JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN HARJOITUKSET

JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN HARJOITUKSET

MISTÄ ON KYSE? Kurssin yleinen tavoite on perehdyttää opiskelija kulttuurimaantieteen kehitykseen ja nykyisiin ydinkysymyksiin Harjoitustyöosiossa tehdään 3-4 hengen pienryhmissä intensiivistä työtä ryhmäkohtaisen aiheen ja tehtävän parissa Lopputuloksena n. 15-20 sivuinen harjoitustyö, joka on tehty tieteellisiä käytäntöjä noudattaen Jokaisella teemaryhmällä on oma teemansa ja jokainen opettaja on valmistellut teemastaan pienryhmille harjoitustyöaiheita

TAVOITTEET Perehdyttää projektityöskentelyn avulla kulttuurimaantieteen nykyteemoihin ja ydinkysymyksiin Antaa mahdollisuus perehtyä yhteen aihepiiriin valmiiksi rajatun tehtäväkokonaisuuden avulla Opetella muun muassa intensiivistä tiimityöskentelyä, tutkimuksellisen lähestymistavan hahmottamista, tutkimuksen rakennetta, sujuvaa tieteellistä kirjoittamista, prosessikirjoittamista askel kerrallaan, tutkimuskirjallisuuden lukemista ja tiedonhakua, tieteellisiä menetelmiä, opponointia...

HARJOITUSTYÖN AIKATAULU Aloitustapaaminen 6.3. klo 10-12 Tutkimussuunnitelma DL 7.3. klo 20 Kokoontuminen (palaute tutkimussuunnitelmista) 8.3. klo 10-12 Harjoitustöiden keskeneräiset versiot DL 14.3. klo 18 Kokoontuminen (jokainen pienryhmä opettajan kanssa) 15.3. klo 12-15 Yhteinen kokoontumiskerta ja valmiiden töiden DL 22.3. klo 14-15 Loppuseminaari 23.3. klo 8.30-12 Lopullisten/arvosteltavien töiden palautus 30.3. klo 16 Palautukset aina sähköpostilla omalle opettajalle, paitsi 22.3. tuokaa lisäksi yksi paperiversio mukaan kokoontumiseen.

TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Ensimmäinen askel harjoitustyön tekemisen prosessissa: pyritään rajaamaan aihepiiri ja aineisto, selkiyttämään tutkimusongelmat sekä hahmottamaan työn eri vaiheiden aikataulu Palautetaan jo ti 7.3. klo 20 mennessä oman opettajan sähköpostiosoitteeseen. Käsitellään ke 8.3. kokoontumiskerralla niin, että pienryhmät esittelevät lyhyesti (n. 5 min) suunnitelmansa, opettaja antaa palautetta ja keskustellaan yhdessä Miettikää suunnitelmaa tehdessänne jo ryhmän sisäistä työnjakoa. Kaikkien ei välttämättä kannata tehdä kaikkea (lukea jokaista samaa lähdeteosta) Kaikkein keskeisintä tässä vaiheessa on tehtävän rajaus. Miettikää pienryhmässä, mihin asioihin keskitytte ja mitkä jätätte suosiolla työn ulkopuolelle, miten aikataulutatte työnteon eri vaiheet ja miten jaatte työnsarkaa eri ihmisten välillä

TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Johdanto: Mitä harjoitustyö käsittelee? Miksi aihe on kiinnostava/tärkeä/ajankohtainen? Tutkimuksen teoreettinen tausta: Miten työn aihe sijoittuu kulttuurimaantieteen kenttään? Mitkä ovat siinä esille tulevia kulttuurimaantieteellisiä käsitteitä? Tutkimusongelmat: Mihin kysymyksiin työ etsii vastausta? Aineisto ja menetelmät: Minkälaista aineistoa käytetään ja millä menetelmillä sitä käydään läpi? Aikataulu: Missä aikataulussa työ etenee? Huomatkaa työn eri vaiheet (lähdekirjallisuuden hankinta, tutkimusaineiston keruu, työn kirjoittaminen, esityksen valmistelu) Listatkaa kaikkien niiden lähteiden tiedot, jotka olette onnistuneet jo löytämään. Tämä helpottaa opettajaa antamaan lisäohjeistusta tiedonhaussa. (Huom. lähteet ovat eri asia kuin aineisto!)

TIETEELLISEN TYÖSKENTELYN PERIAATTEITA Pyritään objektiivisuuteen (joka on kuitenkin ihmistieteissä suhteellinen käsite): huomioidaan omat ennakkokäsitykset ja lähtökohdat omat ajatteluprosessit ja perustelut kirjoitetaan rehellisesti auki käytetään erilaisia lähteitä luoden vuoropuhelua, perustellaan valinnat aineiston rajaamisen perustelut kirjoitetaan auki jos työhön osallistetaan ulkopuolisia henkilöitä (haastatellaan, pyydetään piirtämään karttoja...), heitä informoidaan tarkasti ja varmistetaan lupa käyttää heidän tuottamaansa aineistoa harjoitustyössä ollaan itsekriittisiä omien painotusten ja valintojen suhteen Tieteellisen kirjoittamisen ohjeet ovat olemassa juuri tällaisen työskentelyn helpottamiseksi (ks. Seminaarityön kirjoitusohjeet) Näitä taitoja harjoitelleen tällä kurssilla. Ei siis tarvitse osata täydellisesti. Kannattaa kysyä aina kun kysytyttää ja pohtia ääneen.

YKSILÖ, YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA Katri Nikulainen

GLOBALISAATIO Globalization typically is defined as the expansion in the scope, velocity, and impacts of international transactions such as trade, investment, migration, and communications. It is a complex subject that embraces many topics and can be approached from a wide variety of theoretical perspectives, but typically globalization entails the increased integration of different societies. Warf, B. (2006). Encyclopedia of Human Geography. Thousand Oaks, Calif: SAGE Publications, Inc.

1. MISTÄ VAATTEESI TULEVAT Aineisto: Kysely Ryhmän on tarkoitus perehtyä talouden globalisaatioon ja vaateteollisuuteen. Ryhmä toteuttaa kyselen kuluttajien vaatteiden ostopäätöksiin liittyvistä tekijöistä (n 30 kpl). Vaikuttaako vaateen eettisyys tai valmistusmaa ihmisten ostopäätöksiin? Minkälainen rooli esimerkiksi hinnalla on vaatteisiin liittyvissä ostopäätöksissä? Lisäksi kyselyssä voi kartoittaa vastaajien vaatteiden valmistusmaita. Lähteet: Warf, B. (2006). Globalization. Teoksessa Warf. B. (ed.) Encyclopedia of Human Geography. Elsevier, Thousand Oaks, California. Kolis, N. Ympäristöasenteen painoarvo kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät. Saimaan ammattikorkeakoulu. Mäki-Latikka, A. Vaateteollisuuden vastuullisuus. Opinnäytetyö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Temmes, S. (2016). Vastuullinen vaate- Eettiset toimintatavat paikallisessa ja globaalissa vaatetuotannossa. Pro gradu tutkielma. Lapin yliopisto. Claudio, L. (2007). Waste Couture: Environmental Impact of the Clothing Industry. Environmental Health Perspectives 115: 9. s. 448-454.

2. YKSILÖN YMPÄRISTÖVASTUU Aineisto: Cowspiracy (2014) ja Food, Inc. (2008) elokuvat. Ryhmän on tarkoitus tutkia yksilön ympäristövastuuta Cowspiracy (2014) ja Food, Inc. (2008) elokuvissa. Miten yksilön valintojen rooli näyttäytyy elokuvissa? Kuka on vastuussa ruuantuotannon eettisyydestä tai ympäristöstä? Kenen näkökulmasta elokuvat on tehty? Lähteet: Atkins, P. & I. Bowler. (2001). Food in society : economy, culture, geography. Hodder Arnold, London. 328 s. Autio, M., Heiskanen, E. & V. Heinonen. (2009). Narratives of green consumers the antihero, the environmental hero and the anarchist. Journal of Consumer Behaviour 8: 40 53. Dicken, P. (2011). We are what we eat: the agro-food industries. Teoksessa: Global Shift: Mapping the Changing Contours of the World Economy. Mesimäki, M. H. (2004). Pieni suuri kertomus: Kaupunkilaisen ympäristövastuullisen elämäntavan yksilölliset ja yhteiskunnalliset merkitykset. Pro-gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.

3. HUUMORI JA POLITIIKKA: TRUMP-MEEMIT Aineisto: Trumpiin liittyvät nettimeemit jollain sosiaalisen median kanavalla (30 kpl). Ryhmän tehtävänä on selvittää millainen kuva Trumpista välittyy poliittisten meemien kautta. Mikä on huumorin rooli politiikassa? Onko henkilöön liittyvä poliittinen satiiri oikeutettua? Lähteet: Vainikka, E. (2016). Avaimia nettimeemien tulkintaan Meemit transnationaalina mediailmiönä. Lähikuva audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 29: 3. s. 60 77. Shifman, Limor (2014) Memes in Digital Culture. Cambridge MA: MIT Press. Görkem, S. Y. (2015). The only thing not known how to be dealt with: Political humor as a weapon during Gezi Park Protests. Julkaisussa International journal of humor research, 28(4), 583-609. Kolehmainen, M. (2006). Populaariksi piirretty politiikka: Itse valtiaat ja poliittinen huumori. Politiikka 48:4, s. 250 261. Särmä, S. (2014). Junk Feminism and Nuclear Wannabes: Collaging Parodies of Iran and North Korea. Acta Universitatis Tamperensis 1961, Tampere University Press.

4. KATUTAIDE OULUN KAUPUNKIMAISEMASSA Aineisto ja menetelmät: haastattelu Ryhmä haastattelee oululaisen katutaiteen ammattilaisia (3-5 kpl). Ryhmän tehtävänä on pohtia katutaidetta ja graffiteja modernina ilmiönä ja niiden merkitystä elämälle kaupungissa. Onko katutaide taidetta vai vandalismia? Kuka omistaa kaupunkitilan? Lisäksi ryhmä voi kuvittaa työtään valokuvaamalla Oulun graffiteja. Lähteet: Ley, D. & Cybriwsky. (1974). Urban graffiti as territorial markers. Annals of the association of American geographers 64:4. s. 491-505. Mc Auliffe, C. (2012). Grafitti or street art? Negotiating the Moral Geographies of the creative city. Journal of Urban Affairs 34: 2. s.189-206. Lachmann, R. (1988). Graffiti as Career and Ideology. American Journal of Sociology 94: 2. s. 229-250. Bogdanoff, J. (2009). Graffiti- no name, no fame.

5. SUKUPUOLISUUS ARTISTIN X TUOTANNOSSA/ RAP-MUSIIKIN SANOITUKSISSA Aineisto: Valitun genren tai artistin tuotannon sanoitukset (rajaus tärkeää!) Ryhmän on tarkoitus perehtyä musiikin mies- ja naiskuvaan. Kuinka naiset ja miehet näyttäytyy musiikin sanoituksissa? Millainen representaatio sukupuolisuudesta musiikissa annetaan? Lähteet: Bradley, H. (2007). Gender. Cambridge: Polity. Keränen, S. (2011). Herkkupeppu ja metallipeikko: Sukupuolen representaatio Rumba-lehdessä. Tiedotusopin pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Ter Bogt, T. F. M., ; Engels, R. C. M. E., Bogers, S. & M. Kloosterman. (2010). "Shake It Baby, Shake It": Media Preferences, Sexual Attitudes and Gender Stereotypes Among Adolescents. Sex Roles; New York 63.11-12, s. 844-859. Shabazz, R. (2014). Masculinity and the mic: confronting the uneven geography of hip-hop. Gender, place and culture 21:3. s. 370-386. Massa, S. (2016). Vaimomatskua vai ei? Sukupuolidiskurssit ja naisista puhuminen 2000-luvun suomirap-lyriikoissa. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto. Adams, T. M. & D. B. Fuller. (2006). The Words Have Changed but the Ideology Remains the Same: Misogynistic Lyrics in Rap Music. Journal of Black Studies 36: 6. s. 938-957

..Laitoin Cruise Controlin päälle, koitin kerätä virtaa mut mitä helvettii mä yritän oon koukussa vauhtiin, on kohtaloo et tyrii tän bensaa suonissa maantie kutsuu mun nimee ja nää hutsut täällä haluais muksun mun nimeen faijan tavoin valinnu nää reissumiehen saappaat voi tätä taakkaa, aah! Cheek, Anna mä meen Dissaaks? No mieti ite. Se, et mä sanon sua huoraks, on vaan hyvin vahva mielipide -Ruger Hauer, Jokaiselle jotakin

6. MAAHANMUUTTAJIEN KOKEMUKSIA TOISEUDESTA Aineisto: Haastattelut (n. 3-5 kpl) Ryhmän tarkoituksena on tutkia maahanmuuttajien kokemaa toiseutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Millaisena Suomi näyttäytyy maahan toisesta maasta muuttaneelle? Ovatko maahanmuuttajat kokeneet toiseutta ja millaisissa tilanteissa? Lähteet: Marjo Kylmänen (1994). Me ja muut: Kulttuuri, identiteetti ja toiseus. May, J. & P. Cloke (2006). Otherness. Teoksessa Warf. B. (ed.) Encyclopedia of Human Geography. Elsevier, Thousand Oaks, California. Miles, Robert (1994). Rasismi. Tampere. Vastapaino. Östergård, N. (2016). Mitä siihen vielä vaaditaan? : Pro gradu -tutkielma neljän nuoren somalinaisen kokemasta toiseudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto. Varjonen, Sirkku. (2013). Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Unigrafia, Helsinki.

HARJOITUSTYÖAIHEET: 1. Mistä vaatteesi tulevat? 2. Yksilön ympäristövastuu. 3. Huumori ja politiikka. Trump-meemit. 4. Katutaide Oulun kaupunkimaisemassa. 5. Sukupuolisuus musiikissa. 6. Maahanmuuttajien kokemuksia toiseudesta.

KUVALÄHTEET: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/75/f9/6c/75f96c01e465dd88101c2a5998bf4e06.jpg https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/25/69/8a/25698a8f7e8fc2236a4d0d09bb82e13a.jpg https://i.ytimg.com/vi/ovn3ehansva/maxresdefault.jpg http://i3.kym-cdn.com/photos/images/original/001/044/537/c0d.jpg https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a8/food_inc.jpg https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:and9gcsi9jhjunfus1jdpb798nopz5wy49o9pdrxer00q6ms1egsevac https://www.fashionatingworld.com/images/indian_textile apparel_industry.jpg https://68.media.tumblr.com/tumblr_lx80krsj2f1r67322o1_500.png