L E H T I 2 0 0 5 Tiedesirkuksen avulla tutkijan työ tunnetuksi s. 4 Pienyrityskeskuksen Pietarin yksiköstä monipuolista koulutusta s. 6 Pursialassa digitoidaan vanhoja sanomalehtiä s. 7
P ä ä k i r j o i t u s Yliopistokeskus vauhdilla eteenpäin Mikkelin yliopistokeskus aloitti toimintansa 1.1.2004. Jo nyt on nähtävissä konkreettisia tuloksia, joita neljän emoyliopiston voimavarojen yhdistäminen on tuonut. Hyviä esimerkkejä ovat Etelä-Savon tohtorivalmennusohjelma, Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteinen maisteriohjelma sekä yhteiset tutkimusasiamiespalvelut. Yliopistokeskuksen kautta Mikkeliin on saatu samat toiminnot kuin yliopistoissa: tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Vahvuutenamme on neljän yliopiston osaaminen, jota voimme hyödyntää alueemme hyväksi. Yhteisrahoitteinen toimintamalli mahdollistaa myös alueen oman korkeakoulupolitiikan harjoittamisen. Mikkelin yliopistokeskus nostaa positiivisella tavalla Etelä-Savoa esiin. Esimerkiksi elokuussa käynnistynyt Tiedesirkus-hanke sisältyy Euroopan unionin Tutkijan vuosi 2005 kokonaisuuteen. Tiedesirkus on ainut Suomesta hyväksytty hanke tässä EU:n puiteohjelmassa. Mikkeli ja Mikkelin yliopistokeskus saavat näkyvyyttä ja lisäävät erityisesti tutkimustoimintansa tunnettuutta kansainvälisellä tasolla. 2 Päivi Lehtonen pääsihteeri Suomen yliopistojärjestelmä on monien haasteiden edessä. Yliopistokeskukset ovat syntyneet ja aloittaneet toimintansa tilanteessa, jossa valtakunnallisesti pohditaan koko yliopistolaitoksen tulevaisuutta. Yliopistokeskukset tuovat järjestelmään toivottua liikkuvuutta, sillä kevyiden organisaatiorakenteidensa avulla ne pystyvät reagoimaan muutoksiin nopeammin kuin perinteiset yliopistot. Mikkelin yliopistokeskus tähtää tulevaisuuteen. Yliopistokeskuksen toimintojen pitkäjänteistäminen ja vakinaistaminen olisi koko maakunnan etu. Haasteet ovat suuret, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Valmiuksia Etelä-Savosta löytyy! Yliopistokeskus luo menestystä SUOMEN KUUSI YLIOPISTOKESKUSTA OVAT uudenlainen tekijä suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Niiden kautta kootaan ja jäsennetään yliopistojen toimintaa ja luodaan entistä vahvemmat yliopistotoimijat kaupunkeihin, joilla ei ole yliopiston keskushallintoa. Verkostomainen toimintamalli, jossa kukin yliopistokeskus hyödyntää emoyliopistojensa vahvuuksia, on haastava, mutta tuo onnistuessaan aitoa uutta lisäarvoa alueen osaamiseen. MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSELLA ON vahva pohja. Neljän yliopistomme Mikkeliin sijoittuneet toiminnot ovat kaikki aloillaan kansallista ja kansainvälistä tasoa ja vastaavat erinomaisesti seudun ja maakunnan tarpeisiin. Yhteydet alueen yritystoimintaan ovat tiiviit, samoin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) ja Mikkelin ammattikorkeakouluun. YLIOPISTOTOIMINNAN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA on esitetty hyvinkin monenlaisia näkemyksiä. Yliopistokeskukset ovat turvaamassa kattavaa yliopistollista toimintaa maassa laadun ja tehokkuuden kannalta mielekkäällä tavalla. YLIOPISTOKESKUS ON NOSTANUT Mikkelin selvästi yliopistokaupungiksi. Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu yhteistyökuvioineen tarjoavat sekä korkea-asteen koulutusta että tutkimusta, joka antaa Etelä-Savolle ja sen yrityksille edellytykset menestyä maailmassa, jossa suomalaisten ainoa kestävä vahvuus on huippuosaaminen. Jyrki Myllyvirta Mikkelin kaupunginjohtaja Mikkelin yliopistokeskus Yliopistokeskuslehti 2005 Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 3-5, www.muc.fi Päätoimittaja Päivi Lehtonen Toimitussihteeri Pirja Lepistö Toimittaja Tiina Toivakka Toimituskunta Anne Hytönen Mari Syväoja Eila Avelin Minna Günes Kannen kuva Ilpo Aalto Graafinen suunnittelu ja taitto Aalto Oy Paino ja jakelu Etelä-Savon viestintä Oy
Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus on vuoden 2004 alusta toiminut verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksen muodostavat Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston Mikkelissä sijaitsevat yksiköt ja toiminnot. Yliopistokeskuksia on Suomessa kuudella paikkakunnalla: Lahdessa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä. Yliopistokeskukset perustettiin maakuntakeskuksiin, joissa ei ole omaa yliopistoa, mutta joissa toimii eri yliopistojen yksiköitä. Tavoitteena on tiivistää yliopistojen yhteistyötä alueella ja kehittää yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. osaamisalat ovat Etelä-Savolle ominaisia. Hyvinä esimerkkeinä toimivat luonnonmukainen maaja elintarviketalous, materiaalitekniikka ja ympäristöanalytiikka. Osaamisalat eivät kilpaile emoyliopistojen osaamisen kanssa, vaan ne nostavat maakunnan osaamista valtakunnalliseen kärkeen ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Johtaja Pirjo Siiskonen KIRJASTON MIKROKUVAUS- JA KONSERVOINTILAITOS Tuotantopäällikkö Majlis Bremer-Laamanen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MIKKELIN YKSIKKÖ Professori Tapio Ranta Ajankohtaista lisärakennuksen rakennustyöt alkoivat kesän alussa Lönnrotinkadun ja Kirkkokadun kulmauksessa. Kolmikerroksiseen rakennukseen siirtyvät Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti ja Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Rakennus valmistuu kesällä 2006. Mikkelin mainetta korkeakoulukaupunkina vauhditetaan syyskuun lopulla kolmipäiväisillä Kampusfestareilla. 20. 22.9. järjestettävät Kampusfestarit esittelevät korkeakoulujen toimintaa ja kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia kaiken ikäisille kaupunkilaisille ja opiskelijoille. 23.9. vietetään yliopistokeskuksen kampuksella Tutkimuksen taikaa tapahtumaa, joka kokoaa yhteen tieteen tekijät, kansalaiset ja koululaiset. Tapahtuman aikana voi tutustua tutkijan työhön ja tutkijoiden elämään. Tapahtuma alkaa klo 12.00 ja päättyy klo 20.00. Tervetuloa! Kuopion yliopisto on käynnistänyt yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon johtavan sosiaalityön maisteriohjelman Mikkelissä. Koulutus alkoi kesäkuussa ja mukana on 24 opiskelijaa. Koulutus on suunniteltu työn ohessa suoritettavaksi ja sen kesto on 2,5 vuotta. Merkkivuosia tänä vuonna viettävät Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (25 vuotta) ja Helsingin ylipiston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Dimiko (15 vuotta). Mikkelin yliopistokeskus ja Ruralia-instituutti järjestävät kansainvälisen Rural Urban seminaarin Mikkelissä 8. 10. joulukuuta. Seminaarin tavoitteena on hahmottaa maaseudun ja kaupunkien välisen hyvinvoinnin eri osa-alueita ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Seminaariin osallistuu alan asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. 3 kandidaatin- ja maisterintutkintoihin johtavat koulutusohjelmat Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma, HKKK Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma, KY Materiaalitekniikan DItäydennyskoulutusohjelma, LTY Sosiaalityön maisteriohjelma, KY Eco-Business kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma, HKKK + HY HELSINGIN KAUPPAKORKEA- KOULU PIENYRITYSKESKUS Johtaja Pentti Mustalampi KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN KANDIDAATTIOHJELMA Johtaja David Atkinson professuurit KOORDINAATIO- YKSIKKÖ Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Päivi Lehtonen Maaseutututkimus, professori Leo Granberg, HY Luomukotieläintuotanto, professori Anna Valros, HY Luomukasvintuotanto, professori Kari saikkonen, MTT + HY Yrittäjyys, professori Markku Virtanen, HKKK Sahatekniikka, professori Jaakko Vuorilehto, LTY Materiaalitekniikka, professori David Cameron, LTY Bioenergiatekniikka, professori Tapio Ranta, LTY Ympäristöanalytiikka, professori Mika Sillanpää, KY Nuorisokasvatus, professori Helena Helve, KY KUOPION YLIOPISTO SOVELTAVAN YMPÄRISTÖ- KEMIAN LABORATIO Professori Mika Sillanpää NUORISOKASVATUKSEN MAISTERIOHJELMA Professori Helena Helve SOSIAALITYÖN MAISTERIOHJELMA Professori Pauli Niemelä osaamisalat Luonnonmukainen maa- ja elintarviketuotanto Maaseudun lehittäminen Osuustoiminta Digitointi Yrittäjyys- ja liiketoiminta Materiaalitekniikka Sahatekniikka Puutekniikka Ympäristöanalytiikka Nuorisokasvatus Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium Lönnrotinkatu 3-5 FIN- Puh. (015) 202 31 Fax (015) 202 3300 www.muc.fi Yliopistokeskukset PORI KOKKOLA SEINÄJOKI KAJAANI LAHTI MIKKELI
Helinä Juurinen opastaa Urpolan luontokeskuksessa pikkukoululaisia luonnontieteisiin. Puun kuorestakin löytyy monia kiinnostavia asioita. Tutkijan työ tutuksi 4 Tutkijan työtä pidetään monesti harvojen ja viisaiden ammattina. Ajatus on väärä; tutkimustyötä on monenlaista ja siihen voivat osallistua tavalliset ihmiset. Tiedesirkus on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi tutkijan työtä ja tutkijanuraa. Tiedesirkus kuuluu Euroopan unionin Tutkijanvuosi 2005 -aktiviteetteihin ja sen tapahtumat järjestetään Mikkelin yliopistokeskuksessa tänä syksynä. Tutkijan työhön liittyvät samat ongelmat kuin moniin muihinkin ammatteihin. Ihmiset vanhenevat ja eläkkeelle siirtyjien joukko tulevina vuosina on suuri. Ammatinvaihdoksia tehdään myös muista syistä. Lisää uusia tutkijoita siis tarvittaisiin. Huoli on yhteinen kaikissa EU-maissa ja niinpä EU:ssa onkin aktiivisesti ryhdytty toimenpiteisiin, jotta tutkijan työ tulisi nuorille tutuksi ja houkuttelevaksi uravaihtoehdoksi. Kuluva vuosi on EU:ssa nimetty Tutkijanvuodeksi ja jäsenmaissa on vireillä useita hankkeita, joiden avulla tutkijan työtä tuodaan lähelle kansalaisten arkipäivää. Tiedesirkus -hankkeeseen liittyy monenlaisia tapahtumia. Kolmasluokkalaisille suunnattu Pieniä ihmeitä pitää sisällään Urpolan luontokeskuksessa järjestettäviä lyhyitä kursseja. Koululaiset pääsevät itse tekemään pieniä tieteellisiä kokeita. Isommille koululaisille suunnattu Teinitohtorit järjestetään yliopistokeskuksen tiloissa ja luvassa on monenlaisia eri tieteenaloihin liittyviä käytännön kokeita, joita koululaiset tekevät ohjatusti. Molemmista tapahtumista kootaan aineistoa myös web-portaaliin. - Tapahtumien ideana on, että koululaiset pääsisivät tekemään mahdollisimman paljon itse ja se avaisi heille ovia tieteen maailmaan. Haetaan oivalluksia ja ahaa-elämyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sirpa Taskinen. Tutkimuksen taikaa Varsinainen yleisötapahtuma, Tutkimuksen taikaa, järjestetään syyskuun 23. päivänä yliopistokampuksella klo 12 alkaen. - Ihmiset voivat tulla ja mennä oman aikataulunsa mukaan. Päivän aikana tutkijan työhön voi tutustua muun muassa multimedian, leikkimielisen tietokilpailun ja henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Kahdeksasta yliopistokeskuksen tutkijasta tehdään muotokuva, ja tutkijat kertovat niissä itse, miksi heistä tuli tutkijoita ja mitä muuta he elämässään tekevät. - Tapahtumasta halutaan välitön ja viihtyisä. Kävijöille välitetään ajatusta siitä, ettei tutkijan työ välttämättä ole vakavaa puurtamista, vaan ihan tavallista päivätyötä ja varteenotettava vaihtoehto nykynuorelle, Sirpa Taskinen mainitsee. Päivätapahtuma jatkuu Tutkijoiden yönä, joka järjestetään samanaikaisesti eri puolella Eurooppaa. Konkreettisesti tapahtumia tukee Tiedesirkus -hankkeen oma webportaali www.tiedesirkus.fi, johon on koottu koululaiskurssien materiaalia, tietoa tulevista tapahtumista ja tutkijoiden muotokuvia. Portaali jää elämään kun itse hanke on loppunut ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa sekä oppilaanohjauksessa. Tiedesirkuksen tapahtumien tavoitteena on kertoa, että tutkijan työ on ihan tavallista päivätyötä, kertoo projektipäällikkö Sirpa Taskinen. Tohtoriopiskelijoille vetoapua yliopistokeskuksesta Yritysten ja tutkijoiden yhteistyö ja tutkijoiden välisen kokemustenvaihdon lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita tänä vuonna käynnistyneessä jatkoopiskelijoita palvelevassa Aikuisväestön koulutustason kohottamishankkeessa. Tohtorivalmennukseksi kutsuttu ohjelma on suunnattu jatkoopintoja tekeville tai sitä suunnitteleville eteläsavolaisille. Ensimmäiset ryhmät kokoontuivat viime keväänä ja jatkoa seuraa syksyn aikana. Tohtorivalmennuksen merkittävänä tavoitteena on koota yhteen Etelä-Savon alueella jatkoopintojaan tekeviä ihmisiä. - Kaikki jatko-opiskelijat ovat työssäkäyviä ihmisiä, oma yliopisto on kaukana eikä tieteen tekemiseen liittyviin kysymyksiin löydy keskustelukumppania. Tohtorivalmennusohjelma tuo tähän ongelmaan yhden ratkaisun. Toinen tärkeä tavoite on pyrkiä lisäämään tutkijoiden ja paikallisten yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä. Tutkimusaiheitaan vielä etsiviä tutkijoita kannustetaan valitsemaan aiheet niin, että ne hyödyttäisivät Etelä-Savon aluetta. Tutkimuksen lisääminen Etelä-Savossa nostaa omalta osaltaan alueen imagoa ja lisää vetovoimaa. - Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että vilkastuva tiedekeskustelu ja tutkimustulosten hyödyntäminen vaikuttavat myönteisesti alueen kaikinpuoliseen kehittymiseen, Sirkku Piispanen ohjelmaa koordinoivasta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista muistuttaa. Omien tarpeiden mukaan - Mikkelin ohjelman tukiopintoja voi kukin sisällyttää ohjelmaansa omien tarpeiden ja aikataulujen mukaan. Luonnollisesti opintojen hyväksilukemiseen jatko-opinnoissa tarvitaan oman ainelaitoksen siunaus, Piispanen selvittää. Ohjelma koostuu pienille ryhmille räätälöidyistä tukiseminaareista, tutkijatapaamisista ja -seminaareista. Tukiseminaarin aiheena voi olla esimerkiksi tutkimussuunnitelman laatiminen, tiedonhankinnan sähköiset lähteet ja tutkimusrahoituksen kanavat ja käyttö. - Tukiseminaarin tavoite on nimensä mukaisesti tukea ja helpottaa opintojen suorittamista ja lisensiaatintutkielman tai väitöskirjan tekemistä. Niihin voi myös osallistua minkä tahansa tieteenalan ihminen. Ryhmät pidetään pieninä ja kokoontumisia pidetään yleensä kolmena viikonloppuna seminaaria kohti. Tukiseminaarien lisäksi tohtorivalmennusohjelmaan kuuluu kaksi tutkijatapaamista sekä pitkäkestoisempi tutkijaseminaari, joissa voi vierailla ulkomaisia tutkijoita ja luennoitsijoita. Vastuut on jaettu yliopistokeskuksen eri yksiköiden kesken. Ohjelmalle tarvetta Ohjelma käynnistyi viime keväänä, ja asiaan kiinnostuksensa ilmaisseita opiskelijoita on jo lähes sata, vaikka ohjelmaa on markkinoitu vasta vähän. Tohtorivalmennusohjelmaa järjestää Mikkelin yliopistokeskus ja siihen osallistuvat keskuksen kaikki yksiköt. Edellytyksenä ohjelmaan pääsyyn on maisterin tutkinto. Jatko-opintoja sen sijaan ei ole välttämättä tarvinnut aloittaa, riittää että opinnot ovat lähiaikojen suunnitelmissa. Luonteeltaan tohtorivalmennusohjelma on jatko-opintoihin valmentava ja niitä tukeva. Koulutettavat pyrkivät ja kirjautuvat jatko-opiskelijoiksi omaan yliopistoonsa ja osallistuvat ainelaitoksensa jatkokoulutukseen mahdollisuuksiensa mukaisesti. Opiskelijan ei siis tarvitse vaihtaa alkuperäistä yliopistoaan. Tietotekniikan lehtori Ilkka Ellonen on elinikäinen oppija, jonka aikatauluihin tohtorivalmennusohjelma sopii hyvin. Opiskeluroihu jäi päälle Mikkelin ammattikorkeakoulun tietotekniikan lehtori Ilkka Ellosta voi täydellä syyllä kutsua elinikäiseksi oppijaksi. Asentajasta ensin insinööriksi ja sitten diplomi-insinööriksi töiden ohella valmistunut mies on nyt ryhtynyt jatkoopiskelijaksi tähtäimessä tohtorintutkinto. Mikkelin tohtorivalmennusohjelma antoi sysäyksen aloittaa pitkään suunnitteilla olleet jatko-opinnot. Ilkka Ellosen emoyliopisto on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. -Mikkelin ohjelma osui minulle ajallisesti juuri oikeaan saumaan. Ajatus konkretisoitui, kun kotikaupungissa tuli mahdolliseksi suorittaa alkuvaiheen opintoja. Ellonen on jo osallistunut pariin ensimmäiseen seminaariin ja toteaa niiden vastanneen odotuksia. - Luennoitsijat olivat vanhempia tutkijoita, joilla oli hyvä tuntuma asiaan. He osasivat ottaa myös huomioon ihmisten erilaiset taustat ja tarkastelivat tutkimusprosesseja laajasta näkökulmasta. Ellosen mielestä seminaarityöskentelyä rikastaa se, että osallistujat ovat eri aloilta. Keskusteluissa on jo nyt tullut esiin uusia ideoita ja erilaisia näkökulmia.
Luomukanala munankuoressa Suomessa oli vuonna 2003 vajaat 75 000 virallista luomukanaa 57 tilalla. Niistä 23 myi munia kuluttajille kaupan tai munanpakkaamon kautta. Luomukanat kasvatetaan vapaina lattiaolosuhteissa. Näkyvin ero tavanomaiseen lattiakanalaan verrattuna ovat ikkunat ja niiden kautta tuleva päivänvalo. Luomukanalan kalustus on tavanomaisten lattiakanaloiden kalustusta monipuolisempi. Luomukanoilla täytyy olla orret, munintapesät ja pehkua lattioilla. Niillä on myös enemmän tilaa ja mahdollisuuksia käyttäytyä lajinmukaisesti. Luomukanoille tarjoillaan automaateista tulevan rehun rinnalla karkearehua kuten heinää, porkkanoita tai kaalinpäitä. Luomukanojen on päästävä ulkoilemaan aina, kun sääolosuhteet sallivat sen. Ulkoilutilaa täytyy olla kanaa kohden vähintään 4 m 2. Luomukanaloiden haasteita kartoitetaan Tutkimuksen kohteena kanojen hyvinvointi Tutkija Ulla Holman mielestä on tärkeää, että tuotantoeläinten hyvinvointi on sellaisella tasolla, ettei eläin kärsi. Eläimellä tulisi olla hyvä elämä ja sen jälkeen hyvä kuolema, hän toteaa. Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti toteuttaa yhdessä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa Luonnonmukainen munatuotanto: Eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden hallinta hankkeen. Siinä selvitetään millainen on Suomen tilanne luomukananmunatuotannossa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön kolmivuotista luomututkimusohjelmaa. avoitteena on kehittää luomukananmunantuo- Lisäksi tutkimus hyödyttää myös tavan- Ttantoa. omaista lattiakanalatuotantoa, sillä EU-maissa pitää luopua perinteisistä häkkikanaloista vuoteen 2012 mennessä, summaa tutkija Ulla Holma Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista Mikkelistä. Suomen 57:stä luomukanoja pitävästä tilasta 20 lähti mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen kuluessa tiloille on tehty kaksi erillistä käyntiä, joilla on arvioitu kanojen hyvinvoinnin tasoa, tuotantoympäristöä sekä mahdollisia kanoja tai elintarviketurvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Kanojen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kannibalismi ja höyhenten nyppiminen. Omat haasteensa asettavat myös ruokinta, tuotantoolosuhteet sekä ulkoilun järjestäminen. Kesän alussa alkoi erillinen ulkotarhahanke, missä tarkastellaan tarhan rakennetta ja sitä, kuinka kanat laidunmaataan käyttävät. Valtaosa suurten kanaloiden kanoista ei uskalla lähteä ulos ollenkaan. Ne jotka lähtevät ulos, pysyttelevät lähellä kanalaa. Suuri osa ulkoilualueesta jää siis käyttämättä, toteaa Holma. Elintarviketurvallisuuden osalta kanaloissa tutkittiin salmonellan ja kampylobakteerien esiintymistä. Salmonellaa ei löydetty yhdeltäkään tilalta, mutta kampylobakteeri osoittautui yleiseksi. Siitä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa, koska Suomessa munintansa lopettaneita kanoja ei syödä eikä bakteeri elä kananmunan kuoressa. Tutkimuksen tulokset ja ratkaisuehdotukset on tarkoitus julkaista tämän vuoden marraskuussa, jolloin pidetään myös hankkeeseen liittyvä loppuseminaari. Kuva: Nina Kurki Nina Kurki 5 Mikkelin opinnoista sai hyvät eväät - Sama kotoinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki on tallella, vaikka puitteet ovat komistuneet ja opiskelijamäärät kasvaneet, toteaa professori Matti Aistrich Mikkelin englanninkielisestä kauppatieteiden kandidaattitutkinnosta. A istrich opiskeli ensimmäisellä Mikkelissä järjestetyllä BBA-kurssilla vuonna 1989. Silloin ohjelmaa ei ollut vielä integroitu Helsingin kauppakorkeakoulun tutkintojärjestelmään eli valmistuneet opiskelijat saivat BBA-arvon, ei tutkintoa. Nykyään BScBA-opiskelijoiden suoritta- ma englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on osa Helsingin kauppakorkeakoulun tutkintojärjestelmää. Matti Aistrich on nimestään huolimatta kotoisin Itä-Suomesta, pikkukylän poika Kesälahdelta. Itävaltalaisen isän ansiosta perheessä reissattiin paljon ja halu tehdä jotakin kansainvälistä syntyi jo pikkupoikana. Aistrich ehti opiskella muutaman kuukauden Yhdysvalloissa, kun hän sai tiedon HKKK:n aloittamasta englanninkielisestä kansainvälisen kaupan BBA-ohjelmasta. - Tulin takaisin Suomeen ja aloitin ensimmäisten reilun 40 opiskelijan kanssa kauppatieteelliset opinnot Mikkelissä. Systeemi oli silloin jo sama kuin nyt eli opinnot etenevät kolmen viikon jaksoissa, opetus on täysin englanninkielistä ja luennoitsijat ovat pääosin vierailijoita ulkomaisista yliopistoista, Aistrich kertoo. Aistrich valmistui vuonna 1991, kävi sen jälkeen armeijan ja työskenteli lamavuodet erilaisissa tehtävissä eri puolella Suomea. Vuonna 1996 hän suoritti MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa, aloitti tunnustetun Harvard-yliopiston tohtoriohjelmassa ja väitteli Harvardista pääaineenaan markkinointi vuonna 2002. Tällä hetkellä Aistrich työskentelee San Diegon State Universityssa, jossa hän myös suoritti opiskeluaikanaan pakollisen ulkomaisen opiskelujakson. Omaa opiskeluaikaansa Aistrich muistelee hyvillä mielin. - Korkeatasoinen ja monipuolinen kansainvälinen koulutus antoi laajan ja perusteellisen pohjan eikä sitä ole maailmalla tarvinnut hävetä, päinvastoin. Mikkelissä kansainvälisempää kuin Kaliforniassa Matti Aistrich kertoo saaneensa monta hyvää ystävää Mikkelin ajoilta. Viimeksi joukko kokoontui yhteiseen tapaamiseen viime kesänä. Parina viime kesänä Aistrich on opettanut Mikkelissä kansainvälistä markkinointia nykyisille BScBA-opiskelijoille. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja tilat ovat Mikkelin yliopistokampuksella ajanmukaiset ja riittävät. Mikkelissä on myös onnistuttu säilyttämään alkuaikojen hyvä ja voimakas yhteishenki. - Pienen kaupungin etuna on se, että porukka pysyy yhdessä ja yhteishengestä tulee väkisinkin tiivis. Opiskelijat viettävät paljon aikaa yhdessä ja ryhmät ovat suhteellisen pieniä. Itselleni jäi opiskeluajoista monta hyvää ystävää, joiden kanssa tapaamme vieläkin, Aistrich toteaa. Opetustyyliään Aistrich muuttaa jonkin verran Mikkelissä luennoidessaan. Opetus on - ehkä vähän yllättäenkin - Etelä-Savossa kansainvälisempää kuin Kaliforniassa. - Täällä opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita kansainvälisestä kaupasta ja liiketoiminnasta, ja esimerkkejä voi hakea mistä puolelta maailmaa tahansa. Myös kulttuurieroista ovat täkäläiset opiskelijat amerikkalaisia ikätovereitaan valmiimpia keskustelemaan. - Kolmen viikon periodi pakottaa myös tekemään hyvin selkeät opintosuunnitelmat. Kun opiskelijoita tapaa joka päivä, heidät oppii nopeasti tuntemaan ja hyvän yhteishengen ansiosta myös ryhmätyöt sujuvat helposti.
Pietarin yksikön koulutukselle riittää kysyntää 6 Venäjän kaupan jatkuvasti kasvaessa on myös koulutuksen kysyntä Pietarin alueella lisääntynyt. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on tarjonnut suomalaisten ja venäläisten yritysten henkilöstöille koulutusta Pietarissa jo 12 vuoden ajan. - Onneksi rajamuodollisuudet ovat vuosien myötä nopeutuneet, toteaa Juha Stenholm, joka työskentelee Pietarissa noin 20 päivää kuukaudessa. Koti on Hämeenlinnassa, joten reissupäiviä kiireiselle miehelle riittää. Pietarissa HKKK:n Pienyrityskeskus on toiminut vuodesta 1993, ja vuosittain PYK:n järjestämiin koulutuksiin Suomessa ja Venäjällä osallistuu lähes 500 ihmistä. - Koulutuksen painopiste on Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa toimivien henkilöiden koulutuksessa ja yrityskohtaisessa valmennuksessa, kertoo Pietarin toimiston päällikkö Juha Stenholm. Pienyrityksen toiminta käynnistyi alkujaan Kaupallisten avustajien koulutusohjelmalla, joka on ohjelmassa edelleen. Tänä syksynä alkaa 20. ohjelma ja uusia tulijoita riittää jatkuvasti. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa suomenkielentaitoisia venäläisiä ja inkerinsuomalaisia osaajia suomalaisten palvelukseen yritysten agenteiksi, edustajiksi tai Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen työntekijäksi. - Kaupallisen avustajien koulutusohjelman käyneet ovat sijoittuneet työelämään varsin hyvin, sillä liki 80 prosenttia ohjelman suorittaneista on työllistynyt kurssin jälkeen. Suosiotaan on tänä vuonna kasvattanut myös aloittavien yrittäjien koulutusohjelma, jossa käydään läpi yrittämisen perusasiat ja laaditaan oma liiketoimintasuunnitelma. Koulutuksen suorittaneilla on mahdollisuus siirtyä Pienyrityskeskuksen Yrityshautomoon tai yrityshautomoohjelmaan, joka tukee aloittavia yrittäjiä monin eri tavoin. - Tällä hetkellä yrityshautomossa on kaikkiaan 13 yritystä hyvin erilaisilta toimialoilta. Kaikkien yritysten liikeideat ovat kuitenkin jollain lailla kytköksissä suomalaisiin tuotteisiin, palveluihin tai yrityksiin, Stenholm selventää. - Aika paljon konkreettisia liikesuhteita on tätä kautta jo syntynytkin. Yritys saattaa tilata Suomesta esimerkiksi koneita, laitteita tai muuta materiaalia. Trade Gate Russia Venäjän merkitys suomalaisten kauppakumppanina kasvaa jatkuvasti, ja samalla myös koulutuksen kysyntä lisääntyy. Kasvavaa kysyntää ajatellen Pienyrityskeskus on kehittänyt suomalaisia yrityksiä ja Venäjän markkinoita varten erityisen Trade Gate Russia -palvelupaketin. Palvelupakettiin sisältyy koulutuksen ohella markkinaselvityksen tekemistä, konkreettisia yrityspalveluja, kuten henkilöstön rekrytointia ja yrityskontaktien luomista. - Selvitykset ja kartoitukset tehdään tarvittaessa yrityskohtaisesti, ja yritys säästää sekä aikaa että rahaa yhteistyösuhteita luodessaan, Stenholm korostaa. - Ohjelmien sisältöjä suunnitellaan pitkälti yrityksistä saadun palautteen mukaan ja käsiteltävät asiat liittyvät käytännön liiketoimintaan, kuten markkinointiin, tullaukseen tai rahoitukseen. Monesti ohjelmiin liittyy tutustumiskäyntejä Suomeen, ja Mikkelissä on käyty useammankin ryhmän kanssa, Stenholm kertoo. Pienyrityskeskuksen Pietarin toimistolla on useita paikallisia yhteistyökumppaneita, ja yhteistyön merkitys on Stenholmin mukaan suuri. - Yksittäisenä organisaationa toimiminen olisi huomattavasti vaikeampaa, ja toisaalta yhteistyö tuo lisäarvoa myös toiselle osapuolelle. Verkostoitumisen avulla olemme saaneet jalansijaa muuallakin Venäjällä. Metsäpolttoaineista lisää liiketoimintaa Itä-Suomeen Etelä-Savossa metsähakkeen käyttöä on vielä mahdollista kasvattaa, sillä täällä on käyttämätöntä varantoa, mitä muissa osissa Suomea ei ole, toteaa professori Tapio Ranta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä on käynnissä samanaikaisesti useita biopoltto-aineiden hankintaan ja jalostukseen liittyviä hankkeita. Hankkeilla pyritään tukemaan sitä, että erityisesti Itä-Suomen puupolttoaineiden käytölle asettamat kasvutavoitteet saavutettaisiin, kertoo professori Tapio Ranta. V iime vuonna viidennes kaikesta Suomessa käytetystä energiasta oli bioenergiaa. Tästä 90 prosenttia syntyi puuperäisistä polttoaineista. Puupolttoaineet ovatkin merkittävin bioenergian lähde, ja käyttöä ollaan edelleen kasvattamassa. Bioenergian ympärille kehittyvä liiketoiminta voisi tuoda lisää vaurautta ja työpaikkoja varsinkin syrjäisiin maakuntiin, joissa on usein paljon metsää ja sen kylkeen kehittynyttä metsäteollisuutta. Ranta näkee Etelä-Savon alueella mahdollisuuksia, sillä täällä on runsaasti vielä käyttämätöntä varantoa. Metsästä kerättävän polttoaineen eli metsähakkeen käytön lisääminen ja sen jalostaminen kansainväliseen vientiin edellyttäisi kuitenkin perinteisen hankinta-alueajattelun rikkomista. Polttoaineita voidaan hakea autolla noin sadan kilometrin säteeltä laitoksesta. Jos täytyy lähteä alueen ulkopuolelle, on pakko käyttää muita kuljejetusmuotoja. Itä-Suomessa vesistö tarjoaa yhden vaihtoehdon. Meillä on käynnissä hanke, jossa selvitetään aluskuljetusten käyttömahdollisuuksia metsähakkeen kuljettamisessa, kertoo Ranta. Jos halutaan käydä ulkomaankauppaa, vesistökuljetukset ovat ainoa vaihtoehto. Nyt Saimaalta laivataan pellettejä Tanskaan ja Ruotsiin. On myös ajateltu, että Suomeen tuotaisiin aluksilla puuta Venäjältä. Metsähakevarastoilla lisää toimitusvarmuutta Metsähake on suurissa laitoksissa sivupolttoaineen roolissa, sillä siinä oleva viheraine lisää korroosiota tulistinputkien pintaan. Myös metsähakkeen saatavuudessa ja toimitusvarmuudessa on toivomisen varaa, sillä se ei ole samaan tapaan varastoitava polttoaine kuten esimerkiksi turve. Mikkelin Pursialaan ollaan rakentamassa uutta Etelä-Savon Energian metsähakkeella ja turpeella käyvää voimalaitosta. Yksikön tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö Suomen, jopa maailman suurimmaksi. Bioenergiatekniikan tutkimusryhmässä valmistellaan tähän liittyen hanketta, minkä puitteissa kehitellään uutta hankintajärjestelmää. Suunnitteilla oleva terminaalimalli mahdollistaisi sen, että polttoainetta voitaisiin toimittaa voimalaitoksiin enemmän ja hallitummin. Hankkeella on sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä, sillä mallia voisi soveltaa kaikkialla, missä halutaan kasvattaa huimasti metsäpolttoaineiden käyttöä, visioi Tapio Ranta. Nina Kurki Uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja estää haitallisia ilmastomuutoksia lisää energiantuotannon kotimaisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä hyödyntää kotimaisia, alueellisia energiaraaka-ainepotentiaaleja parantaa työllisyyttä luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle vahvistaa alan teknologiaosaamista ja laitevientiä edistää metsien hoitoa ja turvaa myös teollisuuspuun tulevan laadun hyödyntää ja vahvistaa korkealaatuista suomalaista ammattiosaamista
Marskin tallissa tehdään huipputiedettä Ideaalikoko yliopistolliselle tutkimuslaboratoriolle on 20-30 henkilöä, sen isommaksi ei ole tarvetta kasvaa, toteaa professori Mika Sillanpää (oik.). Tutkija Heikki Särkkä on yksi soveltavan ympäristökemian tutkijoista. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitokseen hallinnollisesti kuuluva laboratorio aloitti Mikkelin Kasarmin kampuksella vajaa kaksi vuotta sitten. Parisenkymmentä työntekijää keskittyy ajanmukaiseksi laboratorioksi muutetuissa tiloissa kemiallisen ympäristötekniikan tutkimukseen. Yksikön johtajaksi nimitettiin professori Mika Sillanpää, joka perheineen muutti vuoden 2003 lopussa Oulusta Mikkeliin. Marsalkka Mannerheimin Kathyhevosen entinen pilttuu Kasarmin kampuksella on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Nykyään Marskin tallissa tehdään huipputason tiedettä, sillä Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratoriolle on remontoitu tallista ajanmukaiset työskentelytilat. - Vähän ystävät Oulussa ihmettelivät, että miksi jätän professorin paikan ja lähden Mikkeliin, jossa ei ole edes yliopistoa. Vähitellen ihmettelijät ovat vaienneet, naurahtaa Sillanpää, joka kertoo perheen kotiutuneen Mikkeliin mainiosti. Vähiten asiaan ei ole vaikuttanut se, että laboratorion toiminta on mennyt huimin askelin eteenpäin. - Vuoden 2004 alussa työntekijöitä oli vain minä. Nyt työntekijöitä on parisenkymmentä, ja yhteistyökumppaneina ovat ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi useat paikalliset yritykset. Oppilaitoksilla on useitakin yhteisiä hankkeita ja yhteistyö on hyvin tiivistä. Ainutlaatuista tutkimusta Kasarmin kampuksen laboratoriossa tehdään uniikkia työtä. Vastaavaa ei Suomessa muualla tehdä, ja Sillanpää toteaakin kemiallisen ympäristötekniikan sovelluksilla olevan paljon mahdollisuuksia niin alu- eellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Osa tekeillä olevista tutkimuksista on yrityksistä riippumatonta työtä, osa taas tehdään yhteistyökumppanien tarpeiden mukaan. - Esimerkiksi Environicsin kanssa tutkitaan kaasuanturien ilmaisujärjestelmiä ja myrkyllisten teollisuuskemikaalien mittausta. Platom Oy:n kanssa puolestaan kehitetään ydinvoimaloiden pesulavesien käsittelyä kemiallisen hapetuksen avulla ja Savcoryhteistyö liittyy sähkökemiallisiin vedenpuhdistusprosesseihin. Ympäristökemian laboratoriossa tekee myös väitöskirjojaan joukko tutkijoita. Yksi heistä on Heikki Särkkä, jonka väitöskirjan aihe liittyy sähkökemialliseen vedenkäsittelyyn. Ristiinasta kotoisin olevalle Särkälle mahdollisuus löytää yliopistollinen työpaikka ja tehdä väitöskirjaa kotiseudulla oli onnenkantamoinen. Suomalaisten väitöskirjan tekijöiden lisäksi Kasarmin kampuksen laboratoriossa ahkeroi myös muutama ulkomainen tutkija. - Se nostaa yksikön profiilia ja on välttämätöntä, kun haemme yksiköllemme kansainvälistä tunnustusta, Sillanpää sanoo ja toteaa samalla yliopistokeskuksen tuovan kaupungille tärkeää imagoa ja uskottavuutta. Laboratorion tulevaisuus näyttää nyt hyvältä, vaikka budjettirahoitusta toiminnalla ei vielä ole. Pääasiallinen rahoitus tulee EU:n tavoite 1 -rahastosta. - Ja tämän vuoden lopulla Mikkelissä järjestetään maailmanhistorian ensimmäinen väitöstilaisuus, kun ulkomainen tutkijamme väittelee täällä tohtoriksi, Sillanpää kehaisee. 7 Vuosisatoja vanhat sanomalehdet siirtyvät Mikkelissä internetiin Historialliset uutiset kaikkien ulottuville Mikkelin Pursialassa sijaitseva Helsingin yliopiston kirjasto valmistelee uutta maksutonta palvelua, Historiallista sanomalehtikirjastoa. Historiallinen sanomalehtikirjasto on kaikkien asiasta kiinnostuneiden ulottuvilla, sillä palvelu löytyy internetistä. Digitointi tallettaa aineistot tuleville sukupolville Joni Kyhyräinen digitoi sanomalehtiä Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvausja konservointilaitoksella Mikkelissä. Historiallinen sanomalehtikirjasto: {http://digi.lib.helsinki.fi Digitaalisen kirjaston kokoelmista voi hakea esimerkiksi jonain tiettynä päivänä julkaistuja lehtiä tai jonkin tietyn sanan sisältäviä sivuja. Hakusanoina voi käyttää myös henkilöiden tai paikkakuntien nimiä. Tämä on saanut esimerkiksi sukututkijat innostumaan palvelusta. Historiallisessa sanomalehtikirjastossa vierailee vuosittain noin 150 000 kävijää. Valmistuessaan ensi vuonna Historiallinen sanomalehtikirjasto tulee sisältämään kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet digitaalisessa muodossa. Tähän mennessä kirjastoon on saatu digitoitua yhteensä reilut 400 000 sivua. Valmiissa kirjastossa tulee olemaan vanhaa sanomalehtimateriaalia miljoonan sivun verran. Mikkeliläinen Joni Kyhyräinen, 20, on työskennellyt vuoden verran digitoijana mikrofilmeille kuvattujen vanhojen sanomalehtien parissa. Hänen osuutensa digitoimisprosessissa alkaa, kun hapertuvat sanomalehdet on ensin kuvattu rullamikrofilmeille. Yhdelle mikrofilmille mahtuu keskimäärin kuusisataa valotusta, joka vastaa jotakuinkin viikon Helsingin Sanomia. Kyhyräisen tehtävä on siirtää ja tallentaa mikrofilmeille kuvatut sivut tietokoneelle eli muuttaa ne digitaaliseen muotoon. Työprosessi on pitkälle automatisoitu. Kaikkia sivuja ei kuitenkaan pysty digitoimaan tasalaatuisina, sillä toisten lehtien painojälki on heikompaa kuin toisten. Kyhyräisen työpisteeltä digitoidut sivut lähtevät jatkokäsittelyyn. Sivut muun muassa ajetaan automaattisen tekstintunnistusohjelman läpi, mikä mahdollistaa Historiallisen sanomalehtikirjaston hakuominaisuudet. Vanhahtavan kirjasuomen tunnistuksessa on kuitenkin omat ongelmansa, sillä joidenkin sanojen kirjoitusasu on saattanut vaihdella eri aikoina. Nina Kurki
MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS PALVELUKSESSANNE Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 3-5 Puh. (015) 20 231 www.mtkk.helsinki.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Jääkärinkatu 10 A PL 181, 50101 Mikkeli Puh. (015) 35 561 www.lut.fi/mikkeli Helsingin yliopiston kirjasto Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 Puh. (015) 321 120 www.lib.helsinki.fi/ kirjastoala/dimiko Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Jääkärinkatu 10 A PL 181, 50101 Mikkeli Puh. (015) 35 561 www.uku.fi/laec Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Patteristonkatu 2 Puh. (015) 20 501 www.pyk.hkkk.fi Kuopion yliopisto Nuorisokasvatuksen maisteriohjelma PL 181, 50101 Mikkeli Puh. (015) 35 561 www.uku.fi/sostyo /maisteriohjelmat.shtml Helsingin kauppakorkeakoulu BScBA-ohjelma Lönnrotinkatu 5 Puh. (015) 20 501 www.mli.hkkk.fi Mikkelin yliopistokeskus Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu 3-5 Puh. (015) 20 231 www.muc.fi M IKROKUVAUS- JA KONSERVOINTILAITOS K ANSALLINEN DIGITOINTIKESKUS Vastaa kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä, digitoinnista ja konservoinnista kehittäen toimintojaan jatkuvasti Koordinoi kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyötä On mukana kansainvälisessä kulttuuriperinnön digitoinnin kehittämisessä Tarjoaa mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointipalveluja kirjastoille, muille organisaatioille ja yksityishenkilöille www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko Historiallinen sanomalehtikirjasto: http://digi.lib.helsinki.fi A. E. Nordenskiöldin kokoelman karttajäljennösten myynti: www.lib.helsinki.fi/yleistieto/ Kirjakauppa/kkindex.html akateemisen koulutustarjonnan lisäksi avointa yliopisto-opetusta tarjoavat Mikkelin kansalaisopisto (www.mikkeli.fi/kansalaisopisto) ja Mikkelin kesäyliopisto (www.mikkelinkesayliopisto.fi). Eri yliopistojen tenttejä on mahdollista suorittaa Mikkelissä etätentteinä. Lisätietoa osoitteessa www.muc.fi.