TRAVEL WITHOUT GUILT

TRAVEL WITHOUT GUILT Kulu9ajakäy9äytymisen huomioiva kestävä matkailu Pohjois- Savossa 8.4-6.5.13 Travel without guilt Savonia Loppuseminaari 6.5.2013 Yhteenveto opitusta Merja Strengell 1

Kestävä kehitys yritystoiminnassa Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuus liiketoiminnassa ovat uusia käsi9eitä Niiden sisältö muu9uu, kun käsitykset ja mielipiteet muu9uvat Yksiseli9eistä (lyhy9ä) määritelmää ei ole Yrityksen yhteiskuntavastuu ja vastuullinen toiminta edistävät kestävää kehitystä Kestävän liiketoiminnan (Sustainable business, organizaqonal sustainability) voidaan katsoa perustuvan periaa9eelle (lue lisää esim. Smith, Sharics, 2011) Kestävä kehitys yritystoiminnassa TBL triple bo9om line käsi9ää Taloudellisen (economical) Ympäristöllisen (environmental) ja Sosiaalisen (social) kestävyyden Ympäristöasiat ovat olleet huomion kohteena jo pitkään Rinnalle ovat nousseet sosiaaliset kysymykset 2

Asiakkaan näkökulmasta Vastuullisuus voi olla väl9ämätön, mu9a ei väl9ämä9ä rii9ävä peruste ostopäätökselle Monet yritykset ja julkisyhteisöt edelly9ävät toimi9ajiltaan yritysvastuuta Lisähinta saatetaan hyväksyä Laadusta ei Qngitä Viherpesu voi ärsy9ää, valehtelu on tuhoisaa Rima nousee koko ajan tavanomainen suoritus ei riitä herä9ämään kiinnostusta, mu9a pitämällä asiat kunnossa ei riskeeraa maine9aan Yritysvastuu näkyväksi Kun yritys haluaa o9aa vastuullisuuden toimintansa osaksi, on Yhteinen kieli ja toimintatavat Vastuullisuuden tason arvioinq Toimitusketjun arvioinq Oman toiminnan arvioinq Sidosryhmien arvio yrityksestä ViesQntä Vii9aus esimerkiksi standardiin on selkeämpi kuin laajan kokonaisuuden eri elemen\en kuvaaminen 3

7.5.2013 Standardeja, ohjeistoja, normeja ja työkaluja on runsaasa tarjolla Virallisia standardeja: ISO 14001- Ympäristöjohtaminen ISO 26000 Yhteiskuntavastuu ISO 20121 Vastuulliset tapahtumat OHSAS 18001- Työterveys- ja turvallisuusjohtaminen Suomalaisia aloi9eita: YK Global Compact: GRI Global ReporQng IniQaQve: SMAL: Kestävän matkailun infopake\: h9p://www.smal.fi/index.php?430 ecostart: h9p://www.ecostart.fi Valonian julkaisut: h9p://www.valonia.fi/public/default.aspx?nodeid=17426&culture=fi- FI&contentlan=1 Ekokompassi h9p://www.ekokompassi.fi h9p://www.unglobalcompact.org h9ps://www.globalreporqng.org/pages/default.aspx Lue lisää: Laila Törnroos, Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit, 2011 merja.strengell@aalto.fi Myös matkailulla on omia normistoja, esim. hdp://www.gstcouncil.org merja.strengell@aalto.fi 4

Myös matkailulla on omia normistoja, esim. hdp://sdt.unwto.org/en Home Definition News Events Projects Fields of work Cooperation and Global Initiatives Committees E-Bulletin Publications Contact us Global Sustainable Tourism Criteria and Council (GSTC) The Global Sustainable Tourism Council (GSTC) was established in August 2010 as the result of the merger between GSTC and the Sustainable Tourism Stewardship Council (STSC) in September 2009. It is a global initiative dedicated to promoting sustainable tourism practices around the world. Momentum around this movement is growing. The GSTC is currently active in all UNWTO regions, including Africa, The Americas, East Asia and the Pacific, South Asia, Europe and Middle East. Representing a diverse and global membership including UN agencies, leading travel companies, hotels, country tourism boards and tour operators - the GSTC serves as the international body for promoting the increased knowledge, understanding and adoption of sustainable tourism practices. Search... In Focus Climate Change & Tourism [+] Newsletter E-Bulletin 19 February 2011 UNWTO, UNEP and the UN Foundation are Permanent Members of the Council. The GSTC fosters sustainable tourism through the adoption of universal sustainable tourism principles; compiling, adapting and creating the tools and training to engage in sustainable tourism practices; and increasing the demand for sustainable tourism products and services. At the heart of this work are the Global Sustainable Tourism Criteria, the minimum requirements that any tourism business should aspire to reach in order to protect and sustain the world s natural and cultural resources while ensuring tourism meets its potential as a tool for conservation and poverty alleviation. There are 37 criteria divided into 4 categories: Calendar «May» M T W T F S S 1 2 3 4 5 Taloudellinen kestävyys matkailualueilla Matkailualueiden kehi9ämispaineet kasvavat erityisesq taloudellisen kasvun kausina Sesonkiluonteisuus on haaste Taloudellinen ja toiminnallinen Työvoiman saatavuus KunQen palvelutuotanto Infrastruktuuri Terveydenhoito, koulut? Lue lisää: h9p://matkahanke.aalto.fi/fi/julkaisut/091021_paperi_atp_merikoski.pdf Travel without guilt Savonia 5

This work is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported License. To view a copy of this license, visit http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ or send a letter to Creative Commons, 171 Second Street, Suite 300, San Francisco, California, 94105, USA. Day Month Year No. 7.5.2013 Travel Without Guilt Who are our Key Partners? Who are our key suppliers? Which Key Resources are we acquiring from partners? Which Key Activities do partners perform? 8 Avainkumppanit: Keitä ovat pääkumppanimme ja - toimi9ajamme? Mitä teemme itse, mitä hankimme? What Key Activities do our Value Propositions require? Our Distribution Channels? Customer Relationships? Revenue streams? 7 Päätehtävät ja - toiminnot: Mitä on tehtävä arvolupauksen täy9ämiseksi? What Key Resources do our Value Propositions require? Our Distribution Channels? Customer Relationships? Revenue Streams? 6 Avainresurssit What value do we deliver to the customer? Which one of our customer s problems are we helping to solve? What bundles of products and services are we offering to each Customer Segment? Which customer needs are we satisfying? 2 Arvolupaus: Mitä arvokasta asiakkaalle tarjotaan ja mistä arvo muodostuu? What type of relationship does each of our Customer Segments expect us to establish and maintain with them? Which ones have we established? How are they integrated with the rest of our business model? How costly are they? 4 Asiakassuhteet: miten asiakassuhteita luodaan ja ylläpidetään? 3 Kanavat: Mistä asiakas löytää tuo9een ja miten se toimitetaan? Through which Channels do our Customer Segments want to be reached? How are we reaching them now? How are our Channels integrated? Which ones work best? Which ones are most cost-efficient? How are we integrating them with customer routines? For whom are we creating value? Who are our most important customers? 1 Asiakasseg- menqt: Keitä yritys palvelee? What are the most important costs inherent in our business model? Which Key Resources are most expensive? Which Key Activities are most expensive? 9 Kustannukset: Mistä syntyvät pääasialliset kustannukset? Mitkä ovat kalleimmat resurssit, entä toiminnot? For what value are our customers really willing to pay? For what do they currently pay? How are they currently paying? How would they prefer to pay? How much does each Revenue Stream contribute to overall revenues? 5 Kassavirta: Mistä tulot syntyvät? Mistä ja miten asiakas maksaa? 7.5.2013 Ympäristönäkökulma Ympäristöarvioinnin ja suorituskyvyn parantamisen perusperiaa9eet: YmpäristönäkökohQen (Syy) tunnistus Ympäristövaikutusten (Seuraus) arvioinq Merki9ävyyden arvioinq Ympäristötavoi9eiden ase9aminen, ympäristöohjelman laaqminen Tulosten mi9aaminen Jatkuva parantaminen 6

Ympäristö- näkökohta Resurssien kulutus yrityksessä Lämmitysenergia Mihin kuluu/mistä peräisin? Määrä Yksikkö kwh/m2 Sähkö kwh/m2 Vedenkulutus l/hlö Pol9oaineet l/kilometri Syntyneet jä9eet kg/hlö Materiaalit ja hankinnat kg, kpl, l/hlö Kemikaalit g/hlö Ympäristö- näkökohta Vaikutus NykyAla MerkiDä- vyys Kehitystoimet Energian kulutus (LVI, valaistus ym) Päästöt ilmaan, kuljetukset Suora sähkölämmitys Kulutuksen vähentäminen ja opiqmoinq: lämpöpumppu, tukilämmitys puulla, LTO Veden käy9ö Päästöt veteen, energian kulutus Jätevedet viemäröidään Merki9ävä E S I M E R K K I Harmaan veden uudelleen käy9ö, lämmön talteeno9o, Jä9eet Kaatopaikan täy9yminen, vaara ympäristölle, kuljetukset Jä9eet lajitellaan asqoihin, kunnallinen jätehuolto Merki9ävä Jätemäärän minimoinq, uudelleen käy9ö ja kierrätys omassa toiminnassa Luonnossa liikkuminen Ympäristön kuluminen, luonnon monimuotois uuden häv. Liikkuminen keskite9y merkityille reiteille Merki9ävä Kulumisen seuranta, merkitys taukopaikat, opastetaulut ohjaavat likkumaan luontoa kunnioi9aen Hlö- ja tavaraliikenne Päästöt, melu, Qestön kuluminen, vaaraql. Yksitysautoilu pääasiallisin, julkinen liikenne kehi9ymässä Kehitetään julkista liikenne9ä, pitkän tähtäimen tavoite on autoton kyläkeskus 7

Sosiaalinen kestävyys Kansainvälisessä matkailussa huomion kohteena erityisesq paikallisen kehityksen tukeminen ja kul9uurin suojeleminen Lisäksi: Työntekijöiden oikeudet Lapsityövoima Ihmiskauppa Seksiturismi Lapsiseksiturismi Sosiaalinen näkökohta Vaikutus NykyAla MerkiDä- vyys Kehitystoimet Paikkakunnan elinvoimaisuus Henkilöstön työehdot ja osaaminen Työllistäminen, yritysten toimintam. parantuminen Työvoiman saanq, pysyvyys ja osaaminen Osallistaminen Matkailun toimintaedelleyty sten varmistaminen Paikallisen kul9uurin tukeminen Toimintaedellytys ten varmistaminen Sesonkiluonteisuus varjopuolena Kausityövoima vaihtuvaa, ei pitkäjänteistä ammaqllista kehi9ämistä Kunnat, paikallinen liike- elämä ja asukkaat ovat mukana matkailun kehi9ämisessä Paikalliset toimijat mukana. E S I M E R K K I Merki9ävä Kehitetään matkailua ympärivuoqseksi Matkailun kehi9ämisen kau9a ympävuoqsia ja pysyviä työpaikkoja Lisätään erityisesq paikallisen väestön osallistumismahdollisuuksia, tarjotaan työtä ja Qloja tms. Kehitetään tarjontaa yhdessä paikalliisten toimijoiden kanssa Saavu9etavuus Sosiaalinen tasa- arvo, palvelun kohderyhmän kasva9aminen Liikuntaesteiset huomioitu jossain määrin Palveluiden ja palvelupolun suunni9elussa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet 8