TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

1 Joensuu Kontiolahti - Outokumpu sote-yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2014 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.12.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 4 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa... 5 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika... 6 1.3 Toimeentulotuen rakenne... 6 1.3.1 Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 )... 7 1.3.2 Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c )... 8 1.3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 )... 8 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS... 9 2.1 Käytettävissä olevat tulot ja huomioon otettavat varat (Toimeentulotukilaki 11 ja 12 )... 9 2.2 Tulot / varat, joita ei huomioida... 11 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 12 3.1 Perusosa... 12 3.1.1 Perusosan alentaminen... 13 3.2 Muut perusmenot... 15 3.2.1 Asumismenot... 15 3.2.2 Kohtuulliset asumismenot vuokra-asumisessa... 16 3.2.3 Kohtuulliset asumismenot omistusasunnossa... 17 3.2.4 Asumismenojen kohtuullistaminen... 19 3.2.5 Sähkölaskut... 20 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 21 3.3.1 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot (ToTuL 7 b 1. mom. 4.kohta)... 21 3.3.2 Lääkkeet... 22 3.3.3 Hammashoito... 23 3.3.4 Silmälasit... 24 3.3.5 Muut terveydenhoitomenot... 24 3.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 25 4 OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI... 26 5 YRITTÄJÄN TOIMEENTULOTUKI... 28 6 VANGIN TOIMEENTULOTUKI... 29 7 MAAHANMUUTTAJAN TOIMEENTULOTUKI... 30 8 VARUSMIESPALVELUKSESSA OLEVAN TOIMEENTULOTUKI... 31 9 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT.. 32 9.1 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot... 32 9.2 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot... 33

3 9.2.1 Huonekalut ja kodinkoneet... 33 9.2.2 Lasten menot... 34 9.2.3 Elatusapu... 35 9.2.4 Aikuisen harrastusmenot... 35 9.2.5 Ammattiliiton jäsenmaksut... 36 9.2.6 Opiskelumenot... 36 9.2.7 Edunvalvontapalkkio... 36 9.2.8 Hautajaiskustannukset... 36 9.2.9 Romani vaatetus... 37 9.2.10 Velkajärjestely, Takuu-säätiön laina, lisäverot, sakot, oikeudenkäynti matkat... 37 10 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 39 11 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN... 40 12 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ... 41

4 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen1410/01) ja asetuksessa (toimeentulotukiasetus 66/1998). Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Toimeentulotukeen voi muodostua oikeus, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Ulkomailla oleskelun ajalta toimeentulotuen perusosasta vähennetään 7 vuorokautta ylittävältä ulkomailla oleskelun ajalta perusosa kokonaisuudessaan. ToTul 14. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotukilaki ja sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeentulotuen sovellusohjeet ohjaavat toimeentulotukioikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen toimeentulotuen sovellusohjeisiin nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii.

5 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Toimeentulotukihakemuksesta tulee ilmetä mitä hakija hakee ja mille ajanjaksolle. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, mahd. työnhakukortti, verotuspäätös vuosittain, erilliset pyynnöt lisäksi yrittäjälle ja opiskelijalle). Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, hakijalle lähetetään lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräajaksi 14 vuorokautta, mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Toimeentulotukilaki 17 18, Sosiaalihuollon asiakaslaki 12 ja Hallintolaki 31. Mikäli hakijan osoitteena on Poste Restante, hakijan tulee liittää hakemukseen selvitys todellisesta oleskelupaikastaan kuukausittain. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, jolloin päätös on viimeistään tehtävä). Kiireelliseksi arvioidussa tilanteessa hakijalla voi olla oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi välttämätön, kiireellisesti aloitettava lääkehoito, ruoka-apu uuden hakijan kohdalla yms. Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja maksetaan suoraan laskuttajalle tarvittaessa (asumiskulujen rästiintyminen, häätö ja /tai sen uhka, sähköjen katkeaminen). Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa tai osa toimeentulotuesta voidaan myöntää maksusitoumuksena pyynnöstä.

6 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (ToTul 15 ). Uudelle hakijalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Tuki voidaan myöntää ja maksaa myös kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun hakija on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien hakijoiden kohdalla takautuvia toimeentulotukilaskelmia ei tehdä, mikäli hakijan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä hakija ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli hakijalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot), tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma. Takautuvassa toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset) taloudellisen kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman tuloylijäämä on huomattava, voidaan ylitys ottaa tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden toimeentulotukilaskelmaan. Jos toimeentulotuen tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon hakija ei ole voinut varautua, ei takautuvan toimeentulotukilaskelman tuloylitystä lasketa tuloksi. Päätöksessä on mainittava normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa tulona. Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot) ToTul 15 4 mom. Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. 1.3 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen (ToTul 7 ), täydentävään (ToTul 7 c ) ja ehkäisevään toimeentulotukeen (To- Tul 13 ). Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin (ToTul 7 a ) ja muihin perusmenoihin (ToTul 7 b ). Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja välttämättömistä menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin.

7 1.3.1 Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 ) Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a ); ravintomenot vaatemenot (poikkeuksena romanihame) vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) henkilökohtainen ja kodin puhtaus paikallisliikenteen matkustuskulut sanomalehti/muut lehdet kaapeliverkon kulut puhelimen käyttömenot ja internet - yhteyden kulut harrastus- ja virkistystoiminta muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % (mm. itsehoitotuotteet/käsikauppalääkkeet) muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 % *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. 5 Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b ): Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon: kohtuulliset asumiskulut käyttösähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksusta asuinrakennuksen irtaimiston ja palovakuutuksen osuus vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, esim. reseptilääkkeet ja julkisen terveydenhuollon kustannukset

8 1.3.2 Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea harkittaessa voidaan ottaa tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot (lisätietoja kohta 9.2.2) muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot (esim. takuu/vakuusvuokra ja muuttokulut) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. 1.3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 ) Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeentulotuen sovellusohjeistuksen mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa, hakijan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotuesta riippuvuuden ehkäisemiseksi. Henkilökohtaisen keskustelun mahdollisuus Hakijan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun hakija on tätä pyytänyt. Henkilökohtainen keskustelu voi tarkoittaa myös puhelinkontaktia. Hakijan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että hakijan keskustelupyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan asianmukaisesti aina sen jättämisen jälkeen.

9 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 2.1 Käytettävissä olevat tulot ja huomioon otettavat varat (Toimeentulotukilaki 11 ja 12 ) Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääoma- sekä omaisuustulot, etuudet, vakuutusyhtiöiden korvaukset, sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %:a kuitenkin enintään 150 kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Väliaikainen laki etuoikeutetusta tulosta on voimassa 31.12.2014 asti. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, hakija ohjataan ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli hakija on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, siihen suhtaudutaan samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käräjäoikeuden vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Hakija ohjataan sopimaan Kelan kanssa takaisinperintäerä/-kerta mahdollisimman pieneksi. Mikäli hakijan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, ansiotulo voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (ToTul 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on hakijalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Tietoisesti tulojen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa tutkintapyyntöön. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, se voidaan jaksottaa tuloksi useammalle kuukaudelle. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot.

10 Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat (sairausloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidontuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Yli 70,00 /kk panot tiliotteissa huomioidaan pääsääntöisesti tulona toimeentulotukilaskelmassa. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja. Pikavippejä ei pääsääntöisesti huomioida tuloina. Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 70,00 /kk yksin asuvalta ja 120,00 /kk kahden henkilön ruokakunnalta ja 150,00 /kk yli 3 henkilön ruokakunnilta) sekä ansiot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä. Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 15.12.1999/4117), tarvittaessa harkinnan mukaan. Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Veronpalautukset huomioidaan tulona 70,00 ylittävältä osuudelta yksinasuvalta, 120,00 ylittävä osuus kahden henkilön ruokakunnalta ja 150,00 ylittävältä osuudelta perheeltä. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. säästöt ja arvopaperit, otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varoina ei oteta huomi-

11 oon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 6 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin, jolloin haetaan takaisinperintä lupa hallinto-oikeudelta. 2.2 Tulot / varat, joita ei huomioida palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (kaupunkilippu, seutulippu, 0,21 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpito- ja kulukorvaus (9,00 ja 18,00 /päivä vuonna 2013), korotusosa sekä ansiosidonnaisen päivärahan korotettu ansioosa ja muutosturvan ansio-osa etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150,00 kuukaudessa. Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Hakijan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, ylimenevä osa tulee huomioida tulona. (Kouvolan hallinto-oikeus 9.3.2001 nro 01/0058/2 varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden.

12 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perustoimentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (ToTul 7 a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. 3.1 Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot vaatteet ja kengät (poikkeuksena romanihame) henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) puhelinkulut ja internet-yhteyden menot, lehdet harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät vuosittain. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa yli 18 v. lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa. ToTuL 9. Vanhemman luona asuvan 18 v. täyttäneen perusosa on 73 % yksinasuvan perusosasta (kotona asuvan täysi-ikäisen perusosa). Yksinhuoltajan perusosa maksetaan yksinhuoltajalle, joka asuu alaikäisen/alaikäisten kotona asuvan/asuvien lapsen/lapsien kanssa eikä ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä). Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen), heidän tulee antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet.

13. 9 Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta, mikäli asumistuki on myönnetty kahden henkilön mukaisesti. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen tai vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan nuorelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhempien elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkailta tarkistetaan tarvittaessa passien matkasivut. Maahanmuuttajilta passien matkasivut tarkistetaan useammin. Oleskelu keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on mahdollista ilman, että perusosaa vähennetään (KHO 18.12.2000/3248). Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan. 3.1.1 Perusosan alentaminen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 20 %:a, mikäli hakija: kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi hakijan toimeentulon (työvoimapoliittinen lausunto/päätös asiasta) laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa) kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan (1.1.2010 alkaen koskee myös alle 25-v.) maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen

14 Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 40 %:a, mikäli hakija toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:a sen jälkeen kun hänellä on jo ollut 20 %:n alennus vähintään 2 kuukautta. Alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia hakijoita. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava mikäli mahdollista yhdessä hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta hakijan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli mahdollista suunnitelma tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai tarvittaessa muun viranomaisen kanssa. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. ToTuL 2, 2 a, 10. Alentamispäätös voidaan tehdä, kun työmarkkinatuen tai muun työttömyysetuuden (ml. kotoutumistuki) maksaminen tai työnhaku katkeaa tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä yms.), jolloin hakija saa useimmiten määräaikaisen karenssin tai jos 500 päivää työmarkkinatukea saanut hakija toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa (5 kk:n aktiivitoimenpide ehto). Perusosaa vähennetään 20 %:lla vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Perusosan alennus tehdään hakijan päätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään hakijan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Perusosa voidaan alentaa myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tekee perusosan alentamispäätöksen, jos toistuvista kieltäytymisistä tai laiminlyönneistä on pääteltävissä, että hakija ei halua ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetussa laissa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi jos hakija omalla toiminnallaan toistuvasti aiheuttaa sen, että edellä mainittuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei voida tarjota tai hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta tai suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä opintoetuuksiin (opinnot eivät ole edenneet riittävästi, opiskelu ilta-/avoimessa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai yliopistossa, opintoetuus on käytetty esim. aikaisempi tutkinto), on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Täl-

15 laista opiskelijaa on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä tai vaihtamaan opiskelut päiväopiskeluun, tai pyydettävä selvitystä siitä miksi opinnot ovat viivästyneet tai miksi aloitettu toinen tutkinto. Mikäli muuta rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, voidaan perusosa alentaa 20 %:lla. 3.2 Muut perusmenot Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) käyttösähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu (irtaimisto/palo); sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 3.2.1 Asumismenot Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso seudulla. Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteustai homevaurioista kärsivät asunnot. Poste restante osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Hakijan ja päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, syy on selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki, ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausiosuuksina, paitsi käyttösähkö, lisätietoja kohdassa 3.2.5. Huomioitavia asumismenoja ovat: vuokra

16 hoito- tai käyttövastike asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous auraus sekä tiemaksut asuinkiinteistön osalta käyttösähkö erikseen maksettavat lämmityskulut (öljy, puu, sähkö tms.) vesimaksut saunamaksu Kotivakuutuksen palo- ja irtaimistovakuutus huomioidaan pääsääntöisesti kk-osuuksina. Asumismenoja (omistus-/vuokra-asuminen) tarkastellaan kokonaisuudessa ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot ja ruokakunnan koko suhteutettuna asumistukilain määräyksiin ja näihin ohjeisiin. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: 3.2.2 Kohtuulliset asumismenot vuokra-asumisessa Perheen kohtuullinen vuokra ja hyväksyttävät vastikkeet/kk (suluissa v.2013 määrät) 1 470 (470) 2 590 (590) 3 700 (700) 4 770 (770) 5 900 (900) 6 980 (980) 7 1060 (1060) 8 1150 (1150) Mikäli hakijan vuokra sisältää vesimaksun, vesimaksun osuus (enintään 20,00 /hlö) voidaan vähentää vuokrasta ja huomioida menona erikseen. Veden ja lämmön lisälaskua ei pääsääntöisesti huomioida menona, ellei se ole asiakkaan kokonaistilanteen vuoksi kohtuullista. Veden ja lämmön hyvityksiä ei

17 huomioida toimeentulotukea pienentävästi. 3.2.3 Kohtuulliset asumismenot omistusasunnossa Perheen kohtuulliset, hyväksyttävät enimmäisasumismenot/kk (suluissa v. 2013 määrät) 1 470 (470) 2 590 (590) 3 700 (700) 4 770 (770) 5 900 (900) 6 980 (980) 7 1060 (1060) 8 1150 (1150) Omistusasunnossa huomioitavia menoja ovat: normaali hoitovastike (rahoitusvastike vain, jos Kela hyväksyy asumistuessa, pääomavastiketta ei hyväksytä) ylimääräisestä hoitovastikkeesta hyväksytään vain todettu korko tai se, mitä asumistukipäätöksessä on hyväksytty erikseen maksettavat lämmityskustannukset (puu, öljy, sähkö) - polttopuut/lämmitys: maksusitoumus 5 kuutiota kerrallaan, max 10 kuutiota/vuosi. Jos perheessä on enemmän kuin 2 henkilöä, lisätään 1 kuutio/1 hlö/ vuosi. Puut lähtökohtaisesti halkoina, ei pilkkeenä sähkölämmitys: ensin otetaan huomioon hyväksyttävä enimmäismäärä käyttösähkön osuudesta ja loput laskusta huomioidaan lämmityssähköön, sikäli kun mahtuu kohtuullisiin maksimiasumiskuluihin asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot edellyttäen, että tuen hakijalla on tulojensa ennakkopidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot ja hakija/hakijat asuvat asunnossa kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.: - taloussähkö - koti-irtaimisto- ja palovakuutus (oikeusturva- ja vastuuvakuutusta ei hyväksytä) - tontin vuokra (kk-osuuksina) - kiinteistövero (kk-osuuksina) - jätehuolto - nuohous Omistusasunnon kohtuullisten asumismenojen lisäksi hyväksytään erikseen kohtuullinen käyttösähkö, josta lisätietoja kohdassa 3.2.5.

18 Kiinteistövero, lämmityssähkömaksu ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumismenoihin/kk. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään hakijaa pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, hankintakulut voidaan huomioida kohtuullisessa määrin hankinta kuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 l / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin, max. 50,00 /motti/kk, sisältäen kuljetuksen. Edellä mainitut asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausi kustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen erääntymiskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään vuokra/ kokonaisasumiskustannusten enimmäiskustannuksien mukaisesti). Kohtuullistamispäätöksen tekee sosiaalityöntekijä/ohjaaja. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokrat/kokonaisasumismenot, hakijalle annetaan 6 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Jos hakijan omakotitalon hoitokulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan hoitokulut kohtuullistaa alla olevan mukaisesti. Mikäli käytetään hoitokulujen kohtuullistamista, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutuslaskut sisältyvät arvioon. Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina jos ne ovat kohtuulliset ja mahtuvat asumisen enimmäiskustannuksiin kuukaudessa. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan tehdä asumismenojen kohtuullistamispäätös. Asuntolainan korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai huomioida vain niiltä osin, kuin ne yhdessä muiden asumismenojen/hoitokulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin, mikäli asunnon hankinta on alun perin ollut hakijan/perheen tulotasoon nähden epärealistinen eikä hakijalla/perheellä ole jatkossakaan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma edellisten korkojen erääntymiskuukautta seuraavasta kuukaudesta alkaen. Asumisoikeusasunnon menoista voidaan huomioida hoitovastikkeen (eri rahoitusvastike tai muu vastike), sähkön ja veden lisäksi asumisoikeusmaksun korko, joka voidaan huomioida samoin perustein kuin asuntolainan korko. Osaomistusasunnossa vuokra otetaan huomioon, muttei rahoitusvastiketta

19 eikä asunto-lainan korkoja, ellei siihen ole erityisiä syitä toimeentulotukilain 7 c perusteella. 3.2.4 Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset kokonaisasumiskulut Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 3 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mahdollisuus saada halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli hakija on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla hakijoilla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos hakija aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, asumismenot hyväksytään todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Hakijan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos hakija annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa, hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset asumiskulut. Autopaikkamaksua ei pääsääntöisesti huomioida menoksi. Esim. mikäli työssäkäynnin mahdollistamiseksi maksu otetaan huomioon, se on täydentävää toimeentulotukea.

20 Jos hakijalla ei ole esittää vuokrasopimusta, vuokraa ei oteta menoksi laskelmaan (poikkeuksena vanhempien luona asuvat, jotka todistettavasti maksavat vuokraa ja on oikeutettu Kelan asumistukeen) koska asumistukeakaan ei voi hakea ilman vuokrasopimusta (ensisijainen tuki asumismenoihin). Hakijalta on pyydettävä selvitys vuokranmaksusta, jos näyttää siltä, ettei vuokra mene hakijan omista rahoista tai sitä ei makseta lainkaan. Vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan asumismenot huomioidaan vain jos vuokranmaksu on todistettavissa tiliotteella ja nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen taloudelliset mahdollisuudet. Tällöin asumismenona voidaan huomioida pääluvun mukainen osuus asumismenoista. 3.2.5 Sähkölaskut Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen käyttösähkö ja lämmityssähkö, mikäli asunnossa on myös sähkölämmitystä. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan käyttösähköksi 30 % laskusta. Käyttösähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan, mikäli määrä on kohtuullinen. Käyttösähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli käyttösähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset käyttösähkömaksut/kk/perheen koko. Viivästysmaksuja ja - korkokuluja ei huomioida. Kerros- ja rivitaloissa tms. lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/ kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuulliset käyttösähkömenot (kohtuullinen KwH/v): yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 100,00 / 3 kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 130,00 / 3 kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 6 hlöä tai enemmän (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 175,00 / 3 kk Kohtuulliset käyttösähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen käyttösähkömaksu/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia käyttösähkömaksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos käyttösähkö sisältyy vuokraan, voidaan käyttösähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa tarvittaessa erikseen menona huomioon laskelmassa.