Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 1 / 71 Kokoustiedot Aika 13.02.2017 maanantai klo 15:30-17:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Seppo Huhta Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma, saapui klo 15.32 40 käsittelyn alkaessa Laura Kiijärvi, saapui klo 15.34 40 käsittelyn aikana Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Simo Repo Hannele Kerola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Aulis Pitkälä Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Jarmo Ikävalko Jari Nyberg Pia Ojavuo Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo 15.32 40 käsittelyn alkaessa kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri liikuntapalvelupäällikkö, poistui klo 16.10 Espoon kiekkoilun tuki ry, poistui klo 16.10 taloussuunnittelujohtaja, saapui klo 16.25, poistui klo 17.15 kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 2 / 71 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 15.2.2017 15.2.2017 Tiina Elo Teemu Lahtinen Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.2.2017 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 3 / 71 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 38 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 39 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 40 1 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 6 Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) (Pöydälle 30.1.2017) 41 2-6 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten 12 kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet (Kv-asia) 42 7-10 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) 15 43 Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, 18 sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia) 44 11-12 Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 19 2017 kuntavaaleihin 45 13 Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat 22 laitokset vuoden 2017 kuntavaaleissa 46 Lausunnon antaminen Espoon käräjäoikeudelle 24 lautamiesten lukumäärästä 47 14 Palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subventio 1.3.2017 26 alkaen 48 15 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset 30 asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen 49 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta 35 (Kv-asia) 50 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 38 Finnoon osayleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista 51 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 51 valituksesta, joka on tehty yleisten rakennusten tontin vuokraamisesta Pelastakaa Lapset ry:lle 52 Esitys valtioneuvostolle Länsi-Uudenmaan alueen 57 pelastustoimen säilyttämisestä alueen pelastustoimen tehtävänä ja alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä sekä kiireellisen ensihoidon tuottamisesta 53 16 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 61 54 Suurpellon jätehuolto Oy:n osakkeiden merkintä 65
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 4 / 71 38 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.2.2017 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 5 / 71 39 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Elo ja Teemu Lahtinen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 6 / 71 346/2017 02.05.06 Kaupunginhallitus 26 30.1.2017 40 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) (Pöydälle 30.1.2017) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 Jarmo Ikävalko, puh. 050 553 5649 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 7 / 71 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että 14.4.2014 41 myönnetty 15 000 000 euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Käsittely Kivekäs veti pois edellisessä kokouksessa tekemänsä lisäysehdotuksen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että edellisessä kokouksessa ennen käsittelyn keskeyttämistä on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslista 40 Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (helmikuun 2017 jälkeen nimi muuttuu Espoon Jääurheilun Tuki ry:ksi) tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Jäsenseuroja ovat Blues Juniors ry, EKS-Espoon Kiekkoseura ry sekä EPS-Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sekä 13.12.2016 alkaen myös Espoon Jäätaiturit ry ja Espoon Taitoluisteluklubi ry.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 8 / 71 Espoon valtuusto on 14.4.2014 41 myöntänyt takauksen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamista varten otettavalle 15 000 000 euron lainalle. Tätä lainaa ei ole koskaan nostettu, sillä rakennushanke kaatui korkeimman oikeuden 12.2.2016 antaman kielteiseen päätökseen Vermo areenan tontin pakkolunastamisesta. Espoon Kiekkoilun Tuki ry ja Espoon kaupungin liikuntapalvelut päättivät yhdessä selvittää jääurheilukeskuksen rakentamisen mahdollisuutta Matinkylän urheilupuistoon neljän kaukalon jääurheilukeskusta. Kaupungin omistama jäähalli on käyttökiellossa varsinaisen hallin osalta, halli puretaan uuden jäähallin rakentamisen tieltä. Tällä hetkellä hallissa ovat käytössä jalkapalloilijoiden puku- ja pesutilat, henkilökunnan tilat, kylmälaitteisto sekä kaluston hallitilat. Uuden halliin yhteyteen on suunniteltu korvaavat tilat. Liikuntapalvelut on vuokralainen näissä tiloissa. Jään tekemiseen tarvittava kylmälaitteisto mitoitetaan siten, että kapasiteettiä on riittävästi myös suunnitteilla olevaan tekojäähän, joka toteutetaan kaupungin hankkeena. Matinkylän urheilupuiston liikuntapalvelujen henkilökunta vastaa voimassaolevan sopimuksen mukaisesti Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n kaksirataisen harjoitusjäähallin jäänhoidosta. Liikuntapalvelut veloittaa Espoon Kiekkoilun Tuki ry:tä sopimuksen mukaisin hinnoin. Tulevan jäähallin jäänhoito hoidetaan edelleen liikuntapalvelujen henkilöstöllä, liikuntapalvelut laskuttaa Espoon Kiekkoilun Tuki ry:tä sopimuksen mukaisesti. Kaupungin omistuksessa olevista jäähalleista käytössä on tällä hetkellä Espoonlahden Forum. Tapiolan harjoitusjäähallissa kaupungin osuus on 45 %. Matinkylän ja Laaksolahden jäähallit ovat käyttökiellossa. Näiden kahden purettavan jäähallin tilavaje korvataan vuokraamalla Matinkylän uudesta jäähallista kaksi kaukaloa kaupungin käyttöön. Espoossa on huutava pula jääajasta, suunnitteilla olevalla ratkaisulla helpotetaan tilannetta, ja taataan espoolaisille lapsille ja nuorille harrastamisen mahdollisuus, kilpaurheilusta harrastamiseen, jääkiekosta taitoluisteluun. Kahden kaukalon vuokraamisella pienennetään myös harrastamisen hintaa. Liikuntapalvelujen lautakunnan hyväksymien maksujen mukaan jäähallin käyttövuoro maksaa 10 euroa tunnilta. Kahden kaukalon vuokraamisella turvataan myös espoolaisten koulujen ja päiväkotien liikuntatunnit, sekä kuntalaisten yleisöluisteluvuorot. Näillä perusteilla liikuntapalvelut ehdottaa, että urheilupuiston käyttäjien puku-pesu-wc-tilat, urheilupuiston kaluston huoltotilat sekä henkilökunnan tilat vuokrataan Espoon Kiekkoilun Tuki ryn jäähallista. Lisäksi liikuntapalvelut ehdottaa, että kaupunki vuokraa neljästä kaukalosta kaksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 9 / 71 jaettavaksi espoolaisille jääurheiluseuroille, koululaisille ja päiväkotiryhmille sekä kuntalaisten yleisöluisteluun liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymien maksujen mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 7.3.2016 24 varata 1,2 ha alueen Matinkylän urheilupuistosta Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle jäähallin suunnittelua varten. Suunnitteluvaraus on voimassa 28.2.2017 saakka. Espoon kaupunki on käynnistänyt valmistelut Matinkylän jäähallin purkamiseksi kuluvan kauden jälkeen ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään jääurheilukeskuksen takauspäätöksen varmistuttua. Luonnossuunnitteluvaiheessa Matinkylän jääurheilukeskuksesta laadittiin useita eri toteutusvaihtoehtoja. Tehtyjen toiminnallisten ja taloudellisten vertailujen pohjalta päädyttiin 4-rataiseen yksitasoineen ratkaisuun. Ratkaisu ottaa parhaiten ottaa huomioon Matinkylän urheilupuiston muut toiminnot. Jääurheilukeskuksen kokonaisala oheistiloineen on 16 500 neliömetriä. Matinkylän jääurheilukeskus on espoolaisten lasten ja nuorten jääkiekkoa, ringetteä ja taitoluistelua harrastavien seurojen yhteishanke. Suunniteltu jääurheilukeskus oheistiloineen mahdollistaa sen käyttäjille tie- ja raideliikenteen käytön ja Matinkylän urheilupuiston voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jääurheilukeskuksen rakentamisen nopean käynnistämisen. Espoon Kiekkoilun Tuki ry on teettänyt Arkkitehtitoimisto Pentti Värälä Oy:lla Matinkylän jääurheilukeskuksen luonnossuunnitelman. Yhdistys on jättänyt esityksen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon Matinkylän jääurheilukeskuksen saamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman käsittelyyn 2018. Luonnossuunnitelmien perustuen Matinkylän jääurheilukeskuksen kustannusarvio on 17 600 000 euroa. Rahoitukseen käytetään omia varoja 500 000 euroa sekä avustuksia 750 000 euroa ja lainan osuus on näin arvioitu olevan 16 350 000 euroa. Takaus haetaan 20 000 000 eurolle. Se sisältää varauksen rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tuleviin lisä- ja muutostöihin. Espoon kaupungin takausvastuut kasvavat tämän takauksen myötä ainoastaan 5 milj. euroa, kun Kiekkoilun Tuki ry:lle aiemmin myönnetty 15 milj. euron takaus samassa raukeaa. Myönnettävälle takaukselle vaaditaan lisäksi 1,3 kertainen vastavakuus kiinnityksen muodossa, joka merkittävästi pienentää kaupungin rahoituksellista riskiä. Espoon kaupungin myöntämiä takauksia Espoon Kiekkoilutuki ry:lle Leppävaaran harjoitusjäähallin rakentamista varten on 31.12.2016 jäljellä 3,2 milj. euroa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 10 / 71 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.1.2017 26 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 11 / 71 mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että 14.4.2014 41 myönnetty 15 000 000 euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupungin osallistuminen hankkeeseen ostopalvelusopimuksia tekemällä tulee selvittää erillisenä asiana ja niin, että siitä tehdään avoin ja läpinäkyvä riskikartoitus ja kilpailuanalyysi. Kivekäs teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkia valmistelemaan aiesopimusta kahden kaukalon vuokraamisesta. Särkijärvi Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 12 / 71 607/2017 00.01.02.02 41 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Harri Paananen, puh. 043 826 7701 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 lopettaa valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, 2 merkitsee tiedoksi liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien loppuraportit, 3 päättää valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheiksi Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo sekä Hyvinvointi ja terveys, 4 päättää, että kehitysohjelmien ohjausryhmissä on viisi luottamushenkilöjäsentä ja viisi viranhaltijajäsentä ja jokaiselle luottamushenkilöjäsenelle on henkilökohtainen varajäsen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää Innostava ja elinvoimainen Espoo-ohjelman englanninkieliseksi nimeksi Espoo Innovation Garden ja Kestävä Espoo-ohjelman englanninkieliseksi nimeksi Espoo - The most sustainable city in Europe. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Lehtolan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 13 / 71 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Elinvoimaa ikääntyville 3 Kestävä kehitys -kehitysohjelman loppuraportti 4 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman loppuraportti 5 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman loppuraportti 6 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman loppuraportti Espoossa on kokeiltu valtuustokaudella 2013-2017 uudenlaista tapaa kehittää toimintaa. Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat olleet viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla on etsitty ratkaisuja valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Ohjelmien ohjausryhmät muodostuivat luottamushenkilö- ja viranhaltijajäsenistä. Ohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 ja ohjelmasuunnitelmat 16.12.2013 kaupunginhallituksessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia olivat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Ohjelmien tuloksista on raportoitu puolivuosittain valtuustolle. Ohjelmien toteutusvaihe on päättynyt vuoden 2016 lopussa. Ohjausryhmien johdolla on laadittu ohjelmakohtaiset loppuraportit, joissa kuvataan saavutettuja tuloksia ja keskeisiä oppeja, arvioidaan onnistumisia sekä esitetään kehitysideoita jatkoon. Valtuustokaudella 2017-2021 on tarkoitus toteuttaa neljä poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joiden aiheina ovat - Osallistuva Espoo - Innostava elinvoimainen Espoo - Kestävä Espoo - Hyvinvointi ja terveys Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ja tarkemmat sisällöt hyväksyy uusi valtuusto. Kehitysohjelmien ohjausryhmiin tulisi kuhunkin kymmenen jäsentä, joista viisi on luottamushenkilöedustajia (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3 jäsentä). Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet, joiden tulee olla joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 14 / 71 tehtäväalueeseen läheisesti liittyvien lautakuntien puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmien viranhaltijajäsenistä päättää kaupunginjohtaja. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 15 / 71 451/2017 02.02.01.00 42 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Konserniraportti tammi-joulukuu 2016 8 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2016 9 Pöytäkirjamerkinnät 2016 10 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 2016 Yhteenveto Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistumassa. Tilinpäätöksen ennakkotieto perustuu kirjanpidon tilanteeseen 26.1.2017, jossa on lopullisia poistoja lukuun ottamatta lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset. Ennakkotilinpäätöksen jälkeen lukuihin täydentyvät vielä lopulliset poistot sekä joitain tarkennuksia, joiden ei arvioida olevan merkittäviä. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 27.3.2017 kaupunginhallituksessa ja 22.5.2017 valtuustossa. Vuosien 2015 ja 2016 toimintamenojen vertailua vaikeuttaa valmistus omaan käyttöön toimintamenojen lasku 40 milj. eurolla vuodesta 2015, Espoo Cateringin perustamisen vaikutukset sekä HUS kuntayhtymän vuoden 2015 8,9 milj. euron ja vuoden 2016 14 milj. euron ylijäämäpalautukset, jotka kohdistuivat vuodelle 2016. Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu, eliminoiden valmistus omaan käyttöön, HUS ja Catering yhtiöittäminen on noin 4,6 prosenttia. Kaupungin vertailukelpoinen henkilöstömäärä kasvoi 250 työntekijällä, palkkakulut 2,8 prosentilla ja henkilöstöpalvelujen ostot 10,6 prosentilla vuodesta 2015. Henkilöstö kasvoi pääasiassa määräaikaisilla työntekijöillä mm. turvapaikanhakijoiden palvelujen resursoinnista, Espoon sairaalan ja Elä ja Asu palvelujen käynnistymisestä sekä lapsi ja oppilasmäärien kasvusta johtuen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 16 / 71 Toimintakatteen alijäämä toteutui noin 24 milj. euroa talousarviossa oletettua paremmin ja alijäämä kasvoi maltillisesti 1,6 prosenttia vuodesta 2015. Toimintakatetta paransi ulkoisten toimintatuottojen kasvu 12 prosentilla mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotoissa, Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä em. Caterig ja HUS ylijäämäpalautukset. Vertailukelpoinen toimintakatteen alijäämän kasvu on noin 3 prosenttia, joka on selvästi suurempi kuin talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelmassa asetettu tavoite. Verotulot kasvoivat yhteensä 3,8 prosenttia ja ylittivät talousarviossa oletetun noin 48 milj. eurolla, ylitys johtui pääasiassa Espoon muuta maata paremmasta ansiotulokehityksestä vuonna 2015, joka aiheutti Espoon vuosien 2015 ja 2016 jako-osuuksien korjaukset ja oikaisutilitykset marrasja joulukuussa. Espoon valtionosuustuotot olivat 60,9 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli -163 milj. euroa. Toimintakatteeseen vaikuttaneista eristä sekä poikkeuksellisen suurista verotuloista johtuen kaupungin vuosikate on ennakkotilinpäätöksen mukaan 198,7 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 milj. eurolla. Poistoennuste on noin 136 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi ennustetaan arviolta 62 milj. euroa. Käyttötalous on mm. verotulo-oikaisuista johtuen ylijäämäinen ja ylittää talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelmassa asetetut tavoitteet. Taso ei riitä kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Investointeja toteutettiin 287 milj. eurolla ja edelleen noin 25 prosenttia investoinneista rahoitetaan lainarahalla. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 milj. eurolla ja konsernilainat arviolta yhteensä 513 milj. eurolla vuonna 2016 (konsernitilinpäätös ei vielä valmis). Kuluva vuosi 2017 tulee olemaan talouden osalta haasteellinen, sillä Kikysopimus käänsi Espoon verorahoituksen laskuun, vaikka asukasmäärä ja palvelutarve kasvavat edelleen. Vuoden 2016 ylijäämä muodostui osittain kertaluontoisista eristä, vuonna 2017 tulee jatkaa talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaista tuottavuuden kehittämistä läpi organisaation, jotta tavoite velkaantumisen taittumisesta saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Toiminnan ja talouden seurantaa tullaan kehittämään sekä valmistelemaan apuvälineitä toiminnan taloudellisuuden seurannan avuksi. Investoinnit, lainat ja strategian toteutuminen Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 287 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 115 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 257 milj. euroa, laskua edellisvuodesta 58 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon on Länsimetron valtionavustuksissa metroyhtiölle, jotka kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella). Valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2015 noin 52 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja II-vaiheen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 17 / 71 Tiedoksi rakentaminen on edennyt hitaammin kuin Länsimetro oy on talousarviovaiheessa olettanut. Uudisrakentamisen hankeryhmän määrärahat alittuivat 20 milj. eurolla, kun toimitilahankkeita siirtyi uudelleen suunniteltavaksi mm. liian kalliiden rakentamisratkaisujen vuoksi. Myös Tapiolan taseyksikön investoinnit alittuivat 12 milj. eurolla rakentamisen siirryttyä vuoden 2017 puolelle. Talousarviossa varatusta 344 milj. euron lainanottovaltuudesta käytettiin 270 milj. euroa. Lainanottovaltuutta ei ollut tarpeen käyttää kokonaan eikä rahastoja tarpeen purkaa mm. kunnallisveron oikaisutilityksistä sekä investointiohjelman 115 milj. euron alituksesta johtuen. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 714 milj. euroa, kasvua 210 milj. euroa. Vuoden lopun kassa nousi hetkellisesti korkeaksi jo sovitun talousarviolainan nostosta sekä Länsimetro Oy:n maksettua takaisin lyhytaikaisen lainansa ennenaikaisesti. Espoo-tarinan vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Vuodelle 2016 sitovia tulostavoitteita oli asetettu 36, joista 26 tulostavoitetta toteutui ja 9 osalta tulostavoite ei täysin toteutunut. Yhden tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristön muutokset Espoon väestö vuoden 2016 lopussa oli ennakkotietojen mukaan 274 500 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2016 aikana 4 720 asukkaalla eli 1,7 prosenttia. Syntyneitä oli noin 60 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, kuolleita lähes yhtä paljon. Luonnollinen väestönlisäys jäi edellisvuodesta noin 60 asukasta pienemmäksi. Kuntien välinen muutto lisääntyi 370 asukkaalla vuoteen 2015 nähden. Maahanmuutto oli lähes samansuuruinen kuin vuonna 2015, mutta espoolaisten muutto ulkomaille laski lähes 140 henkilöllä. Väestön kasvusta suurin osa tuli syntyneiden enemmyydestä 38 prosenttia. Vieraskielisten määrä 31.12.2016 on rekisteritiedon mukaan 42 180 asukasta, mikä on 15,4 prosenttia Espoon väestöstä. Vuoden 2016 lopussa oli työttömiä 14 336. Työttömyyden kasvu Espoossa taittui syksyllä ja vuodenvaihteessa työttömiä oli 568 vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui vihdoin Espoossakin joulukuussa. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 922 eli 1,7 % (103 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömienmäärä oli 5 000, saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen kasvu on taittunut myös vuositasolla tarkasteltuna. Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, hieman alhaisempi kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 %, eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 18 / 71 5307/2016 00.01.02.02 43 Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ja 13 muun valtuutetun 12.12.2016 esittämään valtuustokysymykseen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 12.12.2016 Selostus Kurt Byman ja 13 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 12.12.2016 valtuustokysymyksen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa. Valtuustokysymyksen laajuuden ja valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 19 / 71 369/2017 00.00.01.00 44 Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleihin Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää vuoden 2017 kuntavaaleja varten 1 valita kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu viisi jäsentä ja viisi varajäsentä, 2 valita vaalilautakuntien puheenjohtajiksi, varapuheenjohtajiksi, jäseniksi ja varajäseniksi liitteessä ilmenevät henkilöt, 3 todeta, että vaalilautakuntien varajäsenet tulevat liitteessä ilmenevässä järjestyksessä jäsenen sijaan, 4 asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten seitsemän vaalitoimikuntaa, joihin kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä, 5 valita vaalitoimikuntien puheenjohtajiksi, varapuheenjohtajiksi, jäseniksi ja varajäseniksi liitteessä ilmenevät henkilöt sekä 6 todeta, että laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten asetetuissa vaalitoimikunnissa varajäsenet tulevat liitteessä ilmenevässä järjestyksessä jäsenen sijaan. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Vaalitoimikunnat kuntavaalit 2017 12 Vaalilautakunnat kuntavaalit 2017 Selostus Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. Kuntavaalien ennakkoäänestys toimitetaan 29.3.- 4.4.2017. Varsinaisen vaalipäivän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 20 / 71 äänestyksen sekä ennakkoäänestyksen toimittamista varten kaupunginhallituksen on asetettava vaalilautakunnat ja - toimikunnat. Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Kelpoisuus toimia vaalilautakunnassa ja -toimikunnassa Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Vaalilain 15 :n mukaan vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Vaalilain 15 :n mukaan ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan sekä aviopuolisoita että avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Tasa-arvosäännökset Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon lisäksi tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a :n 2 momentti, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Valtuuston päätöksen 18.3.2013 46 mukaisesti Espoon kaupunki on jaettu 70 äänestysalueeseen, jota kutakin varten on asetettava
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 21 / 71 vaalilautakunta. Vaalitoimikunnat I-VII toimittavat laitosäänestystä. Vaalitoimitsijat kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Kunnallisjärjestöjen / puolueiden kanssa on käyty kirjeenvaihtoa vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettamisesta. Kunnallisjärjestöt / puolueet ovat tehneet esityksiä vaalilautakuntien ja -toimikuntien puheenjohtajiksi, varapuheenjohtajiksi, jäseniksi ja varajäseniksi. Kunnallisjärjestöjen / puolueiden esitysten sekä edellisten kuntavaalien tulosten perusteella on valmisteltu ehdotus lain mukaisten vaalilautakuntien ja - toimikuntien asettamisesta. Tiedoksi - Kirje vaalilautakuntiin ja -toimikuntiin valitut henkilöt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 22 / 71 95/2017 00.00.00.01 Keskusvaalilautakunta 12 7.2.2017 45 Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset vuoden 2017 kuntavaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh. 09 81621 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää erityisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi liitteessä mainitut laitokset ja velvoittaa vaalitoimikunnat I - VII toimittamaan niissä laitosäänestyksen liitteen mukaisesti, 2 oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin tarvittaessa tekemään työnjaollisia muutoksia laitosäänestysten toimittamisessa vaalitoimikuntien kesken. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 13 Laitosäänestyspaikat Vaalilain 9 :n mukaan erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja kunnassa ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitos). Lähtökohtaisesti laitosäänestys on siis järjestettävä sekä sairaalassa että sellaisessa laitoksessa, jossa annetaan ympärivuorokautista hoitoa. Näiden lisäksi kunnanhallitus voi harkintansa mukaan päättää, että äänestys järjestetään muussakin kuin ympärivuorokautista hoitoa antavassa laitoksessa. Päätös on tehtävä hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Liitteenä olevaan listaan on laitosäänestyspaikoiksi valittu pääasiassa sellaiset laitokset, joissa lain mukaan on järjestettävä ennakkoäänestys. Asiaa valmisteltaessa on oltu yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä asianomaisiin laitoksiin. Laitosäänestyksen toimittavat vaalilain 15 :n mukaisesti kunnanhallituksen asettamat vaalitoimikunnat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 23 / 71 Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta 7.2.2017 12 Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Risto Pirkanniemi Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 määrää erityisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi liitteessä mainitut laitokset ja velvoittaa vaalitoimikunnat I - VII toimittamaan niissä laitosäänestyksen liitteen mukaisesti, 2 oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin tarvittaessa tekemään työnjaollisia muutoksia laitosäänestysten toimittamisessa vaalitoimikuntien kesken. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 24 / 71 530/2017 00.04.00.00 46 Lausunnon antaminen Espoon käräjäoikeudelle lautamiesten lukumäärästä Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei Espoon kaupungilla ole huomautettavaa käräjäoikeuden esitykseen lautamiesten lukumäärän muuttamisesta. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Espoon käräjäoikeuden lausuntopyyntö 31.1.2017 Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen lain käräjäoikeuden lautamiehistä 4 :n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Nykyisten lautamiesten toimikausi päättyy, kun valtuustot ovat valinneet uudet lautamiehet ja valinnat ovat tulleet lainvoimaisiksi. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 3 :n mukaan lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö. Lautamiesten lukumäärää voidaan kunnanvaltuuston tai käräjäoikeuden esityksestä muuttaa, jos tuomiopiiriin kuuluvien kuntien asukkaiden tai käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 :ssä eli puheenjohtajan ja kahden lautamiehen kokoonpanossa käsiteltävien asioiden lukumäärä on oleellisesti muuttunut. Oikeusministeriö on pyytänyt käräjäoikeuksia arvioimaan lautamiesten tarpeen kokonaismäärän ja määrään kunkin tuomiopiiriin kuuluvan kunnan osalta. Ennen lautamiesten lukumäärän vahvistamista tai muuttamista kunnalle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Espoon käräjäoikeus pyytää lausuntoa lautamiesten lukumäärästä 24.2.2017 mennessä. Espoon käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit. Espoon käräjäoikeus ehdottaa, että Espoon kaupungista valittaisiin 48 lautamiestä 1.6.2017 alkavalle toimikaudelle. Aikaisemmin Espoon kaupungista on valittu 59 lautamiestä ja Kauniaisten kaupungista 3 lautamiestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 25 / 71 Lautamiesten lukumäärää arvioitaessa käräjäoikeuden tulee ottaa huomioon lautamieskokoonpanossa ratkaistavien asioiden määrän kehittyminen. Lautamiesten lukumäärää esitetään muutettavaksi Espoon käräjäoikeudessa perustuen arvioon lautamiesistuntojen määrästä ja istuntojen edellyttämästä lautamiestarpeesta. Esitetyssä lautamiesten lukumäärässä on huomioitu käräjäoikeuden tavoite siitä, että lautamiehille tulisi istuntopäiviä keskimäärin 10-12 vuodessa. Tiedoksi - Espoon käräjäoikeus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 26 / 71 70/2017 02.05.00 47 Palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subventio 1.3.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Taina, puh. 046 877 2733 Leena Westerlund, puh. 050 430 4560 Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subvention 1.3.2017 alkaen seuraavasti: 1 Tuki kohdennetaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, jotka ovat a. vähävaraisia, jolloin tuloraja on sama kuin kotisiivouspalvelusetelissä - 1-hengen taloudessa 1 146 euroa bruttokuukausituloista - 2-hengen taloudessa 1 586 euroa bruttokuukausituloista tai b. virhe- tai aliravitsemusriskissä. Ravitsemustilanne arvioidaan BMI ja MNA -mittareiden avulla. Mikäli BMI-arvo on 23 tai alle, tehdään henkilölle MNA 0-30 -testi. MNA -pisteen ollessa alle 23 on henkilöllä virhe- tai aliravitsemusriski tai c. henkilöitä, joiden palvelutarpeen arvioinnissa tulee esille muita toimintakykyyn liittyviä perusteltuja syitä, kuten ilmeinen syrjäytymisvaara tai d. rintamaveteraanitunnuksen omaavia veteraaneja. 2 ateriaedun arvo on 2,50 euroa / ateria, 3 ateriaedun voi käyttää Espoon palvelukeskuksissa, Haukitalon lounasravintolassa, Soukan palvelutalossa sekä Elä ja asu -seniorikeskuksissa. Ateriaetu on käytettävissä jokaisella kerralla, kun henkilö päätöksen voimassaoloaikana aterioi palvelukeskuksissa. Käsittely Särkijärvi Huhdan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan lautakunnan päätettäväksi siten, että kenenkään ei tarvitse osoittaa pienituloisuuttaan aterioinnin yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 27 / 71 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 14 Äänestyslista 47 - Vanhusneuvoston kannanotto 1.2.2017 - Vanhusneuvoston lausunto 11.1.2017 Kaupunginhallitus käytti 30.1.2017 yksimielisesti otto-oikeuttaan sosiaalija terveyslautakunnan 18.1.2017 pöytäkirjan 12 päätökseen Palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subventio 1.3.2017 alkaen. Eläkeläiset ovat saaneet Espoon palvelukeskusten lounasravintoloissa tarjottavan Kotilounaan tuettuun hintaan. Vuonna 2016 tuki on ollut 2,37 euroa Kotilounas-ateriaa kohden. Muista lounasvaihtoehdoista alennusta ei ole saanut. Valtuuston neuvottelutoimikunta on talousarvioneuvottelussa 23.11.2016 hyväksynyt pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan selvitetään keinoa vähävaraisten vanhusten ateriamaksujen kohtuullistamiseen. Espoo Catering Oy, joka valmistaa ja myy ateriat, on aiemmin ollut Espoon kaupungin liikelaitos, jolloin Espoon kaupunki on voinut tukea eläkeläisten aterioita. Koska Espoo Catering Oy on yhtiöitetty vuonna 2016 ja se toimii alalla, jossa on kilpailua, se ei säädösten mukaan voi enää ottaa vastaan ulkopuolista tukea. Palvelukeskuksien eläkeläisaterioiden subventio esitetään muutettavaksi 1.3.2017 alkaen koskemaan vain kohdennettua ryhmää espoolaisia eläkeläisiä. Subventio kohdennetaan vähävaraisille eläkeläisille sekä muille erityisesti palvelukeskusruokailusta hyötyville kohderyhmille. Jatkossa subventoidulla ateriahinnalla voi aterioida palvelukeskuksissa, jos on saanut sosiaalihuoltolain mukaisen päätöksen ateriaedusta. Päätöksen tekee palvelutarpeenarvioinnin sekä henkilön tulojen perusteella delegointisäännön määrittelemä viranhaltija Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorissa. Tuki kohdennetaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, jotka ovat 1) vähävaraisia, jolloin tuloraja on sama kuin kotisiivouspalvelusetelissä a. 1-hengen taloudessa 1 146 euroa bruttokuukausituloista b. 2-hengen taloudessa 1 586 euroa bruttokuukausituloista tai 2) virhe- tai aliravitsemusriskissä. Ravitsemustilanne arvioidaan BMI ja MNA -mittareiden avulla. Mikäli BMI-arvo on 23 tai alle, tehdään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 28 / 71 Päätöshistoria henkilölle MNA 0-30 -testi. MNA -pisteen ollessa alle 23 on henkilöllä virhe- tai aliravitsemusriski tai 3) henkilöitä, joiden palvelutarpeen arvioinnissa tulee esille muita toimintakykyyn liittyviä perusteltuja syitä, kuten ilmeinen syrjäytymisvaara 4) rintamaveteraanitunnuksen omaavia veteraaneja. Päätöksen sisältö ja edun määrä Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.1.2017 12 Ateriaedun arvo on 2,50 euroa/ateria. Päätöksestä ilmenee, millä perusteella ateriaetu on henkilölle myönnetty. Päätös ateriaedusta tehdään määräaikaiseksi, pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Perustelluista syistä määräaika voi olla lyhyempi, esim. puoli vuotta. Ateriaedun voi käyttää vain aterioidessaan Espoon palvelukeskuksissa, Haukitalon lounasravintolassa, Soukan palvelutalossa sekä elä ja asu - seniorikeskuksissa. Ateriaetu on käytettävissä jokaisella kerralla, kun henkilö päätöksen voimassaoloaikana aterioi palvelukeskuksissa. Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subvention 1.3.2017 alkaen selostusosassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Käsittely Esittelijä lisäsi selostusosaan kohtaan Tuki kohdennetaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, jotka ovat.. uuden neljännen kohdan: 4. Rintamaveteraanitunnuksen omaaville veteraaneille. Hiltunen esitti Ruohon kannattamana asian hylkäämistä. Ruoho Hiltusen kannattamana teki esityksen, että kaikkien eläkeläisten aterioiden hinta on 6,40 euroa. Puheenjohtaja ei ottanut Ruohon esitystä käsiteltäväksi, sillä esitys on vastoin valtuuston asiasta esittämää toivomusta. Hiltunen esitti Ruohon kannattamana, että asia palautetaan valmisteltavaksi. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja pyysi seuraavia puheenvuoroja kohdistumaan palautukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja esityksiä, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 29 / 71 Ensin äänestettiin palautuksesta. Äänestyksessä Sosiaali- ja terveyslautakunta 9 äänellä 2 ääntä vastaan, 2 ollessa poissa hylkäsi palautusesityksen. Tämän jälkeen äänestettiin hylkäysehdotuksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 9 äänellä 2 ääntä vastaan, 2 ollessa poissa hylkäsi hylkäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta; Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Ruoho ja Hiltunen esittivät eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 30 / 71 290/2017 02.05.00 48 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 Maria Rauman, puh. 09 816 83861 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista liitteen mukaisesti. Asiakasmaksut tulevat voimaan 1.3.2017. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 15 Lasten varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 25.1.2017 6 - Svenska rum -lautakunnan päätös 26.1.2017 5 - Hallituksen esitys 205/2016 eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta Toimivalta Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää lakiin tai asetuksiin perustuvien taksojen ja maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 10-kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Tausta Hallitus antoi 14.4.2016 eduskunnalle esityksen laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 31 / 71 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 60/2016 vp). Lain oli esityksen mukaan tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016. Hallituksen esityksen perusteella Espoossa valmisteltiin ehdotus lasten varhaiskasvatuksesta perittäviksi maksuiksi 1.8.2016 alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi 6.6.2016 185 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan esittämät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 1.8.2016 alkaen sillä edellytyksellä, että eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain. Vuoden 2017 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus päätti luopua hallitusohjelman mukaisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamisesta ja HE 60/2016 peruttiin hallituksen kirjelmällä 8.9.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin yhteistyössä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Tilastokeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuiksi (HE 205/2016 vp). Esitys perustuu hallituksen keväällä 2016 eduskunnalle antamaan hallituksen esitykseen laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 60/2016 vp). Tässä hallituksen esityksessä on huomioitu HE 60/2016 vp sisältämät maksujen alennukset, mutta maksujen korotuksista on luovuttu. Hallituksen esitys on hyväksytty 29.12.2016. Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tulee voimaan 1.3.2017. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum -lautakunta ovat päättäneet esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi liitteen mukaiset varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen. Uusien varhaiskasvatuksesta perittävien asiakasmaksujen keskeinen sisältö Uusi laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on sisällöltään pääosin samanlainen kuin keväällä 2016 annettu lakiesitys. Siitä johtuen seuraavassa esitetty varhaiskasvatuksesta perittävien asiakasmaksujen keskeinen sisältö vastaa pääosin kesäkuussa 2016 kaupunginhallituksen hyväksymiä lasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Muutokset kesällä päätettyihin verrattuna on kursivoitu liitteessä ja selostustekstissä. Varhaiskasvatuksen maksujärjestelmän perusrakenteet säilyvät ennallaan. Maksu määräytyy edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Tulot, jotka maksun määräytymisessä otetaan huomioon, säilyvät ennallaan. Varhaiskasvatuksesta perittävät maksut Varhaiskasvatuksesta perittävä korkein maksu on nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta 290 euroa kuukaudessa, euromäärä on sama kuin nykyinen enimmäismaksu. Pienin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunginhallitus 13.02.2017 Sivu 32 / 71 perittävä maksu on 27 euroa kuukaudessa. Sitä pienempää maksua ei pääsääntöisesti peritä. Maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan siten, että kaksi- ja kolmihenkisillä perheillä asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Nelihenkisillä ja suuremmilla perheillä tulorajat ja maksuprosentit eivät muutu nykyisestä. Perheen koko otetaan huomioon tulorajojen laskennan lisäksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Seuraavien lasten maksu on edelleen 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Varhaiskasvatusajan vaikutus maksuun Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 6 :n mukaan kokoaikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan vähintään 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu (100 %). Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 6 :n mukaan kuukausimaksu saa olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksusta, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin 20 tuntia viikossa. Lisäksi laissa edellytetään, että jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Espoossa 60 prosentin maksu peritään keskimäärin enintään 25 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta. Yli 25 tuntia ja alle 35 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta peritään 80 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu peritään lain mukaisesti keskimäärin vähintään 35 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta (100 %). Nämä tuntirajat noudattavat Espoon nykyisiä asiakasmaksuperusteita. Lapsen esiopetuksen lisäksi tarvittavasta varhaiskasvatuksesta perittävien maksujen tuntirajat ja maksut ovat erilaiset, sillä esiopetuksen osuus on maksutonta. Esiopetuksen lisäksi tarvittavan varhaiskasvatuksen tuntirajoiksi ja maksuprosenteiksi esitetään seuraavaa: Esiopetus (20 h) ja varhaiskasvatus yhteensä tuntia viikossa vähintään 45 h 80 % yli 35 alle 45 h 60 % enintään 35 h 35 % Varhaiskasvatusmaksu, kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta