POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2015

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 2183 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND BOLIDEN KYLYLAHTI VAPO OY POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 215 KUOPIO 1.11.216 TUOMAS PURANEN

Tiivistelmä Jyrkänpuronkanava (asema 93) luokittui kokonaisfosforin perusteella lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Nikkelipitoisuudet olivat pitkänajan keskiarvojen mukaisesti hieman koholla, liukoisen nikkelin eri havaintokertojen keskiarvopitoisuus oli asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa pienempi. Myös Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia. Rautaa oli vedessä runsaasti. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Kirkkojoen havaintopaikalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Rautaa oli vedessä runsaasti, varsinkin lokakuussa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi. Maaliskuussa Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin voimakasta nousua ei alusvedessä havaittu ja kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä lievästi rehevän veden tasoa. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä koholla ja myös ajankohdan keskimääräistä tasoa suurempi. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuus oli tosin alusvedessä asetuksen 122/26 mukaisella ympäristölaatunormitasolla. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain muutamia. Toukokuussa vesirunko oli jo lämpötilakerrostunut, alus- ja välivedessä happitilanne oli vielä tyydyttävä välttävä. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat asemalla tyypillisesti koholla, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimistunutta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella erittäin reheväksi. Sulfaatin pitoisuudet olivat hieman koholla. Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää happamuutta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi tai alle määritysrajan, nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain pieniä määriä (3 MPN/1 ml). Elokuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli hapeton ja välivesikin lähes hapeton. Hapettomuus näkyi todennäköisesti alusveden kohonneina ammoniumtypen ja raudan pitoisuuksina. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat muutenkin asemalla tyypillisesti koholla, päällysvedessä kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimakasta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella ylireheväksi. Sulfaatin pitoisuus oli myös asemalle tyypillisesti koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, mm. liukoisen nikkelin pitoisuus oli niukasti alle ympäristölaatunormitason. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Lokakuussa täyskierron jälkeen happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, veden laatu oli muutenkin vesirungossa hyvin tasalaatuinen. Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen viittaavat mm. kohonneet typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot 2

osoittivat neutraalia vettä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti alle määritysrajan tai pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasolla. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Polvijärven asemien 444 ja 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua. Maaliskuussa kuitenkin asemalla 444 mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Metalleista myös mm. nikkelin, kadmiumin ja sinkin pitoisuudet olivat maaliskuussa aseman keskimääräistä tasoa suuremmat, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat maaliskuuta lukuun ottamatta ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät kaikilla havaintokerroilla. Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat Polvijärven tavoin koholla, kokonaistypestä huomattava osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Happitilanne säilyi hyvänä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin pitoisuudet alittivat asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Alimmalta asemalta 78 lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia. Karnukkapuron asemien (kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen. Poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin asemalta 453 todettiin mm. runsaasti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa. Happitilanne säilyi hyvänä ja veden ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta neutraalin. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemilla selvästi asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Todennäköisesti runsaan kiintoaineen myötä myös kokonaisnikkelin pitoisuus oli kesäkuussa hieman koholla asemalla 453. Sukkulanjoessa (asemat 84, 184a ja 25) veden laatu oli pääosin eri asemilla hyvin samankaltainen. Vesi oli väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvimmin koholla maaliskuussa. Ravinnepitoisuudet olivat yleensä pienemmät kuin Polvijärven alueella, kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä, joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Happitilanne oli koko vuoden hyvä. 3

Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Rautaa todettiin asemalta runsaasti. Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden. Selvästi suurin osa kokonaistypestä oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Veden ph-arvojen nousu vertailuasemaan nähden viittaa myös juoksutusvesien vaikutukseen. Asetuksen 122/26 mukainen pintaveden ympäristölaatunormitaso ylittyi nikkelin osalta selvästi. Selvästi suurin osa nikkelistä oli liukoisessa muodossa. Arseenin pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä. Veden laatua heikentää osaltaan Haapaojan ajoittain heikot laimennusolot. Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 72-13, joten pintaveden asetuksen 122/26 mukainen ympäristölaatunormitaso ylittyi aiempaan tapaan selvästi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvästi koholla kesä- ja lokakuussa. Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat muuten lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä heikentynyt. Nikkelipitoisuus oli ajankohdalle tyypillisesti koholla syvänneaseman alusvedessä, pitoisuus ylitti myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Nikkelin lisäksi syvänneaseman alusvedessä olivat koholla myös mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus. Happamuus ja myös humusleimaisuus oli asemalla 118 muita asemia lievempää. Syvänneaseman alusveden kohonnutta nikkelipitoisuutta lukuun ottamatta raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja nikkelipitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella asema 222 luokittui erittäin reheväksi ja muut asemat lievästi reheviksi. Syvänneasema ei ollut vielä täyskierron jälkeen lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Koko vesirunko oli muutenkin hyvin tasalaatuinen. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli asemalla 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinnepitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella kaikki asemat luokittuivat kuitenkin lievästi reheviksi. Syvänneasemalla lämpötilakerrostutuneisuus ei ollut vielä täysin purkautunut, happitilanne oli alusvedessä tyydyttävä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. 4

1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti vuonna 215 Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun. Tarkkailualue käsittää Jyrkänpuronkanavan, Kirkkojoen, Polvijärven ja Pohjois-Viinijärven siihen laskevine jokineen, jotka ovat Sukkulanjoki, Haapaoja, Viinijoki ja Paljakannurmenoja. Tarkkailualue on esitetty liitteessä 1. Polvijärven jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 212, jälkitarkkailua tehtiin vuoden 214 loppuun saakka. Pohjois-Karjalan ELY:n 1.3.215 antaman päätöksen mukaan jälkitarkkailu voitiin lopettaa. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitettiin vuoden 215 aikana ja näytteenotossa ennakoitiin tarkkailuohjelmaan tulevia muutoksia, mm. biologinen tarkkailu toteutettiin uuden tarkkailuohjelman mukaan. Uusi tarkkailuohjelma hyväksyttiin 8.3.216. Alueen kuormittajien yhteistarkkailua on toteutettu vuoden 1985 alusta lähtien. Tarkkailuvelvollisten lupatilanne on seuraava: Tarkkailuvelvollinen Lupatilanne Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Horsmanahon ja Pehmytkiven louhokset Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 141/7/2, Dnro ISY-24-Y- 25, 14.12.27. Itä-Suomen ympäristölupavirasto muutoshakemuspäätös nro 122/8/2, Dnro ISY-28-Y-113, 24.11.28. Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Karnukan talkkikaivos Vapo Oy, Teyrisuon turvetuotantoalue Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 13/213/1, Dnro ISAVI/86/4.8/211, 8.2.213. Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 9/8/2, Dnro ISY-27-Y- 161, 22.9.28. Päätös saanut lainvoiman 28.11.29. Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 142/7/2, 19.12.27. Vesipäästörajaa koskevan määräyksen 8 ja lupamääräysten tarkistamisajankohdan muuttaminen, 8.7.21. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 66/1/1, Dnro ISAVI/182/4.8/21. Kylylahden kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen, ISAVI/173/215. 5

2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 215 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuoden 215 talvi oli selvästi normaalia lämpimämpi, mutta kesä oli koleampi ja sateisempi kuin vuosien 1981-21 keskiarvo. Syksy oli myös normaalia lämpimämpi ja vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli sekä Lieksassa ja Joensuussa kesäkuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 61 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli reilu 5 cm, mikä vastaa tavanomaista määrää. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa 96-11 kg/m 2, kun se tavallisesti on 11 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa alle 5 cm. 7

Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 45 mm, kun tavallisesti sataa 32 mm. Kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassa lähes 4 cm. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha. Huhtikuu oli sateinen Pohjois-Karjalassa ja sateita tuli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Lumien esiintyminen lokakuussa 214 - toukokuussa 215 on esitetty kuvassa 5. Toukokuussa satoi Pohjois-Karjalassa tänä vuonna hieman normaalia vähemmän. Ympäristöhallinnon mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella toukokuun keskimääräinen sademäärä oli 39 mm, kun se normaalisti on 43 mm. Kuva 5. Lumen esiintyminen lokakuusta 214-toukokuuhun 215. Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa vuonna 215,5 1,5 C tavanomaista viileämpi keskilämpötilan ollessa noin 12 13,5 C. Virallinen helleraja saavutettiin Pohjois- Karjalassa vain kuun toiseksi viimeisenä päivänä. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli noin 6 mm, joka on noin 9 % pitkänajan keskiarvosta. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itä- ja pohjoisosissa harvinaisen viileä, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. 8

Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 18 mm, kun tavallisesti sataa 76 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kesän lämpimin kuukausi, vaikka hellerajaa ei ylitettykään. Elokuun sademäärä oli lähellä normaalia tai sen alle 1 25 %. Syyskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna kolmanneksen tavanomaista pienempi ja lämpötila oli normaalia lämpimämpi pari astetta. Lokakuussa kertyi auringonpaistetta tavanomaista enemmän koko maassa. Monin paikoin aurinko paistoi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun keskilämpötila Pohjois-Karjalassa ei poikennut tavanomaisesta. Lokakuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa kolmanneksen normaalia pienempi. Marraskuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa tavanomaista korkeampi. Marraskuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna tavanomaisen molemmin puolin. Kuun puoliväliin asti sateet tulivat vetenä, mutta sen jälkeen pääasiassa lumena aivan kuun viime päiviin asti, jolloin sateet muuttuivat jälleen vetisiksi. Joulukuun keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosissa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulukuun lopulle sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kuukauden sädemäärä vaihteli 68 82 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne loka-joulukuussa 215. Kuva 6. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 215. 2.2 Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi melko normaalisti. Sateisimmat kuukaudet olivat koko Pohjois-Karjalassa tammi-, huhti- ja kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi molemmissa mittauspiteissä syys-lokakuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 5 cm tammikuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat helmikuun viimeisenä päivänä lähellä ajankohdan 9

tyypillisiä tasoja. Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Ruunaan 7 cm tavanomaista korkeampi. Maaliskuun lopussa järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti tavanomaista ylempänä muutamasta sentistä kahteen kymmeneen senttiin. Maakunnan järvien vedenpinnat olivat toukokuun lopussa yleisesti ottaen huomattavasti keskimääräistä ylempänä. Pielinen oli 48 cm, Ruunaa 36 cm ja Kajoonjärvi 9 cm ajankohdan normaalitasoa ylempänä. Orivesi-Pyhäselkä oli Arvinsalmen asteikolla mitaten 38 cm yli tavanomaisen. Lähes kaikkien järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun viimeisenä päivänä keskitason yläpuolella. Sama tilanne jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun päättyessä Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Orivesi-Pyhäselän Arvinsalmen asteikolla mitattuna 33 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Kajoonjärvi ja Ruunaa olivat lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia. Viinijärvi sen sijaan oli 1 cm normaalin alapuolella. Lokakuun aikana Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski Arvinsalmen asteikon mukaan 19 cm. Laskusta huolimatta Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli lokakuun lopussa 4 cm, Ruunaan 9 cm ja Viinijärven 14 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Sama tilanne jatkui myös marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes tavanomaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Lieksan- ja Koitajoessa virtasi vettä helmikuussa kymmenisen prosenttia normaalia enemmän ja Pielisjoessa lähes normaalin verran. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista, esim. Jänisjoki ja Puntarikoski, puolitoistakertaiseen kuten esim. Saramojoella. Pielis- ja Koitajoessa vettä virtasi maaliskuussa lähes normaalisti. Lieksanjoen maaliskuun keskivirtaama oli 25 % tavanomaista suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat puolitoistakertaisesta lähes kaksinkertaiseen. Jokien virtaamat olivat toukokuussa tavallista suurempia. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli noin 5 % ja Lieksanjoen noin viidenneksen normaalia suurempi. Keskivirtaamat olivat normaalia isompia myös kesä- elokuussa. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli syyskuussa hieman tavanomaista suurempi. Koita- ja Jänisjoessa vettä virtasi n. 7 % normaalista määrästä. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes normaaleja. Lieksanjoen ja Pielisjoen lokakuun keskivirtaama oli noin 9 % tavanomaisesta. Koitajoessa virtaama oli 8 % normaalista. Pienempien jokien virtaamat olivat viidenneksen tavanomaista pienempiä. Marraskuussa tilanne oli hyvin samantapainen kuin lokakuussa. Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa puolitoistakertainen. Pielisjoessa virtasi vettä 11 prosenttia normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa huomattavasti keskimääräisitä suurempia 1

Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa 11-18 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Helmikuun tilanne oli sama lähes sama kuin tammikuun. Maaliskuussa tilanne muuttui ja pinnat olivat noin 1 senttiä normaalia ylempänä. Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Ilomantsin Kuuksenvaarassa 37 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm tavanomaista ylempänä. Kesäkuussa pohjaveden korkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 9 cm tavallista korkeammalla. Kontiolahden Jakokoskella se oli 33 cm tavallista matalammalla. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Kontiolahdella, Ilomantsissa ja Nurmeksessa pohjavedenkorkeus oli syyskuun lopussa 1-13 cm tavanomaista ylempänä. Lokakuussa pohjavesipinnat olivat hiukan tavanomaista alempana. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 2 4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 35 5 cm, josta kohvajäätä keskimäärin 15 2 cm. Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-45 cm. Pielisestä jäät lähtivät toukokuun 5. päivä. Pyhäselkä vapautui jäistä jo 23. päivä huhtikuuta. Jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Normaalisti Pielisen jään paksuus on marraskuun lopussa 14 cm ja Pyhäselän 11 cm. Tänä vuonna jäätä ei vielä ollut. Joulukuun lopun pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 24. päivä joulukuuta ja Orivesi-Pyhäselän 3. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 7 2 cm. 3. KUORMITUS 215 Horsmanahon ja Pehmytkiven louhosten sekä Kylylahden kaivoksen kuormitukset olivat vuonna 215 lupaehtojen mukaista. Taulukko 1. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Horsmanahon alueen, Teyrisuon sekä Kylyahden kaivoksen vuosikuormitus vuonna 215. Q CODMn Kok.typpi Kok.fosfori Kiintoaine Rauta Arseeni Nikkeli m 3 /vuosi kg/vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi Mondo Minerals B.V. Branch Finland, 285577-914 - 1648 53 2,6 69 Horsmanahon alue 1) Vapo Oy, Teyrisuo 2) - 4161 89 2,2 123 - - - Kylylahden kaivos 3) 39363 - - - 1551 -,58 49 1) vuonna 215 juoksutusvuorokausia oli 13. 2) VAHTI-järjestelmä 3) vuonna 215 juoksutusvuorokausia oli 193. 11

4. NÄYTTEENOTTO Tutkimusalue kuuluu Oriveden-Pyhäselän alueen Viinijärven valuma-alueeseen (vesistöalue 4.35, pinta-ala 17 km 2, järvisyys 18 %). Sukkulajoki on itsenäinen valuma-alue (vesistöalue 4.355, pinta-ala 199 km 2, järvisyys 2 %), samoin Viinijoki (vesistöalue 4.356, pinta-ala 64 km 2, järvisyys 1,5 %), mutta Haapaoja ja Paljakannurmenoja kuuluvat Pohjois-Viinijärven asemien kanssa Viinijärven alueeseen (vesistöalue 4.352, pinta-ala 357 km 2, järvisyys 43 %). Tarkkailuohjelman päivityksen vuoksi näytteitä otettiin vuoden 215 aikana 28.1.21 laaditun (päivitetty 24.1.211) ja 8.3.216 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jyrkänpuronkanavasta otettiin näytteet 23.3., 3.9 ja 21.1.215. Kirkkojoesta näytteet otettiin 3.6. ja 21.1.215. Viinijoen ja Sukkulanjoen näytteenottoajankohdat olivat 23.3., 2.-3.6., 3.9 ja 21.1.215. Karnukkapuron näytteet otettiin 3.6., 3.9. ja 22.1.216. Paljakkanurmenojan aseman näytteet otettiin 3.6., 3.9 ja 21.1.215. Haapaojasta näytteet otettiin 17.6., 3.9 ja 4.11.215. Polvijärven näytteet otettiin 23.3., 28.5., 27.8 ja 22.1.215 ja Pohjois-Viinijärven näytteet 23.3., 2.6 ja 22.8.215. Vuosi 215 oli ns. laajempi biologisen tarkkailun vuosi, biologisten tarkkailujen raportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä. Näytteet tutkittiin akkreditoiduin menetelmin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Tulokset kommentteineen on toimitettu niiden valmistuttua asianosaisille. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit on esitetty liitteessä 1. Käytetyt määritysmenetelmät ja analyysitulokset ovat liitteessä 2. 5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Liukoiselle nikkelille oli valtioneuvoston asetuksessa 122/26 (asetuksen muutos 868/21) määritelty ympäristölaatunormitaso 21 (2 + tausta 1 ). 22.12.215 voimaan tuli muutos nikkelin ympäristölaatunormiin (valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 138/215), jatkossa ympäristölaatunormi ilmoitetaan nikkelin biosaatavana pitoisuutena. Asetuksen mukainen biosaatavan nikkelin ympäristölaatunormi on 5 (4 + tausta (1 )). Tässä raportissa myös nikkelin biosaatavuus on laskettu Biomet-mallilla niillä havaintopaikoille, joista laskentaan vaadittava DOC on määritetty. Puuttuvien parametrien osalta on käytetty vuoden muiden havaintokertojen keskiarvoa. 5.1 Jyrkänpuronkanava, Kirkkojoki, Polvijärvi, Karnukkapuro ja Viinijoki Jyrkänpuronkanavassa (asema 93) vesi oli CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humusleimaista. Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Kokonaisfosforin tavoin myös kokonaistypen maksimi todet- 12

tiin syyskuussa (kuva 8). Nikkelipitoisuudet olivat pitkänajan keskiarvojen mukaisesti hieman koholla, liukoisen nikkelin eri havaintokertojen keskiarvopitoisuus (14 ) oli asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa (21 ) pienempi. Myös Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia (ks.liite). Rautaa oli vedessä runsaasti (kuva 8). Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Maalis- ja syyskuussa todettiin vedestä E.coleja 1-28 MPN/1 ml. Kirkkojoen havaintopaikalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Rautaa oli vedessä runsaasti, varsinkin lokakuussa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi. Polvijärven yläpuoliselle tarkastelualueelle on tyypillistä veden laadun voimakkaat vaihtelut johtuen mm. hydrologisista olosuhteista sekä hajakuormituksesta. Kokonaisuudessaan vuoden 215 veden laatu oli lähellä asemien pidempiaikaisia keskiarvoja. Kirkkojoessa näkyy Polvijärven puhdistamon kuormituksen loppuminen (212), mm. typen yhdisteiden pitoisuudet ovat sen jälkeen olleet laskusuuntaisia (kuva 7). Paikka: 2183/71; näyte:,2 Kok. N Paikka: 2183/71; näyte:,2 NH4-N 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 22.3.5 25.1.5 27.1.6 23.1.7 21.1.8 21.1.9 1.11.1 19.1.11 25.1.12 21.1.13 13.1.14 22.3.5 25.1.5 27.1.6 23.1.7 21.1.8 21.1.9 1.11.1 19.1.11 25.1.12 21.1.13 13.1.14 Kuva 7. Kirkkojoen aseman 71 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet vuosina 25-215. 13

ms/m 25 Sähkönjohtavuus mg/l 6 Sulfaatti 2 15 1 5 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 93 71 6 77 78 449 453 5 4 3 2 1 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 71 6 77 78 449 453 35 Kok.N 3 NO3+NO2 3 25 2 15 1 5 93 71 6 77 78 449 453 25 2 15 1 5 71 6 77 78 449 453 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 3 Kok.P 14 Rauta 25 2 15 1 5 93 71 6 77 78 449 453 12 1 8 6 4 2 93 71 6 77 78 449 453 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 3 25 2 15 1 5 Nikkeli 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 93 71 6 77 78 449 453 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Nikkeli, liuk. 23.3. 3.6. 3.9. 21.-22.1. 93 71 6 77 78 449 453 Kuva 8. Jyrkänpuronkanavan (93), Kirkkojoen (185) ja Viinijoen (6, 77 ja 78) ja Karnukkapuron (449 ja 453) veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 14

Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 maaliskuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt (kuva 9). Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, joka mm. viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitukseen (kuva 9). Kokonaisfosforin voimakasta nousua ei alusvedessä havaittu ja kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä lievästi rehevän veden tasoa. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä koholla (kuva 9) ja myös ajankohdan keskimääräistä tasoa suurempi. Rautaa todettiin melko runsaasti koko vesimassasta (kuva 9). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuus oli tosin alusvedessä asetuksen 122/26 mukaisella ympäristölaatunormitasolla, 21. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain muutamia (2 MPN/1 ml). Toukokuussa vesirunko oli jo lämpötilakerrostunut, alus- ja välivedessä happitilanne oli vielä tyydyttävä välttävä (kuva 9). Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat asemalla tyypillisesti koholla, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 9). Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimistunutta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella erittäin reheväksi. Sulfaatin pitoisuudet olivat hieman koholla. Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää happamuutta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi tai alle määritysrajan, nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason, 13. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain pieniä määriä (3 MPN/1 ml). Elokuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli hapeton ja välivesikin lähes hapeton (kuva 9). Hapettomuus näkyi todennäköisesti osaltaan alusveden kohonneina ammoniumtypen ja raudan pitoisuuksina (kuva 9). Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat muutenkin asemalla tyypillisesti koholla, päällysvedessä kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimakasta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella ylireheväksi. Sulfaatin pitoisuus oli myös asemalle tyypillisesti koholla (kuva 9). Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää emäksisyyttä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, mm. liukoisen nikkelin pitoisuus oli niukasti alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Lokakuussa vesi oli kiertänyt ja vesirunko oli lähes tasalämpöinen. Täyskierron jälkeen happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, veden laatu oli muutenkin vesirungossa hyvin tasalaatuinen (kuva 9). Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen viittaavat mm. kohonneet typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot osoittivat neutraalia vettä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti alle määritysrajan tai pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasolla. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. 15

Polvijärven syvänteen aseman 72 pohjaeläimistöä dominoivat entiseen tapaan semibenthiset sulkasääsken toukat, jotka muodostivat noin 93 % sekä biomassasta että yksilömäärästä. Syvänteen muu pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskien toukista, joista runsaslukuisimpia olivat lievästi rehevää pohjaa indikoiva Sergentia coracina sekä huonoja happioloja sietävä ja ravinteikasta pohjaa suosiva Chironomus plumosus-tyyppi. Syvänteen pohjaeläinten biomassa ja tiheys olivat viime vuosia korkeampia, taksoniluvun ollessa tavanomainen (9). Ilman sulkasääskiä biomassan voidaan arvioida ilmentävän jokseenkin niukkaravinteista pohjaa. Chironomidi-indeksi (2,7) nousi hieman vuodesta 212 ollen tarkkailuvuosien korkein ja sen mukaan pohja luokiteltiin reheväksi. Pohjan laatu on hieman kohentunut tarkkailun aikana. Ekologista tilan laatumuuttujia ei voitu laskea järven mataluuden vuoksi. Pohjaeläinraportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Kasviplanktonseurannassa elokuussa Polvijärven näytteelle tunnusomainen on Synura sp.-levän massakukinto (44 % biomassasta) joka vie näytteen tyydyttävän tilan suuntaan, vaikka haitallisia sinileviä ei löytynyt lainkaan. Euglenophyceae-luokkaan (silmälevät) kuuluvia ja rehevyyttä suosivia Phacus- ja Trachelomonas -sukujen edustajia löytyy verrattain runsaasti kymmenen prosentin osuudella. Trofiaindeksin TPI-arvon on erittäin korkea, johtuen juuri näiden silmälevien ja Peridinium willei - panssarisiimalevän vaikutuksesta. Toinen runsas panssarisiimalevä on Ceratium hirundinella, joka ei kuitenkaan vaikuta esim. TPI-arvoon. Kokonaisbiomassa sijoittaa näytteen tyydyttävään laatuluokkaan, sinileväindikaattoriarvo erinomaiseen laatuluokkaan, mutta TPI-arvo osoittaa vain välttävää ekologista laatua. Kasviplanktonraportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Polvijärvi oli ravinnesuhteiden (Forsberg ym. 1978) perusteella selvästi fosforirajoitteinen (taulukko 2). Taulukko 2. Polvijärven aseman 172 kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P N mine/po 4 tp-suhde 172 8 1492,5 Polvijärven asemien 444 ja 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua. Maaliskuussa kuitenkin asemalla 444 mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla (kuva 9). Metalleista myös mm. nikkelin, kadmiumin ja sinkin pitoisuudet olivat maaliskuussa aseman keskimääräistä tasoa suuremmat, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat maaliskuuta lukuun ottamatta ympäristölaatunormitasoa pienemmät (kuva 9). Lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät kaikilla havaintokerroilla. 16

mg/l 12 1 8 6 4 2 Happi 73 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 72/1 m 72/p-1 m 45 4 35 3 25 2 15 1 5 ms/m Sähkönjohtavuus 72/1 m 72/p-1 m 73 444 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/l Sulfaatti 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 72/1 m 72/p-1 m 73 444 12 1 8 6 4 2 Kok.N 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 72/1 m 72/p-1 m 73 444 6 NO3N+NO2N 72/1 m 72/p-1 m 73 444 7 Kok.P 72/1 m 72/p-1 m 73 444 5 6 4 3 2 1 5 4 3 2 1 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 8 Rauta 72/1 m 72/p-1 m 73 444 4 Nikkeli 72/1 m 72/p-1 m 73 444 7 35 6 3 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 4 35 3 25 2 15 1 5 Nikkeli, liuk. 23.3. 28.5. 27.8. 22.1. 72/1 m 72/p-1 m 73 444 Kuva 9. Polvijärven syvänneaseman 72 (1m ja p-1= 1m pohjan yläpuolelta) ja Kylylahden kaivoksen purkuputken alapuolisen havaintopisteen 444 sekä uuden havaintopisteen 73 veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 17

Polvijärven jätevedenpuhdistamon kuormitus Polvijärveen loppui vuonna 212. Tämän jälkeen typpipitoisuudet ja sähkönjohtavuus eivät ole puhdistamon jätevesikuormituksen loppumisen jälkeen laskeneet vaan päinvastoin kohonneet (kuva 1). Syynä muutokseen ei ole asumajätevesikuormituksen jälkivaikutus eikä myöskään sisäinen kuormitus. Kohonneet typpipitoisuudet viittaavat Kylylahden kaivoksen vaikutukseen. Typpi on myös suurelta osin mm. räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa (kuva 1). Samoin sulfaatin pitoisuudet ovat alusvedessä kohonneet aiemmasta tasosta (kuva 1). Syvänteen alusveden happitilanne myös parantunut, parantunut happitilanne on myös vähentänyt mm. fosforin sisäistä kuormitusta (kuva 1). Kylylahden kaivoksen kesän 214 tihennetyssä typpitarkkailussa Polvijärvessä havaittiin nitraattitypen vähenevän syvänteen alusvedessä kesän edetessä, joka viittaa tehokkaaseen denitrifikaatioon. Tämä korvaa syvänteestä loppuneen aerobisen hajotustoiminnan ja näin ollen hidastaa anaerobisen hajotustoiminnan käynnistymistä. Tämä vähentää osaltaan myös sisäistä kuormitusta ja poistaa samalla typpeä typpikaasuna ilmaan. 18

mg/l Happi 12 1 8 6 4 2 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 ms/m Sähkönjohtavuus 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 mg/l Sulfaatti 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 Kok.N 12 1 8 6 4 2 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 NO3N+NO2N 7 6 5 4 3 2 1 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 NH4-N 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 Kok.P 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1.1.211 1.1.212 1.1.213 1.1.214 1.1.215 Kuva 1. Polvijärven aseman 72 alusveden veden laatutietoja vuosina 211-215. 19

Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat vuoden 215 havaintokerroilla Polvijärven päällysveden tavoin koholla (kuva 8). Kokonaistypestä huomattava osa oli nitraattimuodossa. Kokonaistypen pitoisuuskeskiarvot ovat olleet vuodesta 211 alkaen olleet aiempaan tasoon nähden noususuuntaisia, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen (kuva 11). Vuosien 212-213 jälkeen kokonaistypen pitoisuuksissa on ollut kuitenkin havaittavissa laskua (kuva 11). Myös sähkönjohtavuudessa ja sulfaatissa on ollut havaittavissa nousua, varsinkin maksimiarvojen osalta (kuva 11). Viinijoessakin asemien vesi oli humus- ja rautapitoista, veden ph-arvot olivat vuoden 215 havaintokerroilla lähellä neutraalia vettä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Happitilanne säilyi hyvänä. Asemilla 6 ja 77 esiintyi E.coleja ( - 35 MPN/1ml), uudessa tarkkailuohjelmassa määritys jäi pois. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin pitoisuudet alittivat asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Alimmalta asemalta 78 lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia (ks. liite). Piilevätutkimuksen mukaan Viinijoen aseman 78 ekologinen tila on erinomainen. Piilevätutkimus löytyy kokonaisuudessaan liitteenä. 2

Viinijoki 6 Kok. N (x) Viinijoki 77 Jokela Kok. N (x) 6 5 6 5 5 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 5 5 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Viinijoki 6 Sähkönj. (x) Viinijoki 77 Jokela Sähkönj. (x) 22 2 18 16 14 2 18 16 14 ms/m 12 1 ms/m 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Viinijoki 6 Sulfaatti (x) 5 211 212 213 214 215 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 12 1 8 6 4 2 Viinijoki 77 Jokela Sulfaatti (x) 45 mg/l 45 4 35 3 25 2 mg/l 4 35 3 25 2 15 15 1 1 5 5 211 212 213 214 215 Kuva 11. Viinijoen asemien 6 ja 77 kokonaistypen ja sulfaatin pitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot vuosina 25-215. Musta ympyrä kuvaa vuosikeskiarvoa ja avoin ympyrä yksittäistä havaintoa. Kuten Polvijärven yläpuolellakin ainepitoisuuksien vaihtelut olivat Viinijoessakin huomattavia. Hydrologiset tekijät vaikuttavat piste- ja hajakuormitukseen sekä lisäksi luontaiseen taustahuuhtoumaan. 21

Karnukkapuron asemien (kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen (kuva 8). Poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin asemalta 453 todettiin mm. runsaasti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa (kuva 8). Happitilanne säilyi hyvänä ja veden ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta neutraalin. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat yleensä lievästi rehevän veden tasoa. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemilla selvästi asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Todennäköisesti runsaan kiintoaineen myötä myös kokonaisnikkelin pitoisuus oli kesäkuussa hieman koholla asemalla 453 (kuva 8). Piilevätutkimuksen mukaan aseman 453 ekologinen tila oli hyvä (lähes erinomainen). Karnukkapuron pohjaeläimistö (asema 453) ekologinen tila oli eri muuttujien perusteella hyvä, mutta myös välttävä. Kaivosvesien toksisuusarviointia ei voitu suorittaa kohdelajien puuttuessa. 5.2 Sukkulanjoki, Haapaoja ja Paljakannurmenoja Sukkulanjoessa (asemat 84, 184a ja 25) veden laatu oli pääosin eri asemilla hyvin samankaltainen (kuva 15). Vesi oli väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvimmin koholla maaliskuussa (kuva 15). Ammoniumtypen osuudet kokonaistypestä jäivät pieniksi kaikilla havaintokerroilla. Ravinnepitoisuudet olivat yleensä pienemmät kuin Polvijärven alueella, kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä (kuva 15), joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Happitilanne oli koko vuoden hyvä. Piileväanalyysien perusteella Sukkulanjoen havaintopaikkojen ekologinen tila on erinomainen. Sukkulanjoen molemmilla havaintoalueilla (asemat 184a ja 25) tavattiin monipuolinen pohjaeläimistö ja niiden ekologinen tila luokiteltiin erinomaiseksi. Sukkulanjoen eri asemien veden laatu on ollut vuosina 211-215 kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen (kuva 12). Yksittäisissä näytteissä (esimerkiksi 6.4.211) on ollut havaittavissa Teyrisuon alapuolisten asemien (84 ja 25) pitoisuuksissa eroja vertailuasemaan nähden, mm. typpi oli asemalla 184a 13 kun se alapuolisilla asemilla oli 36-37. Sen jälkeen typen pitoisuustaso on ollut yhtä poikkeuta lukuun ottamatta kaikilla asemilla alle 1 (kuva12). 22

Kok.N Kok.P 4 35 3 25 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 184a 84 25 K-aine CODMn mg/l 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 184a 84 25 mg/l O2 184a 84 25 184a 84 25 Kuva 12. Sukkulanjoen asemien (184a, 84 ja 25) veden laatutietoja vuosina 211 215. Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä (kuva 15). Rautaa todettiin asemalta runsaasti (kuva 15). Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden (kuva 15). Selvästi suurin osa kokonaistypestä oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Veden ph-arvojen nousu vertailuasemaan nähden viittaa myös juoksutusvesien vaikutukseen. Asetuksen 122/26 mukainen pintaveden ympäristölaatunormitaso ylittyi nikkelin osalta selvästi. Selvästi suurin osa nikkelistä oli liukoisessa muodossa. Arseenin pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä (kuva 15). Veden laatua heikentää osaltaan ajoittain Haapaojan heikot laimennusolot. Horsmanahon alueen louhoksilta johdettavat vedet ovat pidemmän aikavälin tarkastelussa nostaneet veden nikkeli-, sulfaatti ja typpipitoisuuksia Haapaojassa (kuva 13). Arseenipitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla (kuva 13). Liukoisen nikkelin pitoisuudet ovat olleet asemalla 154 vuosina 211-215 asetuksen 122/26 mukaista pintaveden ympäristölaatunormitasoa suuremmat kaikilla havaintokerroilla. Kiintoainepitoisuuksissa on ollut myös ajoittain havaittavissa nousua louhoksen alapuolisella asemalla vertailuasemaan nähden (kuva 13). 23

Sulfaatti Kok.N mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 14 12 1 8 6 4 2 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 154 172 Nikkeli, liuk Arseeni 35 6 3 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 154 172 154 172 154 172 K-aine 4 35 3 25 mg/l 2 15 1 5 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 154 172 Kuva 13. Haapaojan asemien 154 ja 172 veden laatutietoja vuosina 211 215. Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina (kuva 15). Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 72-13, joten pintaveden asetuksen 122/26 mukainen ympäristölaatunormitaso ylittyi aiempaan tapaan selvästi. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,9 7,5. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvästi koholla kesä- ja lokakuussa (kuva 15). Vuosina 211-215 Paljakannurmenojan nikkelin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat pysyneet kohonneina, nikkeli on ollut käytännössä liukoisessa muodossa (kuva 14). Fosforipitoisuus on vaihdellut välillä 18-13 ollen keskimäärin rehevää. 24

Kok.N Kok.P 4 35 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 Nikkeli, liuk 16 14 12 1 8 6 4 2 1.5.212 1.7.212 1.9.212 1.11.212 1.1.213 1.3.213 1.5.213 1.7.213 1.9.213 1.11.213 1.1.214 1.3.214 1.5.214 1.7.214 1.9.214 1.11.214 1.1.215 1.3.215 1.5.215 1.7.215 1.9.215 1.5.211 1.8.211 1.11.211 1.2.212 1.5.212 1.8.212 1.11.212 1.2.213 1.5.213 1.8.213 1.11.213 1.2.214 1.5.214 1.8.214 1.11.214 1.2.215 1.5.215 1.8.215 1.5.211 1.8.211 1.11.211 1.2.212 1.5.212 1.8.212 1.11.212 1.2.213 1.5.213 1.8.213 1.11.213 1.2.214 1.5.214 1.8.214 1.11.214 1.2.215 1.5.215 1.8.215 221 Lin. (221) 221 Lin. (221) Nikkeli 16 14 12 1 8 6 4 2 1.5.211 1.8.211 1.11.211 1.2.212 1.5.212 1.8.212 1.11.212 1.2.213 1.5.213 1.8.213 1.11.213 1.2.214 1.5.214 1.8.214 1.11.214 1.2.215 1.5.215 1.8.215 221 Lin. (221) Sarja1 Lin. (Sarja1) Kuva 14. Sukkulanjoen aseman 221 veden laatutietoja vuosina 211 215. 25

18 16 14 12 1 8 6 4 2 ms/m Sähkönjohtavuus 23.3.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 184a 84 25 221 172 154 mg/l Kiintoaine 12 1 8 6 4 2 23.3.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 184a 84 25 221 172 154 Kok.P Kok.N 4 35 35 3 25 2 15 1 5 184a 84 25 221 3 25 2 15 1 5 184a 84 25 221 172 154 23.3.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 23.3.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 Rauta Nikkeli 3 35 25 2 15 1 5 184a 84 25 221 172 154 3 25 2 15 1 5 221 172 154 23.3.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 Nikkeli, liuk Arseeni 35 6 3 5 25 2 15 1 221 172 154 4 3 2 172 154 5 1 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 2.-17.6.215 3.9.215 21.1-4.11.215 Kuva 15. Sukkulanjoen (84,184a ja 25), Haapaojan (172 ja 154) sekä Paljakkanurmenojan (221) veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 26

5.3 Pohjois-Viinijärvi Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena (kuva 16). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat muuten lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä heikentynyt (kuva 16). Nikkelipitoisuus oli ajankohdalle tyypillisesti koholla syvänneaseman alusvedessä (45 ), pitoisuus ylitti myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Nikkelin lisäksi syvänneaseman alusvedessä olivat koholla mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus (kuva 16). Veden ph-arvot vaihtelivat päällysvedessä välillä 6,2 6,9, happamuus ja myös humusleimaisuus oli asemalla 118 muita asemia lievempää. Syvänneaseman alusveden kohonnutta nikkelipitoisuutta lukuun ottamatta raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Veden hygieenistä laatua heikensi asemalla 222 muutama E.coli. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja nikkelipitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena (kuva 16). Kokonaisfosforin perusteella asema 222 luokittui erittäin reheväksi ja muut asemat lievästi reheviksi. Syvänneasema ei ollut vielä täyskierron jälkeen lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessäkin hyvä (kuva 16). Koko vesirunko oli muutenkin hyvin tasalaatuinen. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelipitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden ph-arvot olivat yleensä lähellä neutraalia. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli asemalla 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinnepitoisuuksina (kuva 16) sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella kaikki asemat luokittuivat kuitenkin lievästi reheviksi. Syvänneasemalla lämpötilakerrostutuneisuus ei ollut vielä täysin purkautunut, happitilanne oli alusvedessä tyydyttävä (kuva 16). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden ph-arvot osoittivat yleensä lievää emäksisyyttä. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. 27

mg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 Happi 23.3. 2.6. 27.8. 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m 45 4 35 3 25 2 15 1 5 ms/m Sähkönjohtavuus 23.3. 2.6. 27.8. 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m 8 Kok.P 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m 25 Kok.N 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m 7 6 2 5 4 3 15 1 2 1 5 23.3. 2.6. 27.8. 23.3. 2.6. 27.8. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Nikkeli, liuk 23.3. 2.6. 27.8. 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m 18 16 14 12 1 8 6 4 2 mg/l Sulfaatti 23.3. 2.6. 27.8. 222 118 168 177 7/1m 7/p-1m Kuva 16. Pohjois-Viinijärven asemien Sukkulanjoen edusta (168), Haapaojan edusta (177), Viinijoen edusta (222), Hiekkasaaren edusta (118) ja Kuusisaari (7) veden laatutietoja eri näytteenottoajankohtina vuodelta 215 (p-1=1 m pohjan yläpuolelta). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Viinijärvessä mineraaliravinteet olivat alle lähes poikkeuksetta määritysrajan tai pieniä. Kokonaisravinnesuhteen (Forsberg ym. 1978) mukaan fosfori olisi minimiravinne (taulukko 3). Mineraaliravinnesuhteen ja ravinteiden tasapainonsuhteen (Forsberg ym. 1978) mukaan myös typpi olisi minimiravinne. Vähäinen typen määrä suosii sinilevien kasvua, Viinijärvessä haitallisten sinilevien osuus oli <1 % (taulukko 4). 28

Taulukko 3. Viinijärven (as. 118, 177, 168, 7) kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P N mine/po 4 tp-suhde 118 22 5 5 177 25 5 5 168 24 5 5 7 35 4 9 Taulukko 4. Keskeiset tulokset Viinijärven havaintoasemien kasviplanktonnäytteille sisältäen kokonaisbiomassan ( ja mg/l), taksonimäärän, sinileväosuuden (%) ja TPI -arvon tutkimusjärvillä. Järvien kasviplanktonin muuttujien luokittelussa (Aroviita ym. 212) on käytetty värejä sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (tyydyttävä), oranssi (välttävä) ja punainen (huono). Näytteenottopaikka Pvm Kokonaisbiomassa () Kokonaisbiomassa (mg/l) Taksonimäärä Haitallisten sinilevien %- osuus TPI Viinijärvi 118 27.8.215 59,6,596 68 9,3,56 Viinijärvi 7 Kuusisaari 27.8.215 682,9,6829 74 8,5 -,12 Viinijärvi 168 27.8.215 693,6,6936 73 8,1 -,31 Pohjaeläintarkkailussa Viinijärven matalamman aseman (168) pohjaeläimistö oli jonkin verran aiempaa runsaampi biomassan ilmentäessä lievästi ravinteikasta pohjaa. Chironomidi-indeksi, joka aiemmin on säännöllisesti osoittanut keskimääräistä pohjaa, oli arvoltaan 2, ilmentäen rehevää pohjaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa pohjan tila vaikuttaa hieman heikentyneen. Syvemmän aseman (7) Chironomidi-indeksi osoitti hyvin rehevää pohjaa kuten 2-luvulla aiemminkin. Sulkasääsken toukkien määrä on tälläkin näyteasemalla lisääntynyt. Syvänneaseman ekologinen tila luokiteltiin tyydyttäväksi-hyväksi. Viinijoen suualueella asema 222 on erottunut muista havaintoasemista vuosien 25 215 aineistossa mm. kokonaisfosforin pitoisuuksin osalta, rehevyystaso on ollut selvästi muita havaintoasemia korkeampi (kuva 17). Myös kokonaistypen maksimipitoisuudet ja pitoisuuskeskiarvot ovat olleet vuoden asemalla 222 vuoden 211 jälkeen aiempaan nähden noususuuntaisia, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen (kuva 17). Sama trendi on ollut havaittavissa myös Viinijoessa. Viinijärven syvänneaseman (asema 7) alusveden happipitoisuus on ajoittain ollut huono kerrostuneisuuden aikana erityisesti talvella, mutta täysin hapeton syvänne ei vuosien 25 215 aikana ole ollut. Todennäköisesti heikko happitilanne on näkynyt ajoittain alusvedessä typen yhdisteiden nousuna eli sisäisenä kuormituksena, fosforin osalta pitoisuusnousut ovat olleet vähäisiä (kuva 17). Syvänteessä on ollut havaittavissa lopputalvella alusvedessä myös mm. sulfaatin, nikkelin ja elektrolyyttien nousua (kuva 17). Nikkelin pitoisuudet ovat alusvedessä ylittäneet säännöllisesti lopputalvella 29

myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason (kuva 17). Muuten raskasmetallien pitoisuudet ovat olleet Viinijärvessä pieniä. Kok.N Kok.P 5 8 45 4 35 3 25 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 1.3.25 1.9.25 1.3.26 1.9.26 1.3.27 1.9.27 1.3.28 1.9.28 1.3.29 1.9.29 1.3.21 1.9.21 1.3.211 1.9.211 1.3.212 1.9.212 1.3.213 1.9.213 1.3.214 1.9.214 1.3.215 1.3.25 1.9.25 1.3.26 1.9.26 1.3.27 1.9.27 1.3.28 1.9.28 1.3.29 1.9.29 1.3.21 1.9.21 1.3.211 1.9.211 1.3.212 1.9.212 1.3.213 1.9.213 1.3.214 1.9.214 1.3.215 222 118 177 168 7/1m 7/p-1m 222 118 177 168 7/1m 7/p-1m Sulfaatti Nikkeli 18 16 14 6 5 mg/l 12 1 8 4 3 6 4 2 2 1 1.3.29 1.7.29 1.11.29 1.3.21 1.7.21 1.11.21 1.3.211 1.7.211 1.11.211 1.3.212 1.7.212 1.11.212 1.3.213 1.7.213 1.11.213 1.3.214 1.7.214 1.11.214 1.3.215 1.7.215 1.3.25 1.9.25 1.3.26 1.9.26 1.3.27 1.9.27 1.3.28 1.9.28 1.3.29 1.9.29 1.3.21 1.9.21 1.3.211 1.9.211 1.3.212 1.9.212 1.3.213 1.9.213 1.3.214 1.9.214 1.3.215 222 118 177 7/1m 7/p-1m 222 118 177 7/1m 7/p-1m Kuva 17. Viinijärven havaintoasemien veden laatutietoja vuosina 25 215. 3

VIITTEET: Aroviita, J. ym. 212. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 212 213 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohje 7/212. Suomen ympäristökeskus (SYKE). 144s. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21:352-363. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Havaintopaikat (kartat) sekä havaintopaikkojen koordinaatit 2. Vuoden 215 tarkkailun tulokset ja määritysmenetelmät 3. Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet 4. Kasviplanktontutkimus 5. Piilevätutkimus 6. Pohjaeläintutkimus 31

LIITE 1/1

LIITE 1/2

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/3

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/4

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/5

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TUTKIMUSASEMAT KOORDINAATIT (ETRS-TM35FIN) Jyrkänpuronkanava 93 Kirkkojoki 71 697317 697697 6297 619925 Polvijärvi 72 Polvijärvi 73 Polvijärvi 444 697585 69723 697475 619454 619416 619322 Viinijoki 6 Viinijoki 77 Viinijoki 78 6967811 696747 696758 619775 619176 617528 Karnukkapuro 449, kaivospiirin yp. Karnukkapuro 453 kaivospiirin ap. 6972176 697836 615847 61716 Sukkulanjoki 25 Sukkulanjoki 184a Sukkulanjoki 84 6965449 6967938 6966725 61286 611177 611527 Haapaoja 172 Haapaoja 154 6968921 696642 613373 614951 Paljakannurmenoja 221 6965241 617948 Viinijärvi 168 Venturaniemen kärki 177 Sorminiemi 222 Hiekkasaaren edusta 118 Kuusisaaren lounaisp. syvänne 7 696472 6965492 6966253 6965363 696453 613869 615184 61733 61671 61542 Liite 1/6

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 23.3.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,1,3 6,4 7,3 28 83 56 27 14 3.9.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~25 l/s;,1 9,1 6,7 7,7 41 99 58 62 26 21.1.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;,1 4,5 21 78 54 38 3.6.215 2183 / 71 Kirkkojoki 71 Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 14,7 6,6 5,5 72 6 13 41 6,4 88 21.1.215 2183 / 71 Kirkkojoki 71 Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,6 6,6 9,2 4,7 1,6 62 35 29 31 7,9 15 23.3.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,2 9, 62 6,7 9,3 17 5,4 12 21 27 13 16 4 1,6 4,3 31 7, 2,1 2,7 2 6,6 39 12 5,3 97 31 53 32 92 14 28.5.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Klo 13:5; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 15,2 9,4 94 6,8 12 18 3,3 21 23 11 33 25 68 4 1,8 7,3 66 7, 6,8 4,9 4 6,5 15 17 4,2 26 69 13 29 34 83-2 27.8.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18,6 7,9 84 7,3 27 19 3,6 48 31 6 59 13 4 14,3,58 5,7 7, 8,1, 6,8 19 29 17 26 17 15 47 35 67-2 63 31 <5

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 23.3.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,1 11 1 1 3.9.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~25 l/s;,1 15 14 28 21.1.215 2183 / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;,1 17 17 3.6.215 2183 / 71 Kirkkojoki 71 Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,7 <,1 <,5,93 2,6,8 3,9 3,8,2,11,38,31 <,5 21.1.215 2183 / 71 Kirkkojoki 71 Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 3,3 <,1 <,5,61 1,7,59 3,5 3,4,11,1,41,29 <,5 23.3.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 7,9 <,1 <,5 1,2 2,7,99 6,1 5,9,36,36 2 4 7, 13 1,9 6,4 1,2 1,9 6,5 21 21,54,61 28.5.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Klo 13:5; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 8,6,3 1,2 1,1 2,9 2,3 14 14,39,28,5 3 4 7, 1,45 1,7 1, 3,2 2, 13 13,35,32,41-2 25 27.8.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 6,5,85 3,2 1,1 2,2 3,1 19 19,18,79 4 7, 6,,4 3,,99 1,9 5,9 15 14,16 1,4-2 55

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 22.1.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4,9 9,5 74 7, 3 6,5 3,9 65 12 43 45 67 17 4 4,5 9,5 73 7, 4,5 9,7 75 7, 3 6,4 3,4 64 12 44 42 65 17 22.1.215 2183 / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 4,6 9,1 7 7, 29 5,5 3,5 61 95 41 39 65 16 23.3.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 11,5 79 6,7 12 18 5,3 23 3 11 29 22 14 3.6.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 13,7 8,1 78 6,8 11 19 3,5 15 12 82 34 21 83 3.9.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 11,6 9,6 89 7,2 18 19 3,3 22 <5 14 77 38 13 21.1.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,4 11,1 85 7, 22 3,7 <1 33 42 27 31 5 14 23.3.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 1,7 74 6,6 12 19 6,8 21 24 95 34 23 18 3.6.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 14,1 7,6 74 6,7 11 2 7,5 13 14 65 39 23 16 3.9.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 11,8 8,3 76 6,9 18 18 6,4 19 12 12 82 37 17

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 4/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 22.1.215 2183 / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 1,91 3,8 1,3 2,2 4,6 2 2,3,36,73,46,5 4 7, 9,7,88 3,8 1,2 2,3 4,5 2 2,27,19,75,42 <,5 22.1.215 2183 / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 8,9,85 3,6 1,2 2,2 3,5 19 19,27,19,72,39 <,5 23.3.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 19,26,78 1,1 2,8 1,5 12 11,95,38 2 3.6.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 5,5,24 1,,92 2,4,81 11 11,27,23,44 26 3.9.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 3,,44 1,8,87 1,8,47 1 1,12,51 9 21.1.215 2183 / 6 Viinijoki 6 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,1,54 2,4,86 1,7,4 11 11,15,18,52 23.3.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 17,22,65 1,2 3, 1,8 13 13,96,37 3.6.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 6,8,2,89,99 2,5 1,5 13 13,24,2,41 35 3.9.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 4,3,37 1,6,92 1,8,63 11 11,13,51 35

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 5/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 21.1.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,1 9,7 74 7, 21 8, 2, 27 41 21 35 46 2 22.1.215 2183 / 78 Viinijoki 78 tilussilta Kok.syv.,4 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,2 9,4 72 6,8 18 6,9 2,3 14 2 19 15 35 16 35 16 22.1.215 2183 / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Kok.syv.,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,2 4,7 1,9 85 7, 6,4 16 1,3 <1 49 7 18 17 5,7 56 22.1.215 2183 / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Kok.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 4,5 11, 85 6,9 6,9 18 3,9 1,9 47 13 14 23 9,3 96 23.3.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 12,8 88 6,5 4,2 2 1,8 24 72 42 21 13 2.6.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,6 8,9 86 6,3 3, 22 5,4 23 53 <5 27 13 3.9.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 11, 9,1 83 6,2 3,1 28 4,1 31 66 <5 31 2 21.1.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4, 11,4 87 6,6 3,8 6,1 23 57 1 54 25 18 23.3.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 12,8 88 6,4 4,3 2 1,6 24 76 44 21 13 2.6.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,3 8,7 83 6,3 3,1 22 6,3 23 52 5 34 14

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 6/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 21.1.215 2183 / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 5,8,41 1,7,83 1,5,59 11 11,16,16,42 22.1.215 2183 / 78 Viinijoki 78 tilussilta Kok.syv.,4 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 9,1 8,8,36 22.1.215 2183 / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Kok.syv.,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,2 2,6 2,6,32 22.1.215 2183 / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Kok.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 5,9 5,5,3 23.3.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 2.6.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 3.9.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 21.1.215 2183 / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 23.3.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 2.6.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 7/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 3.9.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast;,2 11, 8,9 81 6,3 3,3 28 4,8 31 68 <5 3 21 21.1.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4, 11,3 86 6,6 4, 3,2 23 49 1 54 24 18 23.3.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 13:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 13,1 9 6,5 4,4 2 1,9 24 79 55 2 13 2.6.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,6 8,8 85 6,4 3,1 22 6,1 23 52 9 26 14 3.9.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 11,2 9,1 83 6,3 3,2 29 3,9 31 64 <5 3 22 3.6.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 3.6.215; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 5 l/s;,1 11,2 6,9 44 9,8 15 24 62 3.9.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~,3 l/s;,1 11,4 7,5 67 7,1 68 2 37 21.1.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 4,7 6,9 76 12 13 21 36 52 17.6.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 1:25-1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 7,8 7,1 6,8 13 9,6 75 19 9,9 19 3.9.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 14:; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 9,1 6,9 7,8 22 11 77 21 12 24

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 8/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 3.9.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast;,2 21.1.215 2183 / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 23.3.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 13:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 2.6.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 3.9.215 2183 / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 3.6.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 3.6.215; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 5 l/s;,1 14 13 3.9.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~,3 l/s;,1 72 72 21.1.215 2183 / 221 Paljakannurmenoja 221 Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 14 14 17.6.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 1:25-1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 4,6 4,2,3 3.9.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 14:; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 4, 3,5,32

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 9/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 4.11.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,1 6,6 7,9 6,6 3,6 1 25 14 18 17.6.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 13,2 7,9 16 1,9 4,3 33 29 93 38 3.9.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 14:1; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 12, 7,4 16 2,7 3,3 17 14 94 6 4.11.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,1 7,7 13 3,9 4,3 25 17 74 72 23.3.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5,2 1,3 71 6,5 11 19 9,8 2 16 79 33 2 17 2.6.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;,5 14,2 8,1 79 6,9 8,7 19 14 99 24 14 71 16 15 27.8.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.;,5 19,2 7,9 86 7,1 1 98 4,9 64 28 42 27 19 76 23.3.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Jää 35 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,6 15,1 1 6,9 6,9 44,86 72 46 21 16 13 12 2.6.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,8 9,3 9 7,1 6,3 71 13 54 1 83 25 12 6 27.8.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1, 2,2 8,6 95 7,3 6,8 43 3, 4 <5 18 13 17-1 9 <5 <5

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 4.11.215 2183 / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,5 4,4,23 17.6.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 11 99 2,4 3.9.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 14:1; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 3 3 1,8 4.11.215 2183 / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 95 83 4,9 23.3.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 19,17,55 1,6 3,9 1,6 12 11,64,37 2 2.6.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;,5 6,,13,63 1,6 3,2 1,3 1 9,3,3,43 E 27.8.215 2183 / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.;,5 1,9,12,5,54 2,1,34 4,9 4,6,14,37 23.3.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Jää 35 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3,7 <,1 <,5,48 2,8,22 3,3 3,1,32,24 2.6.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 3,6 <,1 <,5,99 2,7,41 4,3 3,6,17,25 27.8.215 2183 / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1, 1,4 <,1 <,5,33 2,3,1 2,8 2,6 <,1,24-1

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 11/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 23.3.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,1 13, 89 6,5 4,6 2 3,4 25 75 18 13 2.6.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,8 9,3 9 6,9 5,6 1 13 15 5 24 79 27.8.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 2,2 8,4 92 7,3 6,6 56 2,9 9,8 43 18 27-1 7 <5 <5 23.3.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,4 12,9 89 6,2 4,4 21 3,1 84 22 25 7,1 13 2.6.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,5 9,8 94 7,1 6,2 79 6,1 49 9 22 12 44 27.8.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 2,8 8,5 94 7,3 6,9 44 5,6 38 <5 15 13 26-1 11 <5 <5 23.3.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,9 13, 91 6,8 6,5 97 1,7 61 17 14 18 13 54 4 1,3 12, 85 8, 2,3 4,7 34 6,5 4 8 6,2 13 48 79 28 16 63 2.6.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 13,8 8,9 86 7,1 6,3 79 4,7 5 12 95 24 12 33 4 13,8 9,4 91 8, 13,7 9,5 91 7, 6,2 78 5, 52 15 96 18 12 34-2

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 12/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 23.3.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 2.6.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 27.8.215 2183 / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, -1 5,6 23.3.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3, 3,1,21 2.6.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 4, 3,6,22 27.8.215 2183 / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3, 2,7,26-1 23.3.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 2,5 <,1 <,5,42 2,3,16 3,1 3,1,11,2 4 8, 7,3,16 <,5,7 3,1 1,3 45 44,66,58 2.6.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 1,9 <,1 <,5,56 2,4,17 3,9 3,7,1,2 4 8, 2,2 <,1 <,5,58 2,4,18 3,8 3,6,1,24-2 8,1

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 13/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l 27.8.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1 19,9 8,9 98 7,4 6,8 43 1,4 46 8 <5 13 13 12 4 19,9 8,8 97 8, 17,3 5,5 58 7, 7, 51 3,7 38 22 <5 15 13 25-2 7 <5 <5

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 14/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml 27.8.215 2183 / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1 1, <,1 <,5,26 2,2 <,1 3, 2,8 <,1,21 4 8, 1,1 <,1 <,5,29 2,2,15 3,5 3,4,12,26-2 5,1

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 15/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 2183 / 118 = Viinijärvi 118 (6965363-61671) 2183 / 154 = Haapaoja, maantiesilta 154 (696642-614951) 2183 / 168 = Viinijärvi 168 (696472-613869) 2183 / 172 = Haapaoja, maantiesilta 172 (6968921-613373) 2183 / 177 = Viinijärvi 177 (6965492-615184) 2183 / 184A = Sukkulanjoki 184 A (6967938-611177) 2183 / 25 = Sukkulanjoki 25 (6965449-61286) 2183 / 221 = Paljakannurmenoja 221 (6965241-617948) 2183 / 222 = Viinijärvi 222 (6966253-61733) 2183 / 449 = Karnukkapuro, kaivospiirin yp. (6972176-615847) 2183 / 453 = Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) (697836-61716) 2183 / 6 = Viinijoki 6 (6967811-619775) 2183 / 7 = Viinijärvi 7 Kuusisaari (696453-61542) 2183 / 71 = Kirkkojoki 71 (697697-619925) 2183 / 72 = Polvijärvi 72 syvänne (697585-619454) 2183 / 73 = Polvijärvi 73 (69723-619416) 2183 / 77 = Viinijoki 77 Jokela (696747-619176) 2183 / 78 = Viinijoki 78 tilussilta (696758-617528) 2183 / 84 = Sukkulanjoki 84 (6966725-611527) 2183 / 93 = Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli (697317-6297) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN 25813 (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Sameus = SFS-EN ISO 727 (2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Mn = SFS 336 (1981) TOC, liuk = Perustuu SFS-EN 1484 (1997) Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO 1195-1 (1998) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä LA63, perustuu SFS 332 (1976) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 13395 (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO 15681-1 (25) PO4-P = Sis. FIA-men. LA64, perustuu SFS-EN ISO 15681-1 (25),suod. Kloridi = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatografia Sulfaatti = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatografia

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 16/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Antimoni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Molybdeeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Koboltti = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Hg = SFS-EN ISO 17852 (28) E. colic = SFS-EN ISO 938-2:214 Klorof.-a = SFS 5772 (1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/3 Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos (514) Pvm. Hav.paikka Lämpöti ph Sähkönj. K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Rauta Sinkki Kupari Kromi Koboltti Molybdeeni Antimoni Nikkeli Ni liuk oc ms/m mg/l mg/l 23.3.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2, 1,2 6,7 22 2,4 56 14 31 25 51 13 98 4,1 1,3 5,1 2,8,93 34 34 28.5.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 2,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 2, 12,8 6,7 12 5,2 21 25 11 32 23 72 9,9 3,6 1, 2,4 1,2,28 14 14 27.8.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2, 18,3 7, 27 6,7 52 72 32 57 6 13 11 3,3 1,2 3,3 3,2,87 2 19 22.1.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; 2, 4,5 6, 3 3,3 44 67 17 9,4 2,1 1,3 4,5 3,8,9 2 2

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/3 Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos (514) Pvm. Hav.paikka Kadmium Cd liuk Lyijy Arseeni Hg 23.3.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2,,71,74,24,51 <,5 28.5.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 2,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 2,,42,3,25,54 E 27.8.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2,,22,2,5,79 <,5 22.1.215 514 / 444 Polvijärvi 444 Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; 2,,32,24,39,8,5

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/3 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 514 / 444 = Polvijärvi 444 (697475-619322) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Lämpöti = Lämpötila ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO 1195-1 (1998) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä LA63, perustuu SFS 332 (1976) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 13395 (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO 15681-1 (25) Sulfaatti = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Koboltti = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Molybdeeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Antimoni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Hg = SFS-EN ISO 17852 (28) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/2 Mondo Minerals, Karnukan alueen tarkkailu (5125) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Kok. N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Rauta Nikkeli Ni liuk Arseeni oc mg/l Kyll % ms/m mg/l mg/l 3.6.215 5125 / TarPi3 Karnukkapuro TarPi3 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~3 l/s;,2 9,9 9,6 85 6,8 5,8 3,6 69 18 11 26 5,5 6 3,1 3,,31 3.6.215 5125 / TarPi Le Karnukkapuro TarPi Lempimäki Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~15 l/s;,2 1,3 8,5 76 6,3 5, 3 11 91 32 24 7,2 13 28 5,4 1,7 3.9.215 5125 / TarPi3 Karnukkapuro TarPi3 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~8 l/s;,1 8,2 1,2 86 6,8 5,7 <1 59 87 12 17 5,2 66 2,8 2,9,35 3.9.215 5125 / TarPi Le Karnukkapuro TarPi Lempimäki Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~35 l/s;,1 7,7 9,8 82 6,6 5,7 2,1 66 58 16 27 7, 12 5,6 5,4,41

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5125 / TarPi Le = Karnukkapuro TarPi Lempimäki (697848-61713) 5125 / TarPi3 = Karnukkapuro TarPi3 (6972188-615844) MÄÄRITYKSET Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN 25813 (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO 1195-1 (1998) NO3-N = SFS-EN ISO 13395 (1997), FIA-analysaattori NO2-N = SFS-EN ISO 13395 (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO 15681-1 (25) Sulfaatti = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

Data Input & Results Calculate Clear Data Liite 3. INPUT (MONITORING) DATA Optional Optional Optional Optional Optional Optional Required Required Required Optional Measured Measured Measured Zinc ABC Copper Conc Nickel Conc Zinc Conc DOC Ca Conc ID Sample Name Sample Number Date ph (dissolved) (dissolved) (dissolved) [mg/l] [mg/l] (dissolved) [µg/l] [µg/l] [µg/l] [µg/l] Local EQS (dissolved) [µg/l] RESULTS (Copper) BioF Bioavailable Copper Conc [µg/l] RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Nickel) Bioavailable Nickel Conc (µg/l) RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Zinc) Bioavailable Zinc Conc (µg/l) RCR Notes 1 Jyrkänpuro 93 23.3.215 1 6,4 21 1 1 49,68,2 Y 28,93,14 1,38,35 Y 197,7,6, Y Back 2 Jyrkänpuro 93 3.9.215 14 6,7 21 1 1 49,68,2 Y 29,48,14 1,9,47 Y 218,86,5, Y 3 Jyrkänpuro 93 21.1.215 17 6,6 21 1 1 49,68,2 Y 29,48,14 2,31,58 Y 27,66,5, Y 4 Viinijoki 78 3.6.215 11 6,7 14 1 1 32,89,3 Y 23,42,17 1,88,47 Y 116,21,9, Y Samples Processed 5 Viinijoki 78 3.9.215 9,1 7 14 1 1 32,89,3 Y 23,76,17 1,53,38 Y 131,4,8, Y 6 6 Viinijoki 78 22.1.215 8,8 6,8 14 1 1 32,89,3 Y 23,57,17 1,49,37 Y 123,21,9, Y