Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike
Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen oikeudesta yhdenvertaisuuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästä ja oikeus päättää itseään koskevista asioista.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus CRPD Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia vammaisille henkilöille vaan vahvistaa jo luotujen ihmisoikeuksien kuulumisen täysimääräisesti myös vammaisille. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä sopimus YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen yleiskokouksessa 13.12.2006. Tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008 Suomi allekirjoitti maaliskuussa 2007 ja sopimus tuli voimaan 10.6.2016 23.11.2016 3
Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet Itsemääräämisoikeus Yhdenvertaisuus Osallisuus Esteettömyys 23.11.2016 4
Itsemääräämisoikeus vammaisten ihmisoikeussopimuksessa Artikla 12: Yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 3: Yleiset periaatteet Artikla 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä 23.11.2016 5
Vammaissopimuksen 12 artikla Vammaisilla henkilöillä oikeus tulla tunnustetuiksi henkilöiksi lain edessä kaikkialla Vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeudellista kelpoisuutta käyttäessään Toimien asianmukaisuus ja tehokkuus sekä takeet väärinkäytöksiä vastaan Yhdenvertainen oikeus omistaa ja periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioita ja saada yhdenvertaisesti pankkilainoja ja muita luottoja. Varmistetaan ettei omaisuutta riistetä mielivaltaisesti
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta 381/2016 Muutokset tulivat voimaan 10.6.2016 Muutoksen taustalla vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi Kehitysvammalainsäädäntö on tarkoitus uudistaa/poistaa vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön ns. Valas - hankkeen yhteydessä. Sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksiä koskevan kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan erillisenä hankkeena. 23.11.2016 7
Kehitysvammalain muutosten tavoite Erityishuollossa olevien ihmisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen itsenäisen selviytymisen tukeminen rajoitustoimien vähentäminen.
Osallisuuden ja itsemääräämisen tavoite koskee myös palvelujen järjestämistä: Erityishuolto on järjestettävä ensisijaisesti vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Erityishuolto (ja asiakkaan kohtelu erityishuollossa) järjestetään siten, ettei asiakkaan ihmisarvoa loukata. Asiakkaan vakaumusta ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakkaalle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan, mm. palvelujen sisällössä ja toteuttamisessa. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä.
Uusien säännösten painopiste on yksilöiden tukemisessa Jokaisen erityishuollossa olevan ihmisen osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuetaan yksilöllisesti. Jokaisen erityishuollossa olevan ihmisen itsenäistä suoriutumista tuetaan yksilöllisesti. -> Näihin liittyvät konkreettiset toimet kootaan palvelusuunnitelmaan. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti ennakollisia toimia, joilla haastavia tilanteita ehkäistään ennalta.
Ennakolliset toimet tarkoittavat konkreettisia suunnitelmia mm. seuraavista asioista: Mitä toimenpiteitä tarvitaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi? Onko riittävästi tukea ja ohjausta? Miten asiakasta kuullaan ja miten hänen mielipiteensä selvitetään? Mitkä ovat asiakkaan tarvitsemat yksilölliset kommunikaatiomenetelmät? Mitä kohtuullisia mukautuksia asiakas tarvitsee, jotta hänen osallisuutensa ja osallistumisensa turvataan? Mitä keinoja tarvitaan, jotta asiakkaan erityishuolto saadaan toteutettua ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä? Millaista keskustelua tai ohjaamista asiakas tarvitsee haasteellisiksi tiedetyissä tilanteissa? Miten selvitetään, onko asiakkaalla somaattisia oireita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen (kivut, lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutukset ym.) Riippuvuussairauksien ja mielenterveyden oikeanlainen hoito
Erilaisia työkaluja itsemääräämisoikeuden tukemiseen Vaaka-työkalu Yksilökeskeinen ajattelu Positiivinen riskienarviointi Lisätietoja www.verneri.fi
Positiivinen riskienarviointi 1
Positiivinen riskienarviointi 2 Mitä henkilö haluaa tehdä? Mihin asiaan liittyviä riskejä pitää punnita? Mistä riskeissä ja niiden arvioinnissa on kyse? Riskien välttelystä riskien hallintaan Ketä kutsutaan mukaan keskusteluun ja toteuttamiseen? Mitä hyvää asian tekemisestä voi seurata? Millaisia riskejä asian tekemiseen liittyy? Kuinka vakavia ja todennäköisiä riskit ovat? Miten hallitaan ja minimoidaan tunnistettuja riskejä? Mitä tehdään yhdessä, jotta henkilö voi tehdä asian siedettävistä riskeistä huolimatta? Onko asian toteuttaminen nyt ok? Jos ei ole, voiko henkilö toteuttaa jonkun askelen? Miten jatketaan? Mitä taitoja tarvitaan ja opetellaan?
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen Asiakkailla oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa Asiakas tarvitsee usein tukea itsemääräämisoikeuden käyttämiseen ja tämä tuki järjestettävä Huolehdittava riittävästä ja oikeanlaisesta kommunikointimenetelmästä Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin toimiin Itsemääräämisoikeus ei tarkoita oikeutta tehdä ihan mitä vaan
Haasteita itsemääräämisoikeuden toteutumiselle Asenteet Laitosvalta edelleen jossain määrin vaikuttaa Ei uskota asukkaiden osaavaan päättää itse Tapa tehdä ja päättää puolesta Riittävän tuen puute Ei riittäviä kommunikointimenetelmiä Ei riittäviä ja oikeanlaista kuhunkin tilanteeseen sopivaa tukea Osa asukkaista oppinut siihen että päätetään puolesta, opittava käyttämään itsemääräämisoikeuttaan
Ennakollisia toimia Riittävä ja oikeanlainen tuki Oikeus oppia itsemääräämisoikeuden käyttämiseen Mahdollisuus oppia uusia asioita Asiakasta on aina kuultava kaikissa häntä koskevissa asioissa Arvostava kohtaaminen, vuorovaikutus Riittävät kommunikointikeinot Kannustaminen
KIITOS liisa.murto@kynnys.fi