Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous

Muistio 1 (5) 17.3.2017 Maakuntauudistus Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous Aika perjantai 17.3.2017 klo 08.00 09.30. Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Leino, huom. kokoukseen on mahdollista osallistua Lync-neuvotteluna Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Aki Räisänen, pj. luottamushenkilö aki.k.raisanen@gmail.com Yrjö Sorvari luottamushenkilö, vpj. sorvariys@gmail.com Heikkinen Matti, siht. perhepalvelujohtaja matti.heikkinen@kainuu.fi Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, esa.ahonen@kainuu.fi Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, eija.tolonen@kainuu.fi Mikko Timonen, terveysjohtaja mikko.timonen@kainuu.fi Pirjo Mäkeläinen lakimies pirjo.makelainen@avi.fi Janne Heikkinen, riskienhallintapäällikkö janne.heikkinen@kaipe.fi Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kainuun pelastuslaitos Mikko Saari sivistysjohtaja, Kajaani mikko.saari@kajaani.fi Tarmo Pekola, liiketoimintajohtaja, Attendo, Puolanka tarmo.pekola@attendo.fi Raimo Härkönen, luottamushenkilö, Suomussalmi raimo.harkonen59@gmail.com Marja Mäntymaa JUKO ry pääluottamusmies marja.mantymaa@kainuu.fi Tiina Törrö Tehy ry varapääluottamusmies tiina.torro@kainuu.fi Muut osallistujat: Saara Pikkarainen (asiakohta 3, muutosfoorumin esittely) Työryhmän varajäsenet x - Raili Myllylä, luottamushenkilö, VAS railianneli.myllyla@gmail.com x - Evelyn Hynynen, KD info@rauhanmajatalo.fi x - Tuija Holttinen, lakimies tuija.holttinen@kainuu.fi - - Jukka Angerman, ensihoitopäällikkö, jukka.angerman@kainuu.fi - - Jaana Mäklin, vastuualuepäällikkö jaana.maklin@kainuu.fi - x Eija Alatalo, vt. toimitusjohtaja, eija.alatalo@kainuu.fi x - Hannele Havanka, aluehallintoylilääkäri hannele.havanka@avi.fi x - Anssi Parviainen, pelastusjohtaja anssi.parviainen@kaipe.fi Anneli Kinnunen, Kuhmo, x - luottamushenkilö anneli.kinnunen@kalevalantt.fi Ilkka Horto, luottamushenkilö, x - Paltamon kunta ilkka.horto@paltamo.net x - Kalevi Valtanen, luottamushenkilö Sotkamo kale.valtanen@gmail.com - - Anna-Kaisa Kyllönen anna-kaisa.kyllonen@kainuu.fi x - Sari Tervo sari.tervo@live.fi

Muistio 2 (5) 17.3.2017 Maakuntauudistus Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 08:00. Puheenjohtaja kertoi soten organisointi -alatyöryhmän työskentelyn käynnistymisestä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tapani Kemppainen (vpj. Raili Myllylä) ja sihteerinä vs. hallintojohtaja Anu Huttunen. Työryhmässä selvitetään erityisesti järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. 2 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 3 Muutosfoorumin esittely / Saara Pikkarainen Saara Pikkarainen antoi tilannekatsauksen muutosfoorumiin. Muutosfoorumi toteutuu kuntakohtaisina tilaisuuksina Kainuun alueella erillisen aikataulun mukaan. Lisäksi valmisteluun on mahdollista osallistua otakantaa.fi -palvelussa, ks. https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/141/. Saara Pikkarainen selvittää muutosjohtajan kanssa työryhmien jäsenten yhteiskuljetuksia. Ks. liite 1. Muutosinfot kunnissa kevään 2017 aikana Päätös: Työryhmän 2 osalta on sovittu edellisessä kokouksessa (24.2.2017, asiakohta 6), että työryhmän jäsenet ja varajäsenet osallistuvat muutosfoorumin kuntatilaisuuksiin kuntakohtaisesti (esim. oman paikkakunnan tilaisuuksiin). Osallistujia pyydetään etukäteen ilmoittamaan osallistumisesta noin viikkoa ennen kuntakohtaista tilaisuutta (saara.pikkarainen@kainuu.fi). Osallistujan on hyvä varautua etukäteen työpajatyöskentelyn ohjaamisesta ja yleisimpiin työryhmän aihealueen kysymyksiin (esim. valinnanvapaus). Muutosfoorumin yhteenvetotilaisuus järjestetään mahdollisesti 6.6.2017. 4 Lausunnon valmistelu hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä

Muistio 3 (5) 17.3.2017 Maakuntauudistus STM on pyytänyt lausuntoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Lausuntoja on pyydetty mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 28.3.2017 mennessä. Muutosjohtaja Harri Mattila on pyytänyt, että lausunto valmistellaan valmisteluryhmän kokoukseen 27.3.2017. Ks. liite 2. STM:n lausuntopyyntö ja lakiluonnokset laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä. Päätös: Matti Heikkinen esitteli lausuntoluonnosta, joka hyväksyttiin (ks. liite 3). Lausunto toimitetaan muutosjohtajalle tiedoksi. Kainuun sotessa on ulkoinen sertifiointi tällä hetkellä käytössä erikoissairaanhoidossa (operatiiviset ja konservatiiviset vastuualueet). 5 Sähköinen kysely uuden maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelua varten Työryhmän kokouksessa 24.2.2017 (asiakohta 7) sovittiin uuden maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelusta, että asiaa jatkotyöstämisestä siten, että lomake/word -tiedosto täydennetään soveltuvin osin 28.2.2017 mennessä Extranet-palvelussa. Lomakkeen osalta tarkkuustasoksi on maakuntavalmistelussa sovittu tässä vaiheessa yleinen taso. Maakuntavalmisteluun liittyen tietoja kootaan sähköisellä kyselyllä (ks. liite 3), johon on vastattava 31.3.2017 mennessä. Koska sähköisen kyselyn tietoja ei voi tallentaa ja kyselyssä ei voi palata taaksepäin, on tietojen keräämistä varten koottu uusi word-lomake. Päätös: Työryhmässä sovittiin kyselyyn vastaamisesta. Työryhmä 2:n osalta laaditaan yksi yhteinen vastaus, mutta työryhmän jäsenillä on mahdollisuus valmisteluaikataulun puitteissa täydentää palveluja tarkemmalla tasolla. Työryhmän jäsenet voivat hyödyntää erillistä wordlomaketta tietojen keräämiseen (ks. liite 4). Esivalmisteluvaiheessa tietojen keräämistä lomakkeen tarkkuustasolla vaikeuttaa lainsäädännön keskeneräisyys. Linkki kyselyyn: https://response.questback.com/isa/qbv.dll/sq?s=lsfwb- V2GTHYOHX-d0E8s1- K1SN8W3U1iUvQ1ml_LMn6wQ_5JNOajyBxwvSmJxXZ0

Muistio 4 (5) 17.3.2017 Maakuntauudistus 6 Muut esille tulevat asiat 7 Seuraavat kokoukset 8 Kokouksen päätös Kyselylomake on tallennettu Extranet-palveluun ja työryhmän jäsenten on mahdollista täydentää lomaketta 31.3.2017 asti. Maakuntavalmistelun osalta ehdottomia aikatauluja ovat yhteenvetoseminaari 6.6.2017 ja ohjausryhmä 19.6.2017. Työryhmä merkitsi tiedoksi valmisteluryhmän päätöksen (13.3.2017 5): Valmisteluryhmä on käsitellyt kokouksessaan maakuntien liittojen kulttuurivastaavien esittämää huolta kulttuuritehtävän ja maakunnallisen identiteetin edistämisen tehtävää maakuntavalmistelussa. Valmisteluryhmä on päättänyt, ettei asiakokonaisuuden valmistelemiseksi perusteta erillistä alatyöryhmää. Maakunnan kulttuuritehtäville ei ole yhtä vastuutahoa Kainuun valmistelutoimielimissä, vaan valmistelu on jakaantunut eri työryhmiin niiden toimialojen mukaisesti. Kulttuurisisältöisiä kysymyksiä valmistellaan tr2:ssa (terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurin avulla ja kulttuurin merkitys sairauksien hoidossa), tr3:ssa (kasvun näkökulma, kulttuurin ja luovien alojen yritystoiminnan edistäminen), tr4:ssä (kulttuuriympäristön hoito, kaavoitus) ja tr5:ssä (maakunnan strategia ja ohjelmat ja kulttuurin merkitys ja tehtävät niissä). - 24.3.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo (peruttu) - 7.4.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo - 21.4.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo - 5.5.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 09:30.

Muistio 5 (5) 17.3.2017 Maakuntauudistus Kajaanissa 17.3.2017 Matti Heikkinen sihteeri Liitteet Liite 1. Muutosinfot kunnissa kevään 2017 aikana Liite 2. STM:n lausuntopyyntö ja lakiluonnokset laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä Liite 3. Lausunto STM:n lausuntopyyntöön Liite 4. Sähköinen kysely Liite 5. Maakunnan palvelujen resurssien suunnittelulomake Jakelu Työryhmän jäsenet ja varajäsenet muutosjohtaja Harri Mattila (tiedoksi) Valmisteluryhmän jäsenet (tiedoksi) Kainuun liiton kirjaamo (tiedoksi) viestintäryhmän sihteeri Arja A. Korhonen (tiedoksi) Valmistelutyöryhmien sihteerit (tiedoksi) Saara Pikkarainen (tiedoksi)

Muistio taloudellisten vaikutusten arviointia varten Rekisteriviranomaisen olisi tarkastettava sairaala sekä vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö ennen rekisteriin merkitsemistä ellei kyseisessä yksikössä ole käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS), ISO 9001 -järjestelmän tai muun vastaavan mukaisesti sertifioitua laadunhallintajärjestelmää. Julkisia pakollisen ennakkotarkastuksen tai sertifioinnin piiriin tulevia sairaaloita ja terveyskeskusten vuodeosastoja oli vuonna 2016 yhteensä 255 yksikköä. Lisäksi sairaala- tai kotisairaalatoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa on noin 140 yksityisessä palveluyksikössä. Yksityisiä vaativia sosiaalihuollon yksiköitä on arvioitu olevan noin 350 ja julkisia yksiköitä noin 180. Lupa- ja valvontaviranomainen on voimassa olevan lainsäädännön nojalla tarkastanut edellä mainitut yksityiset vaativan sosiaalihuollon yksiköt. Kunnan terveyslautakunnan alainen viranomainen taas on ennakkotarkastanut kaikki yksityisen terveydenhuollon lainsäädännön piirissä olevat yksiköt. Tältä osin vaatimus ennakkotarkastuksesta tai sertifikaatin olemassaolosta ei aiheuta näille osapuolille lisäkustannuksia olemassa olevien yksiköiden osalta. Ehdotetulla menettelyllä ei ole myöskään vaikutusta kuntien tarkastusvelvollisuuksien poistumisesta saataviin kustannussäästöihin. Lupa- ja valvontaviranomaisille menettely on kustannusneutraali, sikäli kuin ennakkotarkastuksesta perittävät maksut vastaisivat tarkastuksesta syntyviä kustannuksia. Mainittujen olemassa olevien julkisten yksiköiden rekisteröiminen tulee vaatimaan joko sertifioidun laadunhallintajärjestelmän olemassaolon tai ennakkotarkastuksen suorittamisen, sillä ennakkotarkastusta ei voimassa olevan lainsäädännön nojalla ole vaadittu. Nykyisten yksityisten ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen toimintayksikköjen tarkastuskustannuksilla arvioituna julkisten sairaalayksiköiden ja vaativan sosiaalihuollon yksiköiden tarkastusmaksut tulevat olemaan yhteensä noin 540 000 euroa. Tämän lisäksi yksiköille koituu kustannuksia tarkastusten aikana tarkastuksiin osallistuvien henkilöstöönsä kuuluvien henkilöjen työtuntien osalta. Mikäli oletetaan arvioinnin vaativan kahdeksan työtunnin panostuksen yksikön johtavassa asemassa toimivalta henkilöltä, jonka yksikkötyötunnin kustannus on 80 euroa, muodostuu tästä tarkastettavien yksiköiden kustannuksiksi yhteensä noin 280 000 euroa. Tämä yhteensä 820 000 euron kustannus on julkisille yksiköille tarkastusvaatimuksesta muodostuva uusi kustannus. Arviossa ei ole kuitenkaan huomioitu, että joillakin julkisillakin yksiköillä saattaa olla käytössään sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, jolloin näistä yksiköistä ei muodostu kustannuksia tarkastuksen osalta ja tämä alentaa siten muodostuvaa kokonaiskustannusta. Yksityisten palveluntuottajien kustannukset vaativan sosiaalihuollon uusista toimiyksiköistä säilyisivät nykyisen kaltaisina, jos palveluntuottajalla ei ole käytössä sertifioitua laatuohjelmaa, ja rekisteriin merkitseminen vaatisi näin ennakkotarkastuksen. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien sairaalayksiköiden osalta sekä julkisten palveluntuottajien vaativan sosiaalihuollon yksiköiden osalta esitetty menettely aiheuttaa uusia kustannuksia joko ennakkotarkastuksen tai sertifiointimenettelyn muodossa. Uusien menettelyjen mukaisia tarkastusmaksuja ei ole arviointivaiheessa vahvistettu, mutta esimerkiksi vuonna 2017 ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tarkastusmaksu on ollut 1 250 euroa, jonka lisäksi on huomioitava palveluntuottajan tarkastukseen käyttämät resurssit. Jos palveluntuottajalla on käytössään sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, uuden yksikön tarkastuksesta syntyvät kustannukset (tarkastusmaksu sekä tarkastettavan yksikön tarkastukseen käytettävät resurssit) korvautuvat laatuohjelman käynnistämisen ja toteuttamisen sekä laatuohjelman sertifioinnin ja siihen liittyvien hallinnollisten toimien kustannuksilla.

Laadunhallintajärjestelmien kustannuksista ei ole käytettävissä valtakunnallista koottua tietoa eikä vertailutietoa. Kustannukset ovat riippuvaisia organisaation koosta, ja kustannukset painottuvat järjestelmän elinkaaren alkupäähän. On arvioitu, että laadunhallintajärjestelmän täytäntöönpano vaatisi 1 000 työntekijän organisaatiossa yhden henkilön kokoaikaisen työpanoksen yhden vuoden ajan, jonka jälkeen laadunhallintajärjestelmän koordinointi vaatisi yhden henkilön osa-aikaisen työpanoksen. Käyttöönotto- ja ylläpitovaihe voi vaatia myös muita henkilöstöresursseja tukemaan toteutusta. Lisäksi sertifiointiauditoinnista on maksettava tyypillisen kolmen vuoden sertifiointikauden aikana organisaation koosta riippuva summa, joka vaihtelee muutamista tuhansista muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Näin ollen sertifiointimenettely vaatii enemmän aikaa ja sen välittömien kustannusten voidaan olettaa muodostuvan suuremmiksi, vaikka tarkkoja arvioita ei voida esittää. Palveluntuottajan sertifioitu laatujärjestelmä koskee oletettavasti sen useita toimipisteitä, joten palveluntuottajan sertifioinnin avulla saavuttama rekisteröintimenettelyyn liittyvä kustannussäästö riippuu asetettavasta tarkastusmaksusta ja sertifioitujen uusien toimipisteiden määrästä. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönoton ja sen sertifioinnin kannattavuus riippuu kuitenkin myös esimerkiksi sen mahdollisesti aikaansaamista prosessihyödyistä sekä erilaisista sidosryhmävaikutuksista. Täten sertifiointimenettelyn valitsevan palveluntuottajan voi olettaa olevan kokonaisliiketaloudellisesta näkökulmasta tältä osin vähintään yhtä hyvässä asemassa tarkastusmenettelyn valinneiden toimijoiden kanssa. Ehdotetun menettelyn kustannukset julkisille taloudelle muodostuvat maakunnille arvioiduista noin 820 000 euron siirtymävaiheen kustannuksista sekä asetettavista tarkastusmaksuista uusien perustettavien ko. toimiyksiköiden osalta. Yksityisille palveluntuottajille muodostuu uusien sairaalayksiköiden ennakkotarkastuksesta uusi kustannus, jonka suuruus riippuu asetettavista tarkastusmaksuista. Ennakkotarkastukselle vaihtoehtoisen sertifiointimenettelyn ei voi olettaa lisäävän yksityisten tai julkisten toimijoiden kustannuksia vaihtoehdon käytön vapaaehtoisuuden vuoksi.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 3 Määritelmät. Pykälän 6 ja 7 kohtiin ehdotetaan lisättäviksi sairaalan ja vaativan sosiaalihuoltoa tuottavan palveluyksikön määritelmät. Määritelmät ovat tarpeen, jotta ehdotetun lain 16 :n 2 momentin mukaisen pakollisen ennakkotarkastuksen korvaava palvelun laadun varmistava sertifiointi voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Pykälän 6 kohdassa määriteltäisiin sairaalan käsite. Voimassa olevassa lainsäädännössä sairaalan käsitettä ei ole määritelty. Sairaalalla tarkoitettaisiin ensinnäkin leikkaustoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä. Leikkaustoiminnalla tarkoitettaisiin sellaisia toimenpiteitä, joissa vaaditaan anestesiologian erityisosaamista käytettyjen anestesiamenetelmien takia, ja jotka siten edellyttävät anestesiologin mukanaoloa leikkauksessa tai toimenpiteen jälkeisessä seurannassa. Näissä leikkauksissa käytettäviä anestesiamenetelmiä ovat muun muassa yleisanestesia eli nukutus tai muu vahva leikkaukseen liittyvä sedaatio. Samoin laajat puudutukset kuten selkäpuudutukset, selkäydinpuudutus ja epiduraalipuudutus, ja hartiapunospuudutus ovat tällaisia. Myös laskimopuudutus verityhjiötä vaativissa toimenpiteissä voitaisiin rinnastaa näihin menetelmiin. Määritelmässä tarkoitettuihin leikkaustoimenpiteisiin eivät kuuluisi paikallis- tai johtopuudutuksessa tehtävät toimenpiteet, joissa ei tarvita anestesiologia. Näissä toimenpiteissä voidaan tarvittaessa käyttää myös lievää sedaatiota rentouttavilla lääkkeillä ja kivun lievitystä toimenpidettä suorittavan lääkärin valvonnassa. Toiseksi sairaalalla tarkoitettaisiin ympärivuorokautista lääketieteellistä hoitotoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä. Ympärivuorokautisella lääketieteellisellä hoitotoiminnalla tarkoitettaisiin potilaan lääketieteeseen perustuvaa hoitamista tai hänen tilansa seuraamista terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta tai terveydenhuollon palveluyksikössä. Tällaisia yksiköitä ovat muun muassa yliopistosairaala, keskussairaala, psykiatriset sairaalat sekä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesti toimivat yksiköt sekä terveyskeskusten vuodeosastot. Myös yksiköt, joissa voidaan seurata potilaan vointia ja terveydentilaa terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta hoitotoimenpiteen jälkeen esimerkiksi seuraavaan aamuun, katsottaisiin sairaaloiksi. Pykälän 7 kohdassa määriteltäisiin vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavan palveluyksikön käsite. Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavassa palveluyksikössä tuotettavat palvelut edellyttävät niissä olevalta henkilöstöltä ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi jatko-, täydennys- tai lisäkoulutusta laaja-alaisen erityisosaamisen varmistamiseksi. Vaativan sosiaalihuollon palvelut ovat lähes poikkeuksetta integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi niitä voi olla tarpeen sovittaa yhteen myös muiden hallinnonalojen palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tai työllisyyspalvelujen kanssa. Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavissa palveluyksiköissä voitaisiin kulloinkin sovellettavaksi tulevan lainsäädännön edellytysten täyttyessä toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa tai käyttää asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää aina moniammatillista työryhmää ja päätöksentekoa sekä yksikössä annettavan vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa. Tämän vuoksi palveluyksikössä on mainittuja toimenpiteitä varten oltava käytettävissä riittävästi tarvittavien erityisalojen osaamista sosiaalityön lisäksi muun muassa lääketieteen ja psykologian alalta.

Vaativia sosiaalihuollon palveluja tuotetaan muun muassa laaja-alaista erityisosaamista edellyttävissä lastensuojelulaitoksissa, päihdehuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköissä sekä joissakin vastaavissa pitkälle erikoistuneissa iäkkäiden palveluyksiköissä. Määritelmän tarkoittamia yksikköjä olisivat myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimiseen tai pitkittyneisiin huolto- ja tapaamisoikeusriitoihin liittyviä palveluja tuottavat yksiköt. Palvelut vaativan sosiaalihuollon yksiköissä ovat usein ympärivuorokautisia mutta niissä voidaan tuottaa myös samat kriteerit edellyttäviä osa-aikaisia tai osavuorokautisia palveluja. Palvelu voi olla kestoltaan pitkä- tai lyhytaikaista ja se voi koostua esimerkiksi arviointi-, kuntoutus- tai kriisijaksoista. 16 Ennakkotarkastus. Pykälän 2 momentin mukaan sairaala ja vaativan sosiaalihuollon palveluyksikkö olisi kuitenkin pääsääntöisesti aina tarkastettava. Tarkastuksen tekisi rekisteriviranomainen. Tarkastus tehtäisiin ennen rekisteriin merkitsemistä ja siinä varmistettaisiin lain 2 luvussa säädettyjen toimintaedellytysten täyttyminen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. 16 a Ennakkotarkastuksen korvaava sertifiointi. [Pykälät numeroidaan juoksevasti lopullisessa versiossa.] Pykälän 1 momentissa säädettäisiin 16 :n 2 momentin mukaisen pakollisen ennakkotarkastuksen korvaavasta sertifioinnista. Jos palveluyksikössä on käytössä akkreditoidun sertifiointiorganisaation sertifioima eurooppa1alaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioitu laadunhallintajärjestelmä ei rekisteriviranomaisen tarvitsisi tarkastaa sairaalaa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikköä ennen sen merkitsemistä rekisteriin. Sertifiointiorganisaatio osoittaa oman pätevyytensä ja riippumattomuutensa akkreditoimalla oman toimintansa. Laadunhallintajärjestelmän tulisi sisältää esimerkiksi liitteenä muualla lainsäädännössä edellytetyt kyseisen toiminnan laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tehtävät suunnitelmat. Näitä olisivat ainakin terveydenhuoltolain 8 :n mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja sosiaalihuoltolain 47 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuina sertifioituina laadunhallintajärjestelminä pidettäisiin ainakin sertifioitua sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelmaa (SHQS) sekä sertifioitua ISO 9001 -järjestelmä. Näihin järjestelmiin sisältyy sertifiointia suorittavan yhteisön tarkastus. Tätä lakia säädettäessä ei ole tiedossa muita sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaavia sertifioituja laadunhallintajärjestelmiä. Jatkossa myös muita vaatimukset täyttäviä järjestelmiä voitaisiin hyväksyä korvaamaan ennakkotarkastuksen. Rekisteriviranomaisen olisi arvioitava täyttääkö palvelun tuottajan esittämä sertifiointi nämä edellytykset.

LAKIEHDOTUKSET Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: --- 6) sairaalalla leikkaustoimintaa tai ympärivuorokautista lääketieteellistä hoitotoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä 7) vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavalla palveluyksiköllä yksikköä, jossa tuotetaan sosiaalihuollon erityisosaamista edellyttäviä sosiaalihuollon palveluja, jotka edellyttävät myös terveydenhuollon osaamisen yhdistämistä palveluun tai joissa voidaan käyttää asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä; --- *************************************** 16 Ennakkotarkastus Rekisteriviranomainen voi tarvittaessa ennen palveluyksikön rekisteriin merkitsemistä tehdä ennakkotarkastuksen palvelun tuottajan palveluyksikössä 2 luvussa säädettyjen toimintaedellytysten sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Ennakkotarkastuksen tarpeellisuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti palvelun tuottajan toiminnan sisältö sekä asiakas- ja potilaskohderyhmä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin tarkastettava sairaala ja vaativan sosiaalihuollon palveluyksikkö ennen yksikön rekisteriin merkitsemistä. Aluehallintoviraston on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä tarkastettava sellainen palveluyksikkö, jota koskeva rekisteröinti-ilmoitus on tullut vireille Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa. Ennakkotarkastukseen voi osallistua rekisteriviranomaisen pyynnöstä ulkopuolinen asiantuntija ja sen kunnan edustaja, jonka alueella palveluja on tarkoitus tuottaa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan, mitä 24 :n 4 momentissa säädetään. 16 a Ennakkotarkastuksen korvaava sertifiointi Jos sairaalassa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikössä on käytössä akkreditoidun sertifiointiorganisaation sertifioima eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti riippumattoman toimielimen arvioima sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, niin 16 :n 2 momentissa tarkoitettua ennakkotarkastusta ei tarvitse tehdä. Laadunhallintajärjestelmän tulee sisältää terveydenhuoltolain 8 :ssä tarkoitettu suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta tai sosiaalihuoltolain 47 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma. Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi sertifioiduksi laadunhallintajärjestelmäksi luetaan ainakin sertifioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS) sekä sertifioitu ISO 9001 - järjestelmä.

Lausunto 17.3.2017 VIITE: STM:n lausuntopyyntö 6.3.2017 hallituksen esityksen laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta täydentämisestä (serfitiointi) Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä Lakiehdotuksessa määritellään sairaala sekä vaativa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö. Sairaalatoiminnan reunaehtoina on määritelty leikkaustoimintaa harjoittavat palveluyksiköt ja ympärivuorokautinen lääketieteellinen hoitotoiminta. Sairaalatoiminta on määritelty lakiluonnoksessa riittävän tarkasti. Vaativan sosiaalihuollon palveluyksikön määrittelyn rajat ovat huomattavasti epämääräisemmät osin sosiaalihuollon toiminnan luonteen vuoksi. Pääsääntönä tulisi olla toiminnan ympärivuorokautisuus sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet. Käytännön näkökulmasta on tärkeää, että valvova viranomainen (Valvira ja aluehallintovirastot) selkeästi ilmoittaa jo ennakkoon, missä palveluissa ja tilanteissa sertifiointi tai pakollinen ennakkotarkastus ei koske kyseessä olevaa toimintaa. Tämä tulisi määritellä ja ohjeistaa kansallisesti yhteneväisellä tavalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lakiluonnoksen määritelmä vaativan sosiaalihuollon palveluyksikön osalta on tältä osin ongelmallisempi kuin sairaalatoiminnan määrittely. Lakiluonnos aiheuttaa lisäkustannuksia. Näin ollen julkiselle taloudelle kohdistuviin lisäkustannuksiin tulee kohdentaa valtion rahoitusta jo ennen lakiuudistuksen voimaan tuloa, koska ennakkotarkastukset tai sertifioidun laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia julkisten palveluiden tuottajille. Tarkastuskustannukset on arvioitu melko karkeasti ja alhaisiksi lakiluonnoksen muistiossa. Vaihtoehtoisesti ennakkotarkastukset voisivat olla maksuttomia tietyllä siirtymäajalla. Edelleen on tärkeää sovittaa yhteen lain voimaantulo sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Tarkkarajainen määrittely sekä valvovan viranomaisen tarkkarajaisempi ohjeistus on erityisen tärkeää, jotta ennakkotarkastuksia tai laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa ei tarpeettomasti laajenneta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaan.

14.3.2017 Uuden maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelu 2) Vastaajan tiedot Nimi: Työryhmä: Sähköposti: PALVELUN MÄÄRITTELY 3) Palvelun nimi: 4) Valitse palvelukokonaisuus, johon kuuluu: - Alueiden käytön palvelut - Joukkoliikennepalvelut - Luonnonsuojelupalvelut - Vesi- ja kalatalouden palvelut - Vesien- ja merenhoidon palvelut 5) Perustarve, johon kysely vastaa: 6) Palvelutyyppi: Lakisääteinen Harkinnanvarainen 7) Palvelun kohde: Organisaation sisäinen Organisaation ulkoinen 8) Sisältyykö julkisen vallan käyttöä? Kyllä Ei jos kyllä, miten? 10) Sisältyykö valinnanvapautta? Kyllä Ei jos kyllä, miten? 12) Kenellä on järjestämisvastuu? 13) Kenellä on tuottajavastuu?

14.3.2017 14) Miten järjestäytymistehtävää ja -osaamista palvelu edellyttää? 15) Palvelun järjestämiseen/tuottamiseen liittyvät yhteistyötahot: 16) Palvelun hankinta: Oma Ostopalvelu ASIAKAS 17) Kuka/mikä on palvelun keskeinen asiakas? 18) Miten tai millaisten palvelukanavien avulla asiakas voi ottaa yhteyttä palvelun tuottajaan? 19) Miten asiakas voi vaikuttaa palvelun kehittämiseen? 20) Millaista neuvontaa/ohjausta asiakkaalle annetaan ja miten eri palvlukanavissa? PALVELUN TUOTTAMINEN/PALVELUPROSESSI 21) Tuotetaanko palvelu sähköisesti? Kyllä Ei jos kyllä, miten? 23) Tuotetaanko palvelu asiakasneuvontana? Kyllä Ei jos kyllä, miten? 25) Tuotetaanko palvelu käyntiasiointina? Kyllä Ei jos kyllä, miten? 27) Edellyttääkö palvelu keskitettyjä järjestelyjä maakunnan sisällä tai maakuntien välillä? Kyllä Ei jos kyllä, millaisia? 29) Keskeiset yhteistyötahot ja yhteydet niihin (ulkopuoliset toimijat, tietojärj., jne.)

14.3.2017 30) Muu palvelukokonaisuus, johon palvelun tuottaminen liittyy 31) Hyvät käytännöt ja uudet digitaaliset ratkaisut/mahdollisuudet 32) Kuvaa yhteenvetona ja pääpiirteittäin palvelun prosessi eli kuinka palvelu tuotetaan organisaatiossa vaiheittain asiakkaalle. 33) Mitkä asiat ehdottomasti varmistettava, jotta tuottaminen toimii 1.1.2019? 34) Arvioitu palvelutuotannon määrä (aikataulu, suoritteet, toimenpiteet, projektit jne.) PALVELUN TULOKSET ASIAKKAALLE 35) Millaiset tulokset palvelulla saavutetaan asiakkaan kannalta? RESURSSOINTI 36) Millaisia resursseja ja kuinka paljon tarvitaan palveluprosessin toteuttamiseen? Kriteeri: valmisteltu palvelu tuottaa asiakkaan kannalta tavoiteltavan tulokset. 37) Henkilöstö: vakansseittain/htv:t ERITTELY TARVITTAVISTA REURSSEISTA (EUROA, YKSIKKÖMÄÄRÄT) Tarvikekustannukset (tietotekniikka, materiaali- ja irtaimistohankinnat jne.): Muut toimintamenot: Henkilöstömenot: Investointimenot: Yhteistyötarve (tukeutuminen muihin toimijoihin ja niiden resursseihin): Henkilöstötarve henkilötyövuosina (htv-osuus/palvelu): Henkilöstötarve vakanssirakenteena nimikkeittäin (määrä, nimike, yhteys/vaikutus palvelun tuottamiseen: Henkilöstön yhteistoiminnan ja osaamisen kehittämistarve (aiheet, toimenpiteet, kustannukset):