Vuonna 2017 voimaan tulevia lakimuutoksia Liisa Salonen 11.3.2017
Muutosturvan ja työterveyshuollon laajentaminen
Edellytykset Muutosturvan ja työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus laajenee työntekijän irtisanomistilanteessa. Edellytykset: 1. Työntekijä irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteella 2. Työnantajan palveluksessa säännöllisesti vähintään 30 henkeä 3. Palvelussuhde kestänyt vähintään 5 vuotta
Muutosturva - Irtisanotulla työntekijällä on oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. - Valmennuksen arvo - Työntekijän kuukausiansio - Toimipaikan henkilöstön keskimääräinen kuukausiansio - Järjestämisaika: 2 kk:n kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. - Valmennuksen ja koulutuksen hankinnan pääperiaatteet kirjataan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan hyvän sään aikana
Muutosturva - Työnantaja ja henkilöstö voivat sopia muustakin työllistymistä edistävästä järjestelystä (esim. muutosturvaohjelma). - Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös työntekijän hankkiman koulutuksen kustantamisesta. - Koko säännös semidispositiviinen. - TE-toimiston rooli muutosturvan toteuttajana ja työnantajan neuvojana. - Koulutuksen / valmennuksen verokohtelu - Koulutuksen/valmennuksen suhde työttömyysturvaan
Valmennuksen tai koulutuksen laiminlyönti - Työnantaja velvollinen suorittamaan työntekijälle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan määrän - Osittaisessa laiminlyönnissä korvausvelvollisuus rajoittuu vastaamaan velvollisuuden laiminlyötyä osuutta
Työterveyshuollon laajentaminen - Työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kk:n ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien - Jos irtisanottu henkilö työllistyy uudelleen, edellisen työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus lakkaa - Vaatimus koskee tilannetta, jossa uusi työsuhde on voimassa toistaiseksi tai vähintään 6 kk määräaikainen - Työnantajalla oikeus saada järjestämästään työterveyshuollosta sairausvakuutuslain mukaista korvausta
Palkkaturvalain ja yhteistoimintalain muutos
Yhteistoimintalain soveltamisala -YT-lakia sovelletaan eräin poikkeuksin yrityksissä, jonka palveluksessa 20 työntekijää Muutos: sovelletaan myös ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeisiin, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä olisi 20
Palkkaturva - Kiky-sopimuksessa sovittiin selviytymislausekkeiden sisällyttämisestä työehtosopimuksiin - Palkkaturvalakiin muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta palkkaturva ei muodostu em. Sopimusten solmimisen esteeksi - Selviytymissopimus ei osoita sellaista tietoisuutta työnantajan maksuvaikeuksista, jota voitaisiin pitää merkityksellisenä väärinkäytössäännöksen kannalta, - Työsuhteen osapuolten tekemä sopimus eräpäivän siirrosta sitoo myös palkkaturvaa.
Työsopimuslain muutokset - Perustuvat hallitusohjelmaan
Määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytykset (TSL 1:3 a ) - Mahdollisuus poiketa perustellun syyn vaatimuksesta - Mahdollisuus poiketa työvoimatarpeen pysyvyyden arvioinnista - Edellytykset - Palkattava TE-toimiston ilmoituksen mukaan pitkäaikaistyötön - Enintään vuoden pituinen ma. työsopimus tai enintään kolme lyhyempää määräaikaista työsopimusta - Selvitys työnteon ehdoista (TSL 2:4 ): nimenomaisesti mainittava, jos mahdollisuutta käytetään
Koeajan pidentäminen (TSL 1:4 ) - Koeajan enimmäisaika pidentyy 6 kuukauteen (nykyisin 4 kk) - Lisäksi mahdollisuus pidentää koeaikaa työntekijän poissaolon perusteella - Työkyvyttömyys ja perhevapaa - Kuukaudella kutakin työkyvyttömyysjaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden - Työnantajan ilmoitettava pidennyksestä ennen koeajan päättymistä - Määräaikaisissa sopimuksissa koeaika pidennyksineen enintään puolet ma. sopimuksen kestosta ja max. 6 kk
Takaisinottovelvollisuus (TSL 6:6 ) - Takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa lyhennetään neljään kuukauteen (nykyisin 9 kk) - Jos työsuhde jatkunut keskeytyksittä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin 6 kuukautta
Muita lakimuutoksia
Muita kilpailukykysopimukseen perustuvia muutoksia 1/3 Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat ja palkansaajien maksut nousevat. Palkansaajien ostovoiman tukemiseksi valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksessa kuitenkin kasvaa niin, että se alenee palkansaajilla 1,3 prosentista nollaan. Työntekijöiden keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan edellisestä vuodesta 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja 2018. Vuonna 2019 ja 2020 muutokset ovat 0,40 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 työnantajien alennus on siten yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä.
Muita kilpailukykysopimukseen perustuvia muutoksia 2/3 Koska kilpailukykysopimuksen kattavuus nousi yli 90 prosentin, palkansaajien verotus kevenee tänä vuonna 515 miljoonalla eurolla. Verotuksen keveneminen koostuu useasta elementistä, mm. tuloveroasteikon tulorajaoja korottamalla
Muita kilpailukykysopimukseen perustuvia muutoksia 3/3 Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajan aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirtyy Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla katettavaksi Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyhenee 19:stä 15 kuukauteen ja perusosa pienenee 15 prosentilla. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovituilla muutoksilla estettiin hallituksen ehdotus muuttaa aikuiskoulutustuki lainapainotteiseksi, mikä olisi käytännössä romahduttanut tuen käytön. Hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa. Leikkaukset vähentävät aloituspaikkoja ja opetuksen määrää.
Yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi 1.1.2017 alkaen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarkoitettu yhdenvertaisuussuunnitelma on oltava kaikilla työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työpaikalla syrjitä ketään - etnisen taustan, vammaisuuden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, iän, ay-toiminnan, mielipiteen, uskonnon tai muun henkilöstä johtuvan syyn vuoksi. Yhdenvertaisuuslain mukainen hyvitys voidaan tuomita muun syrjinnän lisäksi myös mukautusvelvollisuuksien laiminlyönnistä. Mukautuksilla tarkoitetaan kohtuullisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeudet laajenevat Osa harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä, tehostaa työsuojeluviranomaisten toimintaa sekä viranomaisten välistä yhteistyötä Laajennetaan työsuojeluviranomaisten oikeutta saada salassa pidettävää tietoa viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta toimijoilta. Muutokset työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin. Työsuojeluviranomaiset saavat jatkossa salassa pidettävää tietoa silloin, kun he valvovat työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista ulkomaalaisen työvoiman käyttöä tilaajavastuulain noudattamista Mainituissa valvontatehtävissä laajennetaan myös työsuojeluviranomaisen oikeutta luovuttaa salassa pidettävää tietoa. Lisäksi lakimuutoksella mahdollistetaan työsuojeluviranomaisten keskinäinen salassa pidettävän tiedon vaihto kaikissa työsuojeluviranomaisen valvontatehtävissä. Myös lakia Harmaan talouden selvitysyksiköstä muutetaan. Lakimuutoksen myötä työsuojeluviranomaiset saavat oikeuden saada Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä.
Muutoksia myös valvontakohteen oikeuksiin ja tarkastajan toimivaltuuksiin Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin muutos nykyistä useammalla työsuojeluviranomaisen valvomalla toimijalla on jatkossa oikeus tehdä muistutus, jos työsuojelutarkastuksessa ei ole toimittu mainitun lain mukaisesti aiemmin muistutuksen sai tehdä vain työnantaja, työntekijä tai työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutarkastaja voi jatkossa antaa työnantajalle kehotuksen, jos työnantaja on laiminlyönyt velvoitteensa antaa työntekijälle kirjallinen todistus lomautuksesta tai kirjallinen ilmoitus työsopimuksen päättämisperusteista. Tasavallan presidentti vahvisti lait 29. joulukuuta 2016. Harmaan talouden selvitysyksikköä koskevan lain muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2017. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muutos sekä yrittäjän eläkelain muutos tulevat voimaan 1. toukokuuta 2017.
Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017 Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ja eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen. Eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun sen perusteena olevista ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Uusi järjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia ansioista. Myös uusia työeläkemuotoja tulee käyttöön: osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke. Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin eikä jo ansaittuihin eläkekertymiin. Eläkeuudistus perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen. Lisätietoja: www.eläkeuudistus.fi
Työttömyysturvaan lukuisia muutoksia 1/3 ansiopäivärahan määrä laskee kaikilla saajilla korotettu ansio-osa pienenee ja sen maksaminen pitkän työhistorian perusteella päättyy uusi liikkuvuusavustus korvaa työttömyyspäivärahan saajalle matka- tai muuttokustannuksia pidemmillä työmatkoilla ansiopäivärahan enimmäisaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään poikkeukset yli 58 vuotiaat 500 päivää Alle 3 vuoden työhistoria 300 päivää omavastuuaika pitenee seitsemään päivään työllistämisvelvoite laajenee 60 vuotta täyttäneisiin työnhakijoihin kulukorvausta ei makseta enää omaehtoiseen opiskeluun
Työttömyysturvaan lukuisia muutoksia 2/3 lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta ansiopäivärahaa työssäoloehdon karttuminen palkkatukityöstä muuttuu vain 75% kerryttää työssäoloehtoa työn vastaanottovelvollisuutteen tiukennuksia työnhakijan haastattelut kolmen kuukauden välein määräaikainen rekrytointikokeilu / työkokeilu (voidaan poiketa työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä, lomautetulle, osaaikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville) avoliiton määritelmä muuttuu sukupuolineutraaliksi Lisätietoja: http://www.prokassa.fi/fi/tiedotteet/tyottomyysturvaan-useitamuutoksia-vuoden-2017-alusta.html
Työttömyysturvaan lukuisia muutoksia 2/3 Liikkuvuusavustus kassa tutkii itsenäisesti verollinen etuus työn vähimmäiskesto 2kk työaika vähintään 18 tuntia/vko kokoaikatyössä työmatka-ajan oltava vähintään 3 tuntia päivässä osa-aikatyössä keskimäärin yhteensä yli 2 tuntia päivässä työmatkan kestoedellytys työsuhteen alkaessa haettava ennen työsuhteen alkua peruspäiväraha/pvä
Muutoksia Kelan etuuksiin Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät 0,85 %. Perustoimeentulotuki (ent. toimeentulotuki) siirtyi kunnista Kelaan Suomessa kokeillaan perustuloa Etuuslainsäädännön muutoksia tuli muun muassa työttömyysturvaan ja lääkekorvauksiin. Lisätietoja: http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/- /asset_publisher/kg5xtoqdw6wf/content/muutoksia-kelan-etuuksiin- vuonna- 2017?_101_INSTANCE_kg5xtoqDw6Wf_redirect=%2Fajankohtaistahenkiloasiakkaat
ammattiliittopro protv.fi @proliitto @proliitto proplus.fi