Palvelusetelisääntökirja

Palvelusetelisääntökirja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kehitysvammaisten asumispalvelut Yhtymähallitus 22.11.2016 Perhe-ja sosiaalipalvelujen johtotiimi 19.12.2016 Voimassa 1.1.2017 alkaen 1

SISÄLLYS YLEINEN OSIO 1. Sääntökirja ja sen soveltamisala... 3 2. Määritelmät... 3 3. Asiakas... 4 3.1 Asiakkaan asema 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot 3.4 Palveluseteli ja verotus 4. Siun sote... 7 5. Palveluntuottaja... 8 5.1 Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle 5.2 Vaadittava raportointi ja valvonta 5.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi 5.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakemuksen liitteet 5.5 Palveluntuottajan hakemuksen käsittely ja hyväksyminen 5.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen 6. Palvelusetelin arvo...12 7. Muut erityiset vaatimukset...12 7.1 Hintojen muutos 7.2 Laskutus PALVELUKOHTAINEN OSIO LIITTEET 2

Yleinen osio 1. Sääntökirja ja sen soveltamisala Tämä sääntökirja koskee palvelusetelituottajia ja on asiakirja, joka sisältää Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (jatkossa Siun sote) asettamat vaatimukset palvelusetelitoiminnalle. Sääntökirjaa noudatetaan, kun Siun sote järjestää asiakkailleen palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaan (jatkossa palvelusetelilaki). Palvelusetelituottajaksi hyväksytty palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan vaatimuksia palvelusetelituottajana toimiessaan. Sääntökirja ei ole sopimus Siun soten ja palveluntuottajan välillä. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu Siun soteen. Siun Sotella on oikeus tehdä muutoksia palveluseteliehtoihin sekä sen liitteiden sisältämiin vaatimuksiin. Siun Sote ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee tämän ilmoittaa siitä Siun sotelle kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Jos palveluntuottaja ei toimita em. ilmoitusta, sitoutuu tämä noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien. Palveluseteliohje on voimassa toistaiseksi 1.1.2017 alkaen. 2. Määritelmät Tässä sääntökirjassa 1. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta; 2. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan Siun soten sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset Siun soten ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on tapa järjestää kunnan lakisääteisiä ja harkinnanvaraisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa Siun soten hyväksymä palveluntuottaja. Palvelusetelilakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankki- 3

miseen. Palvelusetelijärjestelmässä Siun sote ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. 3. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy Siun soten määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla. 4. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvon Siun sote on määritellyt, ja joka on sama asiakkaan tuloista riippumatta. 5. Hintakattoisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka enimmäishinnan Siun sote on määritellyt, ja jolla palveluntuottajan on palvelu tuotettava (ts. hyväksymisehto). 6. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämä palvelusetelin arvo ei kata, ja joka jää asiakkaan maksettavaksi; 7. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Siun sote hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 :n mukaisesti palveluntuottajan ko. palvelun palvelusetelituottajaksi. 3. Asiakas 8. Lisäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kuulumattomia palveluita, jotka asiakas hankkii omaehtoisesti ja myös maksaa itse. 3.1 Asiakkaan asema Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia (569/2009), sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992). Siun soten työntekijä voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää palvelun myöntämisen ehdot. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelujen järjestämistä palvelusetelin avulla. Palvelusetelilainsäädäntö ei synnytä asiakkaalle myöskään uusia oikeuksia palveluihin. Palveluseteli on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palveluseteliä voi käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Asiakasta voi edustaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 :n 1 momentin mukaisissa tapauksissa hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö. 4

Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tulotiedot. Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa tarpeellinen selvitys asiasta. Siun soten työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää palvelun. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palveluntuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvästä asiakasmaksusta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin asiakas ohjataan muulla tavoin järjestetyn palvelun piiriin. Kun asiakas on päättänyt ottaa hänelle myönnetyn palvelusetelin käyttöönsä, tulee hänen ottaa yhteyttä Siun soten hyväksymään palveluntuottajaan. Asiakas antaa tai todentaa palveluntuottajalle Siun sotelta saamansa palvelusetelin sekä esittää mahdollisen hoito- ja palvelusuunnitelman tai tehtävät, joihin palveluseteli on kohdistettu. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain palvelusetelissä mainitun palvelun maksamiseen Siun soten hyväksymältä palveluntuottajalta. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelin arvon ylittävältä osalta (omavastuuosuuden) sekä hankkimiensa lisäpalveluiden maksut palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa tai tilata palvelua useammalta palvelutuottajalta palvelusetelipäätöksen voimassaolon aikana. Siun sote ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy palvelusetelillä myönnettyyn palveluun. 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus Asiakas tai hänen edustajansa tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Asiakkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen. Sopimuksessa on eroteltava palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Palvelusopimus tehdään pääsääntöisesti asiakkaan Siun sotelta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen on suositeltavaa liittää asiakkaan yksilöllinen suunnitelma tai tehtäväluettelo, joita palvelusetelillä on tarkoitus toteuttaa. Suunnitelman laadinnasta vastaa Siun sote. Kirjallisessa sopimuksessa asiakkaan ja tuottajan välillä on sovittava seuraavista asioista: 1. palvelun hinta ja sisältö, jossa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu 2. asiakkaan omavastuuosuus 5

3. palvelun tuottamisen ja järjestämisen ehdot 4. palvelun peruutusehdot, mahdolliset päättymistavat, purkuehdot, irtisanomisajat 5. poissaoloajan maksuja koskevat ehdot 6. hintojen muuttamista koskevat ehdot (tarkistusajat ja mekanismi) 7. vahingonkorvausehdot 8. salassapito ja tietojen luovutus Sopimuksen ehtojen on oltava selkeät ja ymmärrettävät. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen allekirjoittamista. 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito; palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö. Asiakas voi hakea muutosta tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen oikaisuvaatimuksella, jonka ohjeet annetaan päätöksessä. Asiakas voi antaa palautetta palveluntuottajalle saamansa palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta Siun soten valvonnasta vastaavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. 3.4 Palveluseteli ja verotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli: - myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin - on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle - ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee. Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa. Sen sijaan asiakkaalle voidaan myöntää kotitalousvähennys palveluista, jotka hän ostaa palvelusetelillä myönnetyn palvelun lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaan omalla kustannuksellaan, koska tällöin on kyse täysin erillisestä työsuorituksesta. 6

Arvonlisäverolain mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun ja sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myymisestä. Verohallinnon ohjeen mukaan omavalvontasuunnitelma on yksi arvonlisäverottomuuden edellytys. 4. Siun sote Siun sote päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä. Siun soten tehtävänä on hyväksyä palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi kunnan myöntämää palveluseteliä käyttää. Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään julkista luetteloa. Siun soten työntekijä päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Asiakkaalle selvitetään hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Siun sotella on oikeus saada asiakkaalta tulotiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämiseen ja arvoon. Palveluntuottaja perehdytetään palvelusetelijärjestelmään sekä palveluseteleillä tuotettuihin palveluihin. Lisäksi Siun sote tarjoaa myös koulutusta ja kehittämispäiviä, joihin palveluntuottajan edellytetään osallistuvan korvauksetta. Yhteisillä kehittämistapaamisilla ja kerättävällä palautteella osapuolet kehittävät yhdessä palvelusetelitoimintaa. Molempien osapuolten on omalla toiminnallaan edistettävä yhteistyötä ja myös ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tapahtuvista palveluseteliä koskevista muutoksista toiselle osapuolelle. Siun sote asettaa nimeltä ja asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjojen toteuttamisessa sekä ilmoitusten vastaanottajina. Siun sotella on valvontavelvollisuus palveluntuottajan suorittamaan toimintaan. Siun sote valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset vaatimukset. Siun sotella on velvollisuus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. 7

5. Palveluntuottaja 5.1 Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja/tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan tulee olla merkitty asianomaiseen joko Siun soten ylläpitämään tukipalvelurekisteriin tai lupaviranomaisen ylläpitämään yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (ilmoituksenvarainen ja luvanvarainen toiminta). Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu myös muuttuneisiin vaatimuksiin, jollei tee asiasta ilmoitusta määrätyssä ajassa. Palveluntuottajalla tulee olla yrityksen toiminnasta riippuen joko voimassa potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan, palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen, arvioida riittävän toiminnasta aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen, ja muut toiminnan edellyttämät voimassa olevat vakuutukset. Palveluntuottajan tulee toimittaa kirjalliset todistukset tai muu vaadittu kirjallinen selvitys siitä, että toiminnan yleiset edellytykset täyttyvät. Hakemuksen liitteeksi on toimitettava todistukset verojen, lakisääteisten vakuutusmaksujen ja toiminnan vastuuvakuutuksen maksamisesta. Kun palveluntuottaja harjoittaa luvanvaraista terveyden- ja sairaanhuollon toimintaa tulee lisäksi olla todistus potilasvakuutuksen maksamisesta sekä sopimus potilasasiamiehen palvelusta. Todistusten tulee olla alle kolme (3) kuukautta vanhoja. Palveluntuottajan tulee luovuttaa Siun sotelle henkilökuntalomakkeessa pyydetyt tiedot henkilökunnastaan ja pitää tiedot oma-aloitteisesti ajan tasalla. Palveluntuottajalla on oikeus käyttää alihankkijoita. Mikäli palveluntuottaja käyttää palvelunsa tuottamisessa alihankkijoita, vastaa tämä alihankkijoidensa työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Alihankkijoiden osalta on toimitettava tilaajavastuulain mukaiset todistukset toiminnan edellytysten täyttymisestä. Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottaja sitoutuu hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelujen taso ja laatu määritellään tarkemmin palvelukohtaisessa liitteessä. Sosiaalipalveluissa palveluntuottajalla tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut. Palveluntuottajan on pidettävä 8

omavalvontasuunnitelmaa julkisesti nähtävillä ja seurattava sen toteutumista. Palveluntuottajalla tulee olla nimetty omavalvonnasta vastaava henkilö. Terveydenhuollon palveluissa omavalvontasuunnitelma vaaditaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan, mikäli palveluntuottaja toimii useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Palveluntuottaja sitoutuu yhteistyöhön Siun Soten ja mahdollisen sähköisen palvelusetelitoimittajan kanssa sekä sitoutuu osallistumaan palveluseteliasioita koskevaan perehdytykseen ja vähintään yhteen kehittämistapaamiseen vuodessa korvauksetta. Palveluntuottaja asettaa nimeltä ja asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä palvelusetelissä ja sääntökirjojen toteuttamisessa. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään aluehallintovirastolle/sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle muutosilmoituksen tietojensa ja olosuhteidensa muuttuessa ja ilmoittamaan näistä välittömästi myös Siun soten yhteyshenkilölle. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään ajan tasalla julkisessa luettelossa vaadittavat asiat mm. yhteystietonsa, hintansa ja sitoutuu antamaan kunnan yhteyshenkilölle riittävät tiedot tarjoamistaan palveluista palveluohjausta varten. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 :ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 :n mukaiseen laiminlyöntiin. Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä kaikkia toimintaa koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. 5.2 Vaadittava raportointi ja valvonta Siun sote, aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisena. Siun sote valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjojen mukaiset vaatimukset. Palveluntuottaja hyväksyy Siun soten tekemät valvonta- ja ohjauskäynnit ja tiedottaa omaaloitteisesti Siun sotea yrityksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista (esim. viivytys, este, keskeytys) sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava Siun sotelle kirjallisesti viipymättä sen jälkeen, kun muutos on havaittu tai muutoin todennäköinen. Palveluntuottaja hyväksyy Siun soten tekemät asiakas- ja asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen. Palveluntuottaja kerää asiakas/omaispalautetta vuosittain ja dokumentoi palautteen. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, ja tulokset palautteesta toimitetaan Siun sotelle. Palveluntuottajan on puututtava jokaiseen asiakasreklamaatioon ilman tarpeetonta viivytystä ja korjattava tilanne viipymättä kaikin kohtuullisina pidetyin 9

keinoin. Palveluntuottajan on raportoitava Siun sotelle palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista valituksiin, kanteluihin, hoitovahinkoilmoituksiin ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan on velvollisuus osoittaa tilaajavastuulain mukainen kelpoisuutensa toimittamalla ko. todistukset Siun sotelle vuosittain. Tarkemmat vaatimukset palveluntuottajalta säännöllisesti vaadittavasta raportoinnista löytyvät palvelukohtaisista sääntökirjoista. 5.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi Siun sote on palvelusetelillä tuotetun palvelun osalta henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Syntyvät asiakirjat ovat Siun soten asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja ne laatii, säilyttää ja arkistoi. Palveluntuottajan tulee säilyttää asiakastietoihin liittyvät asiakaskirjat huolellisesti ja pyydettäessä antaa tietoja Siun soten viranomaisille. Asiakirjat on palautettava Siun sotelle, kun asiakkuus päättyy. Palveluntuottajan on asiakasrekisterissään pidettävä erillään palvelusetelillä annettujen palvelujen asiakirjat muista asiakastiedoista sekä erotettava myös saman asiakkaan palvelusetelin käytön yhteydessä syntyneet asiakastiedot ja ne tiedot, jotka ovat syntyneet asiakkaan itse maksamien palvelujen yhteydessä. Palveluntuottajalla tulee olla kirjalliset ohjeet asiakas/potilasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan Siun soten antamia ohjeita, jotka koskevat asiakas/potilastietojen laatimista, ylläpitoa ja luovuttamista. Palveluntuottajan ja Siun soten sopivat käytännöstä, jolla turvataan, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa ja huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut tulee perustaa. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta sekä tietosuojasta ja tietoturvasta annettuja säännöksiä ja palveluntuottajalla on tietosuojaasioista vastaava nimetty henkilö. Palveluntuottajalla on rekisterinpidosta vastaava henkilö. Asumispalvelujen tuottajilla rekisteriselosteet tulee olla nähtävillä ilmoitustaululla. 5.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakemuksen liitteet Palveluntuottajaksi hakeudutaan sähköisen järjestelmän kautta. Tarkemmat hakeutumisohjeet löytyvät Siun soten internetsivuilta. Palveluntuottajan on liitettävä hakemuksen liitteeksi sähköisesti seuraavat asiakirjat: 10

- Veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty - Vakuutusyhtiön todistus potilasvahinkolain tai muun riittävän vastuuvakuutuksen voimassaolosta - Todistus lakisääteisistä vakuutusmaksuista (YEL, TYEL, tapaturmavakuutus) - Kopio aluehallintoviraston/sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimiluvasta /ilmoituksen rekisteröinnistä tai tukipalvelutuottajilta tukipalvelurekisteriin hyväksymisestä - Omavalvontasuunnitelma (sosiaalipalvelut, terveyspalveluissa mikäli useampi kuin yksi toimipaikka) - Henkilöstöluettelo - Ajantasainen lääkehoitosuunnitelma (koskee niitä palvelusetelipalveluja, joiden sisältöön lääkehoito kuuluu) - Sopimus potilasasiamiehen palveluista - Selvitys käytetyistä alihankkijoista 5.5 Palveluntuottajan hakemuksen käsittely ja hyväksyminen Siun soten on otettava palveluntuottajan hakemus käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Päätös hyväksymisestä/hylkäämisestä on tehtävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt hakemuksensa tarvittavine liitteineen. Hakemus voidaan käsitellä vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. Mikäli vaadittuja liitteitä ei toimiteta kolmen (3) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta, hakemus hylätään. Kaikki ehdot ja kriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään palvelusetelituottajiksi, ja palveluntuottajalle lähetetään kirjallinen päätös hyväksytyksi tulemisesta. Hyväksymisen jälkeen palveluntuottajan tiedot lisätään kunnan ylläpitämään julkiseen luetteloon. 5.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen Siun sote voi peruuttaa hyväksymisen ja poistaa palveluntuottajan julkisesta luettelosta, mikäli Siun sote lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja tai jos palveluntuottaja ei täytä sääntökirjassa ja sen liitteissä mainittuja vaatimuksia ja ohjeita. Mikäli Siun sote hallinnollisin päätöksin lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja, Siun sotella on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listalta kolmen (3) kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Siun sotella on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli palveluntuottaja 1. ei noudata hyviä palvelukäytäntöjä 2. on väärinkäyttänyt asemaan asiakkaiden keskuudessa tai tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti 11

3. ei täytä/noudata laissa ja tässä palveluseteliohjeessa hyväksymiselle asetettuja edellytyksiä 4. on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä 5. on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan 6. palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Hyväksyntä voidaan peruuttaa myös vähintään kolmen (3) olennaisesti toimintaan liittyvän kirjallisen huomautuksen jälkeen, mikäli palveluntuottaja ei ole korjannut valvonnan yhteydessä ilmenneitä tai muutoin Siun soten tietoon tulleita epäkohtia asetetussa määräajassa. Palveluntuottajalla on oikeus pyytää hyväksymisensä peruuttamista, jolloin Siun sote peruuttaa palveluntuottajan hyväksynnän. Hyväksynnän peruuttamisen jälkeen ko. palveluntuottaja ei voi vastaanottaa palvelutilauksia, joiden maksamiseen käytetään palveluseteliä. Palveluntuottajan tulee kuitenkin huolehtia niiden palvelutilausten perumisesta, jotka se on ehtinyt sopia ennen hyväksynnän peruuttamista. 6. Palvelusetelin arvo Siun soten yhtymähallitus päättää palvelusetelien arvoista. Palvelusetelien arvot hyväksytään vuosittain. Osassa palveluseteleitä Siun sote käyttää hintakattoa ts. Siun sote on määritellyt enimmäishinnan, jolla palveluntuottajan on palvelu tuotettava. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, Siun sote on velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan. Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 :n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelin arvon korottamista koskevasta asiasta annetaan päätös asiakkaalle. Asiakasmaksulainsäädännössä osa palveluista on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi. Näissä palveluissa arvo määrätään niin, että omavastuuosuus ei jää asiakkaan maksettavaksi. 7. Muut erityiset vaatimukset 7.1 Hintojen muutos Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa hintoihin kuluvan vuoden ajaksi. Ilmoitetut hinnat julkaistaan julkisessa luettelossa. Seuraavaa vuotta koskevien hintojen tarkistusajankohta sovitaan palvelukohtaisesti. Hintojen tarkistamisen perusteena voivat olla henkilökustannusten ja 12

yleisen kustannusnousun muutos. Siun sote voi hyväksyä, hylätä hinnankorotuksen tai palauttaa hinnankorotuksen palveluntuottajalle uudelleen valmistelua varten. Jos palveluntuottaja päättää alentaa aiemmin esittämiään hintoja, tulee uusista hinnoista lähettää kirjallinen ilmoitus kuukausi ennen hintojen muutosta. 7.2 Laskutus Palveluntuottaja laskuttaa Siun sotelta palvelusetelin arvon suuruisen summan. Asumispalveluissa palveluntuottaja laskuttaa asiakaskohtaisella koontilaskutuksella kuukausittain jälkikäteen toteutuneen käytön mukaan. Laskutuskausi alkaa ensimmäisestä varsinaisesta palveluun tulopäivästä. Laskutus toteutetaan pääsääntöisesti verkkolaskulla. Palvelujen keskeytysten ilmoittamisesta ja laskuttamisesta on tarkemmat ohjeet palvelukohtaisessa sääntökirjassa. Maksuehdon tulee olla vähintään 21 päivää. Maksun viivästyessä Siun sote maksaa viivästyskorkolain mukaisen koron. Osassa palvelusetelipalveluja laskutus toteutetaan sähköisen järjestelmän kautta. 13

Palvelukohtainen osio: Kehitysvammaisten asumispalvelut 8. Palvelun tarkoitus, sisältö ja palvelusetelit Kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli on tarkoitettu vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaiseen tarvittaessa ympärivuorokautiseen asumiseen. Palveluseteli sisältää kokonaisvaltaisesti tarvittaessa ympärivuorokautiset palvelut ja tarvittavan ohjauksen, avustamisen, hoidon ja toimintakyvyn tukemisen. Palvelusetelin taso määräytyy tässä liitteessä olevien perusteiden mukaan. Määrittelyn tukena voidaan tarvittaessa käyttää vammaispalvelussa käytössä olevia mittareita, esim. TUENTARarviota. Palvelukodin henkilökunta ja palveluohjaaja tekevät yhteistyötä palvelusetelin tason määräytymisessä. Palveluseteli ei sisällä: asumiskustannuksia mm. vuokraa aterioiden raaka-ainekustannuksia lääkkeitä hoitotarvikkeita henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita lomamatkoja terveydenhuoltoa, esim. terveyskeskusmaksut sairaala- ja laitoshoitoa hammashuoltoa ja silmälaseja erillistä päivätoimintaa asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja, verhoja, valaisimia ja liinavaatteita Mikäli saattohoito tai vierihoito vaatii ylimääräistä resurssia tilapäisesti/pidemmän aikaa (palvelusuunnitelma huomioiden), neuvotellaan tästä erikseen palvelusetelin myöntäneen kanssa. Tilapäisellä asumispalvelulla tarkoitetaan lyhyttä jaksoa tarvittaessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Tilapäisen asumispalvelun tavoitteena on tukea kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä jaksamista. Palvelu sisältää em. lisäksi vuokran, liinavaatteet sekä vaatehuoltoon liittyvät asiat sekä siivoustarvikkeet. Aktiivinen apu tarkoittaa avustamista ja ohjausta muun muassa ruokailussa, hygienian hoidossa, siirtymätilanteissa, asioinneissa, pukeutumisessa ja muussa itsestä huolehtimisessa, hoidollisissa toimenpiteissä (esim. lääkkeiden otto, ihonhoito), kodinhoidossa, kuntoutuksen tukemista (esim. AACi-kansio, fysioterapian kotiharjoitukset). 14

Haastava käyttäytyminen tarkoittaa fyysistä uhkaa, hoidossa ja avustamisessa vastustamista, itsensä vahingoittamista, tarkoituksellista yhteisten ohjeiden vastustamista, karkailua, sanallinen uhkailu (ei normaalina pidettävää suuttumuksen ilmaisua). 8.1 Asumispalvelu, palvelusetelin arvo 87 e/vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea arkielämän toiminnoissa. Asiakas ei tarvitse säännöllistä yövalvontaa, mutta asiakkaalla on oltava mahdollisuus saada apua myös yöaikaan. Asiakas asuu ryhmäkodissa tai sen yhteydessä. Henkilökunta on paikalla aamusta myöhään iltaan. 8.2 Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palvelusetelin arvo 113 e/vrk Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, ja ohjausta. Asiakkaalla voi olla lisävammoja ja sairauksia, liikuntavammoja, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, psyykkisiä häiriöitä, kommunikoinnin vaikeuksia. Sairauksien hoitotasapaino on hyvä. Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyttämään normaalipalveluja. Asiakas tarvitsee ohjausta, avustamista tai tukea useissa arkielämän ja vapaa-ajan toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista myös itsenäisesti. Asiakas pystyy olemaan lyhyitä aikoja itsenäisesti yhteisissä tiloissa ja omassa asunnossaan. Keskittyminen on vaihtelevaa, asiakas hyötyy yksilöllisestä strukturoinnista. Asiakkaan aistiärsykkeisiin reagoimisessa voi olla lievää poikkeavuutta. Asiakkaan kommunikointitaidot voivat olla puutteellisia, sanallinen ilmaisu voi sisältää paljon ekolaliaa ja fraaseja. Asiakas käyttää jonkin verran kuvia ja/tai viittomia puheensa tukena, käyttää esimerkiksi päivätaulua. Asiakas tarvitsee tukea ihmissuhteissa. Asiakas osaa tuetusti liikkua ja asioida lähiympäristössä. Asiakas tarvitsee ohjaajan tuen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa (esim. yksilölliset elämän-suunnittelumenetelmät) 8.3 Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palvelusetelin arvo 144 /vrk Asiakkaan aktiivisen avun tarve on keskimäärin enintään viisi tuntia vuorokaudessa. Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, ohjausta ja ajoittain valvontaa esim. vammasta tai sairaudesta aiheutuvan muistamattomuuden vuoksi. Asiakkaalla voi olla vaikea-asteisia lisävammoja ja sairauksia esim. sokeus tai kuurous, liikuntavamma, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, psyykkisiä häiriöitä, kommunikoinnin vaikeuksia ja autistisia piirteitä. Jokin näistä vaatii jatkuvaa seurantaa tai paljon tukea. 15

Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyttämään useita normaalipalveluja. Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea useissa arkielämän toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista ohjatusti. Asiakkaan avustaminen saattaa edellyttää kahta avustajaa ja apuvälineiden kuten nostolaitteiden käyttöä tai valvontaa. Asiakkaan sanallinen ilmaisu voi olla erittäin niukkaa, ja hänen tahto- ja tarvetilaa voi olla vaikea saada luotettavasti selville. Asiakas saattaa käyttää vain yksittäisiä sanoja (hokemia), kuvia ja/tai viittomia, mutta voi tuetusti ilmaista itseään hyvinkin sujuvasti. Asiakkaalla on häiritseviä käyttäytymisen piirteitä ja suuria puutteita sosiaalisessa tilannetajussa, jotka tekevät kanssakäymisen vaativaksi, ja hän tarvitsee ohjausta lähes kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. Asiakas tarvitsee uusiin tilanteisiin ennalta valmistautumista, tutuista sosiaalisista tilanteista selviää kohtalaisesti. Uusissa ja äkkinäisissä tilanteissa asiakas voi käyttäytyä hämmentävästi. Ympäristössä liikkumiseen tarvitsee aina ohjaamista ja valvontaa. Asioimistilanteet ja osallistuminen vaativat henkilökohtaista ohjausta. Asiakas tarvitsee ohjaajan tuen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa (esim. yksilölliset elämänsuunnittelumenetelmät). 8.4 Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palvelusetelin arvo 167 e/vrk Asiakkaan aktiivisen avun tarve on yli viisi tuntia vuorokaudessa. Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta. Asiakkaalla voi olla vaikea-asteisia lisävammoja ja sairauksia, liikuntavammoja, kommunikoinnin vaikeuksia. Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyttämään yksittäisiä normaalipalveluja. Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea lähes kaikissa arkielämän toiminnoissa. Asiakkaan avustaminen saattaa edellyttää kahta avustajaa ja apuvälineiden kuten nostolaitteiden käyttöä tai valvontaa esim. vammasta tai sairaudesta aiheutuvan muistamattomuuden vuoksi. Asiakkaalla voi olla suuria vaikeuksia sietää ohjattuna olemista, ja hän vastustelee voimakkaasti esim. hoitotilanteita. Asiakkaan ilmaisussa on vakavia puutteita, tahto ja tarvetilaan selvittäminen luotettavasti on erittäin vaikeaa. Asiakkaan sosiaalisten tilanteiden hallitsemisen taidoissa on vakavia puutteita. Asiakkaan käyttäytyminen on erittäin haastavaa, hän voi olla ajoittain väkivaltainen ja vaikeasti hallittava. Vaikeasti poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin saattavat alentaa asiakkaan toimintakykyä. Ympäristössä liikkumiseen asiakas tarvitsee vähintään yhden henkilökohtaisen ohjaajan. Asiakas tarvitsee ohjaajan tuen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa (esim. Yksilölliset elämänsuunnittelumenetelmät) 16

8.5 Tilapäinen ympärivuorokautinen asumispalvelu Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan palvelutarpeen mukaan em. tasojen mukaisesti Tilapäisen asumispalvelun palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, jonka tuen ja hoidon ohjauksen tarve on arvioitu ja palvelusetelin arvo erikseen määritelty Tilapäisen asumispalvelun palveluseteli on tarkoitettu mm. o omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien toteuttamiseksi o omaisen / läheisen hoitovastuun keventämiseksi o toimintakykyä ylläpitävänä, edistävänä ja kuntouttavana jaksona o sosiaalisen kriisin kohdatessa (esim. omaishoitajan sairastuminen) Tilapäisen asumispalvelun osalta palveluseteli maksetaan vuorokaudelta. Vuorokaudella tarkoitetaan 24 tuntia. Poikkeavista ajoista sovitaan erikseen palvelusetelimyöntäjän kanssa. 9. Palvelun laatuvaatimukset 9.1 Tilat, laitteet ja välineet Asiakkailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet sekä riittävät hygienia- ja wc-tilat, aluehallintoviranomaisen toimiluvan mukaisesti. Asiakkaat voivat tuoda omia huonekalujaan ja muita tavaroitaan huoneeseensa kodikkuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Tarvittaessa hoitokodin on järjestettävä asiakkaan käyttöön hoitosänky. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia hoitoyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Yhteistilat sopivat asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden. Tiloissa on pystyttävä järjestämään kuntouttavaa toimintaa sekä yhteisiä tilaisuuksia. Tiloista on oltava esteetön pääsy ulkoilemaan, ja asiakkailla on oltava mahdollisuus halutessaan ulkoilla turvallisesti päivittäin. Asiakkaan yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on huolehdittava. Sisäilman laatuun kiinnitetään säännöllisesti huomiota. Kunnossapitoon on nimetty vastuuhenkilö. 9.2 Turvallisuus Palveluyksikössä on asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa tarvittaessa ympäri vuorokauden. Asiakas saa halutessaan aina yhteyden henkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta joko turvajärjestelmän avulla tai henkilökohtaisesti. Palveluyksiköllä on pelastusviranomaisten hyväksymän pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Palveluyksiköllä on turvallisuussuunnitelma, joka perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja lisäksi siinä on kartoitettu sisäisten ja ulkoisten uhkien vaaratilanteet. Piha-alueet ovat turvallisia ja kulkureitit esteettömiä. 17

Riskikartoitukset tehdään säännöllisesti ja korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan. Poistumisharjoituksia pidetään säännöllisesti. 9.3 Henkilöstö ja osaaminen Hoitohenkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset. Henkilöstömitoituksen ja henkilöstön työvuorojen tulee vastata asiakkaiden toimintakykyä ja tarpeita. Ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä tarvittava hoito on turvattava kaikkina vuorokauden aikoina sekä normaaliolojen poikkeustilanteissa (esim. sähkökatkokset). Koko henkilökunnalla on voimassaolevat työsopimukset. Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaalija/tai terveysalan koulutus. Palveluntuottajalla tulee olla henkilöstön perehdytysohjelma/suunnitelma ja kirjalliset toimintaohjeet. Palvelujen vastuuhenkilöllä on sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, riittävä johtamistaito ja työkokemus. Ohjaus- ja hoitotehtävissä toimivalla henkilöstöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus. Muulla henkilöstöllä tulee olla soveltuva koulutus ja kokemus. Henkilöstöllä on vammaisalan asiantuntijuutta ja erityisosaamista. Henkilöstöllä on suomen kielen taito ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien taitoa. Haastavasti käyttäytyvien ja autististen henkilöiden parissa toimivalla henkilöstöllä on oltava osaamista/koulutusta ko. asiakasryhmästä. Lääkehuoltoon osallistuvalla henkilöstöllä on oltava osoitus lääkehuollon pätevyydestä ja kirjallinen voimassaoleva lääkehoidon lupa (Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa THL 14/2016). Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan (mm. selkeästi määritellyt vastuut, kirjallisesti kuvatut toimintamallit, työhyvinvointisuunnitelma ja kyselyt, kehityskeskustelut). Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta. Koulutukset ja osaaminen kirjataan henkilökuntaluetteloon. Yhteistyö ja tiedottaminen asiakkaan, asumisyksikön, läheisverkoston ja viranomaisten välillä on toimivaa, avointa ja keskustelevaa. 18

9.4 Laadun hallinta Palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia asiakkaiden itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Vastuu tästä on palvelun tuottavalla että toimintayksikön vastaavalla johtajalla. Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Palveluntuottajan arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty (tehtävänkuvat). Toimintakyvyn mittareina käytetään Joensuun vammaispalveluissa käytettävää arviointimenetelmää. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan osana palvelusuunnitelmaprosessia. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa, keskeiset laatutavoitteensa, laatupoikkeamat ja miten niihin reagoidaan. Tuottajalla on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Palveluntuottajalla on kirjallinen lääkehuoltosuunnitelma ja nimetty lääkehuollosta vastaava henkilö. Palveluntuottaja käyttää yleisesti hyväksyttyjä suosituksia, kuten Valtakunnallista vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut valvontaohjelmaa. 9.5 Palvelun sisällön vaatimukset Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Asiakkaan olemassa olevia voimavaroja on tuettava, ja palvelun on oltava yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (817/2000) mukaisesti. Asiakkaalle on nimetty omahoitaja tai omaohjaaja heti asiakkaan saapuessa palveluyksikköön, ja asiakas sekä hänen omaisensa/läheisensä ovat tietoisia, kuka omahoitaja on tai ketkä ovat omaohjaajia. Palvelusuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan alkuun vuoden välein ja kolmannesta vuodesta eteenpäin kolmen vuoden välein, tai tarvittaessa. Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan asiakkaan muuttovalmennusprosessiin. Asiakkaille mahdollistetaan osallistuminen päivittäisiin kodinomaisiin toimintoihin omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. 19

Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan läheisen/edunvalvojan kanssa siitä, että asiakas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet (esim. Kela). Asiakasta ohjataan rahan käytössä, asioinneissa sekä seurataan käyttövarojen käyttöä. Asiakkaan perushoidosta ja puhtaudesta huolehditaan, terveydentilaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana jokapäiväistä toimintaa. Palveluyksikkö vastaa asiakkaan kuljetusjärjestelyistä ja tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakkaille järjestetään kodin ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa sekä virike- ja virkistystoimintaa asumisyksikössä. Asiakasta avustetaan hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden hankinnassa ja käytön ohjauksessa. 9.6 Ateriat Asiakkaille järjestetään päivittäinen ruokailu, johon kuuluu aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi/välipala, päivällinen ja iltapala. Asiakkaat osallistuvat ruokahuollon suunnitteluun ja toteutukseen kykyjensä mukaan. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asukkaille. Suunnittelussa huomioidaan arki- ja juhlapyhät sekä niihin liittyvä ruokaperinne. Ruokalistat ovat asiakkaiden ja omaisten nähtävissä. Aterioiden valmistamisesta vastaavilla on suoritettuna hygieniapassit. 10. Muut vaatimukset 10.1 Tietojen ajantasaisuus julkisessa luettelossa Palveluntuottajan tulee ylläpitää julkisessa luettelossa näkyviä tietojaan. Palvelujen hinnat annetaan kalenterivuodeksi kerrallaan, jos Siun sote ei ole asiaa erikseen ohjeistanut. Julkisen luettelon tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta vastaa palveluntuottaja. 10.2 Palvelun keskeytys Asiakkaan poissaoloista palveluntuottaja voi laskuttaa seuraavasti: Jos asiakas on poissa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhtäjaksoisesti 7 päivää kuukaudessa, hänen ylläpitomaksuaan tulee alentaa siten, että kuukauden ylläpitomaksu muutetaan päivähinnaksi jakamalla kuukausihinta 30:lla ja kerrotaan läsnäolopäivillä Tilapäinen poissaolo yhtäjaksoisesti yli viisi (5) vuorokautta, maksaa Siun sote täyden korvauksen enintään viideltä (5) vuorokaudelta siten, että ensimmäiseksi poissaolopäiväksi lasketaan lähtöpäivää seuraava päivä. 20

Kuolemantapauksissa laskutus keskeytetään tapahtumaa seuraavana päivänä. 10.3 Palvelusta asiakkaalta perittävät maksut Palveluntuottaja voi periä pitkäaikaisesta asumisesta asiakkaalta omavastuuosuutena ateriakustannukset, ylläpitomaksun sekä vuokran. Suosituksena omavastuuosuuksien määristä on Siun soten yhtymähallituksen määrittämät asiakasmaksut kehitysvammaisten palveluista kohdan 5.2.2 mukaan (Yhtymähallitus 27.10.2016, 134). Kehitysvammalain mukaisesta asumisesta voidaan periä ylläpitomaksua. Maksua ei voi periä henkilökunnan antamasta hoivasta ja hoidosta. Ylläpidolla tarkoitetaan tavanomaisia vastaavia menoja eli sellaisia menoja, joista henkilölle aiheutuisi kustannuksia joka tapauksessa. Tällaisia ovat mm. Yhteisten tilojen yhteiskäytössä olevat tietokoneet, televisio, sanomalehdet yms. Yhteiset harrastukset ja harrastusvälineet WC-paperit, siivoustarvikkeet, pyykinpesuaineet, pesukoneen käyttö Saunamaksu Liinavaatehuolto Yhteiset hygienia- ja hoitotarvikkeet (esim. kertakäyttökäsineet, ensiaputarvikkeet) Asiakas päättää itse oman ateriapalvelunsa tarpeen ja laajuuden. Asiakas voi valita, kuinka moneen ateriointiin hän päivässä osallistuu ja maksaa tällöin vain käytettyjen aterioiden lukumäärän mukaan. Tilapäisen asumispalvelun osalta palveluntuottaja voi periä asiakkaalta omavastuuosuutena aterioiden raaka-ainekustannukset ja ylläpitomaksun, joka sisältää lyhytaikaisessa asumisessa myös vuokran. Omaishoidon lakisääteisen vapaan ajalta omavastuu voi olla enintään 11,50 /vrk (v. 2017) sisältäen myös ateriat. 10.4 Laskutus Palveluntuottaja laskuttaa kuukausittain jälkikäteen asiakkaalle annetun palvelusetelin arvon Siun sotelta. Laskun liitteineen tulee olla tilaajalla viimeistään seuraavan kuukauden viidentenä (5.) päivänä. Laskussa tulee olla viitteenä vammaispalvelut. Laskussa ei saa olla asiakastietoja. Asiakastiedot sekä asiakkaan poissaolot esitetään erillisessä liitteessä, joka lähetetään Siun soten vammaispalveluun. Asiakkaan poissaoloista on ilmoitettava alkamis- ja päättymispäivät tilastointia varten. 21