MUISTIO 1055409 v. 7 1(7) 12.10.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Viite: Vastinepyyntö 7.10.2016. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN VASTINE SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN LIITTYEN ARPAJAISLAIN OSITTAISUUDISTUKSEEN (HE 132/2016 VP) Sosiaali- ja terveysministeriöltä pyydettiin vastinetta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitettuihin lausuntoihin liittyen arpajaislain osittaisuudistukseen (HE 132/2016 vp). Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa pyydettiin seuraavien tahojen toimittamista lausunnoista: 1. Fintoto Oy 2. FRV Evo Oy 3. Raha-automaattiyhdistys 4. Veikkaus Oy 5. EHYT ry 6. SOSTE ry 7. THL 8. Peliklinikka Sosiaali- ja terveysministeriö lausuu vastineenaan kunnioittavasti seuraavaa: 1. Rahapelihaittojen ehkäisyyn liittyvät huomiot (erityisesti EHYT ry:n, Pelikliniikan ja THL:n lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalle) Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa rahapelihaittojen ehkäisyn osalta vastineessaan kantaa asiantuntijakritiikkiin koskien haittojen ehkäisyn toimenpiteiden riittämättömyyttä suhteessa esityksen tavoitteeseen vähentää väestötason rahapeliongelmia. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa tässä yhteydessä vastauksensa asiantuntijalausunnoissa esiintyviin kysymyksiin koskien arpajaislain 52 sisältöä. 1. Yleistä rahapelihaittojen ehkäisystä Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan toimitetuissa lausunnoissa (EHYT ry, Peliklinikka ja THL) asiantuntijat katsovat, että hallituksen esityksessä rahapelihaittojen vähentämistä ja ehkäisemistä koskevat näkökohdat eivät ole tasapainossa pelihaittoja todennäköisesti lisäävien muutosten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy osin tähän näkemykseen, mutta korostaa, että tässä vaiheessa vain välttämättömät muutokset uuden peliyhtiön aikaan- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(7) saamiseksi priorisoitiin lakihankkeen keskeiseksi lähtökohdaksi. Tämän seurauksena eri hallinnonalat joutuivat tekemään kompromisseja, jotta annetussa aikataulussa saatiin valmista. Sosiaali- ja terveysministeriölle oli erittäin tärkeää, että uuden yhtiön rakennusvaiheessa rahapelihaittojen seurantajärjestelmät saadaan uudelle tasolle ja viranomaisten haltuun. Tässä on onnistuttu ja jatkossa pelihaittojen torjunta helpottuu. Samalla sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä (STM063:00/2016) aloittaa toimintansa. Tämä avaa aivan uuden toimintakulttuurin viranomaisohjauksessa suhteessa pelioperaattoriin. Nyt esitetty uudistus arpajaislakiin mahdollistaa arviointiryhmän laadukkaan toiminnan, sillä esityksen seurauksena peliyhtiö on velvollinen toimittamaan ryhmän tarvitseman pelidatan haitta-arviointia varten. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että arpajaislakiin esitettyjen muutosten seurauksena pelitoimintaan kuuluva haittojen ja tuottojen välinen tarkastelu sekä tasapainoilu helpottuvat jatkossa ja muutos antaa viranomaiselle uudet näkymät vastuullisen pelipolitiikan toteutukselle. 2. Arpajaislaki 52 Arpajaislaki 52 :n nojalla on säädetty seuraavasti: Arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia ongelmia on seurattava ja tutkittava. Ongelmien seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. (24.6.2010/661) Rahapeliyhteisöjen tulee korvata valtiolle 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat kustannukset sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Hallituksen esityksessä pykälään esitetään muutosta, jossa sana ongelmien korvattaisiin sanalla haittojen. Muutos olisi teknisluonteinen. Tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa pykälässä käytettävä terminologia 1, 12 ja 13 c :n kanssa. Muutoksella vahvistettaisiin myös vakiintunutta käytäntöä, jossa rahapelaamisen taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä kielteisistä seurauksista puhutaan ongelmien sijaan haittoina. Pykälän 2 momentin mukaan uudella rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:llä olisi rahapeliyhteisöjen sijaan velvollisuus korvata valtiolle arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriö perisi yhtiöltä maksuna määrän, joka vastaisi ministeriölle toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädettäisiin maksun maksuunpanosta. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan toimitetuista lausunnoista kahdessa (EHYT ry ja Peliklinikka) katsotaan rahapelihaittojen ehkäisylle arpajaislain 52 kautta suuntautuvan toimivaltuuden olevan liian kapea. Lisäksi EHYT ry esittää, että pykälän kautta kanavoituva rahamäärä on liian pieni. EHYTin ja Peliklinikan asiantuntijat nostavat esiin, että nykyinen kirjaus mahdollistaa rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehitystoiminalle rahoituksen,
3(7) mutta ei pysyväisluonteiselle rahoitukselle. 52 rahoituksen osalta nykyistä 2,5 miljoonaa / vuosi pidetään EHYTin asiantuntijalausunnossa liian pienenä summana. EHYT esittää, että arpajaislain muutoksen toisessa vaiheessa tulisi siirtyä malliin, jossa arpajaislakiin lisätään kirjaus vuosittaisesta 1 % rahapelimaksusta pelikatteesta, jolla rahoitetaan pysyvästi rahapelihaittojen ehkäisy ja tutkimus sekä hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa ajatusta, että arpajaislakihankkeen toisessa vaiheessa tarkastellaan perusteellisesti rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn rakenteita valtakunnallisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että aluksi on tehtävä tarvekartoitus, jotta niin sanotun haittarahan kasvattamiselle löytyy hyvät perusteet. Tämä selvitys tulee toteuttaa moniäänisesti ja laaja-alaisesti asiantuntijoiden kesken. 2. Tuotonjakoon liittyvät huomiot (erityisesti Soste ry:n ja Rahaautomaattiyhdistyksen lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalle) Esteellisyys RAY:n ja Soste ry:n näkemyksen mukaan eri edunsaajaryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisesti jakoprosesseissa ja erityisesti esteellisyysasioissa. RAY:n ymmärryksen mukaan muiden edunsaajien osalta esim. esteellisyyskäytäntöihin ei ole tulossa tiukennuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan eri edunsaajaryhmiin tulee soveltaa samoja hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä jaetaan valtionavustuksia liikuntaan ja nuorisotyöhön. Niiden kummankaan osalta edunsaajat eivät osallistu valtionavustusten valmisteluun, joten tältä osin sosiaali- ja terveysjärjestöt olisivat täsmälleen samassa asemassa kuin liikunta- ja nuorisojärjestöt. Valtion liikuntaneuvosto antaa lausunnon liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta-avustuksista. Neuvostossa ei ole järjestöedustusta. Koska määrärahaa liikuntaa edistäville järjestöille on kokonaisuus, kaikki avustuskelpoiset järjestöt käsitellään pakettina ja myös esteellisyys tulkitaan koko pakettiin; jos olet yhteen hakemukseen jäävi, jääväät itsesi koko asian käsittelystä. Nuorisotyön puolella arviointi- ja avustustoimikunta tekee esityksen valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtionavustusten jaosta ja antaa lausunnon nuorisotyötä tekevien järjestöjen valtionavustusten jaosta. VN kutsuu toimikuntaan jäseniksi nuorisotoimintaan perehtyneitä henkilöitä kuultuaan valtakunnallisia nuorisojärjestöjä. Jäsenet eivät ole ns. järjestöedustajia. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämässä neuvottelukunta-asetuksessa on käytetty samaa sanontaa kuin nuorisotyön puolella eli Valtioneuvosto asettaa arviointi- ja avustusjaoston kuultuaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavia järjestöjä ja yhteisöjä sekä toimialan merkittäviä yhteistyötahoja. Asetuksesta saaduissa lausunnoissa valtiontalouden tarkastusvirasto pitää tärkeänä periaatetta, että neuvottelukunta ei ota kantaa yksittäisiin avustushakemuksiin, koska edunsaajien ei tulisi olla mukana liian lähellä valtionavustuksista päättämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä oikeusministeriön
4(7) kuulemistilaisuudessa keväällä 2016 painotettiin sitä, että avustusprosessissa olisi tärkeää pitää eri toimijoiden roolit selvästi erillään toisistaan (mm. valtionapuviranomainen ja avustuksensaaja). Professori Olli Mäenpää puolestaan lopettaa lausuntonsa toteamukseen: Tämä puoltaa varsin pidättyvää suhtautumista siihen, että valtionavustusten saajien välittömät tai välilliset edustajat osallistuvat yksittäisiä järjestöjä koskevaan valmistelu- ja päätöksentekoprosessiin. Edellä olevan johdosta sosiaali- ja terveysministeriö pitää ensiarvoisen tärkeänä, että järjestöedustajat eivät osallistu jakoehdotuksen käsittelyyn ennen päätöksentekoa. Ketteryys ja asiantuntemus RAY miettii lausunnossaan, miten jaosto voisi antaa lausunnon avustusehdotuksesta, kun sen jäsenet eivät istu siinä elimessä, jossa strategiset linjaukset tehdään. Tarkoituksena on pitää neuvottelukunnan ja sen jaoston yhteisiä seminaareja ja työpajoja, joissa nimenomaan käsiteltäisiin linjauksia ja painotuksia ja jossa molempien toimielinten jäsenet olisivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Soste ry pelkää, että kahden erilaisen lausunnon antaminen johtaisi avustusprosessin pitkittymiseen. Tarkoituksena on, että kun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus olisi toimittanut esityksensä sosiaali- ja terveysministeriöön, se viedään jaostoon, joka antaa siitä lausunnon. Tämän jälkeen esitys viedään tarvittaessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministeriryhmään, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysministeri tekee asiasta päätöksen valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnan puollettua esitystä. Päätöksen jälkeen neuvottelukunnalla on aikaa tarkastella ja antaa lausunto avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustustenjaossa. Eli tällä neuvottelukunnan ja jaoston työnjaolla pyritään nimenomaan siihen, että vuosittainen avustuspäätös tehtäisiin nykyistä aikaisemmin, jolloin järjestöt saisivat tiedon avustuksesta aikaisemmin ja voisivat myös saada itse avustuksen aikaisemmin. Tarkoituksena on tulevaisuudessa siirtyä useampaan jakoon vuodessa tai ehkä jopa jatkuvaan jakoon. Lisäksi tarkoituksena on, että jaosto tuntee neuvottelukunnan linjaukset. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo, että jaostolla tulisi olemaan erityinen tehtävä varmistaa avustuslinjausten toteutuminen käytännössä. Käsittely ei olisi käytännössä hallinnollisesti raskas eikä aikaa vievä, mutta optimaalisesti toteutettuna jaoston työ lisäisi omalla panoksellaan prosessin oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä. Yleiskulut Soste ry. katsoo, että ministeriön yleiskulujen jyvittäminen maksettavaksi näistä varoista tulee kieltää. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että tälläkin hetkellä RAY:n avustustoiminnon kulut (palkat, toimitilakulut jne.) katetaan ennen varsinaista tuotonjakoa eikä ole syytä siirtää valtion vastuulle näitä kustannuksia. Siirtymäsäännöksen 3. kohta (työsuhteen päättyminen) Koska RAY on ilmoittanut irtisanovansa avustustoiminnon henkilöstön, niin siirtymäsäännöksen 3. kohta on tarpeeton ja se voidaan poistaa.
5(7) Soste ry:n esittämät näkökohdat Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että hallituksen esitys arpajaislain muuttamiseksi on yhdessä valmisteltu ja yhteisesti neuvoteltu kokonaisuus. Kaikki valmistelussa mukana olleet osapuolet ovat joutuneet tekemään kompromisseja yhteisen kannan löytämiseksi. Osittain hankkeelle asetettu, haastava aikataulu on myös asettanut tiettyjä reunaehtoja, joiden vuoksi kaikkia osa-alueita ei ole ehditty tarkastelemaan siinä laajuudessa kuin ne olisivat edellyttäneet. Tuotonjakomekanismin osalta sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että nyt tehty ratkaisu on alkuvuodesta 2015 tehdyn, yksimielisesti sovitun esiselvityshankkeen vastainen. Esiselvityshankkeessa (Sisäministeriön julkaisu 12/2015) luvussa 5.3. sivulla 34 todetaan, että: Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n tuottoina jaetaan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia, korkoja ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. RAY:n tuottoina jaetaan edellisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. Jos siirrytään yhden yhtiön malliin tai malliin, jossa RAY:n ja Veikkaus Oy:n rahapelitoiminta yhdistettäisiin, on tuotonjaon peruste yhdenmukaistettava. Edunsaajien toiminnan pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden varmistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista ottaa tuottojen jakoperusteeksi nykyinen RAY:n edellisen tilikauden vahvistettuun tilinpäätökseen perustuva malli. Ministeriö kuitenkin katsoo, että siirtyminen kuluvan vuoden pelituottojen jakamiseen on hyväksyttävissä. Sote-sektoria arpajaislakihankkeessa edustanut keskusjärjestö, Soste ry jätti keväällä 2016 HE-luonnoksesta eriävän mielipiteen liittyen tuotonjakonäkökulmaan. Soste ry kritisoi eriävässä mielipiteessään ensinnäkin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kustannusten korvaamista ja erityisesti 50-50 -mallia, joka on Soste ry:n mielestä esiselvityshankkeen vastainen. Tällöin puolet kustannuksista korvattaisiin päältä, eli ennen %-osuuksien jyvittämistä sektoriministeriöille, ja puolet kustannuksista otettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön sektorille sovitusta 43 % -osuudesta uuden peliyhtiön tuotoista. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että se on kustannusten korvaamisen osalta periaatteellisesti samaa mieltä kuin Soste ry, eli uuden avustuskeskuksen kustannukset tulisi korvata ennen %-osuuksien jyvittämistä. Näin keskusteltiin esiselvityshankkeen yhteydessä alkuvuodesta 2015 ja nyt sovittu malli on STM:n sektorin osalta epäedullisempi verrattuna aiemmin yksimielisesti sovittuun malliin. Esiselvityshankkeessa luvussa 5.7. sivulla 36 todetaan, että: RAY:llä on avustusten jaon valmistelua ja avustusten käytön valvontaa varten avustusosasto. Siirryttäessä yhden yhtiön malliin tai RAY:n ja Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan yhdistävään malliin, avustusosaston tehtävät tulisi julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien osalta siirtää sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviksi. Siirrosta ei aiheutuisi jakosuhdeperusteen laskentaan vaikutusta, koska näistä tehtävistä sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvat kustannukset säädettäisiin tuotonjakolailla (tai arpajaislailla) perustettavan yhtiön korvattaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin katsoo, että lakihankkeen ohjausryhmässä tehty kompromissi 50-50 -mallista on hyväksyttävissä. Toiseksi Soste ry otti kantaa eriävässä mielipiteessään edunsaajien osallistumisesta avustuspäätösten tekemiseen ja mahdollisiin prosessuaalisiin muutoksiin, jotka tulisivat voimaan sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla uuden peliyhti-
6(7) ön aloittaessa. Soste ry:n mielestä STM ei omassa valmistelutyössään ole sitoutunut esiselvityshankkeessa käytettyyn täsmälliseen sanamuotoon. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa tämän kohdan osalta, että sen valmistelemat asetusluonnokset lähetettiin keväällä 2016 itsenäiselle lausuntokierrokselle, ja myös Soste ry:ltä pyydettiin niistä lausuntoa. Asetusluonnoksia valmisteltaessa järjestöä on kuultu kahdenkeskisesti useammassa tapaamisessa, mutta kaikilta osin ministeriön näkemys tulevasta avustusprosessista ei vastaa Soste ry:n näkemyksiä. Uutta avustusprosessia valmisteltaessa on huomioitava mm. hallintolain ja hyvän hallinnon vaatimukset liittyen käsittelyn esteettömyyteen. Ministeriön mielestä edunsaajien osallistuminen yksittäisten avustuspäätösten käsittelyyn on ongelmallista, eikä hyvän hallinnon mukaista. Kaiken kaikkiaan ministeriö katsoo, että asetuksia valmisteltaessa on pyritty huomioimaan järjestökentältä tullut palaute. Tästä esimerkkinä on tilintarkastajan raporttiin koskevaan velvollisuuteen suunniteltu lievennys. Myös lausuntokierroksen perusteella asetusluonnoksiin tehtiin joitakin vähäisiä muutoksia. Kolmanneksi Soste ry vaati eriävässä mielipiteessä siirtokorvauksen maksamista RAY:n rahapelitoimintojen siirtyessä uuteen rahapeliyhtiöön. Soste ry:n mielestä rahapeliyhteisöjen perustajien yhdenmukainen kohtelu edellyttäisi siirtokorvauksen suorittamista myös sote-sektorin edunsaajille. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä siirtokorvauksen maksamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Hippos ry:lle on sovittu maksettavaksi siirtokorvaus Fintoto Oy:n siirrosta, mutta on tärkeää huomioita, että Hippos on yksityisoikeudellinen yhdistys, joka omistaa peliyhtiön. Raha-automaattiyhdistys on puolestaan julkisoikeudellinen yhdistys, jota ei omista kukaan. Soste ry:n hakema analogia 1970-luvulla maksetusta siirtokorvauksesta OKM:n sektorilla ei myöskään ole ministeriön näkemyksen mukaan sovellettavissa käsillä olevaan tilanteeseen. Arpajaislain 13.2, jossa säädetään Raha-automaattiyhdistyksen lakkaamisesta ja sen varojen jakamisesta, ei ole sosiaali- ja terveysministeriön mielestä sovellettavissa käsillä olevaan fuusiotilanteeseen. Kyseinen säännös on ministeriön käsityksen mukaan säädetty erityisesti sitä tilannetta varten, jossa sote-sektorin edunsaajat eivät jatkossa saisi enää lainkaan pelituottoja esimerkiksi aiemmin käytössä toimilupamenettelyn vuoksi. Toimilupamenettely oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Vasta vuonna 2012 arpajaislaissa säädettiin RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton toistaiseksi voimassa olevasta yksinoikeudesta aiemmin käytössä olleiden määräaikaisten toimilupien sijasta. Ministeriö katsoo, että uuden peliyhtiön myötä sote-sektorin edunsaajien asema kaiken kaikkiaan paranee. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän oikeutus on rahapelihaittojen tehokas ehkäisy, eikä hyvä tuotonjako sinällään ole peruste tehdä periaatteellisia ratkaisuja suuntaan tai toiseen. Pelituotot ovat järjestelmän suotuisa sivuseuraus. Toisaalta suotuisan sivuseurauksen kertyminen tulevaisuudessa edellyttää, että uudelle peliyhtiölle annetaan mahdollisuus jatkaa toimintaa tehokkaasti. Fuusio on joka tapauksessa jo sinällään jonkinlainen riski suotuisan sivuseurauksen kertymisen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että siirtokorvauksen maksaminen RAY:n taseesta saattaisi myös vahingoittaa avustusjärjestelmää ja uuden peliyhtiön
7(7) toimintakykyä kokonaisuudessaan merkittävästi enemmän verrattuna siihen hyötyyn, minkä edunsaajat tästä kertaluonteisesti saisivat. Lisäksi asiassa tulee huomioida se, että muutoksen myötä STM siirtyy jakamaan kuluvan vuoden tuottoja, mikä tarkoittaa sitä, että jaettavaksi arviolta seuraavan kymmenen vuoden aikana tulevat lisäksi jaettavaksi yhden vuoden pelituotot ja RAY:n käyttöpääoma. Jakoon tulee siis arviolta yhteensä 450-500 milj. euroa lisää. Soste ry on eriävässä mielipiteessään esittänyt, että tuottojen käyttötarkoituksia säätelevästä pykälästä poistettaisiin veteraaneja koskeva momentti. Vastaavasti valtio ottaisi kertakorvauksena itselleen RAY:n käyttöpääoman, jakamattomat voittovarat, omaisuuden sekä vuoden 2016 tuoton ja sitoutuisi siihen, ettei RAY:n edunsaajille kuuluvasta osuudesta jatkossa osoiteta maksettavaksi muita menoja kuin avustuksia sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäville järjestöille. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä asiassa tulee huomioida se, että veteraanien auttaminen on lakisääteistä. Kertakorvauksen maksaminen ei olisi välttämättä linjassa tämän peruslähtökohdan kanssa. Ministeriön mielestä veteraaneja koskeva momentti tuottojen käyttötarkoituksessa tulee ehdottomasti säilyttää. Veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä yli 90 vuotta, jolloin on luonnollista, että veteraanien määrä tulee joka tapauksessa vähenemään tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että rahapelifuusion edellyttämät muutokset vahvistavat kokonaisuudessaan sekä järjestöjen toimintaedellytyksiä että järjestöautonomiaa. Nyt tehtävät ratkaisut tulee tarvittaessa arvioida uudelleen tulevassa säädösvalmistelussa. Ministeriön mielestä on kuitenkin selvää, että järjestöillä ja laajemmin kolmannella sektorilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli suomalaisessa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Osastopäällikkö, ylijohtaja Raimo Ikonen