Tyttöryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kehonkuva/Millainen olen? 3. Pelko 4. Tytöstä naiseksi 5. Oma hyvinvointi 6. Netti-etiketti, turvaohjeita 7. Yhteiset päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan teetuokiolla ja fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. 1. Kokoontuminen: Tutustuminen Tällä kerralla - tutustutaan toisiimme - luodaan turvallista ja luotettavaa ilmapiiriä - päätetään ryhmän nimi ja tehdään säännöt Aloitetaan: Välipalalla (mehua ja pikkupurtavaa ym.), tavoitteena tutustumisen aloittaminen rennosti jutustellen. Kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vuorovaikutusta. Tutustumisleikki: Istutaan piiriin ja esitellään ensiksi itsemme. Tutustumisleikkinä voi käyttää esimerkiksi lankakerää. Vetäjä heittää lankakerän jollekin piirissä istuvalle sanoen tämän nimen ja pitää samalla langan päästä kiinni. Kiinniottaja ottaa langasta kiinni ja heittää sen edelleen sanoen seuraavan henkilön nimen. Kun kaikki ovat saaneet kerän käteensä ja pitävät langasta kiinni, muodostuu verkko, jota lähdetään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä taaksepäin. Ryhmäläisten ja ryhmän vetäjien nimiä kerrataan, jotta ne jäävät mieleen. Fiilisjana: Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä janalle lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle? Ryhmälle nimi ja säännöt: Keksitään yhdessä ryhmälle nimi, ja sovitaan yhteiset säännöt. Jos ehdotuksia tulee paljon, voidaan nimi ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla. Piirretään ryhmän nimikyltti. Jokainen saa tehdä oman osansa nimikyltin värittämisestä. Laaditaan ryhmälle säännöt. Keksiminen voi olla vaikeaakin, joten sääntöjä saa jatkaa seuraavilla kerroilla. Valmis kerhokyltti laitetaan seinälle.
Ohjattu leikki/peli: Jonka jälkeen vapaata leikkiä. Postilaatikon käyttöönotto: Kerrotaan tytöille, että postilaatikkoon saa tuoda kysymyksiä, joita ei uskalla tai muuten kehtaa kysyä. Nimeä ei tarvitse laittaa näkyviin. Saa laittaa myös kerhokavereille postia, jos haluaa. Yhdessä avataan postilaatikko jokaisen kerhokerran lopuksi ja vastataan kysymyksiin. Lopetus. Päätteeksi mennään uudestaan fiilisjanalle ja jutellaan vapaasti tyttöjen omia asioita. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. - teetä/mehua, keksejä tms. kivaa välipalaa - lankakerä (tai pallo) tutustumisleikkiä varten - tunnekortit fiilisjanaa varten - kartonkia, värikynät ja lankaa kyltin valmistukseen (+ kysymyslaatikoksi soveltuva laatikko, johon ryhmäläiset voivat pistää toisilleen tai ohjaajille kysymyksiä, palautetta, kehuja ym.) 2. Kokoontuminen: Kehon kuva Tällä kerralla - mietitään erilaisia kosketuksia - mitkä ovat hyviä ja pahoja kosketuksia Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla. Tarkoituksena rupatella kotoisasti kaikista ryhmäläisten esille tuomista asioista; kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vastavuoroisuutta. Ryhmän vetäjien tehtävänä on herätellä keskustelua ja kannustaa kaikkia osallistumaan tasa-arvoisena keskusteluun. Ajatuksena on saada mukava yhteinen hetki, jossa on turvallista jakaa niin pieniä kuin isojakin iloja ja suruja. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin. Fiiliskierros: Esimerkiksi tunnematolla tai korteilla. Tunnematto asetetaan lattialle, ja etsitään siitä omaa senhetkistä tunnetta parhaiten kuvaava paikka. (Myös tunnekortteja voi asetella lattialle ja mennä kortin kohtaan seisomaan valitessaan tunnetta.) Keskustellaan tunteista esim. niiden nimeämisestä, hyväksymisestä, mistä niitä voi nähdä toisessa ihmisessä? Oma keho tehtävä: Piirretään lattialla maaten kaverin avustamana oma kuva kehon ääriviivoilla. Kuvat laitetaan seinälle, ja nimetään kehon osia. Väritetään kuvista ne kehon kohdat, joihin toiset eivät saa koskea. Keskustellaan hyvältä tuntuvista ja pahalta tuntuvista kosketuksista. (Esim. Millaiset kosketukset ovat kivoja? Millaisesta kosketuksesta pitää? Miten pahalta tuntuvia kosketuksia voi välttää? Voiko niistä kieltäytyä?) Vastataan kysymyslaatikkoon jätettyihin kysymyksiin pohtimalla yhdessä vastauksia. Voidaan muistuttaa, että laatikkoon voi jättää muutakin viestiä kuin vain kysymyksiä. Lopetus: Lopuksi vielä valitaan tunnematosta/tunnekorteista tämän hetkistä omaa tunnetta parhaiten kuvaava kohta. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. - teetä/mehua, keksejä tms. kivaa välipalaa - tunnematto (tai tunnekortit)
- riittävän isoja paperiarkkeja omaa kuvaa varten (pienempiä papereita voi myös teipata yhteen), tussikyniä ja värikynät - teippiä/sinitarraa 3. Kokoontuminen: Millainen olen? - pohditaan omaa perhettä - mietitään positiivisia asioita toisistamme Aloitetaan: Rupattelemalla teekupin tai mehulasin äärellä viikon kuulumisista. Muistellaan edellisellä kerralla käsiteltyä teemaa kosketuksista: millaiset ovat hyviä ja huonoja kosketuksia. Ryhmän vetäjät muistavat kannustaa kaikkia osallistumaan keskusteluun. Fiiliskierros: Mietitään tunnekuvien avulla, miltä nyt tuntuu, millä fiiliksellä tuli ryhmään tänään? (Tunnekuvat, -kortit, -matto ym..) Minun perheeni tehtävä: Piirretään isolle paperille oma sukupuu ja nimetään siihen omia, itselle tärkeitä ihmisiä. Vetäjät huolehtivat, että kaikki tekevät ja kannustavat muistelemaan esim. sukulaisten nimiä, jos se tuntuu vaikealta. Voi myös kirjoittaa vain serkku, isomummo tms., jos ei muista nimiä. (Voidaan käyttää myös valmiita pohjia sukupuille, jos on.) Adjektiivi-tehtävä: Ollaan esimerkiksi pöydän ääressä tai lattialla. Kirjoitetaan paperille pystysuoraan oma nimi isoilla kirjaimilla. Jokaisen kirjaimen kohdalle mietitään yhdessä sillä kirjaimella alkavia kivoja asioita kyseisestä tytöstä (H=hauska, I=iloinen, S=sisukas, ). Eri väreillä saadaan aikaiseksi hienoja kuvia. Lautas-tehtävä: Teipataan paperilautanen maalarinteipillä jokaisen tytön selkään. Lautasen keskelle voi kirjoittaa myös oman nimen. Laitetaan musiikki soimaan, ja kierrellään huoneessa vapaasti, kirjoittaen toisten lautasiin mukavia asioita heistä. Lautasen saa itselleen muistoksi. Kysymyslaatikko avataan, luetaan viestejä ja etsitään kysymyksiin vastauksia. Lopuksi vielä fiiliskierros, tuntuuko nyt samalta kuin kokoontumisen alussa vai ovatko tunteet muuttuneet johonkin suuntaan? Kuvia/kortteja käytetään apuna tunteiden tunnistamiseen. - tunnekuvat/-kortit/-matto - reilun kokoisia papereita, tusseja, kyniä - kertakäyttölautasia, maalarinteippiä - musiikkia 4. Kokoontuminen: Pelko - keskustellaan peloista ja turvallisuudesta - mietitään jokaiselle turvapaikka ja -henkilö
Aloitetaan: välipalalla jutellen kuulumisia. Kerrataan edellisen kerran asioita. Varmistetaan, että jokainen saa kuulla itsestään hyvää. Fiiliskierros: Tunnekorteista valitaan omaan tunteeseen parhaiten sopiva kortti. Keskustellaan siitä, mistä tunteet johtuvat. Pelko-maalaus: Maalataan vesiväreillä isolle paperille mielikuvia pelosta, sekä omasta turvallisesta paikasta musiikkia kuunnellen. Ryhmäläiset kertovat piirustuksistaan toisilleen. Keskustellaan pelosta. (Esim. Jokainen pelkää joskus eikä pelkääminen ole heikkoutta. Joskus pelko voi olla turhaa, mutta joskus ihan syystäkin pelottaa.) Omia kertomuksia: Ryhmäläiset kertovat kertomuksia pelottavista tilanteista, joihin ovat joutuneet. Silloin pelkäsin kamalasti, kun Turvahenkilö: Mietitään, mistä tietää, että olo on turvallinen ja miltä silloin tuntuu? Pohditaan kuka on kenenkin turvahenkilö. Vetäjien tehtävänä on yrittää yhdessä tyttöjen kanssa pyrkiä löytämään ja nimeämään jokaiselle oma turvallinen henkilö. Kysymyslaatikon kysymyksiin etsitään vastauksia. Lopuksi arvioidaan tunnekorttien avulla, onko ryhmäkerran loppuessa tunne samanlainen/erilainen kuin sen alussa. - välipalatarpeet - tunnekortit tai kuvat - isoja paperiarkkeja, vesivärit - musiikkia 5. kokoontuminen: Tytöstä naiseksi ja hyvän ystävän piirteet - keskustellaan murrosiästä ja ystävistä - mietitään omia rajoja Aloitetaan: Teetuokiolla ja kuulumisten vaihtamisella. Samalla mietitään, tapahtuiko kuluneen viikon aikana jotain, mikä tuntui pelottavalta, ja jos jotain pelottavaa oli tapahtunut, niin mikä siinä silloin auttanut. Miten tilanteessa oli toimittu? Fiiliskierros: Mietitään, miltä tuntuu tällä hetkellä? Tunteen voi niin halutessaan piirtää paperille. Keskustellaan: Murrosiästä, ja siitä, mitä tytön kehossa tapahtuu naiseksi kasvamisen aikana. (Kehon muuttumisesta, kuukautisten alkamisesta ja kuukautishygieniasta.) Hyvä ja huono ystävä: Pohditaan, millainen on hyvä/huono ystävä, ja mistä ystäviä löytää. Iso EI, pieni ei: Palataan hyvien ja huonojen kosketusten tunnistamiseen, ja jutellaan kehon itsemääräämisoikeudesta. Harjoitellaan sanomaan iso EI, pieni ei, - pohditaan vielä kuka saa
koskettaa, kuka ei. Omien rajakohtien tunteminen. Laitetaan käsi suoraksi eteenpäin ja voi pyörähtää ympäri, katsoa kuinka lähelle toinen saa itseä tulla. 112: Keskustellaan mikä on 112 ja missä tilanteissa sinne soitetaan. Keskustellaan siitä, mitä tietoja hätäkeskus tarvitsee. Lopuksi harjoitellaan hätänumeroon 112 soittamista. Vastaillaan kysymyslaatikon kysymyksiin ja pohditaan niitä. Lopuksi oman tunteen voi sanoa tai piirtää sen paperille. - välipala - piirustuspaperia, kyniä - aiemmin piirretyt omat isot kehon kuvat 6. kokoontuminen: Oma hyvinvointi - keskustellaan pukeutumisesta, hygieniasta ja ulkonäöstä Aloitetaan: Välipalalla ja jutustelulla kuulumisia vaihdellen. Kysellään, mitä tytöt muistavat edellisestä kerrasta naiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista. Fiiliskierros: Keskustellaan, miltä nyt tuntuu. Kuvia tai kortteja voi käyttää apuna. Pukeutuminen ja ulkonäkö: Leikellään vanhoista lehdistä kuvia pukeutumiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, joita liimataan paperiarkille. Keskustellaan kuvista. (Lisäksi voidaan jutella myös meikkauksesta arkeen/juhlaan, jos se on tytöillä ajankohtaista.) (Hygienia. Keskustellaan ihon ja hygienian hoidosta. Mitä tytöt jo tietävät hygieniasta? Mitkä asiat on tärkeää muistaa esim. aamuin/illoin?) Kysymyslaatikon sisältö käydään yhdessä läpi. Lopuksi jutellaan kierros kaikkien tunteista. (Voi käyttää myös janaa, kortteja, kuvia ) - välipala - tunnekortit tms., jos haluaa - vanhoja naistenlehtiä, saksia - paperiarkkeja, liima, kyniä, tusseja (- meikkinäytteitä kokeiluun) 7. kokoontuminen: Netti-etiketti, turvaohjeita - keskustellaan toimintamalleista hätätilanteessa - pohditaan nettikäyttäytymistä
Aloitetaan: Välipalalla ja kuulumisten vaihtamisella. Kerrataan edellisen kerran asioita. Miten on huolehdittu hygieniasta tänään/eilen/kuluneella viikolla? Fiiliskierros: Pieni keskustelu siitä, miltä kenestäkin tuntuu. Toimintamallit: Mitä tekisit, jos keskustelua ja toimintamalleja arjen eri tilanteisiin. (..olet yksin kotona ja joku soittaa ovikelloa? tuntematon pyytää sinua mukaansa? joku uhkaa sinua?) Tärkeiden puhelinnumerojen opettelu? Hätänumero 112: Kerrataan hätänumeroon soittaminen, hätäilmoituksen teko ja harjoitus. Internet: Nettikäyttäytyminen, netin turvaohjeet. (Tuntemattoman nettikaverin tapaaminen, kuvien julkaisu ym.) Leikkiä/ peliä. Kysymyslaatikon vastaustuokio ja laatikon sulkeminen. Mikäli lähdette viimeisellä kerralla ryhmän kanssa kaupungille ruokailevaan, kerro siitä ryhmäläisille ja infoa myös koteihin. Lopuksi jutellaan tunteista - välipalatarpeet - tunnekortit ym., jos haluaa - mahdollisuus käyttää tietokonetta 8. kokoontuminen: Päättäjäiset/Yhteinen ruokailu kaupungilla - harjoitellaan hyviä tapoja - päätetään ryhmä Valmistelut kuinka pukeudun, meikkaan, käyttäydyn? Harjoitellaan huolehtimaan omista tavaroista. Harjoitellaan hyviä tapoja. Ryhmän lopetus: Päätetään kokoontumiset keskustelemalla siitä, miltä on tuntunut olla mukana Turvis-ryhmässä, mikä on ollut mukavinta, mikä tylsintä Valmistelut: - ruokailupaikan varaus - perheen osallistuminen ruokailun kuluihin?
kuva Heikki Pekkarinen