Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017
Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden saavuttamista talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta
Talouspolitiikan arviointineuvosto prof. Mikko Puhakka (Oulun yliopisto), vpj. prof. Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto) prof. Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto), pj. prof. Torben M. Andersen (Aarhus university) prof. Anneli Anttonen (Tampereen yliopisto)
FINANSSIPOLITIIKAN LINJA
Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteet Hallitusohjelman mukaan tavoitteena julkisen talouden tasapainottaminen asteittain hallituskauden aikana Rakenteellinen alijäämä 0,5% BKT:sta Valtion alijäämä 0,5% BKT:sta Kuntasektorin alijäämä 0,5% BKT:sta Työeläkerahastojen ylijäämä 1,0% BKT:sta Keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Julkisia menoja leikataan n. 4 mrd. eurolla vaalikauden aikana Toteutetaan työllisyyttä edistäviä uudistuksia, tavoitteena 72% työllisyysaste
Finanssipolitiikan tilanne Ennusteiden mukaan rakenteellinen alijäämä vuonna 2019 on edelleen 1,1% BKT:sta Rakenteellista alijäämää koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatisi vielä julkisen sektorin rahoitusaseman kohentamista 1,3 mrd. eurolla. Rakenteellisen tasapainon saavuttaminen vaatisi tämän lisäksi vielä 1,1 mrd. sopeutuksen Julkisen talouden suunnitelman mukaan sopeutusuraa, joka johtaisi finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ei pystytä esittämään Vuonna 2017 alijäämä kasvaa veronkevennysten vuoksi Kestävyysvaje noin 3% suhteessa BKT:seen
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018* Eläkerahastojen ylijäämän pienentyminen peittää muun julkisen sektorin alijäämään kehityksen 8 6 4 % BKT:sta Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Yhteensä 2 0-2 -4-6
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018* 2019* 2020* Rakenteellisen jäämän tavoitteeseen vielä matkaa - sopeutustoimet näkyvät kun eläkerahastojen ylijäämä poistetaan 6 4 % Tuotantokuilu Rakenteellinen jäämä (pl. eläkerahastot) Rakenteellinen jäämä (julkisyhteisöt) 2 0-2 -4-6
2016 2017 2018 2019 2020 Hallituksen päätökset ovat löysentäneet finanssipolitiikan viritystä 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 Milj. 1 000 500 0 Hallitusohjelma ja vuoden 2015 päätökset Vuosien 2015 ja 2016 päätökset
Kestävyysvajeen, 3%, umpeen kurominen on työlästä Lähde: Euroopan komissio
Neuvoston arvio finanssipolitiikasta Hallituksen asteittain kiristävä finanssipolitiikka järkevä kompromissi pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen ja lyhyen aikavälin talouskasvun edistämisen välillä Finanssipolitiikan keventäminen vuonna 2017 ristiriidassa julkisen talouden sopeuttamissuunnitelman ja suhdannetilanteen kanssa 105 100 95 90 Tuotantokuilu (oikea asteikko) BKT, kiintein hinnoin, indeksi 2007=100 Tuotantopotentiaali 20 15 10 5 Keskipitkän aikavälin tavoitteet jäämässä saavuttamatta Jos tavoitteista pidetään edelleen kiinni, tarvitaan pikaisesti konkreettinen suunnitelma, jolla tavoitteisiin voidaan päästä 85 80 75 2000 2004 2008 2012 2016 Lähde: Euroopan komission talviennuste 2017. 0-5 -10
Muutos rakenteellisessa perusjäämässä, %, finanssipolitiikan viritys Voidaan sanoa että finanssipolitiikka on ollut aika neutraalia Vain yhteen mittariin perustuva suppea tarkastelu finanssipolitiikan virityksestä 4.0 3.0 2000 2.0 1.0 0.0-1.0-2.0 2009 2009 Katainen-Stubb 2014 Vanhanen II - Kiviniemi Sipilä 1998 2011 2007 2007 Neutraalia politiikkaa -3.0-4.0-3 -2-1 0 1 2 3 Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat ja TPAN laskelmat. Suhdanneindikaattori
Muutos rakenteellisessa perusjäämässä, %, finanssipolitiikan viritys Vain yhteen mittariin perustuva suppea tarkastelu finanssipolitiikan virityksestä 1982-2016 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0-1.0-2.0-3.0-4.0-5.0-3 -2-1 0 1 2 3 Suhdanneindikaattori Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat ja TPAN laskelmat.
Pari sanaa kilpailukykysopimuksesta
Työvoimakustannusten taso vertautuu muihin 80 000 70 000 Työvoimakustannus* eräissä maissa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Saksa Ranska Alankomaat Suomi Ruotsi Iso-Britannia USA 0 *)Palkansaajakorvaukset palkansaaja kohti Lähde: Euroopan komissio.
Hintakilpailukyky paranemassa Työkustannukset suhteessa teollisuusmaihin Nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa teollisuusmaihin 125 Indeksi, 2000=100 120 115 110 105 100 95 90 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 *) Suhteutettu 37 teollisuusmaahan kauppapainoilla samassa valuutassa. Lähde: Euroopan komissio.
Työllisyys
Työllisyys - keskeiset kommentit Ennusteiden mukaan työllisyysaste jää 72% tavoitteesta Tavoitteen saavuttaminen vaatisi uusia työllisyyttä parantavia toimenpiteitä tai ennakoitua parempaa talouskasvua Ongelmana rakenteellinen työttömyys Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut taantuman aikana
Työllisyysasteen tavoite kaukana 80 % Työllisyysaste, % Hallituksen tavoite 75 70 2% korkeampi työllisyysaste vaatisi: - n. 100 000 uutta työllistä - jopa 4% suurempi BKT 65 60 55 Lähteet: Tilastokeskus, VM, TPAN.
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Työllisyystilanteen kohentuminen vaatii muutoksia työmarkkinoiden rakenteissa Työttömyysaste 12 10 8 % Rakenteellinen työttömyysaste 6 4 2 0 Alueellinen kohtaanto Ammatilllinen kohtaanto Työmarkkinoiden jäykkyydet Tukijärjestelmät Lähteet: Tilastokeskus, Euroopan komissio
Suhdannetyöttömyys yllättävän pientä
Kiitos