Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Samankaltaiset tiedostot
Tietoa eteisvärinästä

Mikä on valtimotauti?

Valtimotaudin ABC 2016

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Ehkäise aivohalvaus!

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Ennaltaehkäisevä aivoverenkiertohäiriö-opas

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Alle 65- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Psykoositietoisuustapahtuma

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Ravitsemus- kaikkien asia

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Satu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN TIEDOT AIVOHALVAUKSESTA, SEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA SEURAUKSISTA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

Mitä on afasia? Finnish

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus

AVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Suomi, Sinä ja päihteet

Lataa Afasia. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Afasia Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Aivoinfarktipotilaan kuntoutuminen sairaanhoitajan näkökulmasta

Tietoa eteisvärinästä

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Muistisairaudet

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

Elsa Kavaluus & Jenni Mäenpää KUN SANOJA EI TULE KIRJALLINEN OHJE AFASIAA SAIRAS- TAVAN OMAISILLE AFAATIKON PUHEEN KUNTOUTTAMISEN TUKEMISEEN

Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖSTÄ KUNTOUTUMINEN JA KUNTOUTUMISEN ARVIOINTI MONIAMMATILLISESSA TYÖRYHMÄSSÄ Kotilomat kuntoutumisen tukena

Lataa Pystytkö sanomaan perkele? - Annika Rentola. Lataa

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAS (AVH) ENSIHOIDOSSA

Riitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

Transkriptio:

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset (ohimeneviä aivoverenkierron häiriöitä) Mahdollisia oireita: muistihäiriö, näköhäiriö, puhehäiriö, lihasheikkous, hahmotushäiriö, päänsärky, sekavuus, huimaus, tuntopuutos, halvaus, tajuttomuus

Aivoverenkiertohäiriöiden tutkimuksia Haastattelu Kliininen tutkimus (tajunnan taso, hengitys, verenkiertoelimistö, pupillien reagointi, ulkoiset vammat) Tietokonetomografia (TT) Magneettikuvaus (MRI) Lumbaalipunktio (=aivoselkäydinnesteen tutkiminen)

TIA- kohtaus ( transient ischaemic attack) = ohimenevä aivoverenkierron häiriö aivovaltimonverenkierto heikkenee tai loppuu ohimenevästi ei pysyvää vauriota Altistavia tekijöitä: ikä, verenpainetauti, rytmihäiriö, diabetes, ylipainoisuus, tupakointi, arteroskleroosi(valtimon kovetustauti) Ohimenevä häiriö johtuu hyytymästä (embolus) tai paikallisesta tukoksesta (trombi) Vakava varoitus aivoinfarktista

TIA:n oireita Ohimenevä toispuoleinen halvaus, toisen puolen puutuminen, puhevaikeus tai näköhäiriöt; ohimenevä sokeus, kaksoiskuvat Myös nielemisvaikeus, ataksia (=liikekordinaatiohäiriöitä), hahmotushäiriöt ja huimaus Kestävät 2-15 min ja enintään 24h

TIA:n hoito Kuuluu sairaalahoitoon päivystysluonteisesti Lepo Verenpaine normaaliksi Tupakointi lopetetaan Lääkehoito Kirurginen toimenpide ( kaulasuonet)

Aivoinfarkti = hapenpuutteesta johtuva aivokudoksen kuolio Sen voi aiheuttaa aivoveritulppa tai hyytymä Riskitekijät samat kuin TIA:ssa -ikä, verenpainetauti, rytmihäiriö, diabetes, ylipainoisuus, tupakointi, arteroskleroosi Joillakin taustalla sydänsairaudet, esim. läppävika, rytmihäiriö (verihyytymä sydämessä aivoverenkiertoon tukkii suonen)

Aivoinfarkti

Aivoinfarkti Oireet samantyyppiset kuin TIA:ssa alkavat äkillisesti, kestävät yli vuorokauden ja jättävät pysyviä jälkioireita. Lievässä infarktissa saattavat korjaantua kokonaan. tavallisimpia oireita toispuolihalvaus ja puhekyvyn heikentyminen -äkillinen huimaus, näkökentän supistuminen tai kaksoiskuvat

Aivoinfarkti Aivokudoksen vauriot: -kun aivoinfarktin aiheuttama vaurio vas. aivopuoliskossa on oireena oikean puolen hemiplegia l. toispuolihalvaus -kun aivoinfarktin aiheuttama vaurio on oik. aivopuoliskossa on oireena vasemman puoleinen hemiplegia

Aivoinfarktipotilaan hoito Päivystysluonteinen > sairaalaan>(aivohalvausyksikkö=stroke unit) Ensihoitona liotushoito (liottaa aivovaltimon verihyytymän)>vuoteessa 1vrk Aivoinfarktin uusiutumisen riski on suurin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.

Aivoinfarktipotilaan tarkkailu (yleensä neurologisen potilaan) Keskeisten elintoimintojen tarkkailu tajunnan taso neurologinen tilanne: näköhäiriöt, suun ja nielun alueen toimintahäiriöt, motoriset häiriöt, kognitiivisen suorituskyvyn ja havaintokyvyn häiriöt hengitys, verenkierto nestetasapaino eritystoiminta

Aivoinfarktipotilaan tarkkailu (yleensä neurologisen potilaan) verenpaine lämpö neurologinen perustutkimus Lab.kokeet (mm.verensokeri) Rtg+muut tutkimukset

Aivoinfarktipotilaan hoito Keskeisten elintoimintojen ylläpitäminen Lääkehoito: verenohennuslääkkeet (antikoagulantit) Kuntoutus ( fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia)

Aivoverenvuoto Aivoverisuonen seinämä rikkoutuu verenvuoto aivokudokseen 1.aivojen sisäinen verenvuoto eli intraserebraalinen hemorrhagia (ICH) 2.lukinkalvonalainen eli subaraknoidaali verenvuoto eli SAV

Aivoverenvuoto Riskitekijät: -tärkein riskitekijä on verenpainetauti -toinen verisuonten synnynnäinen epämuodostuma (pullistuma eli aneurysma tai valtimo- ja laskimosuonten muodostama verisuonirykelmä eli AV-malformaatio) -riskiä lisäävät myös elämäntavat kuten tupakointi, alkoholin käyttö, huumeiden käyttö

Aivoverenvuodon oireet Alkavat äkillisesti, usein fyys.rasituksen yhteydessä *Kova päänsärky *tajuttomuus tai tajunnan lasku, uneliaisuus *tajuttomuus-kouristuskohtaus *muut oireet samanlaiset kuin aivoinfarktissa

Aivoverenvuoto Jos verenvuoto nostaa kallon sisäistä painetta, vointi huononee Kuolleisuus suuri Aivoverenvuodon uusiutumisriski pienempi kuin aivoinfarktissa >mahdollinen leikkaushoito >uusiutumisriski pienenee, jos riskitekijöitä onnistutaan välttämään

Aivohalvauksen (aivoinfarkti+aivoverenvuoto) vaikutus elämiseen Vaikuttaa monin tavoin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin toimintoihin joko pysyvästi tai ohimenevästi Aiheuttaa vaikeuksia arkielämässä: liikkumisessa, syömisessä, pukeutumisessa, hygienian hoidossa sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä

Afasia eli kielellinen häiriö = aivokudoksen vauriosta johtuva osittainen tai täydellinen kielellisen toiminnan häiriö -syynä vas. puolen vaurio aivoissa -ongelmia puheen tuotossa, ymmärtämisessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa Huomioi, että afaatikko on aikuinen, ei kuuro tai vammainen Kommunikointi edellyttää aikaa ja kärsivällisyyttä, kannustavaa sekä hyväksyvää asennetta

Afaatikon kohtaaminen Sijoitus usean hengen huoneeseen, jos mahdollista Puhuttele halvaantuneelta puolelta kohdistaen puhe hänelle, kasvot häneen päin Aseta kysymykset siten, että voi vastata kyllä tai ei Puhu hitaasti Käytä ilmeitä, eleitä, kynää, paperia, kuvia, musiikkia, laulamista Anna aikaa vastata ja kerro, milloin et ymmärrä

Afaatikon kohtaaminen Älä huomauttele virheistä Anna myönteistä palautetta edistymisestä Ota omaiset mukaan, koska tuttujen kanssa puhe sujuu parhaiten

Aivohalvauksesta kuntoutuminen Varhain aloitettu kuntoutus pyrkii korjaamaan toiminnan vajautta sekä vähentämään haittoja Kuntoutusyhteistyö : kaikki osallistuvat Kuntouttava hoito: asentohoito, istumaan nousu, pyörätuoliin siirtyminen, liikkumisen ohjaus, ruokailun ohjaus, pukeminen ja riisuuntuminen

Aivohalvauksesta kuntoutuminen + asioi halvaantuneelta puolelta +vuode sijoitetaan niin, että huoneen ovi ja vuodepöytä ovat halvaantuneella puolella

Aivohalvauksesta kuntoutuminen Fysioterapia ( asentohoito, passiivinen ja aktiivinen liikehoito, apuvälineet) Toimintaterapia ( ohjaus päivittäisissä toiminnoissa) Puheterapia (puheen ja nielemisen häiriöt) Neuropsykologinen kuntoutus (häiriöt muistissa, hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa, tunne-elämässä) Sosiaalityöntekijä (sosiaaliturvan edut)

Aivohalvauksesta kuntoutuminen Kuntoutus akuuttivaiheen jälkeen: poliklinikka/ kotihoito/ tk:n vuodeosasto tms.