LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS ALKAEN

Transkriptio

1 LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS ALKAEN 1

2 Sisällys 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Toimeentulotuen määräytymisaika ja määräytyminen laskelmien perusteella Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut satunnaiset tulot Veronpalautukset / jäännösverot Työttömyysturvan huomioiminen tulona Varat Tulojen jaksottaminen ja takautuva tarkastelu Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotuen myöntäminen perintää vastaan OPISKELIJAT YRITTÄJÄT VANGIT PAKOLAISET JA PALUUMUUTTAJAT VARUSMIEHET OMAISHOITAJAT LAITOS-JA PERHEHOIDOSSA TAI ASUMISPALVELUISSA OLEVAT PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosa Alennettu perusosa Asumismenot Kohtuulliset asumismenot vuokra-asumisessa Kohtuulliseksi katsottava käyttösähkömeno Poste Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevat Terveydenhuoltomenot

3 9.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Työmatkamenot Muut matkat TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Elatusmaksut Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Lasten tarvikkeet Lasten luonapito Lasten harrastemenot Huonekalut ja kodinkoneet Vuokravakuus / vuokravakuussitoumus Muuttokustannukset Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat Rästivuokrat Hautauskustannukset Erityisruokavaliot Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut Passit ja kansalaisuushakemukset Henkilökortti Velkajärjestelymaksu Edunvalvontaan liittyvät maksut Työttömyyskassan jäsenmaksut Koulumatkakulut/työvoimapoliittiset toimenpiteet EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Lähteet

4 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan menoja laajemmin kuin ihmis-arvoisen elämän edellyttämää turvaa vastaava välttämätön toimeentulo vaatii. Kaikissa soveltamis-tilanteissa tulee kuitenkin turvata vähintään välttämätön toimeentulo. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 17.) Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti tai muulla toimeentulotukiviran-omaisen hyväksymällä tavalla. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi (Hallintolaki 12 :n 1 mom). Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi (Laki toimeentulotuesta 1412/1997,17 ). Mikäli hakija antaa tahallisesti virheellisiä tietoja, asiasta voidaan tehdä rikostutkinta ja näihin tietoihin perustuva aiheetta saatu toimeentulotuki voidaan periä hakijalta takaisin (Toimeentulotukilaki 20 ). Hakijan tulee toimittaa hakemukseensa tarvittavat tositteet. Lisäselvityksiä pyydettäessä hakijalla on 14 vuorokautta aikaa toimittaa pyydetyt selvitykset ja tositteet. Mikäli hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tositteita määräaikaan mennessä, tehdään päätös jo olemassa olevien tositteiden perusteella tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. (Toimeentulotukilaki 17-18, Hallintolaki 31 ) Toimeentulotuen hakemisesta ja myöntämisestä säädetään toimeentulotukilain 14 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä. Huom! Poikkeuksena ovat Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan erilaisiin asumispalveluihin (esim. mielenterveys-, vammais-, päihdepalvelut) Pohjois-Karjalan alueelle sijoittamat asiakkaat, joista on sovittu, että sijoittanut kunta huolehtii heidän toimeentulotuen myöntämisestään. 4

5 1.1 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista sekä perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Asumismenojen osalta sosiaali- ja terveyslautakunta määrittää toimeentulotuessa hyväksyttävät kohtuulliset asumismenot jäljempänä tässä ohjeistuksessa. Täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa huomioidaan henkilön/ruokakunnan/perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeellisiksi katsottavat menot kohtuullisuusharkintaan perustuen, jotka tulee kirjata ja perustella. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen. 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika ja määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan (toimeentulotukilaki 15 ). Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen hakijan saamat tulot voidaan jaksottaa huomioitavaksi useammalle toimeentulotuen hakemiskuukaudelle, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi ottaen huomioon tulon kertaluonteisuus, käyttötarkoitus tai peruste, minkä vuoksi tulo on saatu. Takautuvia hakemuksia käsiteltäessä voidaan käyttää viranhaltijan harkintaa. Pääsääntöisesti takautuvasti voidaan käsitellä vain hakukuukautta edeltävä kuukausi. Mikäli hakija esittää erityisiä syitä (maksamattomat asumis- ja terveydenhuoltomenot), jotka edellyttävät takautuvien laskelmien tekemistä pidemmälle ajalle, voidaan hakemus käsitellä maksamattomien asumis- ja terveydenhuoltomenojen osalta takautuvasti pitemmältäkin ajalta. Toimeentulotukilain 15 :n 4 mom.: Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Perustoimeentulotukipäätös perustuu pääsääntöisesti kuukausikohtaiseen toimentulotukilaskelmaan ja siitä näkyy aina eritellysti mitä tuloja ja mitä menoja hakijalle on kyseiselle kuukaudelle huomioitu. Lisäksi päätöksen perusteluissa hakijalle kerrotaan tekstinä sellaiset laskelmaan liittyvät perusteet, joita ei ole voitu ilmaista laskelman tulo- ja menoselitteisiin varatussa tilassa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yhteisten ohjeiden lisäksi. 5

6 Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain 6 :n mukaan määriteltyjen toimeentulotuessa hyväksyttävien menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotukilain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Kun perus- ja/tai täydentävän toimeentulotuen laskelmat ovat miinusmerkkisiä, saa hakija summan mukaisen määrän perustoimeentulotukea tai täydentävää toimeentulotukea, ellei olosuhteista muuta johdu. Kun perustoimeentulotuen ja/tai täydentävän toimeentulotuen laskelmat ovat plusmerkkisiä, niin toimeentulotukihakemus pääsääntöisesti hylätään. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittaa tuloylijäämää (plusmerkkinen laskelma), voidaan tuloylijäämää siirtää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Yli 500 euron tuloylityksestä puolet huomioidaan seuraavilla laskelmilla. Kohtuullisesta palkkatulosta syntynyttä tuloylijäämää ei pääsääntöisesti siirretä. Mikäli tuloylijäämä johtuu kertaluontoisesti saadusta tulosta (yli 2000 euroa) ja siihen liittyvästä varojen tarkastelusta takautuvasti, voidaan tuloylijäämää siirtää toistuvasti, kunnes tuloylijäämätilanne lakkaa, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi eikä vaaranna hakijan välttämätöntä toimeentuloturvaa. Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa selvitys siitä, mihin varat ovat kuluneet. Toimeentulotuessa tehdään päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osalta. Päätös annetaan asiakkaalle kirjallisesti tiedoksi. Päätöstä ja hakemusta koskevia tietoja ei anneta asiakkaalle puhelimessa. 1.3 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulo-lähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääoma-tulot, etuudet, vakuusyhtiöiden korvaukset sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki ja toimeentulotuen hakijaa tulee ohjeistaa hakemaan ensisijaisesti hänelle kuuluvat etuudet. Kaikki asiakkaan tiliotteella näkyvät tilillepanot kuten avustukset, lahjat, lainat ja pika-luotot otetaan tulona huomioon ja niistä vaaditaan selvitys. Harkinnan mukaan vähäisiksi tavanomaisen elämän piiriin katsottavat lahjat/avustukset alle 50 euroa/kk yksin asuvalta ja 100 euroa kahden henkilön ruokakunnalta (enintään 2 kk) voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Laina huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tulona ja takaisinmaksu hyväksytään vastaavasti menona, mikäli laina on käytetty toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin (esimerkiksi vuokran maksun turvaamiseen). Asiakkaan on pystyttävä osoittamaan, että lainaraha on maksettu takaisin lainanantajalle. Pikavippejä ei huomioida tuloina tai menoina. 6

7 Ansiotulot ja siten vakituisessa ansiotyössä pysyminen ovat aina ensisijaisia suhteessa toimeentulotukeen. Kun toimeentulotuen hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja näiden toimenpiteiden johdosta hakijalle aiheutuu toimeentulotuen tarve, hakijalle ei pääsääntöisesti katsota olevan oikeutta toimeentulotukeen. Hakija ohjataan päätöksessä palaamaan työsuhteeseensa. Tarvittaessa hakijan perusosaa voidaan myös alentaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella, mikäli se harkintaan kohtuulliseksi (Toimeentulotukilaki 1-2 ja 10 ). 1.4 Veronpalautukset / jäännösverot Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona huomioidaan veronpalautukset 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Erityisin perustein (Toimeentulotukilaki 7c ) viranhaltija voi käyttää harkintaa ja jättää veronpalautuksen tuloksi huomioimatta kokonaan tai osittain. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakija ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta /kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 1.5 Työttömyysturvan huomioiminen tulona Kelan maksama tai ansiosidonnainen työttömyysturva huomioidaan keskimääräisenä tulona 21,5 päivän päivärahana kuukautta kohti siitä alkaen, kun hakija on saamassa kaksi 20 päivän työttömyysturvan maksuerää hakemuskuukauden aikana. Tätä ennen työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisen suuruisena maksupäivien mukaan. 21,5 päivän jaksottamista käytetään niin kauan kuin työttömyys jatkuu. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja voidaan arvioida tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 1.6 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. (ToTul 12 ) Tuloylijäämä ja tilillä käytettävissä olevat varat käsitellään aina asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Yli 65-vuotiaalla voi olla säästössä 1000 ns. arkkurahaa, mitä ei katsota käytössä oleviksi varoiksi. Viranhaltija voi käyttää harkintavaltaa asiakaskohtaisesti. Varallisuuden realisoiminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden (ToTul 1 ). Käytettävissä olevat varat, osakkeet, arvopaperit, säästöt ja muut helposti realisoitavissa oleva varallisuus 7

8 otetaan toimeentulotukea määrättäessä huomioon. Hakijan tulee ensisijaisesti realisoida esimerkiksi arvopaperit, koska ne ovat käytettävissä olevaa varallisuutta. Muun varallisuuden (esim. kesämökki, metsätila/palsta) realisointiin annetaan kolmen kuukauden määräaika, jonka jälkeen hakijan kokonaistilannetta arvioidaan uudelleen. Realisoinnista päätetään kohtuullisuusharkintaa käyttäen ja asia käsitellään sosiaali-työn viikkopalaverissa tai esimiehen kanssa. Mikäli toimeentulotuen hakija ei realisoi/ei ole ryhtynyt realisoimaan omaisuuttaan, päätöksissä ilmoitetaan, että myönnetty toimeentulotuki tullaan esittämään hallinto-oikeudelle varallisuudesta takaisin perittäväksi. 1.7 Tulojen jaksottaminen ja takautuva tarkastelu Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo, tulonlähteestä riippumatta, voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kerta luonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Viranhaltija arvioi asiakkaan tilanteen tapauskohtaisesti ja määrittää kohtuullisen käytettävissä olevien varojen määrän. Arvioinnissa huomioidaan se, onko asiakas hoitanut velvoitteensa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi tosiasiassa maksetut kulutusluotot. Uudet asiakkaat ohjataan sosiaaliohjaajan luo palvelutarpeen arvioon pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen ehkäisemiseksi. Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. Päätöksen perusteluosioon kirjataan jälkikäteinen ansiotulon huomioimismahdollisuus. (ToTul 15 3 mom.) Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet (KHO , taltio 629). Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. 8

9 Toimeentulotuki voidaan määrittää takautuvasti, mikäli hakijalla on osoittaa erityisiä syitä hakea tukea takautuvasti. Tällöin hakijan tulee esittää samalta ajalta tositteisiin perustuen tulo- ja varallisuustiedot, toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa sekä muut tarvittavat tositteet (mm. tilitiedot). 1.8 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (568/2007) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on lain (L vammaisetuuksista 570/2007) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Mikäli hakijaa saa edellä mainittujen lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin menoja huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin kuin ne ylittävät saadut tuet (ToTul 8 ). Vähäisiksi katsottavia kertaluonteisia alle 50 euron /kk/henkilö ja 100 /kk/kotitalous suuruisia avustuksia ja ansioita ei katsota tuloksi. Alle 18-vuotiaan lapsen satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei huomioida lainkaan tuloksi. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen nojalla huomioon otettavat menot. Toimeentulotukea saavien on mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Etuoikeutetun ansiotulon määrä voi kuitenkin olla enintään 150 euroa kuukaudessa. Ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen. (ToTul 11.) Tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (ToTul 11 :n 2 mom. 3 kohta). Työssäkäynnistä aiheutuvat menot vähennetään kokonaisuudessaan tuen hakijan tuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti. Työssäkäynnistä aiheutuvia menoja ovat muun muassa ammatti-yhdistyksen jäsenmaksu, työvaatteet ja työvälineistä aiheutuvat menot. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosottoviranomaisen vahvistama maksusuunnitelman mukainen suoritus huomioidaan laskelmassa menona, mikäli se on korvaava menettely palkan ulosmittaukseen. Hakijan omasta tahdosta ja vapaaehtoisesti suorittamia ulosottomaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. 9

10 Kelan kuitatessa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulona huomioidaan asiakkaalle todellisuudessa maksettu osa. Ensisijaisesti asiakasta ohjataan sopimaan takaisinmaksamisesta Kelan kanssa kuittaamismenettelynä. Kun asiakas maksaa itse Kelalle liikaa maksettuja eriä, huomioidaan maksu perustoimentulotukilaskelmassa menona. (Opas toimeentulotukilain soveltajille, 2013, 81 82). Asiakasta tulee tarvittaessa ohjata talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin. 1.9 Toimeentulotuen myöntäminen perintää vastaan Jos hakijalla on vireillä tai hän on saamassa ensisijaisia etuuksia, jotka eivät vielä ole hänen käytettävissään, tehdään yleensä päätös takaisinperinnästä. Perintä suoritetaan sen suuruisena kuin tukea on myönnetty ja niiltä kuukausilta kuin tukea on myönnetty. Perintä voidaan kohdistaa vain takautuvaan etuuteen eli perintä voidaan tehdä vain edellisen/kuluvan kuukauden etuuteen, ei etukäteen seuraavalle kuukaudelle. Perintää tehtäessä on otettava huomioon se, että perintä ei aiheuta hakijan toimeentulotuen tarvetta seuraavana kuukautena. Mikäli tuen saajalla on tukea myönnettäessä ollut käytettävissä sellaisia tuloja tai varoja, jotka hakija on jättänyt ilmoittamatta, voidaan suorittaa perintä sosiaali- ja terveyslautakunnalle. (ToTul 20 ). Mikäli tuloissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava välittömästi päätöksentekijälle. Jos tuen saajalle tulee päätöksen voimassaoloaikana sellaisia tuloja, joita ei ole laskelmassa huomioitu, voidaan hakija velvoittaa palauttamaan liikaa maksettu toimeentulotuki takaisin. (ToTul 17, 18 ja 20 ) Tulot, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä, huomioidaan tulona takautuvasti. (ToTul 15.) Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään, toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti perinnällä tätä varallisuutta vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. 2 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulo-tuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opiskelijoilla opintolaina huomioidaan tuloksi, jos hänellä on mahdollisuus sitä saada. Opiskelijan tulee toimittaa Kelan päätös opintolainasta. Se huomioidaan tuloksi myös kesä- ja heinäkuulle, jos sitä on nostamatta. Vanhempien elatusmahdollisuus otetaan huomioon, mikäli avustaminen on tosi-asiallista. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, ) Opiskeleville pakolliset ostettavat tarvikkeet, esim. työasut ja kirjat, voidaan ottaa menona huomioon harkintaa käyttäen. 10

11 Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä. Alle 18-vuotiaat opiskelijat: Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alaikäisen lapsen osalta (Laki lapsen elatuksesta / ). Vanhemmilla on vastuu lapsesta, vaikka tämä asuisi omassa asunnossa tai eri paikkakunnalla ja velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, kun opiskelija on sen nostanut. Tilanteessa, missä opiskelija ei ole hakenut tai nostanut opintolainaa, vaikka hänellä on siihen oikeus eikä hänellä ole esittää erityisiä syitä, huomioidaan koko käyttämätön opintolaina hänelle tuloksi. (KHO , taltio 3854 ja , taltio 629). Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriömerkinnän takia valtion takauspäätöstä tai ei saa takauspäätöksestä huolimatta lainaa pankista, ei lainaa voida tuloksi huomioida. Jos opiskelija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että opintojen viivästymisen vuoksi opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voidaan hakijan perusosaa alentaa %:ia ToTul 10 :n perusteella. Opiskelijan ensisijainen tehtävä on kesäajallakin opiskella. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus ja joka on edelleen nostettavissa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi. Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu (ToTul 2 ja 15 ). Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. 3 YRITTÄJÄT Yrittäjien tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen yhteydessä kirjanpitäjältä selvitys, paljonko hakijalla on ollut tuloja yrityksestä esimerkiksi kuuden kuukauden ajalta. Yrittäjää pyydetään toimittamaan myös viimeksi vahvistettu tilinpäätös, tulos- ja tase-laskelma, sekä verotustiedot. Jos yrittäjällä on paljon matkakuluja, tulee hakijan toimittaa kirjanpitäjän selvitys myös maksetuista päivärahoista ja matkakorvauksista. 11

12 Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa yksilöidystä päätösohjauksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi edelleen toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi kaksi kuukautta enintään 20 % perusteella, että hän on itse laiminlyönyt elatustaan ja aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota. Kun yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. (ToTul 2, 2 a ja 10 ). Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle, pääsääntöisesti koko vuodelle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. 4 VANGIT Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulo-tukeen samoin perusten kuin muillakin tuentarpeessa olevilla. Toimeentulotukea myönnettäessä on aina selvitettävä, mitä vankeinhoitolaitos kustantaa vangille tosiasiallisesti ja mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, ) Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja toimeentulotukena sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c :ssä määritellyn laitoshoidon käyttövaran verran (vuonna euroa). Tutkintavankeudessa olevalla ei ole oikeutta saada ns. pollotus / käyttörahaa. Vankeus aikana vangeilla otetaan tuloina huomioon hänen työtulonsa ja pollotus / käyttöraha. Pollotus / käyttöraha on noin 40 euroa kuukaudessa. Vangin tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä myös vankilan tilikortit ja tositteet vankilan työtuloista. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa. Perustoimentulotuen menona voidaan huomioida silmälasit. Muita menoja, joita vankeinhoitolaitos ei korvaa, ovat vangin yhteydenpidosta läheisiin ja tapaamismatkoista aiheutuvat kustannukset. Em. menojen osalta aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina, kun hakija on toimittanut vankilan tositteen (esim. vangin omien työ- ym. työtulojen ja varojen puuttuessa tai ollessa riittämättömät henkilökorttiin voidaan myöntää 50 euroa, mikäli se on välttämätöntä pankkiasioiden hoitamiseksi). Mikäli vankilatuomio on pitkäaikainen (yli 6 kk), voidaan vangille myöntää täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta enintään 80 euroa/vuosi, mikäli hänellä on muutoin oikeus toimeentulotukeen. 12

13 Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Mikäli vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona 2 kuukauden ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen. 5 PAKOLAISET JA PALUUMUUTTAJAT Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma yhteistyössä TE toimiston kanssa. Pakolaisilta ja maahanmuuttajilta tulee aina tarkistaa, onko kotoutumissuunnitelma tehty. Turvapaikanhakijan toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vastaanottokeskus. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimaahan tai lähtömaahan palaamista varten. Paluumuuttoavustus ei ole kuitenkaan toimeentulotukea eikä siten hakijan varallisuudesta kiinni. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa (kotouttamis-laki 8 a ). (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 52-59). Ulkomaalaista toimeentulotuen hakijaa pyydetään esittämään matkustusasiakirjansa. Tämä on tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi. Lisäksi matkustusasiakirjoista voidaan saada tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa hakijan oikeutta toimeentulotukeen, esimerkiksi oleskeluluvan laji tai muu maassaolon peruste. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan hakijan on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Matkustusasiakirjoissa olevia tietoja voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuina välttämättöminä tietoina. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 52-59). Tulkkipalvelut hankitaan Joensuun tulkkikeskuksen kautta. Tulkkikeskukseen ilmoitetaan asiakkaan nimi ja äidinkieli, tulkkausajat kirjataan ylös. Venäjän eläkkeestä on tarkistettava muutokset vähintään kaksi kertaa vuodessa. Eläkkeeseen tulee muutoksia tammikuun, huhtikuun sekä elokuun alussa. Asiakas on velvollinen toimittamaan hakemuksen yhteydessä tiedot eläkkeen muutoksista. Ulkomailla oleskelusta voidaan tehdä alennus perusosaan, jos oleskelu kestää yhtäjaksoisesti yli 7 vuorokautta. Tarvittaessa oleskelu ulkomailla tarkistetaan passista. A-status (jatkuva oleskelulupa)= oikeus toimeentulotukeen 13