Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Samankaltaiset tiedostot
Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Nuorisotakuu määritelmä

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Nuorisotakuu määritelmä

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun määritelmä

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Varhainen havainnointi ja ennakointi

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Julkiset hyvinvointimenot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

LAPLAND Above Ordinary

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Tuuli Riisalo-Mäntynen, KeKohanke. Elisa Lipponen, Kumaja

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

TILASTOKATSAUS 4:2017

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa

Kaakkois-Suomen nuorisotilastoja

Transkriptio:

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com

Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta, työvalmennusta ja ryhmävalmennusta starttivalmennuksen ja etsivän nuorisotyön palveluita tarjoaa yli puolet työpajoista Työpajojen lukumäärä on noin 260, joista 200 saa valtion tukea Starttivalmennus on työpajojen matalimman kynnyksen palvelu Startti tukee nuorta elämän hallinnassa, pajatyöskentelyyn osallistumisessa ja lopulta opiskeluun ja työelämään pääsyssä Joka toinen valtion tukea saavista työpajoista järjestää starttivalmennusta

Työpajapalveluja käyttävien lukumäärä 2015 Nuoria 15 000 (58 %) Aikuisia (yli 29 v) 11 000 (42 %) Yhteensä 26 000 henkilöä - tyypillisin valmentautuja on 21-24 v nuori (moodiluokka) - miesten osuus 61 %, naisten 39 % - 46 % työpajanuorista on suorittanut pelkän peruskoulun - 28 %:lla on ammatillinen koulutus - 6 % työpajanuorista on ylioppilaita

Työpajapalvelujen henkilöstö vuonna 2015 Valtion tukea saavien työpajojen henkilöstö on noin 2100 henkilöä, joista 46 % on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 48 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon Laki jättää koulutusvaatimukset määrittelemättä.

Työpajojen menot vuonna 2015 Valtion tukea saavien 200 työpajan menot ovat 112 M ja kaikkien 260 työpajan menot noin 146 M Keskimääräiset menot ovat 560 000 / työpaja Esimerkkipajan menot nuorta kohti olivat 2500 (Esimerkkinä Joensuun Nuorisoverstas)

Valtion tukea saavien työpajojen ylläpitäjät vuonna 2015 luonnollinen monopoli Säätiö 21 11% Muu 4 2% Järjestö / yhdistys 33 17% Kunnallinen organisaaatio 137 69% Työpajoja ylläpivät organisaatiot vuonna 2015 Lukujen lähde: Työpajatoiminta 2015. OKM, TPY

Starttivalmennuksen ja työpajojen kohde & tavoite

29 -vuotiaiden työn ja opiskelun ulkopuolisuus vuosina 1990-2014 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % ikäluokasta Kouutusaste: Peruskoulu 26 14 11 8 5 43 20 17 12 11 Ammatillinen koulutus Lukio Ylempi korkeakoulu Ammattikorkeakoulu ym.* 1990 2000 2010 2014 Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat. Lukujen lähde: Tilastokeskus, erillisajo. * Opistoaste + alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste

29 vuotiaan työn ja opiskelun ulkopuolella, kun koulutuksena on: Peruskoulu Ammatillinen koulutus 20 % Lukio 17 % Korkeakoulu 12 % 43 % vain peruskoulun suorittaneista Pelkän peruskoulun suorittaneista 23 % (43%-20%) on alhaisen koulutuksen vuoksi työn ulkopuolella

Työssä oleva keskiasteen tutkinnon suorittaneen talous: Yhdessä vuodessa: Koko työuran aikana (32v) Ansio 35 900 (mediaani) 1 148 000 Eläkemaksut 8 400 /v 269 000 Tienestit yhteensä 44 000 /v 1 417 000 Lisäksi kunnilta jää saamatta kunnallisveroja 227 000 / henkilö Alhaisen koulutuksen vuosivaikutus menetettyinä ansioina: 32 200 nuorta yhteensä 1,4 Mrd. /v Starttivalmennuksen ja työpajatoiminnan kustannukset (146 M ) tulevat katetuiksi jo noin 110 nuoren tuloksekkaalla ohjauksella, kun työttömyyden sijaan nuoret kouluttautuvat ja pääsevät töihin. Nuoria (15-29v) on lähes miljoona, heistä arviolta 14-15 % ja 140 000 jää pelkän peruskoulun varaan, joista 23 % ja 32 200 henkilöä tulee olemaan alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella. Vaikka ihmiset vaihtuvat työttömien joukossa, suhteelliset (%) osuudet pysyvät varsin vakaina.

29-vuotiaat pelkän peruskoulun suorittaneet vuosina 1990-2014 sekä arvio vuosille 2020-2030 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % ikäluokasta 18 17 18 14 16 16 15 15 1990 1995 2000 2005 2010 2014 2020 2025 2030 29 -vuotiaat, pelkän peruskoulun suorittaneet 1990-2014 (Tilastokeskus) Vuodet 2020-2030 trendin mukaisia arviolukuja. Vuonna 2016 peruskoulunsa päättävät ovat 29-vuotiaita 13 vuoden kuluttua, vuonna 2029 14

Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan 1990-2013 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 500 000 Keskiaste + 141 000 Alempi korkeakouluaste + 153 000 Kovimmin kilpaillut työmarkkinat Ylempi korkeakouluaste + 179 000 Lukujen lähde: Tilastokeskus. 18-64 -vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 45% Keskiaste 68% Ylempi korkeakoulu 86% Työlliset prosentteina väestöstä 29 -vuotiaiden työllisyysaste 54 % (vuonna 2011) 29-vuotiaiden työllisyysaste 77 % (vuonna 2011) Pitkän koulutuksen vuoksi ikäluokitus (18v-) laskee työllisyysastetta yhden % - yksikön 29 vuotiaisiin verrattuna. Lukujen lähde: Tilastokeskus.