Sote perustuslain puristuksessa. Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta Eija Mäkinen

Samankaltaiset tiedostot
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle

Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta

Ajankohtaista ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä ja häiriötilanteisiin varautumisesta

Maakuntien (itse)hallinto ja sote. Kari Prättälä

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Soten tulevaisuus rakennevaihtoehdot puntarissa

Sote-tulevaisuuspäivä. Seminaarin avaus. Kuntatalo. Varatoimitusjohtaja Hanna

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Maakuntien taloudellinen itsehallinto

Perustuslakivaliokunnalle

Sote-uudistuksen nykytilanne ja uudistuksen mahdolliset vaikutukset Tampereelle ja toimintamallin uudistukselle

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Kuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Maakuntauudistus Perustuslaillisia näkökohtia

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset

Janne Salminen Kirjallinen lausunto Asiantuntijakuuleminen Perustuslakivaliokunta

Veli-Pekka Viljanen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta Lausunnon lähtökohtia

Juha Lavapuro HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE

Juha Lavapuro

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sote-uudistuksen nykytilanne

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari Turussa

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Hallituksen esityksen suhde valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön

Palvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Hallituksen linjaus

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

KUUMA-johtokunta Liite 37b

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET


TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle?

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA HE 224/2016 vp

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Julkinen palvelulupaus

Järjestämislaki, Sillanaukee

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Aluehallinnon uudistus

Katsaus nykyiseen ja tulossa olevaan lainsäädäntöön. Helena Vorma STM

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

SOTE rakenneuudistus

MUISTIO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN ASETTAMISTA SOTE-UUDISTUKSEN REUNAEHDOISTA

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Olli Mäenpää Hallintovaliokunnalle

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio:

Sote perustuslain puristuksessa Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta 30.3.2017 Eija Mäkinen

Pirulliset ongelmat ja oikeus Pirullinen ongelma Kesy ongelma. Mikä oikeudessa kesy tai pirullinen ongelma? Mutta oikeus on kompleksista! joustavat normit: riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, itsehallinto, julkinen hallintotehtävä jne. Pirullisen ongelman ratkaisumalliksi esitetty mm. luovuutta, keskusteluyhteyttä, vuorovaikutusta Ei etsitä oikeaa tai väärää vaan riittävän hyvää. Oikeusvaltiossa tärkeää perustuslain noudattaminen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia. Oikeus on reunaehto, joka otettava huomioon. Ennakoitavuus ja oikeusvarmuus liitetään oikeusvaltioon Mutta kompleksinen oikeus vaatii myös menettelyllistä avoimuutta ja vuoropuhelua, eri näkökulmien esiin nostamista

SOTETARINA ALKAA Muutospaineista toimiin 1) Kainuun hallintokokeilu 2004-2012- lähtölaukaus maakuntahallintoon? (Lipponen) 2) Kunta- ja palvelurakenneuudistus PARAS 2007-2013 PARAS-Laki (169/2007) (Vanhanen I ja II, Jäätteenmäki, Kiviniemi) Hallinnollisia vaihtoehtoja esillä: 1) Aluekuntamalli (20-25 suurkuntaa+lähikunnat) 2) Piirikuntamalli (kuntien yläpuolella 100 000-200 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspiirit) 3) Peruskuntamalli (tavoitteena 20 000-30 000 asukkaan kunnat)

Kataisen hallitus 2011- Hallitusohjelma 22.6.2011 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka pohjana vahvoihin kuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne Motto: Vahvat peruskunnat ja työssäkäyntialueet, palvelujen integrointi Kaksiportainen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne: kunnat ja sote-alueet. Ei johtanut riittäviin kuntarakenteen uudistuksiin Kuntakapina. Ei pakkoa!

Kuinka suuri kunta voi olla? Pel 121.4 varaa mahdollisuuden maakunnille Ei siis voi olla maakunnan kokoinen? Kunta on paikallisyhteisö Toisaalta, suurta kuntaa perustellaan sosiaalisten perusoikeuksien turvaamisella Pakon käyttö ei täysin vapaata PeVL 20/2013 vp : perustuslain 122 :n 2 momentin, jonka mukaan kuntajaon perusteista säädetään lailla, ei voida katsoa antavan lainsäätäjällekään perustetta täysin vapaasti muuttaa kuntarakennetta ja kasvattaa kuntakokoa Matkan varrelta: Laitetaan keskuskunnan ja kehyskunnan asukkaat yhdessä äänestämään liitoksesta? Prof. Kaarlo Tuori yle.fi: kuin diktaattori Saddam Hussein esittäisi kansanäänestystä Kuwaitin liittämisestä Irakiin.

Stubbin hallitus (24.6. 2014-29.5. 2015) Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu Kataisen hallituksen ja oppositiopuolueiden tekemään sopimukseen Parlamentaarinen ohjausryhmä (pj. Huovinen) HE 324/2014 vp Laaja perus- ja erikoistason integrointi, Kaksitasoinen kuntayhtymämalli 5 sote-kuntayhtymää ja 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Kunnat vastaavat rahoituksesta

Perustuslakivaliokunta PeVL 67/294 vp MUTTA SE KANSANVALTAISUUS!!! Kuntayhtymät maantieteellisesti poikkeuksellisen suuria Kuntien ja kuntien asukkaiden vaikutusmahdollisuudet huonot, vaikka rahoitusvastuu kunnilla Budjetista merkittävä osuus siirtyy kuntayhtymään Päätösvallan demokraattinen perusta välillinen, ei vaaleja Poliittisen edustavuuden varmistaminen rajasi kuntien valtaa määritellä haluttu edustaja. Perusoikeuksien turvaamiseen liittyvät tavoitteet voitiin saavuttaa muullakin tavalla kuin hallituksen esityksen mukaisella mallilla!!

Perustuslakivaliokunta linjasi mahdollisia malleja 1) Itsehallintoalue PeL 121 :n 4 momentti Tehtävien siirtäminen kunnilta perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitetuille kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja joilla lisäksi olisi verotusoikeus. Huolehdittava erikseen kannusteista kunnille jäävien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä terveys- ja sosiaalisten haittojen ennaltaehkäisyyn liittyvien tehtävien hoitamisessa. 2) Yksitasoinen kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti poissuljettu Huomioitava kansanvaltaisuusperiaate ja rahoitusperiaate Huomioon mm. alueiden koko, tehtävät ja toimivaltuudet, rahoitus, vastuiden jakautuminen valtion, kuntien ja kuntayhtymän välillä, ylimmän päättävän elimen kokoonpano, valintatapa ja päätöksentekomenettely. 3) järjestämisvastuu valtiolle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan uusi pikaesitys Perustuslakivaliokunta 67/2014 (19.2.2015) Korjattu esitys annettiin 25.2. 2015!!! Yksitasoinen kuntayhtymämalli, jossa kuitenkin sotealueen yhteistyöalueet Jäsenkuntien jäsenmäärä laskee eninään 60:sta 29:ään (vrt. sairaanhoitopiirit) Kuntien äänimäärä jossa jää alle 1%:n muuttuu 180 kunnasta yli 40:een Poliittinen edustavuus edelleen mukana

Perustuslakivaliokunta PeVL 75/2014 vp Kansanvaltaisuuden näkökulmasta parempi kuin edellinen vaikka ei vaaleja. Selkeämpi rakenne: yksi tasoinen. Ei ongelmaton. Rahoitusvastuu kunnilla, vaikka yksittäisen kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet jäisivät vähäisiksi. Poliittinen edustavuus edelleen. Siten demokraattinen perusta edelleen ohut. Veronkorotuspaine viisi prosenttiyksikköä tai enemmän 13 kunnalla. Perustelut puutteelliset: Vaikeaa arvioida täsmällisesti täyttääkö vaatimukset Valmistelusta perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi. Valiokunnassa ei tulisi tehdä merkittäviä päätöksiä, vietävä valtioneuvostoon. Huomio vaikutusarviointeihin ja julkiseen käsittelyn, sekä kuntien kuulemiseen.

Juha Sipilän hallitus 29.5.2015-1) Hallitusohjelma: Ratkaisujen Suomi Itsehallintoalueet enintään 19. Erityisvastuualueet Selvitetään rahoitusvaihtoehdot Selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat 2) Marraskuun (2015 ) sopimus hallituksessa : vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista 18 itsehallintoalueelle/ rahoitus valtiolta/ selvitetään osittaista verotusoikeutta. Säädetään laajaan valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. Siirretään mm. pelastustoimen, maakunnan liittojen ja monia valtion aluehallinnon tehtäviä maakunnalle.

Perustuslaillisia lähtökohtia maakunnallinen itsehallinto? PeL 121. Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetä HYVÄ ITSEHALLINTO/HUONO ITSEHALLINTO MINIMI?

Mutta perusoikeudet on turvattava (PeL 22 ) PeL 19. Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.... PL 6 Yhdenvertaisuus PL 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin 122. Hallinnolliset jaotukset

Valinnanvapauden malli, yhtiöittäminen ja perustuslailliset lähtökohdat PeL 124. Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle Koskee myös lakisääteistä palvelutehtävää. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö on koskenut yksittäisten tehtävien siirtoa- palvelujärjestelmä.

Perustuslakivaliokunta Kriittisesti tulee suhtautua ratkaisuihin, joissa perusoikeuksien yhdenvertaisessa toteutumisessa on ongelmia ja jotka samanaikaisesti ovat pulmallisia kansanvallan kannalta. Onko malli nyt ongelmaton tästä näkökulmasta?

PIRULLISEN ONGELMAN JOHTAMINEN JA OIKEUS EI YHTÄ AINOAA OIKEAA RATKAISUMALLIA: VAAN RIITTÄVÄN HYVÄ! EI KOKO KAKKUA KERRALLA - PALASET RIITTÄVÄN HYVÄÄN KUNTOON EI JUOSTA HITAASTI (KESKUSTELEVAN DEMOKRATIAN PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN)- OPITAAN VIRHEISTÄ, KORJATAAN ASENTOA! OIKEUS ON REUNAEHTO JOKA PITÄÄ OTTAA HUOMIOON KAIKESSA JOHTAMISESSA! MUUTEN MENNÄÄN PÄIN SEINIÄ!