Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 6. krs, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä AIKA Klo 14:00-15:49 PAIKKA Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 6. krs, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 36 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta täydentämisestä (sertifiointi) 37 Lausunto maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi 38 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 39 Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokonpanon valmistelu 40 Viestintäryhmän esitys väliaikaishallinon viestinnän organisoinnista ja viestintäsuunnitelmasta 41 Muut asiat Pöytäkirjan tarkastajat:

2 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ KOKOUSAIKA klo 14:00-15:49 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Malinen Pentti, maakuntajohtaja 15:03-15:49 puh.joht. Läsnä käsittelyn ajan Ahopelto Maire, kuntayhtymäjohtaja 14:00-15:49 I vpj Puh.johtaja käsittelyn ajan Korhonen Jaana, vs. ylijohtaja 14:00-15:49 II vpj Veijola Tiina, johtaja 14:00-15:49 jäsen Parviainen Anssi, 14:00-15:49 jäsen pelastusjohtaja Kilpeläinen Mika, kunnanjohtaja 14:00-15:35 jäsen Läsnä käsittelyn ajan Räinä Matti, ylijohtaja 14:00-15:00 jäsen Läsnä käsittelyn ajan Päätalo Margit, johtaja 14:00-15:35 jäsen Läsnä käsittelyn ajan Poissa Muut osallistujat Tolonen Jari, kaupunginjohtaja Rautiainen Esko, kunnanjohtaja Korhonen Timo, Mattila Harri, muutosjoht. jäsen jäsen ohj.ryhmän pj 14:00-15:49 sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Maire Ahopelto Pentti Malinen Harri Mattila Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä :t :t KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan laatimisen jälkeen se lähetetään ryhmän jäsenille tiedoksi ja mikäli vastakkaisia huomioita ei tule, katsotaan se hyväksytyksi kahden päivän jälkeen. Pöytäkirja on hyväksytty Pöytäkirjan tarkastajat:

3 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjan tarkastajat:

4 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmr 35 Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmät noudattavat Kainuun maakuntavaltuuston työjärjestystä soveltuvin osin. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valmisteluryhmän päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Tämän kokouksen esityslista on tallennettu valmisteluryhmän työryhmätilaan Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat:

5 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Lausunto hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta täydentämisestä (sertifiointi) 60/ /2017 Valmr 36 Sosiaali- ja terveysministeriö on (STM057:00/2016) lähettämällään kirjeellä pyytänyt lausuntoa lakiluonnoksesta palvelutuottajalakiesityksen täydentämisestä. Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään "Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta liittyy soteja maakuntauudistukseen sekä valinnanvapauslainsäädäntöön. Laissa säädettäisiin oikeudesta tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Laki täydentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja valinnanvapautta koskevaa lainsäädäntöä. Lakiluonnokseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta on nyt valmisteltu täydentävät säännösehdotukset sairaaloiden ja vaativan sosiaalihuollon palveluyksiköiden tarkastamisesta ennen palveluyksikön merkitsemistä rekisteriin sekä ennakkotarkastuksen korvaavasta olennaisten vaatimusten täyttämisenosoittamisesta (sertifiointi). Olennaisten vaatimusten täyttämistä koskeva sääntely on valmisteltu ns. palvelutuottajalakiesitykseen, koska se koskisi yhtäläisesti kaikkia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Esitetyt täsmennykset ovat perusteltuja nimenomaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen näkökulmasta." Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen työryhmä 2 on kokouksessaan käsitellyt ko. lausuntopyyntöön liittyvää lausuntoesitystä. Työryhmä 2 on hyväksynyt liitteenä olevan lausunnon. Lisäksi päätöksen mukaan Kainuun sotessa on ulkoinen sertifiointi tällä hetkellä käytössä erikoissairaanhoidossa (operatiiviset ja konservatiiviset vastuualueet). Liite nro: 1 STM:n lausuntopyyntö on liitteenä nro 1 A. Ehdotus: Valmisteluryhmä hyväksyy työryhmä 2:n liitteenä olevan ehdotuksen lakiluonnosta koskevaksi Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen lausunnoksi. Lisäksi valmisteluryhmä saattaa lausunnon tiedoksi ohjausryhmälle. Pöytäkirjan tarkastajat:

6 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Perusteena menettelylle on se, että lausunnon antamisen ehdoton määräaika päättyy ohjausryhmän kokouksen ollessa Pöytäkirjan tarkastajat:

7 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Lausunto maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi 67/ /2017 Valmr 37 Valtiovarainministeriö pyytää eri tahoilta lausuntoja luonnoksesta hallituksen esityksen (15/2017 vp) täydentämiseksi maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (ks. liitteet). Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta. Liitteet nro: 2-3 Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus maakuntalaiksi, jossa on ehdotettu säädettäväksi myös muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtymisestä maakunnalle. Tällaisia tehtäviä ovat aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan, elinkeinojen edistämisen, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, maatalous- ja viljelijäntukihallinnon, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituksen, vesivarojen käytön ja hoidon, vesien- ja merenhoidon, rakentamisen ohjauksen, kulttuuriympäristön hoidon, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen, ympäristötiedon tuottamisen ja jakamisen tehtävät sekä maakunnille lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Näiden tehtävien rahoitusta koskevat ehdotukset sisältyvät nyt käsiteltävänä olevaan esitysluonnokseen. Lakiluonnoksen rahoituslaskelmat perustuvat vuoden 2017 tasoon ja kuvaavat tuoreinta mahdollista arviota maakuntien tulevasta rahoituksesta. Maakunnittaiset tulokset ovat kuitenkin herkkiä muutoksille päivitysten yhteydessä ja laskelmia tullaan siksi päivittämään ennen lopullisia vuoden 2019 rahoituslaskelmia. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettavaksi ehdotettua lakia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia koskevalla pykälällä. Voimaanpanolakiin esitettävällä säännöksellä varmistettaisiin, että uudistuksen toimeenpanon seurauksena kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ryhdytä perimään takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, jos toimitilan Pöytäkirjan tarkastajat:

8 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Ehdotus: käyttötarkoituksen, hallinnan tai omistusoikeuden muutos tai jääminen kokonaan pois käytöstä ei johdu kunnan tai kuntayhtymän vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevasta syystä, vaan nimenomaan uudistuksen toimeenpanosta. Lausuntopyyntö liitteineen (hallituksen esitys 15/2017) on saatavilla sote- ja maakuntauudistuksen verkkosivuilla (alueuudistus.fi/lausuntopyynnot). Lakiluonnoksen rahoituslaskelmat on julkaistu suomeksi alueuudistus.fi/maakuntien-rahoitus-ja-ohjaus sivulla. Valmisteluryhmän jäsenille on lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä varten lausuntopyyntö maakuntien rahoitusta koskevasta em. lakiluonnoksesta esityksin, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyen kukin valmisteluryhmän jäsen valmistelee oman toimialansa kannalta uuden maakuntakokonaisuuden näkökulmasta tarpeellisen lausunnon osan. Lausunto tulee antaa valtiovarainministeriölle klo mennessä. Ohjausryhmän seuraava kokous on klo alkaen. Valmisteluryhmä antaa maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen (HE 15/2017) täydentämisestä lausuntonsa ja esittää sen ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Valmisteluryhmä: Ehdotus lausunnoksi esitettiin ohjausryhmän hyväksyttäväksi liitteen nro 3 A mukaisena. Liite nro: 3 A Pöytäkirjan tarkastajat:

9 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 43/ /2017 Valmr 38 Ehdotus: Valmisteluryhmä päätti kokouksessaan ohjeistaa aluekehitys- ja kasvupalvelulainsäädäntöä koskevaa lausuntoluonnoksen valmistelua siten, että työryhmien 5 ja 3 jäsenet sekä valmisteluryhmän jäsenet laativat yhteistyössä selvityksen lain vaikutuksista Kainuun maakuntaan. Valmistelua varten on perustettu TR5:n etusivulle uusi tiedostokirjasto, jonka nimi on Lausunto aluekehitys- ja kasvupalveluista ks. 20kasvupalvelulaista/Forms/AllItems.aspx. Tiedostokirjastoon ovat muokkausoikeudet valmisteluryhmällä sekä TR5:n ja TR3:n jäsenillä. Sinne on viety valmiiksi lausuntopyyntö. Liitteenä oleva lausuntopyyntö on saapunut Lausuntopyynnön materiaali löytyy TEM:n Internet-osoitteesta: Liite nro: 4 Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: LAUSUNTOKYSELY ALKE- ja kasvupalvelulaki. Lisätietoja kasvupalveluista: Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään klo Lakiluonnoksen valmisteluun aktiivisesti valtakunnantasolla osallistunut valmisteluryhmän pj. Pentti Malinen on antanut valmistelutoimielimille ohjeet jatkotyöskentelystä yhteisesti työstettäväksi luonnokseksi lausuntopohjaa varten. Kainuun liiton puolesta lausunto annetaan maakuntahallitukselta kokouksessa Lausuntopohja jaetaan kunnille ja maakuntauudistuksessa mukana olevien käyttöön. Liitteenä valmistelusta työstynyt, osin vielä täydentämistä edellyttävä pohjaluonnos valmisteluryhmän käsittelyyn. Liite nro: 5 Pöytäkirjan tarkastajat:

10 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä käsittelee liitteenä olevan luonnoksen lausunnoksi koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja esittää sen ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Ohjausryhmälle menevä ehdotus viimeistellään liitteeksi kyselymuotoisena torstaihin klo mennessä valmisteluryhmän jäsenten suorittaman valmistelun perusteella. Pöytäkirjan tarkastajat:

11 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokonpanon valmistelu 69/ /2017 Valmr 39 Lakiesityksen mukaan väliaikainen valmistelutoimielin asetettaisiin voimaanpanolain tultua voimaan kesällä 2017 tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta syksyllä Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi voimaanpanolain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Laissa ei aseteta rajoituksia valmistelutoimielimen jäsenmäärälle. Jos maakunnan liiton hallitus ei olisi asettanut väliaikaista valmistelutoimielintä viimeistään kahden kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta, sen olisi säännöksen mukaan välittömästi ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle. Valtioneuvosto asettaisi tällöin valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Tässä tapauksessa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. Tarkoituksena on, että valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä tarkoitettuihin organisaatioihin ja että heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa kokoaikaisestikin. Heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisivat tänä aikana kuitenkin ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa. On kuitenkin huomattava, että toimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaisivat maakunnan perustamisen täytäntöönpanosta ja maakunnan yleisestä edusta. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a :ää julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Kainuun liiton hallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Maakunnan liiton hallitus tulee asettamaan väliaikaisen val- Pöytäkirjan tarkastajat:

12 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä mistelutoimielimen neuvotteluprosessissa sovitun mukaisesti. Asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Poliittisten ryhmien neuvottelukokouksessa (ks. liite) käydyn keskustelun pohjalta linjattiin Kainuun väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon neuvotteluprosessiin liittyen seuraavaa: Lähtökohtana neuvotteluille on lakiesitykseen perustuen nykyisessä valmisteluryhmässä edustettuna olevien maakunnallisten avainorganisaatioiden ylimmän viranhaltijajohdon muodostama kokoonpanopohja. Myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus voivat kumpikin nimetä jatkossa yhden edustajansa varajäsenineen valmistelutoimielimen jäseneksi. Toimielimeen varataan myös vastaisuudessa kolme jäsenyyttä varajäsenineen kunnille. Henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä valmistelutoimielimen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä varajäsenineen. Uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja voi osallistua läsnäoloja puheoikeudella valmistelutoimielimen kokouksiin. Aikataulutavoitteena on, että eri sidosryhmät nimeävät edustuksensa valmistelutoimielimeen mennessä. Kainuun maakuntahallitus tulee päättämään kokoonpanosta kokouksessaan Asiaa käsitellään myös uudistuksen ohjausryhmän kokouksessa Valmistelutoimielimen väliaikaishallintovaiheen toimeenpanoluonteista valmistelua linjaa ja tukee uudistuksen ohjausryhmä ja poliittisten ryhmien neuvottelukokous. Työryhmät jatkavat valmisteluaan luottamushenkilöiden puheenjohtajuudella. Oikeudellisesti pitkäjänteisesti sitovat ja merkittävimmät päätökset ovat tehtävissä vasta maakuntavaaleilla valittavan uuden maakuntavaltuuston toimesta maaliskuun alusta 2018 lukien. Väliaikaishallintovaiheessa arvioidaan mahdollisuus laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä myös yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella. Liite nro: 6 Neuvottelukokouksen linjausten perusteella on muistio lähetetty eri sidosryhmille/ organisaatioille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Valmisteluryhmässä edustettuna olevilta organisaatioilta, kunnilta ja henkilöstöjärjestöiltä on pyydetty nimeämisehdotukset (nimi, sähköposti, matkapuhelin, edustus: jäsen/henkilökohtainen varajäsen/ puhe-ja läsnäolo-oikeus) Kainuun sote- ja maakuntauudistuk- Pöytäkirjan tarkastajat:

13 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä sen väliaikaiseen valmistelutoimielimeen viimeistään mennessä osoitteella kopio: Kunnille on varattu toimielimestä 3 jäsenyyttä ja 3 henkilökohtaista varajäsenyyttä sekä henkilöstöjärjestöille yhteensä 2 edustajuutta ja 2 henkilökohtaista varaedustajuutta puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Nimeämisehdotukset on ennen lähettämistä neuvotellen sovitettava yhteen jäsen tai muun edustuksen kiintiöön soveltuvaksi huomioon ottaen myös tasa-arvolain säännökset. Ehdotus: Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä merkitsee edellä selvitetyt poliittisten ryhmien neuvottelukokouksen linjaukset ja niiden täytäntöönpanon tiedokseen ja saattaa ne edelleen valmisteluryhmälle tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. Huomioiden virallisen yt-elimen perustaminen väliaikaishallintovaiheessa, saatetaan ohjausryhmän harkintaan henkilöstöjärjestöedustuksen tarkoituksenmukaisuus väliaikaisen valmistelutoimielimen päätöksenteon jäävittömyyden kannalta. Pöytäkirjan tarkastajat:

14 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Viestintäryhmän esitys väliaikaishallinon viestinnän organisoinnista ja viestintäsuunnitelmasta Valmr 40 Viestintäryhmä on kokouksessaan tehnyt seuraavat esitykset väliaikaishallinnon viestinnän organisoinnista ja viestintäsuunnitelmasta: Taustaa: Esivalmistelun aikana Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen viestintää on suunnitellut ja toteuttanut valmisteluryhmän alaisuudessa toimiva viestintäryhmä, joka koostuu pääosin eri organisaatioiden viestinnän ammattilaisista. Muutosfoorumia kehittävä asiantuntija kuuluu viestintäryhmään, samoin henkilöstöjärjestöjen edustajat ja Kajaanin kaupungin viestintäsihteeri. Noin kerran kolmessa kuukaudessa järjestetään laajennettu viestintäryhmän kokous, johon kaikkia kuntia on pyydetty nimeämään edustajansa. Ryhmä valmistelee viestintään liittyviä esityksiä valmisteluryhmälle ja toteuttaa muutosviestintää käytännössä. Viestintäryhmä on varautunut jatkamaan toimintaansa väliaikaishallinnon aikana. Väliaikaishallinnon viestintätarpeet: Maakunta-kuntayhtymän rakennusvaiheesta ja aiempien Kainuun maakuntavaalien kokemuksista voidaan päätellä, että väliaikaishallinnon toiminta-aikana järjestettävien maakuntavaalien viestintään tarvitaan tavanomaista enemmän viestintäresurssia. Maakuntavaalien viestinnässä kiteytyvät koko uudistuksen perusviestit. Vaalit ovat myös keskeinen kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen elementti. Maakunta-kuntayhtymän perustamisesta saadut kokemukset osoittavat myös, että muutosorganisaatioiden sisäisen viestinnän ajantasaisuus ja onnistuminen on koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Henkilöstöviestintä heijastuu ulkoiseen viestintään sekä hyvässä että pahassa, joten siihen pitää panostaa erityisesti sitten, kun valtakunnalliset perusratkaisut on tehty. Väliaikaishallinnon viestinnän organisointi: Väliaikaishallinnon viestintä voidaan periaatteessa organisoida kolmella eri tavalla: a)kohdentamalla väliaikaishallinnolle osa useiden viestintäryhmän ammattilaisten työajasta Pöytäkirjan tarkastajat:

15 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Ehdotus: b)kohdentamalla väliaikaishallinnolle yhden viestintäryhmän ammattilaisen koko työaika tai c)hankkimalla väliaikaishallinnolle ulkopuolelta viestintäresurssia. Viestintäryhmä esittää, että kolmen (3) viestintäryhmän jäsenen (Arja Korhonen Kainuun liitto, Ilona Mäki-Maukola ELY/TE, Eeva Mäntymäki Kainuun sote) työajasta kohdennetaan kultakin yksi (1) työpäivä viikossa väliaikaishallinnon perusviestintään esimerkiksi 1.7. tai alkaen. Ratkaisu antaa väliaikaishallinnon käyttöön laaja-alaisen viestinnän osaamisen. Samalla voidaan taata se, että väliaikaishallinnon ulkoinen ja sisäinen viestintä kulkevat käsi kädessä, ja myös esimerkiksi uuden sairaalan/uuden soten viestintä on integroitu kokonaisuuteen. Ratkaisu on myös kaikkien organisaatioiden resurssien käytön kannalta reilu ja tasapuolinen. Lisäksi viestintäryhmä esittää, että maakuntavaalikampanjan ajaksi ( ) väliaikaishallinto rekrytoi viestinnän tueksi viestintäassistentin, jonka osaamisprofiili täydentää nykyisten viestinnän ammattilaisten osaamisprofiilia (erityisosaamisalueina videotuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu) ja vähentää tarvetta ostaa viestinnän toteutusta mainostoimistoilta. Liitteenä on myös viestintäryhmän esittämä viestintäsuunnitelma. Liite nro: 7 Kun tehokkaan ja monikanavaisen muutosviestinnän toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja ennakointia, valmisteluryhmä hyväksyy jo tässä vaiheessa jatkovalmistelun perustaksi viestintäryhmän em. ehdotukset väliaikaishallinnon viestinnän organisoimiseksi ja resurssoimiseksi alkaen sekä maakuntavaalikampanjaa varten ) rekrytoitavaksi viestintäassistentiksi. Valmisteluryhmä hyväksyy myös suuntaviivat viestintäryhmän ehdottaman liitteen mukaisen viestintäsuunnitelman toimeenpanemiseksi. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä suhtautui lähtökohtaisesti myönteisesti viestintäryhmän esityksiin, mutta siirsi asiaa koskevaa päätöksentekoa väliaikaishallinnon resurssitarpeiden ja työohjelman valmistelun yhteyteen. Viestintäassistentin resurssia tulee voida käyttää muuhunkin kuin maakuntavaalikampanjointiin. Pöytäkirjan tarkastajat:

16 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 5/ Valmisteluryhmä Muut asiat Valmr 41 Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmän kehittämisosuus järjestetään maanantaina klo ELY-keskuksen 6 krs:n kokoustiloissa. Aiheina mm. väliaikaishallinto, muutostukihanke ja muutosfoorumi. Pöytäkirjan tarkastajat:

17 Liite nro: 1 A

18

19

20 Muistio taloudellisten vaikutusten arviointia varten Rekisteriviranomaisen olisi tarkastettava sairaala sekä vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö ennen rekisteriin merkitsemistä ellei kyseisessä yksikössä ole käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS), ISO järjestelmän tai muun vastaavan mukaisesti sertifioitua laadunhallintajärjestelmää. Julkisia pakollisen ennakkotarkastuksen tai sertifioinnin piiriin tulevia sairaaloita ja terveyskeskusten vuodeosastoja oli vuonna 2016 yhteensä 255 yksikköä. Lisäksi sairaala- tai kotisairaalatoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa on noin 140 yksityisessä palveluyksikössä. Yksityisiä vaativia sosiaalihuollon yksiköitä on arvioitu olevan noin 350 ja julkisia yksiköitä noin 180. Lupa- ja valvontaviranomainen on voimassa olevan lainsäädännön nojalla tarkastanut edellä mainitut yksityiset vaativan sosiaalihuollon yksiköt. Kunnan terveyslautakunnan alainen viranomainen taas on ennakkotarkastanut kaikki yksityisen terveydenhuollon lainsäädännön piirissä olevat yksiköt. Tältä osin vaatimus ennakkotarkastuksesta tai sertifikaatin olemassaolosta ei aiheuta näille osapuolille lisäkustannuksia olemassa olevien yksiköiden osalta. Ehdotetulla menettelyllä ei ole myöskään vaikutusta kuntien tarkastusvelvollisuuksien poistumisesta saataviin kustannussäästöihin. Lupa- ja valvontaviranomaisille menettely on kustannusneutraali, sikäli kuin ennakkotarkastuksesta perittävät maksut vastaisivat tarkastuksesta syntyviä kustannuksia. Mainittujen olemassa olevien julkisten yksiköiden rekisteröiminen tulee vaatimaan joko sertifioidun laadunhallintajärjestelmän olemassaolon tai ennakkotarkastuksen suorittamisen, sillä ennakkotarkastusta ei voimassa olevan lainsäädännön nojalla ole vaadittu. Nykyisten yksityisten ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen toimintayksikköjen tarkastuskustannuksilla arvioituna julkisten sairaalayksiköiden ja vaativan sosiaalihuollon yksiköiden tarkastusmaksut tulevat olemaan yhteensä noin euroa. Tämän lisäksi yksiköille koituu kustannuksia tarkastusten aikana tarkastuksiin osallistuvien henkilöstöönsä kuuluvien henkilöjen työtuntien osalta. Mikäli oletetaan arvioinnin vaativan kahdeksan työtunnin panostuksen yksikön johtavassa asemassa toimivalta henkilöltä, jonka yksikkötyötunnin kustannus on 80 euroa, muodostuu tästä tarkastettavien yksiköiden kustannuksiksi yhteensä noin euroa. Tämä yhteensä euron kustannus on julkisille yksiköille tarkastusvaatimuksesta muodostuva uusi kustannus. Arviossa ei ole kuitenkaan huomioitu, että joillakin julkisillakin yksiköillä saattaa olla käytössään sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, jolloin näistä yksiköistä ei muodostu kustannuksia tarkastuksen osalta ja tämä alentaa siten muodostuvaa kokonaiskustannusta. Yksityisten palveluntuottajien kustannukset vaativan sosiaalihuollon uusista toimiyksiköistä säilyisivät nykyisen kaltaisina, jos palveluntuottajalla ei ole käytössä sertifioitua laatuohjelmaa, ja rekisteriin merkitseminen vaatisi näin ennakkotarkastuksen. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien sairaalayksiköiden osalta sekä julkisten palveluntuottajien vaativan sosiaalihuollon yksiköiden osalta esitetty menettely aiheuttaa uusia kustannuksia joko ennakkotarkastuksen tai sertifiointimenettelyn muodossa. Uusien menettelyjen mukaisia tarkastusmaksuja ei ole arviointivaiheessa vahvistettu, mutta esimerkiksi vuonna 2017 ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tarkastusmaksu on ollut euroa, jonka lisäksi on huomioitava palveluntuottajan tarkastukseen käyttämät resurssit. Jos palveluntuottajalla on käytössään sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, uuden yksikön tarkastuksesta syntyvät kustannukset (tarkastusmaksu sekä tarkastettavan yksikön tarkastukseen käytettävät resurssit) korvautuvat laatuohjelman käynnistämisen ja toteuttamisen sekä laatuohjelman sertifioinnin ja siihen liittyvien hallinnollisten toimien kustannuksilla.

21 Laadunhallintajärjestelmien kustannuksista ei ole käytettävissä valtakunnallista koottua tietoa eikä vertailutietoa. Kustannukset ovat riippuvaisia organisaation koosta, ja kustannukset painottuvat järjestelmän elinkaaren alkupäähän. On arvioitu, että laadunhallintajärjestelmän täytäntöönpano vaatisi työntekijän organisaatiossa yhden henkilön kokoaikaisen työpanoksen yhden vuoden ajan, jonka jälkeen laadunhallintajärjestelmän koordinointi vaatisi yhden henkilön osa-aikaisen työpanoksen. Käyttöönotto- ja ylläpitovaihe voi vaatia myös muita henkilöstöresursseja tukemaan toteutusta. Lisäksi sertifiointiauditoinnista on maksettava tyypillisen kolmen vuoden sertifiointikauden aikana organisaation koosta riippuva summa, joka vaihtelee muutamista tuhansista muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Näin ollen sertifiointimenettely vaatii enemmän aikaa ja sen välittömien kustannusten voidaan olettaa muodostuvan suuremmiksi, vaikka tarkkoja arvioita ei voida esittää. Palveluntuottajan sertifioitu laatujärjestelmä koskee oletettavasti sen useita toimipisteitä, joten palveluntuottajan sertifioinnin avulla saavuttama rekisteröintimenettelyyn liittyvä kustannussäästö riippuu asetettavasta tarkastusmaksusta ja sertifioitujen uusien toimipisteiden määrästä. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönoton ja sen sertifioinnin kannattavuus riippuu kuitenkin myös esimerkiksi sen mahdollisesti aikaansaamista prosessihyödyistä sekä erilaisista sidosryhmävaikutuksista. Täten sertifiointimenettelyn valitsevan palveluntuottajan voi olettaa olevan kokonaisliiketaloudellisesta näkökulmasta tältä osin vähintään yhtä hyvässä asemassa tarkastusmenettelyn valinneiden toimijoiden kanssa. Ehdotetun menettelyn kustannukset julkisille taloudelle muodostuvat maakunnille arvioiduista noin euron siirtymävaiheen kustannuksista sekä asetettavista tarkastusmaksuista uusien perustettavien ko. toimiyksiköiden osalta. Yksityisille palveluntuottajille muodostuu uusien sairaalayksiköiden ennakkotarkastuksesta uusi kustannus, jonka suuruus riippuu asetettavista tarkastusmaksuista. Ennakkotarkastukselle vaihtoehtoisen sertifiointimenettelyn ei voi olettaa lisäävän yksityisten tai julkisten toimijoiden kustannuksia vaihtoehdon käytön vapaaehtoisuuden vuoksi.

22 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 3 Määritelmät. Pykälän 6 ja 7 kohtiin ehdotetaan lisättäviksi sairaalan ja vaativan sosiaalihuoltoa tuottavan palveluyksikön määritelmät. Määritelmät ovat tarpeen, jotta ehdotetun lain 16 :n 2 momentin mukaisen pakollisen ennakkotarkastuksen korvaava palvelun laadun varmistava sertifiointi voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Pykälän 6 kohdassa määriteltäisiin sairaalan käsite. Voimassa olevassa lainsäädännössä sairaalan käsitettä ei ole määritelty. Sairaalalla tarkoitettaisiin ensinnäkin leikkaustoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä. Leikkaustoiminnalla tarkoitettaisiin sellaisia toimenpiteitä, joissa vaaditaan anestesiologian erityisosaamista käytettyjen anestesiamenetelmien takia, ja jotka siten edellyttävät anestesiologin mukanaoloa leikkauksessa tai toimenpiteen jälkeisessä seurannassa. Näissä leikkauksissa käytettäviä anestesiamenetelmiä ovat muun muassa yleisanestesia eli nukutus tai muu vahva leikkaukseen liittyvä sedaatio. Samoin laajat puudutukset kuten selkäpuudutukset, selkäydinpuudutus ja epiduraalipuudutus, ja hartiapunospuudutus ovat tällaisia. Myös laskimopuudutus verityhjiötä vaativissa toimenpiteissä voitaisiin rinnastaa näihin menetelmiin. Määritelmässä tarkoitettuihin leikkaustoimenpiteisiin eivät kuuluisi paikallis- tai johtopuudutuksessa tehtävät toimenpiteet, joissa ei tarvita anestesiologia. Näissä toimenpiteissä voidaan tarvittaessa käyttää myös lievää sedaatiota rentouttavilla lääkkeillä ja kivun lievitystä toimenpidettä suorittavan lääkärin valvonnassa. Toiseksi sairaalalla tarkoitettaisiin ympärivuorokautista lääketieteellistä hoitotoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä. Ympärivuorokautisella lääketieteellisellä hoitotoiminnalla tarkoitettaisiin potilaan lääketieteeseen perustuvaa hoitamista tai hänen tilansa seuraamista terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta tai terveydenhuollon palveluyksikössä. Tällaisia yksiköitä ovat muun muassa yliopistosairaala, keskussairaala, psykiatriset sairaalat sekä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesti toimivat yksiköt sekä terveyskeskusten vuodeosastot. Myös yksiköt, joissa voidaan seurata potilaan vointia ja terveydentilaa terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta hoitotoimenpiteen jälkeen esimerkiksi seuraavaan aamuun, katsottaisiin sairaaloiksi. Pykälän 7 kohdassa määriteltäisiin vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavan palveluyksikön käsite. Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavassa palveluyksikössä tuotettavat palvelut edellyttävät niissä olevalta henkilöstöltä ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi jatko-, täydennys- tai lisäkoulutusta laaja-alaisen erityisosaamisen varmistamiseksi. Vaativan sosiaalihuollon palvelut ovat lähes poikkeuksetta integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi niitä voi olla tarpeen sovittaa yhteen myös muiden hallinnonalojen palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tai työllisyyspalvelujen kanssa. Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavissa palveluyksiköissä voitaisiin kulloinkin sovellettavaksi tulevan lainsäädännön edellytysten täyttyessä toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa tai käyttää asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää aina moniammatillista työryhmää ja päätöksentekoa sekä yksikössä annettavan vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa. Tämän vuoksi palveluyksikössä on mainittuja toimenpiteitä varten oltava käytettävissä riittävästi tarvittavien erityisalojen osaamista sosiaalityön lisäksi muun muassa lääketieteen ja psykologian alalta.

23 Vaativia sosiaalihuollon palveluja tuotetaan muun muassa laaja-alaista erityisosaamista edellyttävissä lastensuojelulaitoksissa, päihdehuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköissä sekä joissakin vastaavissa pitkälle erikoistuneissa iäkkäiden palveluyksiköissä. Määritelmän tarkoittamia yksikköjä olisivat myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimiseen tai pitkittyneisiin huolto- ja tapaamisoikeusriitoihin liittyviä palveluja tuottavat yksiköt. Palvelut vaativan sosiaalihuollon yksiköissä ovat usein ympärivuorokautisia mutta niissä voidaan tuottaa myös samat kriteerit edellyttäviä osa-aikaisia tai osavuorokautisia palveluja. Palvelu voi olla kestoltaan pitkä- tai lyhytaikaista ja se voi koostua esimerkiksi arviointi-, kuntoutus- tai kriisijaksoista. 16 Ennakkotarkastus. Pykälän 2 momentin mukaan sairaala ja vaativan sosiaalihuollon palveluyksikkö olisi kuitenkin pääsääntöisesti aina tarkastettava. Tarkastuksen tekisi rekisteriviranomainen. Tarkastus tehtäisiin ennen rekisteriin merkitsemistä ja siinä varmistettaisiin lain 2 luvussa säädettyjen toimintaedellytysten täyttyminen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. 16 a Ennakkotarkastuksen korvaava sertifiointi. [Pykälät numeroidaan juoksevasti lopullisessa versiossa.] Pykälän 1 momentissa säädettäisiin 16 :n 2 momentin mukaisen pakollisen ennakkotarkastuksen korvaavasta sertifioinnista. Jos palveluyksikössä on käytössä akkreditoidun sertifiointiorganisaation sertifioima eurooppa1alaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioitu laadunhallintajärjestelmä ei rekisteriviranomaisen tarvitsisi tarkastaa sairaalaa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikköä ennen sen merkitsemistä rekisteriin. Sertifiointiorganisaatio osoittaa oman pätevyytensä ja riippumattomuutensa akkreditoimalla oman toimintansa. Laadunhallintajärjestelmän tulisi sisältää esimerkiksi liitteenä muualla lainsäädännössä edellytetyt kyseisen toiminnan laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tehtävät suunnitelmat. Näitä olisivat ainakin terveydenhuoltolain 8 :n mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja sosiaalihuoltolain 47 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuina sertifioituina laadunhallintajärjestelminä pidettäisiin ainakin sertifioitua sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelmaa (SHQS) sekä sertifioitua ISO järjestelmä. Näihin järjestelmiin sisältyy sertifiointia suorittavan yhteisön tarkastus. Tätä lakia säädettäessä ei ole tiedossa muita sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaavia sertifioituja laadunhallintajärjestelmiä. Jatkossa myös muita vaatimukset täyttäviä järjestelmiä voitaisiin hyväksyä korvaamaan ennakkotarkastuksen. Rekisteriviranomaisen olisi arvioitava täyttääkö palvelun tuottajan esittämä sertifiointi nämä edellytykset.

24 LAKIEHDOTUKSET Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: --- 6) sairaalalla leikkaustoimintaa tai ympärivuorokautista lääketieteellistä hoitotoimintaa harjoittavaa terveyspalveluyksikköä 7) vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavalla palveluyksiköllä yksikköä, jossa tuotetaan sosiaalihuollon erityisosaamista edellyttäviä sosiaalihuollon palveluja, jotka edellyttävät myös terveydenhuollon osaamisen yhdistämistä palveluun tai joissa voidaan käyttää asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä; --- *************************************** 16 Ennakkotarkastus Rekisteriviranomainen voi tarvittaessa ennen palveluyksikön rekisteriin merkitsemistä tehdä ennakkotarkastuksen palvelun tuottajan palveluyksikössä 2 luvussa säädettyjen toimintaedellytysten sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Ennakkotarkastuksen tarpeellisuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti palvelun tuottajan toiminnan sisältö sekä asiakas- ja potilaskohderyhmä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin tarkastettava sairaala ja vaativan sosiaalihuollon palveluyksikkö ennen yksikön rekisteriin merkitsemistä. Aluehallintoviraston on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä tarkastettava sellainen palveluyksikkö, jota koskeva rekisteröinti-ilmoitus on tullut vireille Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa. Ennakkotarkastukseen voi osallistua rekisteriviranomaisen pyynnöstä ulkopuolinen asiantuntija ja sen kunnan edustaja, jonka alueella palveluja on tarkoitus tuottaa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan, mitä 24 :n 4 momentissa säädetään. 16 a Ennakkotarkastuksen korvaava sertifiointi Jos sairaalassa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikössä on käytössä akkreditoidun sertifiointiorganisaation sertifioima eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti riippumattoman toimielimen arvioima sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, niin 16 :n 2 momentissa tarkoitettua ennakkotarkastusta ei tarvitse tehdä. Laadunhallintajärjestelmän tulee sisältää terveydenhuoltolain 8 :ssä tarkoitettu suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta tai sosiaalihuoltolain 47 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma. Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi sertifioiduksi laadunhallintajärjestelmäksi luetaan ainakin sertifioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS) sekä sertifioitu ISO järjestelmä.

25 Liite nro: 1 Lausunto VIITE: STM:n lausuntopyyntö hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä (sertifiointi) Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen täydentämisestä Lakiehdotuksessa määritellään sairaala sekä vaativa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö. Sairaalatoiminnan reunaehtoina on määritelty leikkaustoimintaa harjoittavat palveluyksiköt ja ympärivuorokautinen lääketieteellinen hoitotoiminta. Sairaalatoiminta on määritelty lakiluonnoksessa riittävän tarkasti. Vaativan sosiaalihuollon palveluyksikön määrittelyn rajat ovat huomattavasti epämääräisemmät osin sosiaalihuollon toiminnan luonteen vuoksi. Pääsääntönä tulisi olla toiminnan ympärivuorokautisuus sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet. Käytännön näkökulmasta on tärkeää, että valvova viranomainen (Valvira ja aluehallintovirastot) selkeästi ilmoittaa jo ennakkoon, missä palveluissa ja tilanteissa sertifiointi tai pakollinen ennakkotarkastus ei koske kyseessä olevaa toimintaa. Tämä tulisi määritellä ja ohjeistaa kansallisesti yhteneväisellä tavalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lakiluonnoksen määritelmä vaativan sosiaalihuollon palveluyksikön osalta on tältä osin ongelmallisempi kuin sairaalatoiminnan määrittely. Lakiluonnos aiheuttaa lisäkustannuksia. Näin ollen julkiselle taloudelle kohdistuviin lisäkustannuksiin tulee kohdentaa valtion rahoitusta jo ennen lakiuudistuksen voimaan tuloa, koska ennakkotarkastukset tai sertifioidun laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia julkisten palveluiden tuottajille. Tarkastuskustannukset on arvioitu melko karkeasti ja alhaisiksi lakiluonnoksen muistiossa. Vaihtoehtoisesti ennakkotarkastukset voisivat olla maksuttomia tietyllä siirtymäajalla. Edelleen on tärkeää sovittaa yhteen lain voimaantulo sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Tarkkarajainen määrittely sekä valvovan viranomaisen tarkkarajaisempi ohjeistus on erityisen tärkeää, jotta ennakkotarkastuksia tai laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa ei tarpeettomasti laajenneta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaan.

26

27

28

29

30

31 Liite nro: 3 A KAINUUN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN LAUSUNTO MAAKUNTIEN RAHOITUSTA KOSKEVAN LAKILUONNOKSEN (HE15/2017) TÄYDENTÄMISEKSI (VM023:00/2017)(VM/504/ /2017) Valtiovarainministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksen täydentämiseksi maakuntien perustamista ja sosiaali -ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. Valmisteluryhmä esittää, että Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmä hyväksyy kokouksessaan valtiovarainministeriölle mennessä annettavaksi seuraavan lausunnon maakuntien rahoituslakiluonnoksesta: -Maakuntien rahoituksessa tulee sovittaa yhteen yleiskatteisen laskennallisen rahoituksen ja valtion talousarviossa olevien erillismomenttien vaatimat rahoitustarpeet. -Yleiskatteisen rahoituksen kriteeristössä tulee ottaa painotetummin huomioon Kainuun maakunnan pitkiin etäisyyksiin ja väestön ikärakenteeseen liittyvät olosuhde- ja tarvetekijät. Ne lisäävät huomattavasti palvelujen tuottamisesta ja palveluverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä johtuvia kustannuksia. Em. tekijät huomioiden ei ole perusteltua, että Kainuun kannalta lakiluonnokseen sisältyvä rahoitusmuutos on kaikkien maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta siirtymäkauden jälkeen negatiivinen eli -53 euroa/asukas. Rahoitustaso tulee saada vähintään nykytilaa (2017) vastaavaksi koko siirtymäkaudella. -Maakuntien toiminnan vaativassa käynnistymisvaiheessa vuoden 2019 alusta niiden rahoitukseen ei saa muodostua alenemaa. Valtion siirtyvien määrärahojen käyttömahdollisuus on turvattava jatkossa sellaisenaan valtion tekemien sitoumusten toimeenpanemiseksi. Myös kuntayhtymien tekemien pitkien hankesopimusten rahoitusedellytykset on varmistettava. Erikseen on selvitettävä, että rahoituslaskelmissa ja niiden perusteissa ovat mukana kaikki kustannuksia aiheuttavat erät (ml. keskitetyt tehtävät, vyörytyserät). -Yleistasoinen kriteeristön kuvaus ei anna maakunnan kannalta riittävän tarkkaa käsitystä kriteerien määrittelyn yhteisvaikutuksista. Yleiskatteisen rahoituksen ja välitettävän rahoituksen kokonaisuuden ja vaikutusten arviointi syksystä 2017 lukien toteutettavalla simulointimenettelyllä on hyvin tarpeellista. Maakuntien tulevat tehtävät ja rahoitus on mitoitettava yhteensopivasti ja tasapainoisesti siten, että rahoituksen porrastuksella vältetään suuria muutoksia maakuntien taloudessa. -Maakuntien rahoitus- ja ohjausmallin jatkokehittämiseen tulee panostaa sote- ja maakuntauudistuksen yhteisen rahoitusryhmän avulla. Yhteinen neuvottelumenettely ja toimielin rahoituksen ja tehtävien yhteensovittamisesta tarvitaan maakuntien ja valtion välille, jotta muutoksen hallinta ja vaikutusten arviointi toteutuvat. Yhteinen seurantaprosessi on näin suuressa muutoksessa kriittinen tekijä. -Maakunnille määriteltyjen välittäjäviranomaistehtävien rahoituksen ohjauksesta ja määrittymisestä olisi tarpeen tehdä yksityiskohtaisempia arvioita. Ohjausmekanismia tulisi kehittää valtion ja maakuntien neuvottelumenettelyprosessin osana. -Maakunnille siirtyviin tehtäviin sisäänrakennetut valtion säästö- ja keskittämisratkaisut eivät saa heikentää käynnistyvien maakuntien toimintaedellytyksiä. Maakunnille on annettava lainsäädännön ja rahoituksen puitteissa riittävästi harkintavaraa palvelujensa ja toimintojensa järjestämiseen. -Sote-tehtävien lisäksi myös muiden tehtävien rahoituksessa tulee ottaa huomioon täysimääräisesti varainhoitovuoden arvioitu kustannustason muutos. Valmisteluryhmä esittää myös, että ohjausryhmä antaa valmisteluryhmälle valtuudet mahdollisten täsmennysten ja täydennysten tekemiseen lakiluonnoksen nykytietojen pohjalta valmisteltuun em. lausuntoon ennen sen määräajan päättymistä. Mahdollista on, että taustalla olevat rahoituslaskelmat voivat vielä muuttua. Myös valmistuvilla yhteiskannanotoilla (Kuntaliitto, maakuntien yhteiset linjaukset) saattaa olla vaikutusta lausunnon sisältöön.

32 MAAKUNTAUUDISTUS Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2017) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksellä täydennetään eduskunnalle 2 päivänä maaliskuuta 2017 annettua hallituksen esitystä maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp). Esitystä täydennetään maakuntien rahoituksesta annettavaksi ehdotettuun lakiin sisältyvän maakuntien muiden tehtävien rahoituksen määräytymistä koskevan sääntelyn osalta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena. Tältä osin esitystä täydennetään myös nykytilakuvauksen, keskeisten ehdotusten sekä vaikutusarvioinnin osalta. Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettavaksi ehdotettua lakia täydennetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia koskevalla pykälällä. Lisäksi täydennetään esityksen nykytilakuvausta ja keskeisiä ehdotuksia. Laki maakuntien rahoituksesta, jota esitetään täydennettäväksi, on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

33 2(33) YLEISPERUSTELUT 1. Maakunnille siirtyvät muut tehtävät Hallitus linjasi 5 päivänä huhtikuuta 2016 yksityiskohtaisesti maakunnille siirtyvistä muista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä. Näitä tehtäviä olisivat ympäristöterveydenhuollon, aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan, elinkeinojen edistämisen, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, maatalous- ja viljelijäntukihallinnon, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituksen, vesivarojen käytön ja hoidon, vesien- ja merenhoidon, rakentamisen ohjauksen, kulttuuriympäristön hoidon, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen, ympäristötiedon tuottamisen ja jakamisen tehtävät sekä maakunnille lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Maakuntien tehtävien perustana olisi selkeä työnjako maakunnan, kunnan ja valtion välillä. Nämä tehtävät siirrettäisiin maakunnille kunnista, maakuntien liitoista, muista kuntayhtymistä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, työ- ja elinkeinotoimistoista sekä aluehallintovirastoista. Tehtävistä on ehdotettu säädettävän yleisesti maakuntalain 6 :ssä. Edellä kuvatun tehtäväjaon vaatimat muutokset asianomaisten kuntien, kuntayhtymien ja valtion viranomaisten tehtäviä koskevaan laajaan erityislainsäädäntöön valmistellaan ja toteutetaan erikseen osana parhaillaan valmistelussa olevaa maakuntauudistusta. 2. Siirtyvien tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Maakunnille siirretään tehtäviä ja henkilöstöä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, työ- ja elinkeinotoimistoilta, aluehallintovirastoilta sekä kunnilta ja kuntayhtymiltä. Valtion tehtävien rahoitus koostuu nykytilassa kunkin vuoden talousarvion mukaisista määrärahoista sekä toimintaan nettoutettavista tuotoista. Kuntien tehtävien rahoitulähteitä ovat kuntien omat rahoituslähteet (verotulot, lainat) ja valtionosuudet. Kuntayhtymien toiminnan rahoittavat pääosin kunnat, mutta niillä on myös muita rahoituslähteitä, kuten ulkopuolista hankerahoitusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista siirtyvien tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnan rahoitukseen on osoitettu valtion vuoden 2017 talousarviossa momentille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) euron nettomääräraha. Toimintaan nettoutettavia tuloja momentille arvioidaan kertyvän euroa. Vuoden 2015 ELY-keskusten henkilötyövuositoteuma toimintamenomomentilla oli ja vuoden 2017 toteuman on arvioitu olevan noin henkilötyövuotta. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta sanotun momentin selvitysosan mukaan seuraavilta talousarvion momenteilta: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja sekä Osaan näistä momenteista sisältyy oikeus käyttää niitä myös henkilöstön palkkaamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Tätä henkilöstöä oli ELY-keskuksissa vuonna henkilötyövuotta ja arvioitu olevan vuonna 2017 noin 400 henkilötyövuotta. Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät valtaosin maakunnille mutta eräiltä osin myös uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle, Innovaatiorahoituskeskus Tekesille, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, Liikennevirastolle, Maaseutuvirastolle ja Valtio-

34 3(33) konttorille. Tehtäväsiirrot Innovaatiorahoituskeskus Tekesille ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille tulevat voimaan jo ennen vuoden 2019 alkua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenomomentin määrärahasta on vuoden 2017 tasossa arviolta 134 miljoonaa euroa maakuntien yleiskatteiseen valtionrahoitukseen siirtyvää osuutta ja 46 miljoonaa euroa valtion eri virastoille siirtyvää osuutta. Henkilötyövuosina maakunnille siirtyvien tehtävien osuus on vuoden 2015 tasossa noin henkilötyövuotta ja valtion eri virastoille siirtyvien tehtävien osuus noin 700 henkilötyövuotta. Lisäksi maakuntien yleiskatteiseen valtionrahoitukseen siirtyy muilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtäviin kytkeytyviltä momenteilta vuoden 2017 tasossa noin 577 miljoonaa euroa maakuntien yleiskatteiseen valtionrahoitukseen. Omiksi momenteikseen valtion talousarvioon jääville momenteille jää lisäksi noin 2,97 miljardia euroa sellaisia määrärahoja, jotka jatkossa ohjautuvat maakuntien kautta eri käyttötarkoituksiin kuten Euroopan unionin ohjelmien mukaisiin maatalous- ja yritystukiin. Maakuntien on mahdollista osin käyttää näiden momenttien määrärahoja myös henkilöstön palkkaamiseen kyseisiin tehtäviin niissä puitteissa kuin valtion talousarviossa määritellään ja momenteista vastaavat ministeriöt tai keskushallinnon virastot maakunnille rahoitusta osoittavat. Työ- ja elinkeinotoimistoista siirtyvien tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnan rahoitukseen on osoitettu valtion vuoden 2017 talousarviossa momentille Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) euron nettomääräraha. Toimintaan nettoutettavia tuloja momentille arvioidaan kertyvän euroa. Vuoden 2015 työ- ja elinkeinotoimistojen henkilötyövuositoteuma toimintamenomomentilla oli ja vuoden 2017 toteuman on arvioitu olevan noin henkilötyövuotta. Muilta momenteilta rahoitettavat työ- ja elinkeinotoimistojen palveluksessa olevaa henkilöstöä oli 375 henkilötyövuotta vuonna 2015 ja arvioitu olevan 400 henkilötyövuotta vuonna Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille lukuun ottamatta työvoimapoliittisten lausuntojen antamisen tehtävää, joka siirretään Kansaneläkelaitokselle. Samalla toteutetaan maakunnille siirtyviä työ- ja yrityspalveluja sääntelevän lainsäädännön kokonaisuudistus antamalla laki aluekehityksestä ja kasvupalveluista. Kasvupalvelu-uudistuksen keskeinen tavoite on, että erilaiset palvelut sovitetaan toisiinsa ja tuotetaan asiakastarpeiden perusteella. Vastuu tästä olisi maakuntien järjestämistoiminnoilla. Laissa säänneltäisiin kasvupalvelujen tuottamisesta. Tuottaminen perustuisi ensisijaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin ja maakunnan oma palvelutuotanto olisi aina viimesijainen ratkaisu.maakunnan velvollisuus tarkastella markkinoiden tilannetta on jatkuva ja voidaan arvioida, että jollain aika jänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä vähintään 75 prosenttia yksityiselle sektorille.tehtäväsiirtojen myötä koko työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenomomentin mukaisesti määrärahasta noin 147,6 miljoonaa euroa siirretään osaksi maakuntien yleiskatteiseista valtionrahoitusta. Aluehallintovirastoista siirtyvien tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Aluehallintovirastojen toiminnan rahoitukseen on osoitettu valtion vuoden 2017 talousarviossa mommentille Aluehallintovirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) euroa. Toimintaan nettoutettavia tuloja momentille arvioidaan kertyvän euroa. Lisäksi aluehallintovirastojen toimintaa rahoitetaan työsuojelutehtävien osalta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momentilta Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirto-

35 4(33) määräraha 2 v), jolle on osoitettu valtion vuoden 2017 talousarviossa euron nettomääräraha. Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä aluehallintovirastot lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät pääosin uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle. Samassa yhteydessä maakunnille siirretään nykyisten aluehallintovirastojen tehtävistä terveydensuojelun, romaniasiain hallinnon, metsäpalolentojen tähystyksen ja alueellisen alkoholihallinnon tehtävät sekä pääosa elintarvikevalvonnan ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tehtävistä. Maakunnille aluehallintovirastoilta siirrettävien tehtävien myötä maakuntien yleiskatteiseen valtionrahoitukseen siirtyy aluehallintoviraston toimintamenomomentilta noin 3,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 100 henkilötyövuoden kustannuksia toimintaan nettoutettavat tulot huomioiden. Kunnista siirtyvien lomitushallinnon tehtävien nykyinen rahoitus Varsinaisen lomituspalvelun hankintaan tarkoitettu rahoitus on koottu valtion talousarviossa seuraaville neljälle sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteille: momentti Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha), momentti Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha), momentti Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) ja momentti Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v). Yhteensä näillä momenteilla on valtion vuoden 2017 talousarviossa määrärahoja 178,29 miljoonaa. Kunnista siirtyvien kunnallisen maataloustukihallinnon tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Maakunnille siirtyvän kunnallisen maaseututukihallinnon tehtävien kustannukset ovat arviolta noin 19,5 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Maaseutuviraston kesällä 2016 tekemään erillisselvitykseen kuntien yhteistoiminta-alueille. Kuntien maaseutuhallinnon tehtävissä työskentelee arviolta noin 500 henkilöä. Valtaosa rahoituksesta ja henkilötyöstä kohdistuu kuntien viljelijätukihallinnon tehtäviin. Maakuntien liittojen tehtävien nykyinen rahoitus ja henkilöstö Liittojen rahoitus koostuu pääosin kuntien jäsenmaksuosuuksista sekä ulkopuolisesta hankerahoituksesta. Kuntien jäsenmaksuosuudet maakuntaliittojen lakisääteisiin tehtäviin ovat noin 52 miljoonaa euroa vuonna Liittojen lakisääteisten tehtävien lisäksi osa maakuntien liitoista on vastannut myös muun muassa pelastustoimen tehtävien hoitamisesta ja kesäyliopistotoiminnasta. Näihin tehtäviin maakunnan kunnat ovat osoittaneet erillisrahoituksen. Maakuntien liittojen menoista arviolta noin 60 prosenttia koostuu henkilöstökuluista. Maakuntien liittojen palveluksessa työskentelee vuoden 2016 tietojen mukaan noin 690 henkilöä. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnetyt valtionavustukset Kuntien omistamiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin on menneiden vuosien aikana myönnetty valtionavustuksia erilaisten säännösten perusteella. Rahoitusta säätele-

36 5(33) vään lainsäädäntöön ja rahoituspäätöksiin sisältyy pääsääntöisesti aina ehto rahoituksen takaisinperinnästä, jos kyseisen toimitilan käyttötarkoitus, omistus tai hallinta muuttuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionavustusta koskevat säännökset sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992). Valtionavustuksen myöntäminen perustamishankkeisiin vähentyi 2000-luvun alussa ja vuosina avustuksia ei myönnetty lainkaan, mutta vuosina myönnettiin 29 miljoonaa euroa korjausrakentamiseen. Vuonna 2013 tuli voimaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta (1099/2013). Asetuksen perusteella on myönnetty avustuksia 15 miljoonaa euroa. Avustuksen myöntämisessä noudatettiin valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuskesta annetun lain 30 :n mukaan perustamishankkeeseen saatua valtionavustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen tai -avustukseen oikeuttavaan toimintaan. Valtionavustusta ei kuitenkaan voida periä takaisin sellaisella perusteella, joka on syntynyt myöhemmin kuin 15 vuoden kuluttua hankkeen valtionavustusselvityksen antamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun asetuksen 11 :n mukaan valtionavustuksen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää avustuspäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen 15 vuoden ajan valtionavustusselvityksen toimittamisesta lukien eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle eikä siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka toiminta perustuu palosuojelurahastolakiin (306/2003) ja valtioneuvoston palosuojelurahastosta annettuun asetukseen (625/2003). Rahasto myöntää avustuksia pelastustoimen alueille, kunnille ja sopimuspalokunnille. Rakennushankeavustusta voidaan myöntää uusien paloasemien rakentamiseen sekä vanhojen paloasemien merkittävään peruskorjaukseen tai laajentamiseen. Palosuojelurahastosta myönnettäviin avustuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään ja rahasto toimii näissä avustuksissa valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Öljysuojarahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa (laki öljysuojarahastosta 1406/2004). Öljysuojarahastosta voidaan myöntää avustuksia alueen pelastustoimelle tai kunnalle öljyntorjuntakaluston säilyttämiseen tarkoitetun varaston rakentamiseen tai vuokraamiseen sekä muun muassa öljyntorjunnan harjoitusaluetta varten. Öljysuojarahastosta myönnettäviin harkinnanvaraisiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia vastaavalla tavalla kuin palosuojelurahaston avustuksiin. Palosuojelurahastosta ja öljysuojarahastosta myönnetään avustuksia vuosittain. Palosuojelurahasto myöntää rakennushankkeisiin vuosittain noin 2 miljoonaa euroa. Öljysuojarahastosta nimenomaan rakennushankkeisiin myönnettävät avustukset ovat merkittävästi palosuojelurahastoa pienempiä rahaston varojen käytön kohdistuessa ensisijaisesti öljyvahinkojen korvaamiseen sekä öljyntorjunnan kaluston hankkimiseen ja öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen. Valtionavustuslain 13 :n mukaan omaisuutta, johon valtionavustusta on myönnetty, ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtion-

37 6(33) avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä, jos valtionavustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen. 4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Maakuntien rahoituksesta annettavaksi ehdotetun lain (jäljempänä rahoituslakiehdotus) mukaiset rahoituksen määräytymisperusteet ja valtion rahoituksen kustannuspohja poikkeavat sisällöllisesti monelta osin siitä tavasta, jolla tällä hetkellä rahoitetaan valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät. Valtiolta siirtyvien tehtävien osalta tehtävien toimintamenot sekä eräät muut näihin tehtäviin kytkeytyvät maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön pääluokkien määrärahat budjetoidaan vuodesta 2019 alkaen maakuntien valtionrahoitusmomentille. Valtion rahoitus jaetaan tältä momentilta maakunnille laskennallisiin tekijöihin perustuen, kun nykyään jako valtion virastoille tapahtuu virastokokonaisuuskohtaisilta toimintamenomomenteilta tulosohjausprosessissa tulossopimuksin. Valtion rahoituksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla maakunnilla on olosuhteista ja maakunnan asukkaiden palvelutarpeiden eroista huolimatta edellytykset toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Valtion rahoitus olisi maakunnalle pääosin yleiskatteellista, joten maakunta päättäisi rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta toimivaltansa rajoissa. Osaan maakunnille osoitetuista tehtävistä rahoitus kohdistettaisiin kuitenkin erillisrahoituksena tehtävien ja niiden rahoituksen luonteen vuoksi. Esitykseen sisältyvien laskennallisten kustannusten määräytymisperuste-ehdotusten lähtökohtana on ollut jo valmistellun rahoituslakiehdotuksen sääntelytapaa noudattaen yksinkertainen, maakuntatasolla eri puolilla maata maakuntien toiminnan kustannusten keskeiset perusteet kattava malli. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi rahoituslakiehdotukseen lisättäisiin uusina määräytymistekijöinä kasvupalvelua ja maatalousyritysten lomitusta kuvaavat kertoimet sekä maakunnan muiden tehtävien asukastiheyskerroin. Lisäksi asukasperusteisen rahoituksen painoa kasvatettaisiin. Rahoituksen kokonaismäärän kasvaessa ehdotukseen jo sisältyvien määräytymistekijöiden painot muuttuisivat, vaikka niiden perusteella kohdennettavan rahoituksen määrä pysyy ennallaan. Rahoituslakiehdotuksen 6 :ään sisältyy kustannusten kasvua hillitsevä rajoitin, joka toisaalta osaltaan turvaa maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen tason nousua. Maakuntien muissa tehtävissä ei ole vastaavaa väestön ikääntymisestä tai muista tekijöistä seuraavaa palvelutarpeen kasvua, minkä vuoksi rajoitinta ei olisi perusteltua soveltaa näihin tehtäviin. Lisäksi valtiolta siirtyvien tehtävien rahoitus on ollut valtion talousarviossa harkinnanvaraista eikä nykytilaa olisi tältä osin tarkoitus muuttaa. Rahoituslakiehdotuksen 6 :ään sisältyy säännös myös varainhoitovuoden arvioidun kustannustason muutoksen huomioon ottamisesta. Arvioitu kustannustason muutos otettaisiin täysimääräisesti huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien laskennallisessa rahoituksessa. Muiden tehtävien osalta laskennalliset kustannukset tarkistettaisiin vain osittain vastaamaan maakuntaindeksin mu-

38 7(33) kaan määräytyvää arvioitua kustannustason muutosta. Maakunnille siirtyvien tehtävien nykyisessä valtion talousarvioon sisältyvässä rahoituksessa kustannustason muutosta ei oteta säännönmukaisesti huomioon. Maakuntien rahoituksen perustuessa pääosin valtionrahoitukseen kustannustason muutos otettaisiin osittain huomioon rahoituksen mitoituksessa, jotta maakunnilla on riittävät edellytykset hoitaa niille osoitetut tehtävät. Lisäksi rahoituslakiehdotukseen sisältyvään maakunnan rahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen ehdotetaan sisällytettävän siirtymäaikana erityinen erä, jolla voitaisiin tasoittaa siirtymäkaudella tapahtuvia merkittäviä rahoituksentason alenemia. 5. Maakuntien rahoitus siirtyvissä tehtävissä Maakunnan tehtäväalasta ehdotetaan säädettävän maakuntalain (xx/xxxx) 6 :ssä. Tässä esityksessä kuvataan maakuntien tehtävien rahoitus seuraavissa maakuntalain mukaisissa tehtävissä: 3) alueellinen alkoholihallinto; 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 8) kalatalous ja vesitalous; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 20) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 21) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 22) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 23)maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen; 24) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 25) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät; 26) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen. Lisäksi tässä esityksessä kuvattava rahoitus on tarkoitettu niiden seuraavien tehtävien hoitoon, joita maakunta maakuntalain 6 :n mukaan voisi lisäksi hoitaa varsinaisen tehtäväalansa ohella: 1) liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen samoin kuin sitä koskevat valtionavustustehtävät, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren ( / ) IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelu ja järjestäminen, sekä raideliikenne; 2) saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen; 5) maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset ja Euroopan unionin asiat ja yhteydet.

39 8(33) Maakuntien toiminnan rahoitus (määrärahasiirrot valtion virastoilta ja kunnilta) Maakuntien edellä mainittujen tehtävien rahoitus ehdotaan koottavaksi uudistuksessa ensisijaisesti valtiovarainministeriön pääluokkaan perustettavalle maakuntien valtionrahoitusmomentille. Momentille siirtyisi rahoitusta toimintamenojen osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenomomentilta , työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenomomentilta sekä aluehallintovirastojen toimintamenomomentilta Lisäksi yleiskatteiselle momentille siirretään rahoitusta hallinnonaloittain yhdeltä tai useammalta maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön momentilta. Näistä momenteista euromääräisesti merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (kasvupalvelut) sekä lomituspalvelujen kokonaisuus. Kunnista siirrettävien tehtävien rahoituksen kokoaminen huomioidaan kuntien verotulojen ja valtionosuuksien muutoksessa. Maakuntien yleiskatteiselle valtionrahoitusmomentille siirretään kuntien rahoituksesta arviolta 3,33 miljoonaa euroa. Siirrettävä määräraha kattaa kunnilta siirrettävistä tehtävistä nykyisten maakuntien liittojen kuntamaksuosuuksien sekä kunnallisen maataloushallinnon kustannukset. Yleiskatteiselle maakuntien valtionrahoitusmomentille kootaan rahoitusta yhteensä arviolta 1,12 miljardia euroa seuraavilta valtion vuoden 2017 talousarvion mukaisilta momenteilta: Sisäministeriön pääluokka Momentti Erityismenot (arviomääräraha); n. 25 %:a momentin määrärahasta Valtiovarainministeriön pääluokka Momentti Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v); n. 6 %:a momentin määrärahasta Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka Momentti Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha); n.70 %:a momentin määrärahasta Momentti Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v); n. 59 %:a momentin määrärahasta Momentti Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta Momentti Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha); n. 29 %:a momentin määrärahasta Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka Momentti Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta Momentti Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v); n. 23 %:a momentin määrärahasta Momentti Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 41 %:a momentin määrärahasta

40 9(33) Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokka Momentti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v); n. 74 %:a momentin määrärahasta Momentti Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v); n. 91 %:a momentin määrärahasta Momentti Julkiset työvoima- ja yristyspalvelut (siirtomääräraha 2 v); 100 %:a momentin määrärahasta Momentti Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha); n. 15 %:a momentin määrärahasta (jaetaan 3 luvun jakoperusteiden mukaisesti) Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka Momentti Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha); 100 % momentin määrärahasta (jaetaan 3 luvun jakoperusteiden mukaisesti) Momentti Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha); 100 %:a momentin määrärahasta Momentti Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha); 100 %:a momentin määrärahasta Ympäristöministeriön pääluokka Momentti Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v); n. 18 %:a momentin määrärahasta Momentti Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v); n. 44 %:a momentin määrärahasta Momentti Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 58 %:a momentin määrärahasta Momentti Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v); n. 65 %:a momentin määrärahasta Momenttikohtaiset määrärahasiirrot tarkentuvat lopulliseen muotoonsa vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Lisäksi maakunnille siirrettäviin tehtäviin kytkeytyvää rahoitusta tullaan kanavoimaan osin maakuntien käyttöön ja osin maakuntien eteenpäin välitettäväksi useilta valtion talousarvioon erillisiksi ja eri pääluokkiin sijoittuviksi momenteikseen jääviltä momenteilta. Näitä ns. erillismomenttien määrärahoja ovat erityisesti maataloustukien maksatukseen käytettävät varat sekä EU:n rahastoihin kytkeytyvät unionin ja kansalliset varat. Lisäksi nykyisiin pääluokkiin jääviä, läpivirtauserien kaltaisia määrärahoja sisältäviä, momentteja ovat kaksi korkotuki- ja eläkemenojen maksamiseen tarkoitettua momenttia, kaksi suoraan valtion talousarvioon sisältyvien tulomomenttien mukaisina budjetoitavaa momenttia (maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta momentit , , , , ja sekä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta momentti ja ympäristöministeriön pääluokasta momentti ). Lisäksi liikenne- ja viestinministeriön pääluokan perusväylänpidon momentin tienpitoon käytettävät määrärahat ( ) jäisivät nykyiseen pääluokkaan muun muassa valtiolla säilyvän tieverkon omistajuuden ja yhtenäisyyden säilyttämisen vuoksi. Myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokan momentti , liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan momentit ja ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momentit ja jäisivät ministeriön pääluokkaan. Maakuntien toimintaan kytkeytyviä määrärahoja näillä momenteilla on valtion vuoden 2017 talousarviossa yhteensä noin 2,97 miljardia euroa. Momenttikohtaiset perustelut sille, että niiden määrä-

41 10(33) rahoja ei uudistuksen yleislinjan vastaisesti siiretä osaksi maakuntien valtionrahoituksen momentin määrärahoja, ovat pääluokittain seuraavat: Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka Momentti Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määräraha on osa EU:n komission 12 päivänä joulukuuta 2014 hyväksymää osarahoitteista Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoitusta. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä aloittamis- ja investointiavustuksista kunakin vuonna aiheutuvat menot. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Varsinaiset myöntämispäätökset hankkeista tehdään nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja jatkossa maakunnissa, mutta momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määräraha on Maaseutuviraston hallinnoima läpivirtauserä, joka liittyy aiempina vuosina myönnettyjen korkotukilainojen valtion maksettavaksi tulevan korkotukiosuuden maksamiseen. Maakunnilla tai millään muullakaan taholla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön tai kohdentamiseen, vaan tämä määräytyy suoraan korkotukiosuuden perusteella. Määrärahan siirtäminen yleiskatteiseen vaikeuttaisi yleiskatteisen momentin hallinnointia. Momentti Luopumistuet ja eläkkeet (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tai kunnat eivät ole osallistuneet määrärahaan liittyvään myöntöprosessiin, eivätkä myöskään maakunnat tule jatkossa siihe osallistumaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on määrärahaan liittyvä valvontatehtävä tällä hetkellä. Valvontatehtävä rahoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoista ja sekä tehtävät että toimintamenot siirretään uudistuksessa maakunnille. Momentti Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa Määräraha on osa EU:n komission 12 päivänä joulukuuta 2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä eläinten hyvinvointikorvauksista aiheutuneet menot. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen. Momentti EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määräraha on osa EU:n komission 12 päivänä joulukuuta 2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelman mukaisiin yritys- ja kehittämishankkeisiin (sisältäen Leader-tuet) sekä koko maaseutuohjelman toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen apuun kunakin vuonna kohdentuvat menot. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään

42 11(33) koko ohjelmakautta koskevan rahoitussuunnitelman ja talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston käytettävissä olevan teknisen avun osalta). Leader-tuissa tarkoituksenmukaisuusharkinta on EU:n yleisasetuksen mukaisesti Leader-ryhmillä. Momentti tulee kuitenkin säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Kansallisilla tukijärjestelmillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä, joiden kanssa ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kansallisilla tuilla turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja ne vaikuttavat suoraan viljelijöiden tulotasoon. Tukea voidaan maksaa EU:n kansallisia tukia koskevien päätösten tai EU:n valtiontukea koskevien säädösten nojalla. Maksetuista tukimääristä, tuotannon kehittymisestä ja tukien muusta vaikuttavuudesta on myös raportoitava vuosittain EU:n komissiolle. Momentilta maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisia tukimuotoja. Tämän lain 7 :n perusteella tukien määristä, yksikkötukien tasoista sekä tukialueista säädetään valtioneuvoston asetuksilla. Momentin määrärahan vuosittaisesta käytöstä eri tukikohteisiin neuvotellaan maataloustuottajien keskusjärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa ennen valtioneuvoston asetusten antamista. Maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto vastaavat kansallisten lakien ja EU-säädösten pohjalta tukien keskitetystä valmistelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Jos eri viljelijätukien ohjaus ja käsittely hajautettaisiin eri tasoille ja eri paikkoihin, vaarannettaisiin merkittävällä tavalla näiden keskeisten periaatteiden ja velvoitteiden toteutuminen. Viljelijätukiin liittyvien tehtävien ja hallinnointiprosessin sirpaloituminen maakuntatasolle merkitsisi samalla merkittävää lisäresursoinnin tarvetta maakunnissa. Samalla kasvaisi riski sille, että hallinnointikokonaisuus muuttuu nykyistä tehottomammaksi ja että Suomelta voi vuosittain jäädä merkittävä määrä EU-rahoitusta saamatta. Lisäksi maakunnilla tulisi olla riittävää asiantuntemusta tukijärjestelmäkokonaisuudesta ja eri tukimuotojen välisistä kytkennöistä. Kansalliset tuet kuuluvat kiinteästi laajempaan, koko maan kattavaan maatalouden tukikokonaisuuteen, jota on koordinoitava tasapainoisesti ja keskitetysti EUsäädösten ja muiden EU-maatalouspolitiikan reunaehtojen mukaisesti. Maakuntien osallistuminen kansallisen tuen vuosittaisen jakoehdotuksen valmisteluun lisäisi huomattavasti hallinnollista työtä, toisi valmisteluun yhden uuden tason sekä edellyttäisi maakunnilta usean maakuntien välistä koordinaatiota ja päätösesitysten yhteensovittamista tukien toimeenpanon eri vaiheissa. Momentin määrärahan siirtämistä osaksi maakuntien yleiskatteista valtionrahoitusta ei ole pidetty edellä esitetyn vuoksi perusteltuna. Momentti EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin määräraha on kokonaisuudessaan EU:n rahoittamaa tukea, joka toimeenpannaan EU:n säädösten mukaisesti. Määräraha on läpivirtauserä, jonka käytöstä maakunnat eivät voi päättää. Koska momentin määrärahat ovat suoraan EU:n maataloustukirahaston varoista maksettavia, liittyy näihin sanktioinnin mahdollisuus sekä tuen takaisinperintä tuensaajalta korkoineen. Lisäksi EUsäädösten mukaisten tukiehtojen toimeenpanon laiminlyönti hallinnon toimesta aiheuttaa riskin Suomen valtiolle EU-tukien maksatuksen keskeytyksen ja/tai vähennyksen sekä EUrahoituksen menetyksen kautta. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määräraha on osa EU:n komission 12 päivänä joulukuuta 2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmas-

43 12(33) sa hyväksytyistä ympäristökorvauksista, neuvontatoimenpiteestä sekä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuneet menot. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määräraha on osa EU:n komission 12 päivänä joulukuuta 2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä ympäristökorvauksista, neuvontatoimenpiteestä sekä eituotannollisista investoinneista aiheutuneet menot. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Momentti Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Vesilain mukaiset kalatalousviranomaistehtävät ollaan siirtämässä maakunnille, jolloin maakunnat vastaisivat mm. kalatalousmaksujen keruusta ja käytön hyväksymisestä. Vesilain säännöksistä johtuen määräraha on kokonaisuudessaan ns. läpivirtauserä, jolloin maakunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön ja kohdentamiseen. Mikäli rahoitus olisi osana yleiskatteista momenttia, tulisi sieltä korvamerkitä jollakin tavoin tulomomenttia vastaava määrärahaosuus. Määrärahan siirtäminen yleiskatteiseen vaikeuttaisi yleiskatteisen momentin hallinnointia. Momentti Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Kyseessä on tulosidonnainen momentti, eli määrärahan mitoitus perustuu suoraan momentille kertyviin kalastonhoitomaksutuloihin. Momentin määrärahaa voidaan käyttää ainoastaan kalastuslain (379/2015) 82 :n mukaisiin käyttötarkoituksiin, mistä johtuen momenttia ei voida siirtää edes osittain osaksi maakuntien yleiskatteista rahoitusta. Momentille budjetoitavan määrärahan määrä vaihtelee vuosittain, koska kalastuslain mukaisesti mitoitus perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen. Määrärahan siirtäminen yleiskatteiseen vaikeuttaisi myös yleiskatteisen momentin hallinnointia. Momentti Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Määrärahasta n. 95 % käytetään EU:n komission hyväksymän Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan Suomen toimintaohjelman rahoitukseen. Määrärahan kohdennus EMKR:n toimintaohjelmaan perustuu EU-komission päätökseen, jota jäsenvaltion tulee noudattaa. Määrärahalla maksetaan ohjelmassa hyväksytyistä hankkeista ja toimenpiteistä kunakin vuonna aiheutuvat menot. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään jatkossa maakunnissa. Toimintaohjelman varojen pienen mittaluokan johdosta varoja ei voi allokoida pieniksi eriksi etukäteen maakunnille, vaan varojen alueellinen jako tulee voida tehdä vuosittain tarvearvion perusteella, jotta suuria hankkeita voidaan tarvittaessa rahoittaa koko maassa. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka Momentti Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa, josta tienpidon osuus on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltavia seikkoja ova tieverkoston säily-

44 13(33) minen uudistuksessa valtion omaisuutena sekä väyläverkoston yhtenäisen kehittämisen ja korjausvelan vähentämisen tavoitteet. Momentti Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen. Momentti Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokka Momentti EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyöja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Yleiskuvaus: Määräraha on osa Euroopan komission hyväksymän EU-osarahoitteisen Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuudet sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuudet mukaan lukien ohjelmien toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen tukeen kunakin vuonna kohdentuvat menot. Määrärahalla maksetaan myös vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman (FEAD) sekä pkyritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuudet. Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus Euroopan komission rahoitusoikaisuihin. Asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 6 ja 7 kohtien mukaisesti jäsenvaltio voi nimetä yhden tai useamman välittävän toimielimen, joka suorittaa tietyt hallinto- tai todentamisviranomaisen tehtävät kyseisen viranomaisen vastuulla. Nykyisten välittävinä toimieliminä toimivien rakennerahasto -elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen myötä maakunnille. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Tekesin osalta). Momentti tulee kuitenkin säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka Momentti Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomäärära). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen. Momentti Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomäärära). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen. Ympäristöministeriön pääluokka Momentti EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on euroa. Kyseessä on läpivirtausmomentti EU:n LIFE-ympäristörahastosta mak-

45 14(33) settaville varoille. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-hankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. EU-rahoitus tuloutetaan vastaavasti valtion talousarviossa momentille (Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot). Kotimainen rahoitusosuus kyseisiin hankkeisiin voidaan valtion osalta maksaa useilta eri momenteilta. Ympäristöministeriön osalta muun muassa momenteilta (Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot), (Eräät luonnonsuojelun menot), (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät), (Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen) ja (Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot) voidaan maksaa kotimaista osuutta EU:n hyväksymissä hankkeissa. EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. EU-rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain riippuen EU:n komission hyväksymien hankkeiden ja niissä toteutuvien maksuaikataulujen mukaan. Samoin alueellisesti rahojen jakaantuminen riippuu kokonaan hyväksytyistä hankkeista. Kotimaisilla toimijoilla ei ole päätösvaltaa rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja maakunnilla ei ole roolia momentin maksatuksissa. Momentti tulee säilyttää erillisenä momenttina valtion talousarviossa, sillä kyse on unionin varoista. Maakunnille osoitettavan rahoituksen riittävyys kokonaisuutena ja muutoskustannukset Toimintamenomäärärahat siirtyvät maakunnille kyseisten tehtävien hoitamisesta valtiolla ja kunnissa aiheutuneiden kustannusten mukaisina ja toteuttavat täten rahoitusperiaatetta. Valtiolta siirtyvien tehtävien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten määrärahoihin on kohdistettu merkittäviä säästöjä erityisesti vuosina 2016 ja 2017 ja tehtävien hoidon turvaaminen on edellyttänyt useita keskittämisratkaisuja. Tehtävien siirtyessä maakunnille tarvitaan useiden tehtävien tulokselliseksi hoitamiseksi edelleen keskittämisratkaisuja, sillä tehtävien konkreettisen hoitamisen hajaantuminen kaikille toimivaltaisille toimijoille (18 maakuntaa) nostaisi tehtävien hoidosta aiheutuvia kustannuksia nykytilaan nähden. Maakunnat voivat uuden järjestelmän ja lainsäädännön puitteissa sopia tarvittavista keskittämisistä joustavasti keskenään. Yleiskatteiselta momentilta kullekin maakunnalle osoitettava rahoitus muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka puitteissa maakunta hoitaa sille lainsäädännöllä osoitetut tehtävät. Valtiolta siirtyvät sekä lomituksen paikallishallinnon, kunnallisen maataloushallinnon ja maakuntien liittojen tehtävät tulevat maakuntakohtaisesti tarkasteltuna merkittävästi nykyistä laajemman rahoituspohjan piiriin, sillä yleiskatteiselle momentille kootaan paitsi niiden, niin myös mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon tehtävien rahoitus. Laajempi ja yhtenäinen rahoituspohja tuo turvaa ja joustavuutta tehtävien hoitamiseen sekä mahdollistaa synergioiden hyödyntämisen eri tehtäväkokonaisuuksien välillä. Tehtävien siirrosta ja maakuntien perustamisesta aiheutuu sekä suoria että epäsuoria muutoskustannuksia. Epäsuorat muutoskustannukset liittyvät erityisesti uudelleen organisoitumisesta varsinaiseen toimintaan heijastuviin häiriöihin. Näitä voidaan ehkäistä hyvällä valmistelulla ja suunnittelulla. Nämä kustannukset jäävät osittain maakuntien rahoitettavaksi. Suoriin muutoskustannuksiin on varattu valtion vuoden 2017 talousarviossa määrärahaa Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) -momentille yhteensä 31,3 miljoonaa euroa, josta osa on tarkoitettu sote uudistuksen muutoskustannuksiin. Momentin määrärahaa voidaan käyttää 1) maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelusta, valmistelun ohjauksesta ja koulutuksesta sekä valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvistä kehittämis- ja kokeiluhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen; 2) valtion-

46 15(33) avustusten maksamiseen maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten perustamiseen ja toimintaan; 3) maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten sekä julkisoikeudellisen palvelulaitoksen perustamisen valmisteluun; sekä 4) enintään euroa avustusten maksamiseen uudistuksen valmistelukustannuksiin kunnille ja kuntayhtymille. Vuosien 2018 ja 2019 muutoskustannukset tarkentuvat ja budjetoidaan kyseisten vuosien valtion talousarvioiden valmistelun yhteydessä. Lisäksi siirtymäkauden aikana yksittäisten maakuntien merkittäviin laskennalliseen malliin siirtymisestä aiheutuviin rahoitusongelmiin voitaisiin kohdentaa tarkoitusta varten varattua harkinnanvaraista rahoitusta. Rahoituksen määräytymisperusteiden maakuntakohtaiset vaikutukset Uusi rahoitusjärjestelmä muuttaa tilannetta maakunnille siirtyvien tehtävien nykyiseen rahoitustilanteeseen nähden. Muutokset ovat tämänhetkisen mallin ja maakuntien laskennallisen mallin välillä suurimmillaan +44,50 ja 57,87 miljoonaa euroa yksittäisen maakunnan kohdalla. Maakuntien rahoituksen muutoksissa on huomioitu kaikki maakunnalle siirtyvät tehtävät eli laskelma pitää sisällään myös sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoituksen. Maakunnan rahoituksen muutos tapahtuisi porrastetusti viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Valtiolta siirtyvien tehtävien rahoituksen taso on laskelmissa pääsääntöisesti vuoden 2017 talousarvion mukainen. Keväällä 2016 päätetyn julkisen talouden suunnitelman mukaan näiden tehtävien rahoituksen taso alenee selvästi vuoteen 2019 mennessä. Siirtohetken rahoitustaso tulee siten poikkeamaan esitetystä laskelmasta samassa suhteessa. Laskelmia ei pysty tässä vaiheessa tekemään vuoden 2019 kehystasolla erityisesti siitä syystä, että valtiolta maakunnille siirtyvien momenttien maakunnittainen kohdentuminen saattaa vaihdella tulevien vuosien aikana. Maakuntien saama yleiskatteellinen rahoitus on pienimmillään euroa / asukas ja suurimmillaan euroa / asukas vuonna Siirtymäkauden jälkeen rahoitus muuttuisi niin, että yleiskatteellinnen rahoitus olisi pienimmilläään euroa / asukas ja suurimmillaan euroa / asukas vuonna Rahoituksen lähtötasosta siirryttäisiin porrastetusti viiden vuoden siirtymäkauden aikana lopulliseen rahoitustasoon. Siirtymäkausi tasoittaa merkittävästi maakuntien muutosta ja mahdollistaa maakuntien toiminnan sopeuttamisen laskennallisen mallin rahoitustasoon. Siirtymäkauden aikana yksittäisen maakunnan rahoituksen vuosimuutos olisi nykyisten laskelmien perusteella enintään noin +40 euroa / asukas ja -25 euroa / asukas.

47 16(33) Kuvio: maakuntien arvioitu rahoitus kaikkiin maakunnille siirtyviin tehtäviin vuonna 2019 ja siirtymäkauden jälkeen vuonna 2024 (huom. vuoden 2019 rahoitustaso on tämän hetken laskelmassa laskettu pääsääntöisesti vuoden 2017 tiedoilla) Kustannusperusteiseen nykytilarahoitukseen verrattuna maakuntien rahoituksen muutos olisi suurimmillaan +6,56 ja 3,54 prosenttia. Edellä kuvattu rahoituksen muutos perustuu laskennalliseen arvioon, johon sisältyy epävarmuustekijöitä muun muassa lähtötasotietoihin tehtyjen muunnosten osalta. Monista siirtyvistä tehtävistä ei ole ollut saatavilla tietoa nykyisten kustannusten maakunnittaisesta jakautumisesta, joten maakunnittainen tieto on jouduttu arvioimaan erilaisten muunnosten kautta. Maakuntien rahoitukseen viiden vuoden siirtymäkaudella tapahtuvia muutoksia voidaan pitää kohtuullisina. Muutokset rahoituksessa ovat siirtymäkauden aikana vuosittain pieniä, joten maakunnilla on mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa rahoitusmallista johtuviin muutoksiin. Lisäksi yleiskatteellisen rahoituksen laskennallisen mallin ennakoitavuus edesauttaa maakuntien talouden suunnittelua pitkällä aikavälillä, jolloin maakuntien on mahdollista suunnitella taloutensa laskennallisen mallin mukaiseen tasoon. Näinollen rahoituksen muutoksista huolimatta maakunnilla nähdään olevan edellytykset niiden järjestämisvastuulle siirtyvien tehtävien hoitamiseen. 6. Laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestäannetun lain voimaanpanosta, esityksen täydentäminen Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanolain (jäljempänä voimaanpanolaki) 20 :n mukaan kunnan käytössä ja omistuksessa olevat, maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan käytössä olevat toimitilat siirtyisivät vuokrasopimuksen nojalla maakunnan hallintaan siirtymäkauden eli kolmen vuoden ajaksi. Siirtymäkauden jälkeen maakunta vuokraisi kunnalta ne tilat, jotka se toiminnassaan