta Suomessa Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun sairaanhoitokorvauksiin Kelasta ( Kela-korvaus ), vaikka ei Kela-korttia Edellä mainittu koskee myös työelämän ulkopuolella olevia perheenjäseniä ja alaikäisiä lapsia, jos he eivät tule vakuutetuiksi Suomessa asumisen perusteella Jos perheenjäsenet pääsevät Suomessa vakinaisesti asuvina Suomen sosiaaliturvaan, vastaa Suomi heidän sairaanhoitonsa kustannuksista. Heille myönnetään Kela-kortti. 23
24 Lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito ja eurooppalainen sairaanhoitokortti
EU-tilanteet: Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämättömäksi sairaanhoidoksi katsotaan sellainen hoito, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon Oleskelumaassa terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion hoidon tarpeellisuudesta Hoito annetaan oleskelumaan lainsäädännön ja hoitokäytännön mukaisesti Hoidon tarpeen on yleensä ilmettävä tilapäisen oleskelun aikana Hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden ja/tai aiemmin todetun sairauden johdosta esim. astma, diabetes, sydämen vajaatoiminta Suomessa eurooppalainen sairaanhoitokortti käy vain julkisessa terveydenhuollossa 25
EU-tilanteet: Lääketieteellisesti välttämätön hoito Kun asiakas saa hoidon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, hän maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin Suomessa asuvat Asiakasmaksu eli hoidosta perittävä omavastuu on maksettava itse Lopuista hoitokustannuksista hoitoa antava maa (Suomi) laskuttaa toimivaltaista valtiota (= maa joka myöntänyt eurooppalaisen sairaanhoitokortin) Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ei saa korvausta sairastumisesta johtuvista kotimaahan paluun matkakustannuksista Matkavakuutus on hyvä olla mukana 26
27 EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevat
EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät EU:n ulkopuolelta Suomeen työntekijöiksi tulevilla henkilöillä voi olla EU-lainsäädännön perusteella oikeus saada Suomessa hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa, vaikka heillä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Tällaisia ovat tilanteet, joissa henkilöön sovelletaan nk. erityisosaaja- ja yhdistelmälupadirektiivejä. Näillä henkilöllä on oikeus käyttää kaikkia julkisen terveydenhuollon palveluja kuntalaisen asiakasmaksulla. Kela ratkaisee tällaiseen henkilöön sovellettavan sosiaaliturvan ja myöntää henkilölle (ja hänen perheenjäsenilleen/ vain erityisosaajadirektiivin tilanteissa) tarvittaessa Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa -asiakirjan. 28
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden perheenjäsenet Jos kolmansista maista tulevat lähetetyn työntekijän perheenjäsenet eivät tule vakuutetuiksi Suomessa asumisen perusteella, ei ole oikeutta Kela-korttiin eikä sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Heillä on oikeus saada vain kiireellinen hoito julkisessa terveydenhuollossa. He maksavat itse hoidon todelliset kustannukset. Jos perheenjäsenellä on kotikunta Suomessa, hänellä on oikeus saada julkisessa terveydenhuollossa palvelut kuntalaisen asiakasmaksulla. Kotikunnasta päättää maistraatti. Jos perheenjäsenet tulevat vakuutetuiksi asumisen perusteella, mutta heillä ei ole kotikuntaa, ei ole oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon. Ainoastaan kiireellinen hoito. 29