Neuvotteleva virkamies SM009:00/2017 Elina Rydman VALTIONEUVOSTON ASETUS RAHAPELIASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNASTA

Transkriptio

1 SISÄMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies SM009:00/2017 Elina Rydman VALTIONEUVOSTON ASETUS RAHAPELIASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNASTA 1 Johdanto Arpajaislaissa (1047/2001) säädetään rahapelien ja muiden arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta. Ennen 1 päivänä tammikuuta 2017 voimaan tullutta arpajaislain uudistusta rahapelejä saivat toimeenpanna kolme rahapeliyhteisöä: Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy. Kolmen rahapeliyhteisön ohjauksen yhteensovittamista varten toimi sisäministeriön yhteydessä arpajaislain 42 a :ssä tarkoitettu, valtioneuvoston asettama rahapeliasioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään rahapeliasioiden neuvottelukunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (244/2012). Neuvottelukunnan tehtävänä oli siitä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan seurata ja arvioida rahapelialan toimintaympäristön sekä Euroopan unionin rahapelipolitiikan muutoksia ja kehitystä sekä edistää ja vahvistaa viranomaisten välistä rahapeliasioita koskevaa yhteistyötä, seurata rahapelipolitiikkaan liittyvää säädösvalmistelua sekä rahapelien toimeenpanon valvontaa. Se myös toimi eri viranomaistahojen, eduskuntapuolueiden sekä rahapelitoiminnan tuottoja saavien yleishyödyllisten yhteisöjen edustajien rahapelipolitiikkaa koskevan tiedon jakelukanavana. Valtioneuvosto asetti neuvottelukunnan 5 päivänä joulukuuta 2012 neljäksi vuodeksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi sisäministeriön kansliapäällikkö. Sen jäsenet edustivat rahapelipolitiikassa tai sen toimeenpanossa mukana olevia eri viranomaisia sekä eduskuntapuolueita. Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy yhdistyivät vuoden 2017 alussa uudeksi rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:ksi. Yhdistämisen mahdollistaneessa uudistetussa arpajaislaissa säädetään, että ainoastaan valtion kokonaan omistamalla Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa. Vaikka rahapeliasioiden neuvottelukunta ei enää ole tarpeellinen kolmen rahapeliyhteisön ohjauksen yhteensovittamista varten, neuvottelukunta katsottiin kuitenkin rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskeneen lainsäädäntöhankkeen (SM051:00/2015) ja sitä edeltäneen, Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja koskeneen selvityksen (Sisäministeriön julkaisu 12/2015) aikana tärkeäksi osaksi rahapelitoimintaan kohdistuvaa julkisen vallan ohjausta ottaen huomioon, että rahapeliala on toimintaympäristönä erittäin laaja ja sillä on liittymä useiden ministeriöiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien toimintaan ja niiden tehtäviin. Hallituksen esityksessä arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 132/2016 vp) todetaan, että yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperusteiden ylläpitämiseksi on tarpeen koordinoida ja yhteen sovittaa erilaisia tavoitteita ja että sisäministeriön yhteydessä tulisi olla tätä tehtävää varten asiantuntijaelin. Valtioneuvoston asettama rahapeliasioiden neuvottelukunta toimisi hallituksen esityksessä tarkoitettuna asiantuntijaelimenä. Uudistetun arpajaislain 42 a :n mukaan rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Annettavalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin pykälän 2 momenttiin sisältyvän asetuksenantovaltuussäännöksen mukaisesti neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta. Neuvottelukunnalla olisi keskeinen rooli vuoropuhelun ja tiedonvaihdon foorumina yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Neuvottelukunta kokoaisi yhteen rahapelitoimintaan liittyvien eri viranomaisten ja rahapelitoiminnan tuotosta avustuksia saavien yh-

2 2 teisöjen edustajat sekä asiantuntijat. Neuvottelukunnassa olisi myös laaja-alainen poliittinen edustus, joka koostuisi kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävät. Neuvottelukunnan lakisääteinen tehtävä on seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Suomen kansallisen rahapelipolitiikan tavoitteet määritetään arpajaislain 1 :ssä. Sen mukaan arpajaislain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Rahapelit ovat yksi arpajaislaissa tarkoitettu arpajaisten toimeenpanomuoto. Suomen rahapelipolitiikka on vakiintuneesti perustunut yksinoikeusjärjestelmään, jonka avulla on katsottu voitavan tehokkaimmin saavuttaa edellä mainitut tavoitteet. Pykälässä säädettäisiin arpajaislain 42 a :n 2 momentin nojalla tarkemmin rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävistä. Tehtävät vastaisivat pitkälti aiemman neuvottelukunnan tehtäviä. Ehdotettu tehtäväkokonaisuus tukisi suomalaisen rahapelipolitiikan ja -järjestelmän tavoitteiden toteuttamista. Pykälän 1 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävänä olisi seurata ja arvioida arpajaislain 1 :ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumista yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisen kannalta on erittäin tärkeää, että eri toimijoilla on mahdollisimman kattava ja ajantasainen käsitys rahapelijärjestelmän eri osaalueista ja että kokonaiskäsityksen perusteella voidaan arvioida mahdollisia rahapelipolitiikan kehittämistarpeita. Neuvottelukunta seuraisi ja arvioisi 2 momentissa tarkemmin säädettäväksi ehdotettuja rahapelipolitiikkaan liittyviä osa-alueita. Asetuksella ei olisi tarkoitus muuttaa rahapeliasioista vastaavien ministeriöiden tai viranomaisten tehtäviä tai toimivaltuuksia, vaan neuvottelukunnan tehtäväkokonaisuus olisi kyseisiä tehtäviä tukeva. Seuranta- ja arviointitehtävän lisäksi momentissa säädettäisiin eräistä muista neuvottelukunnan tehtävistä. Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on Suomen rahapelipolitiikan pääasiallinen tavoite. Neuvottelukunnan keskeinen tehtävä olisikin seurata ja arvioida rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja koskevan tilanteen yleistä kehitystä sekä haittojen ehkäisyn ja vähentämisen toteutumista ja kehittämistarpeita. Rahapelihaittojen ehkäisyn kokonaistehtävä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka on antanut sen toimeksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (jäljempänä THL). THL tutkii rahapelikäyttäytymistä ja -haittoja, rahapelitoiminnan yhteiskunnallista sääntelyä sekä kehittää rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä sekä palvelujärjestelmää. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi esimerkiksi yhdessä THL:n kanssa tuottaa neuvottelukunnalle ajantasaista tilannekuvaa rahapelihaittojen kehityksestä Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä tulisi olemaan neuvottelukunnassa keskeinen rooli rahapelipolitiikan pääasiallisen tavoitteen seurannassa ja arvioinnissa ja se vastaisi jatkossakin arpajaislain 52 :n mukaisesti rahapelihaittojen ehkäisyn kokonaistehtävästä. Neuvottelukunta seuraisi ja arvioisi myös rahapelipolitiikkaan liittyvää säädösvalmistelua. Sisäministeriö vastaa rahapelipolitiikan linjausten valmistelun ja rahapelipolitiikan koordinoinnin lisäksi rahapeliasioihin liittyvästä säädösvalmistelusta. Rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskeneen lainsäädäntöhankkeen valmistelun seuraamista varten sisäministeriö asetti erillisen parlamentaarisen seurantaryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki eduskuntaryhmät. Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista, että rahapeliasioiden neuvottelukunta voisi toimia myös keskeisten rahapelitoimintaan liitty-

3 3 vien lainsäädäntöhankkeiden seurantaryhmänä ottaen erityisesti huomioon, että 3 :ssä ehdotetaan, että neuvottelukunnan kokoonpanoon kuuluisi myös eduskuntapuolueiden edustajat. Näin voitaisiin tukea rahapelipolitiikkaan liittyvää säädösvalmistelua ja varmistaa laaja yhteiskunnallinen vuoropuhelu jo säädöshankkeen valmistelun aikana ja täten edistää säädösvalmistelun laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä olisi seurata ja arvioida rahapelialan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä Euroopan unionin rahapelipolitiikassa tapahtuvia muutoksia ja asiaan liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä. Erityisesti sähköisen toimintaympäristön nopea kehitys ja siinä tapahtuvat muutokset asettavat haasteen rahapelialan sääntelylle. Myös Euroopan unionin rahapelipolitiikalla ja sen mahdollisilla muutoksilla sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllä on keskeinen merkitys suomalaisen yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän ylläpitämisen kannalta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi seurata ja arvioida myös rahapelien toimeenpanon valvontaa. Rahapelien toimeenpanon valvonta on yksi keskeinen elementti yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisessä. Rahapelien toimeenpanoa valvotaan arpajaislain 42 :n mukaan peleihin osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi, väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi sekä rahapeleistä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseksi. Yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tiukkaa valtiollista pelien toimeenpanon ja markkinoinnin valvontaa. Poliisihallitus vastaa rahapelien toimeenpanon valvonnasta. Lisäksi Poliisihallituksen tehtävänä on valvoa, että rahapelien markkinoinnissa noudatetaan arpajaislain ja kuluttajansuojalain (38/1978) säännöksiä. Poliisihallitus on itsenäinen ja riippumaton valvontaviranomainen. Neuvottelukunnan seuranta- ja arviointitehtävää varten Poliisihallitus voisi esimerkiksi antaa aika ajoin katsauksia valvonnan kokonaistilanteesta tai joistakin tietyistä asiakokonaisuuksista. Jos neuvottelukunta edellä mainittuja seuranta- ja arviointitehtäviä hoitaessaan havaitsisi kehittämistarpeita Suomen rahapelipolitiikassa, voisi se tarvittaessa tehdä aloitteita kehittämiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluisi myös nykymallin mukaisesti rahapelitoimintaan liittyvien eri tahojen välisen yhteistyön edistäminen sekä viranomaistahojen, eduskuntapuolueiden ja rahapelitoiminnan tuotosta avustuksia saavien yhteisöjen edustajien rahapelipolitiikkaa koskevan tiedon jakelukanavana toimiminen. Neuvottelukunnan laaja-alaisen kokoonpanon myötä voitaisiin osaltaan tehostaa tiedonkulkua rahapelitoimintaan liittyvien eri tahojen kesken. 2. Neuvottelukunnan toimikausi. Arpajaislain 42 a :n mukaan valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan. Se asetettaisiin sisäministeriön esityksestä eduskunnan vaalikauden ajaksi. Neuvottelukunta toimisi siihen asti, kunnes uusi neuvottelukunta on asetettu. Säännökset vastaisivat voimassa olevaa asetusta sillä poikkeuksella, että jatkossa neuvottelukunnan toimikausi seuraisi eduskunnan vaalikautta. 3. Neuvottelukunnan kokoonpano. Arpajaislain 42 a :ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 132/2016 vp) mukaan tarkoituksena on, että neuvottelukunnan jäseninä olisivat esimerkiksi edustajat keskeisistä rahapelitoimintaan liittyvistä viranomaisista, eduskuntaryhmistä sekä edunsaajista. Neuvottelukunnan kokoonpano vastaisi hyvin pitkälti voimassa olevassa asetuksessa säädettyä. Edustettuina olisivat rahapelitoimintaan liittyvät ministeriöt, viranomaiset, edunsaajat sekä eduskuntapuolueet. Uusia jäseniä aiempaan neuvottelukuntaan verrattuna olisivat valtioneuvoston kanslian ja edunsaajien edustajat.

4 4 Puheenjohtajana toimisi jatkossakin sisäministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtaja edustaisi eduskuntapuolueita, kuten nykyisinkin. Puolueet valitsisivat varapuheenjohtajan keskuudestaan. Neuvottelukunnan jäsenten enimmäismäärä olisi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 24. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta olisi henkilökohtainen varajäsen. Sisäministeriö voisi 1 momentin mukaisesti nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Säännös vastaisi voimassa olevaa asetusta. Aiemman neuvottelukunnan pysyvänä asiantuntijana toimi Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö. Myös jatkossa voisi olla tarpeen nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Rahapelitoiminta liittyy useiden ministeriöiden ja viranomaisten tehtäviin. Sisäministeriö vastaa rahapelipolitiikan koordinoinnista ja rahapeliasioihin liittyvästä säädösvalmistelusta. Poliisihallitus vastaa rahapeleihin liittyvistä valvontatehtävistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa rahapelaamiseen liittyvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. Tätä tehtävää ministeriö toteuttaa yhteistyössä THL:n kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii syksyllä 2016 toimintansa aloittanut rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä. Valtioneuvoston kanslia vastaa Veikkaus Oy:n omistajaohjauksesta, minkä vuoksi sillä olisi jatkossa edustaja neuvottelukunnassa. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion talousarvion, johon Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuotto otetaan arviomäärärahana. Niin sanotut tuotonjakoministeriöt eli maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö osallistuvat valtion talousarvion valmisteluun ja päättävät oman toimialansa osalta Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuotosta jaettavien avustusten ja valtionosuuksien myöntämisestä. Myös työ- ja elinkeinoministeriöllä on liittymä rahapeliasioihin, sillä Euroopan unionissa rahapeliasioita käsitellään osana ministeriön hallinnonalalle kuuluvaa sisämarkkinapolitiikkaa. Neuvottelukunnalle esitettävien tehtävien vuoksi olisi välttämätöntä, että eduskuntapuolueet olisivat jatkossakin edustettuina neuvottelukunnassa. Vaikka rahapelitoiminnasta saatava tuotto ei ole eikä Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta voikaan olla peruste ylläpitää rahapelaamista koskevaa yksinoikeusjärjestelmää, on rahapelituotolla ja siitä jaettavilla valtionavustuksilla ja -osuuksilla huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Useat edunsaajat ovat myös mukana rahapelihaittojen ehkäisytyössä. Tämän vuoksi myös tuotosta avustuksia saavilla tahoilla olisi edustus neuvottelukunnassa. Ottaen huomioon Suomen rahapelipolitiikan pääasiallisen tavoitteen rahapelihaittojen ehkäisystä ja neuvottelukunnan tehtävän rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumisen ja kehittämistarpeiden seurannasta olisi tarkoituksenmukaista, että edunsaajatahoa edustaisi rahapelihaittojen ehkäisytyössä käytännössä toimivat edunsaajat. Heidän asiantuntemuksellaan voitaisiin näin ollen tukea haittojen ehkäisytavoitetta. Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaisi kesken toimikauden, sisäministeriöllä olisi toimivalta määrätä tai nimittää eronneen jäsenen tilalle uusi jäsen tai varajäsenen neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valtioneuvosto ei siis nimittäisi eronneen tilalle uutta jäsentä. 4. Työskentely. Neuvottelukunnan tehtävien hoitaminen edellyttäisi myös neuvottelukuntaan kuulumattomien tahojen kuulemista. Asetuksessa säädettäisiinkin, että neuvottelukunta kuulisi yksinoikeudella Suomessa rahapelitoimintaa harjoittavan Veikkaus Oy:n edustajia. Yhtiötä voitaisiin kuulla esimerkiksi silloin, kun olisi tarpeen saada näkemys rahapelialan toimintaympäristön muutoksista. Neuvottelukunta voisi tehtäviensä hoitamiseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita sekä hankkia tarvittaessa eri tahoilta lausuntoja ja selvityksiä. Kuultavat asiantuntijat voisivat olla esimerkiksi rahapelihaittojen tutkimuksesta tai hoidosta vastaavia tahoja tai Euroopan unionin lainsää-

5 5 däntöön, rahapelipolitiikkaan ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perehtyneitä tahoja. Neuvottelukunta voisi kuulla myös rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmää, erityisesti silloin, kun se haluaisi saada selvitystä pelien ominaisuuksien ja pelien saatavuuden vaikutuksista rahapelihaittojen muodostumiseen. Voimassa olevan asetuksen mukaisesti neuvottelukunta voisi asettaa käsiteltävien asioiden valmistelua varten määräaikaisia jaostoja ja työryhmiä, joihin voi kuulua myös neuvottelukuntaan kuulumattomia asiantuntijoita. Rahapeliasioiden neuvottelukunnan yhteydessä on toiminut neuvottelukunnan asettama työvaliokunta, jonka jäsenistö on muodostunut rahapeliasioista vastaavien ministeriöiden kansliapäälliköistä sekä valtioneuvoston kanslian valtiosihteeristä. Työvaliokunta toimi muun muassa rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskeneen lainsäädäntöhankkeen ohjausryhmänä. Vastaavankaltaisen jaoston asettaminen olisi todennäköisesti myös jatkossa tarkoituksenmukaista. Ottaen huomioon neuvottelukunnan suhteellisen laajan kokoonpanon myös muunlaisten työryhmien asettaminen voisi olla tarpeen. Neuvottelukunnalla voisi ehdotetun asetuksen mukaan olla päätoiminen sihteeri, joka olisi palvelussuhteessa sisäministeriöön. Lisäksi neuvottelukunnalla voisi olla sivutoimisia sihteereitä, jotka sisäministeriö määräisi tai nimittäisi. Neuvottelukunta päättäisi muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista. Kyseiset säännökset vastaisivat voimassa olevaa asetusta. 5. Asioiden käsittely. Neuvottelukunnan asioiden käsittelyä koskevat säännökset vastaisivat voimassa olevaa asetusta. Puheenjohtaja kutsuisi lähtökohtaisesti neuvottelukunnan koolle. Hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja voisi toimia koollekutsujana. Myös jäsenistölle mahdollistettaisiin koolle kutsuminen. Tässä tilanteessa neuvottelukunta kokoontuisi, jos vähintään puolet muista jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt. Neuvottelukunta olisi päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Neuvottelukunnan päätökseksi tulisi enemmistön mielipide. Äänten jakaantuessa tasan tulisi päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. 6. Palkkiot. Neuvottelukunnan kokouksista voitaisiin maksaa palkkio valtiovarainministeriön kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Säännös olisi uusi. Neuvottelukunnalla on keskeinen rooli rahapelipoliittisten tavoitteiden ja kehittämistarpeiden seurannassa, minkä vuoksi olisi perusteltavaa, että neuvottelukunnan kokouksista voitaisiin maksaa palkkio. Sisäministeriö päättäisi mahdollisten palkkioiden maksamisesta neuvottelukuntaa kuultuaan. Mahdollisten palkkioiden sitomisella valtiovarainministeriön suositukseen varmistettaisiin yhtenäinen käytäntö muiden vastaavankaltaisten toimielimien osalta maksettavien palkkioiden kanssa. Vuoden 2017 helmikuun alusta voimaan tulleen valtiovarainministeriön suosituksen (VM/193/ /2017) mukaan puheenjohtajalle maksetaan palkkiota virastotyöaikana ( ) pidettävästä kokouksesta tai virastotyöajan ulkopuolella enintään tunnin kestävästä kokouksesta 28 euroa sekä jäsenelle, varapuheenjohtajalle, asiantuntijalle ja sihteerille 17 euroa. Virastotyöajan ulkopuolella yli tunnin kestävästä kokouksesta maksetaan puheenjohtajalle 75 euron palkkio ja muille 45 euron palkkio. 7. Voimaantulo. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 4 päivänä lokakuuta Asetuksella kumottaisiin voimassa oleva rahapeliasioiden neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus. Uusi rahapeliasioiden neuvottelukunta olisi tarkoitus asettaa mahdollisimman pian asetuksen voimaantu-

6 6 lon jälkeen. Sisäministeriö pyytäisi asetuksen 3 :ssä tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset neuvottelukunnan jäseniksi. 3 Vaikutukset Asetuksesta ei aiheudu lisämäärärahatarpeita, vaan neuvottelukunnan työskentelystä aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa sisäministeriön nykyisten määrärahojen ja vuosille tehdyn julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Annettavalla asetuksella olisi taloudellisia vaikutuksia erityisesti, jos neuvottelukunnan kokouksista maksettaisiin palkkio. Jos neuvottelukunta kokoontuisi esimerkiksi neljä kertaa vuodessa, kokouspalkkioiden määrä olisi arviolta yhteensä noin euroa vuodessa riippuen kokousajankohdista sekä jäsenten ja muiden kokouspalkkioon oikeutettujen tarkemmasta määrästä. Lisäksi neuvottelukunnan ja sen mahdollisten jaostojen ja työryhmien kokousten järjestämisestä aiheutuisi jonkin verran kustannuksia. Mahdollisten seminaaritilaisuuksien järjestämisestä sekä neuvottelukunnan mahdollisesta julkaisutoiminnasta voisi aiheutua suurempia kustannuksia. Lisäksi kustannuksia voisi aiheutua neuvottelukunnan mahdollisesti pyytämistä asiantuntijalausunnoista. Sisäministeriö vastaisi lähtökohtaisesti edellä mainituista kustannuksista. Neuvottelukunnan ja sen jaostojen ja työryhmien jäsenen mahdollisten matkakustannusten korvaamisesta vastaisi hänen edustamansa organisaatio. Asetuksella ei olisi vaikutusta toimivaltaisten ministeriöiden ja viranomaisten tehtäviin, vaan neuvottelukunnan tehtäväkokonaisuus tukisi niitä kansallisten rahapelipoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Neuvottelukunnan myötä voitaisiin osaltaan entisestään vahvistaa kansallisen rahapelipolitiikan ohjausta, tiedonvaihtoa sekä ylläpitää ja kehittää yksinoikeusjärjestelmää. Neuvottelukunnan jäsenet edustaisivat monipuolisesti rahapelitoimintaan kiinteästi liittyviä eri tahoja sekä eduskuntapuolueita, millä edesautettaisiin laajaa yhteiskunnallista rahapelipoliittista vuoropuhelua. 4 Asian valmistelu Asetusluonnos on valmisteltu sisäministeriön asettamassa lainsäädäntöhankkeessa (SM009:00/2017) rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskeneen lainsäädäntöhankkeen työ- ja ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausunnot valtioneuvoston kanslialta, ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Poliisihallitukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Keskusta r.p.:ltä, Kansallinen Kokoomus r.p.:ltä, Uusi vaihtoehto - eduskuntaryhmältä, Perussuomalaiset r.p.:ltä, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:ltä, Vihreä liitto r.p.:ltä, Vasemmistoliitto r.p.:ltä, Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.:ltä, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p.:ltä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ltä, Suomen Hippos ry:ltä, Veikkauksen edunvälittäjien verkostolta sekä Veikkaus Oy:ltä. Annetuista lausunnoista on laadittu yhteenveto, joka on saatavissa valtioneuvoston Hankeikkunasta. Ehdotettua asetusta pidettiin lausunnoissa kannatettavana. Lausunnoissa esitettiin joitakin muutosehdotuksia. Lausunnoissa kiinnitettiin huomioita muun muassa neuvottelukunnan ja eri ministeriöiden ja viranomaisten väliseen toimivallanjakoon, neuvottelukunnan kokoonpanoon ja työskentelymuotoihin. Asetuksen säännöksiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen. Säännöstä sivutoimisista sihteereistä on täsmennetty ja asetukseen on lisäksi lisätty säännös sisäministeriön toimivan sivutoimisten sihteerien määrääjänä tai nimittäjänä. Lisäksi asetuksen perusteluja on täydennetty lausuntojen johdosta.

7 7 Asetusehdotus on valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 30 :n mukaisesti toimitettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikköön tarkastettavaksi, mutta laintarkastusyksikkö ei ole ehtinyt työtilanteensa vuoksi asetusehdotusta tarkastaa. 5 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 4 päivänä lokakuuta Asetuksella kumottaisiin voimassa oleva rahapeliasioiden neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus. Uusi neuvottelukunta olisi tarkoitus asettaa mahdollisimman pian asetuksen voimaantulon jälkeen.