TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET lukien Perusturvalautakunta

2 1 Sisältö 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuen rakenne TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS Käytettävissä olevat tulot Tulot/varat joita ei huomioida Perusosa Perusosan alentaminen Muut perusmenot Asumismenot Asumismenojen kohtuullistaminen Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Lääkkeet Hammashoito Silmälasit Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Opiskelijan toimeentulotuki Yrittäjän toimeentulotuki Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Päivähoitomenot Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät alkaen... 30

3 2 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen1410/01) ja asetuksessa (toimeentulotukiasetus 66/1998). Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Ulkomailla oleskelun ajalta toimeentulotuen perusosasta vähennetään 7 vuorokautta ylittävältä ulkomailla oleskelun ajalta perusosa kokonaisuudessaan. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotukilaki ja Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeet ohjaavat toimeentulotuki oikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen toimeentulotuen sovellusohjeisiin nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. 1.2 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Toimeentulotukihakemuksesta tulee ilmetä mitä hakija hakee ja mille ajanjaksolle. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, mahd. työnhakukortti). Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräaika mihin mennessä selvitykset on toimitettava.

4 3 Mikäli hakijan osoitteena on Poste Restante, tulee hakijan liittää hakemukseen selvitys todellisesta oleskelupaikastaan kuukausittain. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, milloin päätös on viimeistään tehtävä). Kiireellisessä tilanteessa hakijalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi välttämätön, kiireellisesti aloitettava lääkehoito, ruoka-apu uuden asiakkaan kohdalla yms. Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että hakija ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähköjen katkeaminen). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja erityisiin syihin perustuvaa. Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa. 1.3 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien asiakkaiden kohdalla takautuvia laskelmia ei tehdä, mikäli asiakkaan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä asiakas ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot) tehdään takautuva laskelma. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset), koska tarkoituksena on selvittää pitäisikö asiakkaalla olla säästöjä. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman ylitys on huomattava, otetaan ylitys tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden laskelmaan. Jos toimeentulotuen

5 4 tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole voinut varautua eikä takautuvan laskelman norminylityksen tuloja ole tosiasiassa käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden laskelmassa tulona on mainittava päätöksessä. Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot). Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. 1.4 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja välttämättömistä menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 ) 1. Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a ); ravintomenot vaatemenot (poikkeuksena romanihame) vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) henkilökohtainen ja kodin puhtaus paikallisliikenteen matkustuskulut sanomalehti/muut lehdet televisiolupa ja kaapeliverkon kulut puhelimen käyttömenot ja internet - yhteyden kulut harrastus- ja virkistystoiminta muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 % *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

6 5 Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b ): Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon: kohtuulliset asumiskulut taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot (esim. takuuvuokra ja muuttokulut) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 ) Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeistuksen mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa, asiakkaan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 2.1 Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm. palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. omaishoidon tuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki) opintoraha ja valtion takaama opintolaina.

7 6 Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %:a kuitenkin enintään 150 kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Väliaikainen laki etuoikeutetusta tulosta on voimassa asti. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, huomioidaan niistä vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suhtaudutaan siihen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käon vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (Totul 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on asiakkaalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajan. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat (sairasloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Panot tiliotteissa huomioidaan pääsääntöisesti tulona toimeentulotukilaskelmassa. Lainattu raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja. Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 50 /kk) ja ansiot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja

8 7 tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä. Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO /4117). Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 :n ylittävältä osuudelta/kotitalous. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. säästöt ja arvopaperit otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 4 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. 2.2 Tulot/varat joita ei huomioida palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, 0.20 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpitokorvaus (9 ja 18 euroa/päivä vuonna 2013). Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus nro 01/0058/2 Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatus-

9 8 velvollisuutta vanhempiinsa nähden. 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (Totul 7 a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. 3.1 Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot vaatteet ja kengät henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot vähäiset terveydenhuoltomenot tv-lupa, puhelimen menot, lehdet harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa.. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä). Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myön-

10 9 netty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkailta tarkistetaan tarvittaessa passien matkasivut. Maahanmuuttajilta passien matkasivut tarkistetaan useammin. Oleskelu keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on mahdollista ilman, että perusosaa vähennetään (KHO /3248). Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan Perusosan alentaminen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 20 %:a, mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi asiakkaan toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös asiasta) laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa) kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan ( alkaen koskee myös alle 25-v.) maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvanlain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 40%:a, mikäli asiakas toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:a sen jälkeen kun hänellä on jo ollut 20 %:n alennus vähintään 2 kuukautta. Tällöinkin alennus voi olla kestoltaan enintään 2 kk. Alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia asiakkaita. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli mahdollista suunnitelma tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai tarvittaessa muun viranomaisen kanssa. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä.

11 10 Etuuskäsittelijä voi tehdä alentamispäätöksen, kun työmarkkinatuki tai työnhaku katkeaa tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä yms.), jolloin asiakas saa useimmiten määräaikaisen karenssin tai jos 500 päivää työmarkkinatukea saanut asiakas toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa (5 kk:n aktiivitoimenpide ehto). Perusosaa vähennetään 20 %:lla vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Perusosan alennus tehdään asiakkaan päätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään asiakkaan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa. Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä opintoetuuksiin, on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Tällaista opiskelijaa on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä tai vaihtamaan opiskelut päiväopiskeluun, tai pyydettävä selvitystä siitä miksi opinnot ovat viivästyneet Mikäli muuta rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, voi etuuskäsittelijä alentaa perusosaa 20 %:lla. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tekee perusosan alentamispäätöksen, jos toistuvista kieltäytymisistä tai laiminlyönneistä on pääteltävissä, että asiakas ei halua ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetussa laissa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi jos asiakas omalla toiminnallaan toistuvasti aiheuttaa sen, että edellä mainittuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei voida tarjota tai asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta tai suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 3.2 Muut perusmenot Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Asumismenot Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso seudulla. Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteus- tai homevaurioista kärsivät asunnot.

12 Poste restante osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, on syy selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa (yksin asuva eläkeläinen kohtuullinen asumismeno max. 497 /kk). 11 Huomioitavia vuokra-asumisen asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskulut ja vesimaksut saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu vuokrasopimukseen sisältyvät muut erikseen maksettavat kustannukset, esim. omakotitalossa vuokrasuhteeseen sisältyvät menot Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: Taulukko 1. Kohtuulliset asumiskulut. Perheen koko vuokran tai ko- kohtuulliset m2 konaisasumisku- lujen yläraja

13 12 Lisäksi huomioidaan taloussähkö/kk ja vesimaksu/kk. Lämmityskustannukset sisältyvät kohtuullisiin asumiskuluihin. Vesimaksuja huomioidaan korkeintaan 20 /kk/hlö. Mikäli asiakkaan vuokra sisältää vesimaksun, voidaan vesimaksun osuus (20 /hlö) vähentää vuokrasta ja huomioida menona erikseen. Edellä olevat eurorajat ovat ohjeellisia, ei sitovia, koska peruspalvelukeskus Oivan alueella olevissa kunnissa asumiskustannukset saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Tämä poikkeama on mahdollista ottaa huomioon. Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Taloussähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli taloussähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/perheen koko. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuullisena taloussähkömaksuna/kk voidaan pitää: yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 31 /kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 37 /kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 43 /kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 50 /kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 56 /kk 6hlöä (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 63 /kk Kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen taloussähkömeno/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia taloussähkömaksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, voidaan taloussähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa erikseen menona huomioon laskelmassa. Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat: hoito- tai käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous ja auraus Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen eräänty-

14 13 miskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään vuokra/ kokonaisasumiskustannusten enimmäiskustannuksien mukaisesti). Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokra/kokonaisasumismenot, annetaan asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Omakotiasujan kohtuullisina hoitokuluina/kk voidaan pitää: Taulukko 2. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut. Perheen koko (hlöä) Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut (euroa) Kohtuulliset neliöt (m2) 1 139, , , , , , , , lämpö: kohtuulliset asumisneliöt x 1.40 /kk (v. 2013) vesi: hlöiden lkm x 20 /kk (v. 2013) muut asuinkulut: 68,13 /asunto/kk. (v. 2013) Jos asiakkaan omakotitalon hoitokulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan hoitokulut kohtuullistaa yllä olevan mukaisesti. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutuslaskut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkömaksu ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin, max. 50 /motti/kk. Kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) huomioidaan pääsääntöisesti todellisen suuruisena erääntymiskuukautena. Kotivakuutusmaksujen ollessa suuria tulee tarkastella vakuutusten välttämätöntä laajuutta ja kattavuutta sekä ohjata tarvittaessa asiakas kohtuullistamaan vakuutusten kattavuus ja maksut. Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina jos ne ovat kohtuulliset. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan tehdä asumismenojen koh-

15 14 tuullistamispäätös. Kohtuullistamispäätöksen perusteella kulut otetaan huomioon todellisen suuruisina 4 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan vastaamaan kohtuullisia vuokra/kokonaisasumiskuluja. Asuntolainan korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai huomioida vain niiltä osin, kuin ne yhdessä muiden asumismenojen/hoitokulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin, mikäli asunnon hankinta on alun perin ollut asiakkaan/perheen tulotasoon nähden epärealistinen eikä asiakkaalla/perheellä ole jatkossakaan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma edellisten korkojen erääntymiskuukautta seuraavasta kuukaudesta alkaen Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mahdollisuus saada halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset kokonaisasumiskulut Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi.

16 15 Autopaikkamaksua ei pääsääntöisesti huomioida menoksi. Esim. mikäli työssäkäynnin mahdollistamiseksi maksu otetaan huomioon, se on täydentävää toimeentulotukea. Asumisoikeusasunnon menoista voidaan huomioida hoitovastikkeen (eri rahoitusvastike tai muu vastike), sähkön ja veden lisäksi asumisoikeusmaksun korko, joka voidaan huomioida samoin perustein kuin asuntolainan korko. Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa oteta menoksi laskelmaan (poikkeuksena vanhempien luona asuvat, jotka todistettavasti maksavat vuokraa), koska asumistukeakaan ei voi hakea ilman vuokrasopimusta (ensisijainen tuki asumismenoihin). Asiakkaalta on pyydettävä selvitys vuokranmaksusta, jos näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista tai sitä ei makseta lainkaan. Vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan asumismenot huomioidaan vain jos vuokranmaksu on todistettavissa tiliotteella ja nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen taloudelliset mahdollisuudet. Tällöin asumismenona voidaan huomioida pääluvun mukainen osuus asumismenoista. Palvelukodissa/asumisyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina: ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osin vuokra perusosa 51 % Näin menetellen vaate ym. menoja ei tarvitse erikseen huomioida menoina vaan ne sisältyvät perusosaan. Mikäli on vahvistettu muunlainen esim. kuntoutumisen tukemiseksi tarkoitettu laskutus- tai laskuperuste voidaan näitä perusteita soveltaa edellisen sijaan. Mikäli palvelukodin asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, on ensisijainen vaihtoehto palvelumaksun alentaminen. On tutkittava myös muut mahdolliset asumismuodot, jos sellaisia on löydettävissä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa (alle 1 kk) oleville myönnetään toimeentulotukea laskelman perusteella, mutta tulona otetaan huomioon ateriaetu 6,09 /päivä. Jos asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ei laskelmaan lasketa perusosaa, vaan käyttövara 99 /kk. 3.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä huomioida laskelmassa erikseen menona. Vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut käsikauppalääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot esim. lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja terveydenhuollosta ja hammashuollosta aiheutuvat menot ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa.

17 16 Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa voidaan huomioida menoina: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät lääkkeet, mikäli ne on määrätty sairauden hoitoon (laihdutus-, tupakka- ja potenssilääkkeet vain erityisperustein sairauden hoitoon määrättynä), tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaudenhoitoon liittyvien matkojen omavastuuosuudet tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesit ja niiden korjauskustannukset silmälasit perusvarustein Yksityislääkärin palkkiot huomioidaan vain erityisperustein. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v /kalenterivuosi. Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Kun maksukatto on täyttänyt, asiakas toimittaa maksutositteet sen terveydenhuollon yksikön taloustoimistoon missä maksukatto on täyttynyt. Asiakas saa vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot. Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja, eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esim. toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksesta Lääkkeet Kustannuksiltaan vähäiset lääkemenot (enintään 15 ) asiakas maksaa pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi (tai apteekkisopimuksen mukaiset lääkkeet) sekä sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli hakija saa tukea pitkäaikaisesti ja tarvitsee maksusitoumusta lääkkeiden hankintaan tulovajauksen perusteella tai siksi, etteivät tulot kata lääkekustannuksia kokonaisuudessaan, on perusteltua antaa maksusitoumus pidemmälle ajanjaksolle (enintään 6 kuukauden ajalle). Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen.

18 17 Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein. Lääkärin kanssa on neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan korvattavia lääkkeitä. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta, vaan heidät ohjataan hakemaan Kela-kortilla ja Kelan ilmoituksella lääkkeet suoraan apteekista Hammashoito Hammashoidon kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon mukaan. Laajoista hammashoidoista on pyydettävä kustannusarvio ja hoitosuunnitelma. Kustannusarvion tekemiseen voidaan antaa maksusitoumus. Terveydenhuollon hammashoidon maksusitoumus on voimassa enintään 3 kk. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvina kohtuullisina kuluina pidetään enintään; kokohammasproteesi ylä- tai alaleukaan 450, kokohammasproteesi molempiin leukoihin 800, kokohammasproteesi/osahammasproteesi 880, osahammasproteesi ylä- tai alaleukaan 520, osahammasproteesit molempiin leukoihin 950. Tarvittaessa voidaan tehdä kahden kuukauden takautuva toimeentulotukilaskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa Silmälasit Pitkäaikaisen (väh.6 kk) toimeentulotuen tarpeen aikana silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena enintään joka 3. vuosi, elleivät painavat terveydelliset syyt muuta vaadi. 110 yksiteholasit sankoineen + alv 156 kaksiteholasit sankoineen + alv 190 moniteholasit sankoineen + alv Lasten silmälasien hankintakulut ovat usein korkeammat ja silmälasien käyttöikä on lyhyempi. Esim. lasten ja muiden perussairauden vuoksi erikoisvah-

19 18 vat/erikoislasit tarvitsevien asiakkaiden osalta kustannukset voidaan huomioida korkeampina ja useammin kuin joka 3. vuosi optikon arvion mukaan. Piilolinssit voidaan myöntää vain terveydellisin perustein tai vaihtoehtona laseille, jos kustannukset eivät ylitä silmälasien hankintakuluja hoitotarvikkeineen Muut terveydenhoitokulut Myös sairaanhoidon matkakustannuksilla (sairaanhoitokäynteihin tai kuntoutukseen liittyvät) on kalenterivuosittainen maksukatto. Jos asiakkaan matkakustannukset ylittävät maksukaton (v ,25 ), maksaa Kela ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Matkakustannusten maksukattoa kerryttävät matkojen omavastuuosuudet (14,25 /suunta) sekä sitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuosuutta pienemmät matkakustannukset on haettava Kelasta 6 kk:n kuluessa matkan tekemisestä. Kela seuraa asiakkaiden matkakaton täyttymistä. Kun se on täyttynyt, asiakas saa postitse matkakattokortin. Korttia näyttämällä asiakkaan ei tarvitse maksaa matkasta taksin kuljettajalle tai matkakulut voi hakea jälkikäteen Kelasta, jolloin Kela korvaa ne täysimääräisesti. Oman auton kilometrikorvaus on 0,20 /ajokilometri. Hedelmällisyyshoito on osa terveydenhoitoa, vaikka hedelmättömyys ei aina johdukaan sairaudesta. Hedelmättömyyshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia, perustoimeentulotuella katettavia menoja (KHO /247). Fysikaalinen hoito on perustoimeentulotuella katettava meno. Hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perusteltua (esim. työhön paluun nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse (max. 10 kertaa vuodessa). Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat muut mahdolliset etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. 3.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Toimeentulotukilain 11 :n 3-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen, vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuen menoina huomioon. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään sv:n hyväksymä kilometrikorvaus 0,20 /km (v. 2013). Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta huomioon erikseen.

20 Opiskelijan toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Opintolaina voidaan huomioida asiakkaan tuloksi vaikka hän ei sitä nostaisikaan, mikäli opintolainaan olisi oikeus. Jälkihuollettavan nuoren osalta ei edellytetä opintolainan nostamista. Alaikäisen nuoren ja kotona asuvan nuoren ei edellytetä nostavan opintolainaa silloin, kun opiskelu ei johda ammatilliseen tutkintoon (esim. lukio-opiskelu). Jos lukioopiskelija täytettyään 18- vuotta muuttaa omasta halustaan lukio-opintojen aikana omaan asuntoon ilman mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti opintojen aikana, voidaan opintolaina huomioida tulona. Alle 18-vuotiaalta ei pääsääntöisesti edellytetä opintolainan ottamista. Vanhempien elatusvelvollisuus: Vanhemmat eivät ole toimeentulotukilain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Vanhempien elatusvelvollisuutta ei voida perustaa myöskään lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulunkäyntikustannuksista. Jos hakija kuitenkin saa tosiasiallisesti vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, otetaan tämä hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. Opintolaina lasketaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO /3854). Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla kesän aikana, vaikka talven aikana lainaa ei olisi nostanutkaan (KHO /3854). Opintolainaa voi nostaa lukuvuoden aikana välisenä aikana. Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää muu rahoitus opinnoilleen (esim. osa-aikatyö). Opintojen etenemisestä ja loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Opintolainaa ei voi tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon tulona. Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi sellaisilta alle 18-vuotiailta, joiden opiskelu ei johda ammattiin tai jälkihuoltonuorilta. Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä opintoetuuksista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta (opintotukipäätös on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa. Mikäli iltaopiskelijat eivät saa opintotukea tai työttömyysturvaa (eivät voi opiskelunsa takia osallistua esim. työvoimatoimiston kursseille tai ottaa töitä vastaan), alennetaan perusosaa 20 %:lla. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on syystä tai toisesta pitkittynyt, eikä heillä ole sen perusteella oikeutta opintoetuuk-

21 20 siin. Lyhytaikaisia poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavin perustein, esim. terveydellisten syiden vuoksi. Jos opiskelija on opintoihin liittyvässä työharjoittelussa kesän aikana, selvitetään, voiko harjoitteluun saada opintoetuudet, opintolainan tai mahdollista palkkatuloa. 3.6 Yrittäjän toimeentulotuki Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempaa kannattavuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia saada jatkossa tarpeen mukainen toimeentulonsa yritystoiminnasta. Yrittäjäasiakasta voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulottomana vain kohtuullinen aika (yleensä 3 kk). Mikäli asiakas ei halua luopua kannattamattomasta yrittäjätoiminimestään, voidaan 3 kk:n jälkeen alentaa perusosaa 20 % (käytettävissä työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat säännökset/kts. ohjeet alennetusta perusosasta). KHO/ /1344 Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen toimeentulotuella pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hänen on mahdollista saada yrittäjätoiminnastaan vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo voi toimeentulotuen myöntäminen olla perusteltua. Muussa tapauksessa noudatetaan edellisen kappaleen ohjetta. Yritystoimintaan usein kuuluvia (esim. maatalousalan yrittäjät) kausiluonteisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Yrittäjien on toimitettava selvitys yritystoiminnan kannattavuudesta: Selvitys yrityksestä saatavasta tulosta, viimeisin tilinpäätös tai viimeisin tilintarkastajien kertomus, viimeisin veroilmoitus, tiliotteet, ja yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. 3.7 Vangin toimeentulotuki Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta, johon kuuluu asumisen lisäksi esim. vaatetuksen, ruokailun ja asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vankeusvangilla on oikeus saada työrahaa, palkkaa tai toimintarahaa työhön tai muuhun toimintaan osallistumisesta ja näillä tuloilla vanki voi kattaa ne kustannukset, joiden vankila ei katso kuuluvan vankilan kattamaan ylläpitoon. Mikäli vanki on hyväksyttävästä syystä pois työstä/toiminnoista tai häntä ei ole voitu sijoittaa toimintaan, maksaa vankila käyttörahaa. Jos vanki kieltäytyy osallistumasta toimintaan, voi vankila maksaa hänelle ns. makuurahaa. Mikäli vangilla ei ole lainkaan tuloja tai hänen tulonsa eivät riitä kattamaan perusosamenoja, voidaan käyttövarana toimeentulotukilaskelmassa huomioida 99 /kk. Laskelman tulee perustua vankilasta saatuun tuloselvitykseen/tilikorttiin.

22 21 Mikäli vankeusvangin omat tulot eivät riitä vankilan ylläpitoon kuulumattomiin menoihin (esim. silmälasien/proteesien hankinta), tulee toimeentulotukea myöntää tulojen ja menojen väliseen erotukseen. Mikäli silmälasien, proteesien yms. hankinta perustuu vankeusvangin perussairauteen vastaa kustannuksista vankila. Tutkintavankeuden ajalla ei ole velvollisuutta osallistua työhön/toimintaan. Tutkintavankeuden ajalla käyttövara on 99 /kk. Käyttövara huomioidaan laskelmassa menona. Mikäli tutkintavanki haluaa osallistua toimintaan, työhön tai koulutukseen maksetaan hänelle toimintarahaa. Vankeuslain (767/2005) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei myönnetä toimeentulotukea näihin menoihin. Vaikka avovankilassa olevia kehotetaan käyttämään omia vaatteita, on vankeinhoitolaitos velvollinen vaatettamaan myös avolaitosvangin, mikäli tällä ei ole omia vaatteita. Avolaitoksessa ammattityötä tekevälle maksetaan palkkaa, josta vanki suorittaa laitokselle korvausta ylläpitomenoista ja ruokakustannuksista. Palkkatuloilla on myös ensisijaista hankkia muut perustarpeet. Pitkän vankeusrangaistuksen loppuvaiheessa tai kotiutumista varten voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään vaatetukseen, jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Vankilasta vapautuneen on selvitettävä mahdolliset ansiot vankilassaoloaikana (tilikortti, vapauspassi) hakiessaan toimeentulotukea. Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vangille hänen vapaudessa olevien olosuhteiden ylläpitämisestä. Tällaisia kustannuksia ovat esim. vuokra, irtaimiston varastointikulut, puhelu- ja kirjemaksut ja osa kustannuksista poistumislupamatkoille. Harkinnan mukaan vangin asumiskustannuksia voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa menona lyhyen tuomion aikana, enintään 6 kk:n ajan mikäli kulut ovat kohtuulliset. Myös Kela voi myöntää 6 kk:lle asumistukea. Vankila myöntää 6 kk:n aikana vangille yhden lomamatkan, jos vangin omat varat eivät riitä matkakuluihin. Täydentävänä toimeentulotukena voidaan myöntää vangille tai vangin perheenjäsenille tapaamiskuluja vain vankilan järjestämään perhetapaamiseen. 3.8 Maahanmuuttajan toimeentulotuki Kunta voi joutua myöntämään toimeentulotukea maahanmuuttajalle, jos tämä oleskelee kunnassa vakituisesti tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen (14 ). Matkustusasiakirjojen (passi, viisumi, oleskelulupa) perusteella selviää, voidaanko hänen katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti. Ulkomaalaislain (301/2004) mukaan oleskelun luonne osoitetaan oleskelulupaan merkittävällä kirjaintunnuksella. Jatkuvaan oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus A ja tilapäiseen oleskelulupaan kirjaintunnus B. Pysyvän oleskeluluvan kirjaintunnus on P. Pysyvän oleskeluluvan saanut on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli toimeentulotukiedellytykset muuten täyttyvät. Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljä vuotta Suomessa oleskelun jälkeen. Jatkuvan oleskeluluvan (A-tunnus) saanut on oikeutettu kotikuntapaikkaan ja sen myötä hakemaan toimeentulotukea. Myös tilapäisellä oleskeluluvalla (B-tunnus) asiakas voi saada maistraatista kotikuntamerkinnän. Kotikuntamerkinnän saatuaan asiakas on oikeutettu lähes samoihin palveluihin kuin muut kuntalaiset (ei

23 22 työvoimatoimiston palveluihin). B-luvan voi saada yhdeksi tai korkeintaan kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen suurimmalle osalle myönnetään A-lupa. Vastaanottokeskuksissa asuvat saavat toimeentulotukensa vastaanottokeskuksista (myös B-luvun saaneet joilla ei kotikuntamerkintää). Toimeentulotukilaskelma voidaan tehdä aikaisintaan siitä päivästä alkaen, kun maahanmuuttaja on rekisteröitynyt kuntalaiseksi. Menoina voidaan huomioida maahanmuuttajan passin, oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan hankkimis- tai uusimismenot, jos asiakirja on välttämätön. Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kuluja ei pääsääntöisesti oteta toimeentulotuessa menona huomioon. KHO:n antaman päätöksen mukaan asiakkaan tulee antaa erillinen selvitys siitä, miten Suomen kansalaisuuden saaminen edistää hänen tai hänen perheensä mahdollisuuksia pitää huolta elannostaan. Jos perustelut ovat riittävät, voidaan kulut myöntää täydentävänä toimeentulotukena kuittia vastaan (KHO /1903). Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvat menot, ovat toimeentulotuessa huomioitavia vain erityisperustein. Ulkomailta maksetut eläkkeet otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon. Paluumuuttajilla on oikeus saada eläkettä Venäjältä (eläkeikä Venäjällä naisilla 50-55v ja miehillä v). Eläkeiän ylittäneiden edellytetään hakevan eläkettä entisestä kotimaastaan tai asiakkaan on annettava selvitys, miksi eläkettä ei ole haettu. Venäjälle rekisteröityneet voivat omistaa siellä kiinteistöjä tai muuta kiinteää omaisuutta. Asiakkailta voidaan pyytää rekisteri- ja kauppakirjat kiinteästä omaisuudesta ja arvopapereista. Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro. Jäsenmaihin rinnastetaan ETA-maat Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi. Vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaan jokaisella EU-kansalaisella on oikeus oleskella, etsiä työtä tai työskennellä minkä tahansa EU- maan alueella ammatistaan tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Jos oleskelu kestää yli 3 kk:ta, tulee henkilön rekisteröityä paikallisella poliisiasemalla. Vapaan liikkuvuuden direktiivi koskee henkilöitä, joiden ei tarvitse turvautua vastaanottavan maan sosiaaliturvaan toisessa EU-maassa oleskelunsa aikana. EU-kansalaisen maahantulon edellytyksenä on voimassa oleva passi tai virallinen henkilöllisyystodistus. Ku EU /tai ETA-kansalainen on ollut Suomessa kolme kuukautta ja hän menee rekisteröitymään poliisiasemalle, oleskeluoikeus voidaan rekisteröidä, jos: 1. henkilö on työssä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana 2. hänellä on itseään ja perheenjäseniään varaten riittävät varat 3. henkilö on opiskelijana Suomessa hyväksytyssä oppilaitoksessa ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti vain kunnassa vakituisesti asuvalle henkilölle. Maahanmuuttajan osalta tulee pohdittavaksi se, milloin kunnassa oleskelu katsotaan vakituiseksi. Tilapäinen/vakituinen asuminen kunnassa voidaan selvittää oleskeluluvan osalta Lahden poliisin ulkomaalaisosastolta, kotikuntamerkinnän osalta maistraatista (joka merkitsee kotikunnan) ja sosiaaliturvaetuuksien osalta Kelasta

24 23 Voimassa olevan oleskeluluvan omaavalle ja pysyvästi kunnassa asuvalle EUkansalaiselle myönnetään toimeentulotuki samoin perustein kuin vastaavassa tilanteessa olevalle Suomen kansalaiselle. Väliaikaisesti kunnassa olevalla EUkansalaisella ei pääsääntöisesti ole oikeutta toimeentulotukeen (rinnastetaan turistiin, jolloin riittävä avustus on ravinnon saannin turvaaminen sekä mahdollisesti paluulipun kustannukset). Pakolaisten ja paluumuuttajien osalta valtio korvaa heidän kotouttamisesta tai toimeentulotuen myöntämisestä aiheutuneet kustannukset tiettyjen perusteiden mukaisesti. 3.9 Asevelvollisen toimeentulotuki Asevelvolliselle ei myönnetä toimeentulotukea, sillä hän saa välttämättömän toimeentulonsa valtion varoista myös kotilomillaan. Kotiuduttuaan hänellä on oikeus saada toimeentulotukea ennen työttömyysturvaa/ansiotuloa. 4 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Täydentävällä toimeentulotuella katettaviin menoihin kuuluvat muut kuin perusmenoihin sisältyvät asumis- ja terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Näitä menoja kutsutaan usein myös harkinnanvaraisiksi menoiksi. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. asiakkaiden vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen. Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta tai asiakas on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätös tehdään aina tilanteen salliessa yhteisessä tiimissä. 4.1 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Erityismenoihin kuuluvina asumismenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon sellaiset asumismenot, joita ei sisälly asumistukilain 6 :ssä mainittuihin asumismenoihin (ks. toimeentulotukioppaan jakso 6.4.4). Tällaisia menoja ovat esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset. Takuuvuokrasta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Vuokratakuun myöntämisen edellytyksenä on asunnottomuus, sen välitön uhka tai erittäin painava syy asunnon vaihtoon. Vuokratakuuta ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Päätökseen kirjataan, et-

25 24 tä vuokratakuu voidaan periä asiakkaalta mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan vuokratakuun vuokranantajalle. Vuokratakuu annetaan pääsääntöisesti kirjallisena sitoumuksena määräajalle. Takuuvuokrana voidaan myöntää kohtuullista vuokraa vastaava max. 2 kk:n määrä. Jos asiakas on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Mikäli vuokranantaja ei hyväksy vakuutta sitoumuksena, vaan edellyttää sitoumuksen maksamista rahana, voidaan rahavakuus suorittaa vain erittäin perustellusta syystä. Esimerkiksi hakijan on asunnottomuuden tai ulosottomerkintöjen seurauksena mahdotonta saada asunto muuten. Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokratakuu, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, ei uutta vuokratakuuta myönnetä kuin erityisen painavin perustein. Muuttokuluna huomioidaan kunnan sisällä pääsääntöisesti enintään 85 ja muualle kohtuulliset, hintatarjousten (2-3) mukaan edullisimmat muuttokulut. Jos muuton suorittaa sukulainen tai tuttava voidaan kohtuulliset muuttokulut myöntää polttoaineen kulutuksen mukaan (0,20 /km) kuittien perusteella. Usein on edullisinta huomioida pakettiauton vuokra ja polttoainekulut. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä aiheutuvia menoja (erityisperusteena mm. terveydelliset perusteet). 4.2 Päivähoitomenot Päivähoidon ja iltapäivähoidon maksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto, mikäli toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista. Iltapäivähoidon maksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli siihen ei voi saada maksunalennusta/poistoa ja perheen kokonaistilanteen kannalta iltapäivähoito olisi perusteltua. 4.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat muun muassa välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista ja -rattaista aiheutuvat menot, sekä velat ja osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin, joihin voidaan myöntää toimeentulotukea. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää käytettyjä koneita, laitteita ja kalusteita. Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Pesukone voidaan erityisestä syystä huomioida menona, jos talossa ei ole pesutupaa, eikä pyykin pesu ole mahdollista muulla tavalla. Koneen hintana voidaan huomioida korkeintaan 300 (sis. ALV). Hankinnasta on esitettävä kuitti.

26 25 Ensiasunnon perustamiseen erityisen painavista syistä (esim. pitkän laitoshoidon, vankeustuomion tai asunnottomuuden jälkeen) huomioidaan menona asunnon perusvarustukseen enintään 300. Jälkihuoltonuorten kohdalla ensiasunnon perusvarustus maksetaan ensisijaisesti nuoren itsenäistymisvaroista. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan heidän edellytetään saavan välttämätön perusvarustus kotoa. Myös avioerotilanteissa välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti saatavan yhteisestä kodista. Digiboxi, autopaikka, Internet-liittymä-, kaapeli-tv- tai muut vastaavat vuokraan sisältyvät tai erikseen maksettavat maksut sisältyvät perusosaan. Vaikka lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin, on otettava huomioon se, että tarvittavien harrastusvälineiden hankkiminen tai muiden kustannusten maksaminen ei aina ole perusosan puitteissa mahdollista. Lasten harrastemenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea 150 /lapsi/vuosi silloin, kun kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus. Lasten menoja Lasten hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida pitkäaikaisasiakkaille (6 kk) seuraavasti: yhdistelmävaunut enintään 180 ja pinnasänky, hoitopöytä ja syöttötuoli yhteensä enintään 150. Tavalliset urheiluvälineet edellytetään pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. Jos ne myönnetään täydentävänä toimeentulotukena voidaan suksiin ja luistimiin myöntää ja polkupyörään Leirimaksut hyväksytään harkinnan mukaan 1-2 leiriä/kesä. Sänkyyn ja patjaan voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, jos niitä ei ole taloudessa tai uusimistarve on välttämätön, aikuiselle enintään 100 ja lapselle 80. Lasten tapaamiskulut Tapaamiskuluina huomioidaan lapsen normista aterian osuus tapaamissopimuksen mukaan. Etävanhemmalle aiheutuvat matkakulut lapsen tapaamisesta voidaan huomioida halvimman matkustustavan mukaan. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 /km, silloin kun julkinen liikenne ei ole käytettävissä. Tapaamisten toteutumisesta ja mahdollisista matkakuluista on esitettävä selvitys. Jos lapsi asuu tapaamissopimuksen mukaan puoliksi molempien vanhempien luona, huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa puolet lapsen perusosasta. Huostassa olevan lapsen tai avohuollon tukitoimenpitein sijaishuoltoon sijoitetun lapsen kotilomien ajalta sijaishuoltopaikka maksaa ruokarahaa vanhemmille ja huostaanottanut kunta korvaa lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuneet matkakulut. Elatusmaksu Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno ( taltio 2076/Korkein hallinto-oikeus). Mikäli elatusmaksu on elatusvelvollisen maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata ottamaan yhteyttä lastenvalvojaan elatusmaksun alentamiseksi. Mikäli harkitaan tarpeelliseksi, voidaan tosiasiassa suoritettu elatusapu ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona lyhytaikaisesti. Tällöin hakijan on toimitettava kopio elatussopimuksesta ja tositteet maksuista (pankkitilin kautta). Pitkittyvässä asiakkuudessa (3kk) ela-

27 26 tussopimus tulee uusia vastaamaan tuloja. Liiton jäsenmaksu Ammattiliiton jäsenmaksu huomioidaan menona työssäkäyvälle ja työttömälle, mikäli liiton korvauspäivät eivät ole tulleet vielä täyteen (500 pv). Opiskelumenot Opinnoista aiheutuvina menoina (myös lukio-opinnot) voidaan huomioida välttämättömät opiskelutarvikkeet. Lisäksi voidaan huomioida pakolliset yo-maksut ja ammattikoululaisten työvaatetus ja välineet. Opiskelijat, joilla on pitkä matka oppilaitokseen (yli 10 km) ja kustannukset yli 54 /kk on ohjattava selvittämään, saako koulumatkatukea Kelalta matkakuluihinsa. Koulumatkatukea haetaan oppilaitoksen kautta. Opiskelijoiden ja työharjoittelussa käyvien matkakulut otetaan huomioon laskelmissa menoina siltä osin kuin ne ylittävät paikallisliikenteen maksua vastaavan euromäärän. (Perusosa jo sisältää asiointimatkat.) Opintolainan korot huomioidaan ns. vanhoissa lainoissa (vuoteen mennessä myönnetyt lainat) erääntymiskuukausina kaksi kertaa vuodessa. Sen jälkeen myönnettyjen lainojen korkoja ei huomioida opiskeluaikana, koska ne voidaan pääomittaa. Lukuvuoden ja sen jälkeen myönnettävät opintolainat muodostavat uuden lainatyypin, joiden korkoja ei pääomiteta kokonaisuudessaan, vaan opiskelija maksaa osan korosta jo opintotukiaikana. Näiden lainojen korot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Opintonsa päättäneiden työttömien henkilöiden opintolainojen korkoja ei huomioida, koska Kela voi maksaa ne anomuksesta. Opiskelijan maksamaa liiton jäsenmaksua ei huomioida, jos opiskelija on uusi, eikä opiskelun loputtua synny liiton päivärahaoikeutta. Jos taas on ennen opiskelua jo ollut liiton jäsen ja opiskelun päätyttyä saa liiton päivärahaoikeuden niin jäsenmaksu huomioidaan menona. Edunvalvontapalkkio Kohtuullinen edunvalvontapalkkio huomioidaan menona laskun erääntymiskuukaudelle. Mikäli edunvalvoja on yksityishenkilö, hyväksytään menona korkeintaan julkisen edunvalvojan käyttämät palkkiot. Hautajaiskustannuksina voidaan huomioida: Välttämättömät hautaukseen liittyvät hautaustoimiston menot max. 420 (arkku, vainajan vaatetus/pukeminen ja kuljetus) Hautauskuluihin voidaan myöntää tukea sen jälkeen, kun on selvitetty viimeisimmät tulotiedot, pankkien saldotiedot kuolinhetkellä sekä verotustiedot tai vaihtoehtoisesti perukirjan osoittaman varattomuuden perusteella. seurakunnan menona hyväksytään välttämättömät menot kuten hautapaikka, haudan kaivaminen ja haudan peittäminen tai vaihtoehtoisesti tuhkauksesta aiheutuneet menot. Hautapaikan hoitokustannuksia ei huomioida menona. Hautauskuluja toiselle paikkakunnalle ei hyväksytä niiltä osin, jotka syntyvät toiselle paikkakunnalle hautaamisen johdosta. Asiakkaan laskuja mitkä erääntyvät kuolinpäivän jälkeen ei huomioida menona, vaan ne jäävät pesän veloiksi

28 27 Romaninaisen vaateavustusta romaninaisen hameeseen voidaan myöntää kolmen vuoden välein 425 pitkäaikaisasiakkaalle (1 v-asiakkuus). Hameavustusta voidaan myöntää romaninaisille, joiden arkivaatetukseen hame kuuluu. Juhlahameeseen tukea ei myönnetä (KHO /686). Muu vaatetus (huivit, takit, puserot, vainajan hautaamiseen tarvittavat vaatteet) kuuluu perusosaan. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat asiakkaat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Jos asiakkaan taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen jälkeen muuttuu tai asiakkaalle tulee esimerkiksi suuria sairauskuluja, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti siten, että maksuohjelman mukainen meno otetaan huomioon toimeentulotuessa. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat tulee ohjata selvittämään maksuohjelman tarkistamistarve aina mikäli tuloissa tai menoissa tapahtuu muutoksia, jotka pienentävät tai suurentavat maksuvaraa. Muussa tapauksessa velkajärjestely saattaa kumoutua. Takuu-säätiön lainan maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno (KHO /2193). Lisäveroja ei huomioida menona. Sakot eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. 5 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimentulotuesta (toimeentulotukilaki 1412/ momentti). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää (toimeentulotukilaki 13 ): 1) Perheen äkillisessä ja ennalta aavistamattomassa kriisitilanteessa: perheenjäsenen äkillinen kuolema vakavat äkilliset sairastumiset onnettomuudet konkurssi tai muu työpaikan äkillinen menetys erotilanne. Tuen myöntämisen tarkoituksena on tällöin nopeuttaa perheen pääsyä tasapainoon ja ehkäistä pitkäaikaisasiakkuuden syntyä, turvata perheen asunnon säilyminen sekä välttämättömät perustarpeet lyhyen, rajatun ajan. 2) Velkakierteen katkaisemiseen ja asumisen turvaamiseen häädön uhatessa. Velkaongelmissa tukea tulee käyttää vain rajatun ajan, esimerkiksi maksuohjelman valmistumiseen asti. Velkaongelmissa päähuomion tulee olla neuvonnassa ja ohjauksessa. 3) Pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden (yli vuoden

29 28 yhtäjaksoinen asiakkuus) harrastustoiminnan tukemiseen. On huomioitava mm. lapsen ikä, todelliset kulut ja jo olemassa olevat virikkeet/harrastukset. 4) Opiskelun ja työllistymisen turvaajana 5) Toimeentulotukea saavan aktivointia (työllistyminen) tukeviin toimenpiteisiin. 6) Vanhusten asumiseen ja vammaiselle silloin kun hän ei ole ollut oikeutettu vammaispalvelulain nojalla, mutta ehkäisevä tuki auttaa itsenäisessä selviytymisessä. Rästiintyneiden vuokra- ja sähkölaskujen hoitamiseksi ensisijainen keino on ohjata asiakasta sopimaan vuokranantajan/sähköntoimittajan kanssa maksusuunnitelmasta rästien hoitamiseksi. Rästeihin voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea erityisen painavin perustein. Erityisen painavia perusteita ovat asiakasta/perhettä uhkaava häätö, asunnottomaksi joutuminen tai lämmityksen katkeaminen talvikuukausina. Jos asiakkaalla olisi ollut oikeus rästivuokrien syntymisen ajalta toimeentulotukeen tehdään takautuvat laskelmat ja rästi myönnetään näiltä osin perustoimeentulotuesta. Toistuvasti rästimaksuihin ei voida myöntää tukea vaan tällöin asiakas tulee ohjata ja neuvoa muiden ensisijaisten vaihtoehtojen käyttämiseen. Mikäli rästilaskut maksetaan ehkäisevänä toimeentulotukena, tulee asumisen jatkuminen varmistaa sekä varmistaa mahdollisen asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle. Päätöksen vuokra- ja sähkölaskurästien maksamisesta tekee aina sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman vaikuttavuuden konkretisoimiseksi tai vaihtoehtoisesti kirjaa päätökseen myöntämisen perusteet sekä tavoitellut vaikutukset. 6 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin vain siinä tapauksessa, että hakijalla olisi ollut oikeus toimeentulotukeen, mutta hän ei ole sitä pätevästä syystä aikaisemmin hakenut. Takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi rästiin jääneet vuokrat ja sähkölaskut. Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa lastensuojelulliset syyt tai hakijan sairaus. 7 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ

30 29 Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin, paitsi jos: Toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, työttömyysturva, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä. Tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä. Tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. Elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta. Tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta on kuitenkin haettava hallinto-oikeudelta. Takaisinperintä (Totul ).

31 30 Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät alkaen Tuen saaja euro/kk euro/pv * Ruokanormi/pv Yksin asuva 477,26 15,91 7,80 alennettu (- 20 %) 381,81 12,73 6,24 alennettu (- 40 %) 286,36 9,55 4,68 Yksinhuoltaja 524,99 17,50 8,58 alennettu (-20 %) 419,99 13,99 6,86 alennettu (- 40 %) 314,99 10,50 5,14 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) alennettu (- 20 %) 405,67 13,52 6,62 324,54 10,82 5,30 alennettu (- 40 %) 243,40 8,11 3,98 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö alennettu (- 20 % ) alennettu (- 40 % ) 348,40 11,61 5,69 278,72 9,29 4,55 209,04 6,97 3, v. lapsi 1. lapsi 2. lapsi 334,08 11,14 5,46 310,22 10,34 5,07 3. lapsi jne. 286,36 9,55 4,68 Alle 10-v. lapsi 1. lapsi 300,67 10,02 4,91 2. lapsi 276,81 9,23 4,52 3. jne. lapsi 252,95 8,43 4,13 *Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (Totul 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä