Kesäkuu 2009 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
2 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu jatkui viime vuonna Suunnittelu- ja konsulttialan vahva kasvu jatkui vielä viime vuonna, vaikka uusien tilausten määrä kääntyi loppuvuodesta laskuun. SKOLin jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan SKOL-yritysten laskutus kasvoi 15 prosenttia vuonna 2008. Sekä kotimainen että ulkomaisten töiden laskutus kasvoi, samoin kaikkien kolmen sektorin eli teollisuuden, talonrakennuksen ja infrasektorin laskutus. 2008 2007 Koko alan kokonaislaskutus 1 400 M 1 200 M Koko alan kotimaan laskutus 1 000 M 840 M Koko alan ulkomaan laskutus 400 M 360 M Teollisuussektorin kokonaislaskutus 630 M 540 M Talonrakennussektorin kokonaislaskutus 420 M 340 M Infrasektorin kokonaislaskutus 280 M 240 M Muiden sektoreiden kokonaislaskutus 80 M 80 M SKOLin jäsenyritykset työllistävät Suomessa noin 15 000 henkeä. Näistä yli 11 000 henkeä työllistyy 17 suurimpaan yritysryhmään kuuluvissa 35 yrityksessä. Ulkomailla SKOLin jäsenyritysten yritysryhmät työllistävät 36 000 henkeä eli kaikkiaan henkilöstöä on noin 51 000. Alan kasvu jatkui yhtäjaksoisesti 14 vuotta. Myös alan yrityskoko on kasvanut. Kaikkiaan viisi yritysryhmää oli yuli tuhannen hengen suuruusluokassa. SKOL-JÄSENTEN YRITYSRYHMÄT SUOMESSA JA MAAILMALLA YRITYSRYHMIEN HENKILÖSTÖ YRITYS KOTIMAA SUOMESSA MUUALLA YHTEENSÄ PÖYRY Group Suomi 2 600 5 400 8 000 Etteplan Suomi 1 100 1 100 2 200 RAMBOLL Finland Tanska 1 100 7 800 8 900 Finnmap Consulting / Suomi 1 000 100 1 100 FMC-Group SWECO Finland Ruotsi 900 4 600 5 500 Neste Jacobs + Rintekno Suomi 800 800 Elomatic Suomi 600 100 700 Finnish Consulting Group FCG Suomi 500 200 700 Destia konsultipalverlut Suomi 400 400 Granlund Suomi 350 50 400 WSP Finland UK 350 9 200 9 550 Citec Suomi 300 700 1 000 Rejlers Ruotsi 300 600 900 A-Insinöörit (AI-Yhtiöt) Suomi 300 300 Sito Suomi 300 300 Vahanen Suomi 250 100 350 Deltamarin Suomi 250 50 300 YHTEENSÄ (17 RYHMÄÄ / 11 400 30 000 41 400 35 YRITYSTÄ) Muut SKOL-jäsenet (200 yritystä) 3 600 6 000* 9 600 SKOL-JÄSENET JA YRITYS- 15 000 36 000 51 000 RYHMÄT * Chematur, Environ, Golder, Hifab, Niras, ÅF-Enprima Sisältö Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu jatkui viime vuonna... 2 Pääkirjoitus: Tulevaisuus on osaamislaji... 3 Nyt kannattaa suunnitella asuntoja ja korjauksia... 4 Talotekniikassakin sakin energia on ykkönen... 6 Riittääkö Suomessa suunnitteluosaamista?... 8 Ympäristökonsultilla riittää töitä taantumassakin 10 Muuntautumiskyky on teollisuus - suunnittelijan elinehto... 13 Kansainvälistyminen vaatii osaamisen markkinointia... 14 Suunnittelijoiden markkinanäkymät näkymät heikkenevät yhä... 16 SKOLin hallitus 2009 SKOLin toimisto Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheenjohtajat Tage Eriksson Finnmap Consulting Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Ari Asikainen Pöyry Kari Harsunen SWECO Industry Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Harri Mäkelä INNOGEO Matti Vuorio Ramboll Finland puhelinvaihde 020 595 5100, faksi 020 595 5111 Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm 040 506 6066 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm 0400 717 130 Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm 0400 946 329 Viestintä Saara Klemola puh 5102, gsm 050 377 9923 Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Kannen kuvat: iso kuva betonirakenteen purku, pikkukuvat Kalmar Energin biovoimalaitos, Asunto Oy Helsingin Ajuri ja Oasis Of The Seas.
SKOL Visio Kesäkuu 2009 3 Tulevaisuus on osaamislaji Lyhyellä aikavälillä maailma kamppailee talouskriisin kanssa. Suomalaiseen suunnittelualaan se on heijastunut siten, että uusia tilauksia on saatu olennaisesti vähemmän kuin alan kapasiteettia vapautuu. Seurauksena on 20 prosentin ylikapasiteetti vuoden lopussa. Selkosuomeksi sanottuna alan 15 000 asiantuntijasta joka viides, yhteensä 3000 osaajaa, on poissa töistä kuluvan vuoden lopulla lomautuksen tai työsuhteen päättymisen vuoksi. Pitemmälle jatkuvasta tulevaisuudesta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Varmaa on, että asuntojen ja toimitilojen rakentaminen vilkastuu aikanaan ja investointeja ympäristöön ja liikenteeseen tarvitaan. Nämä tuovat lisää töitä suunnitteluun, mutta riittääkö kilpailukykymme myös vientimarkkinoilla? Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus on epävarmempi, haluavatko omistajat investoida Suomen sijasta mieluummin uusille halvemman työvoiman markkinaalueille lähemmäs kysyntää? Alan kannalta olennaista on investointien suunnittelu, siirtyykö sekin kohdealueille. Suomalainen vientiteollisuus on teknisesti korkeatasoista ja hankkii runsaasti insinööriosaamista. Useat tuhannet osaajamme ovat suunnitelleet konepaja- ja meriteollisuuden tuotteita kuten paperikoneita tai risteilyaluksia, mutta osaamisen kysyntä näyttää vähenevän jyrkästi. Uusi globaali työnjako siirtää investointituotteiden valmistusta uusille markkinoille. Fyysinen etäisyys valmistuksen ja suunnittelun välillä vähentää osaamisen kysyntää ja kilpailukykyä siitä huolimatta, että tiedon siirto toimii globaalisti ilman aikaeroa. Meillä Suomessakin suunnittelu tehdään pääasiassa lähellä valmistusta, siis siirtyykö investointituotteiden suunnittelu samassa yhteydessä Euroopan ulkopuolelle? Euroopassakin kilpailutilanne muuttuu euroalueen ja muiden maiden välillä. Muiden valuuttojen kurssilasku on heikentänyt hintakilpailukykyämme ruotsalaisiin ja brittikollegoihimme nähden. Samaan aikaa halvemmista maista lisätään suunnittelupalvelujen ostoa Suomessa toteutettaviin suuriin projekteihin energia-, laivanrakennus- ja teollisuussektoreille. SKOLin jäsenyrityksillä on käytössään asiantunteva ja teknisesti kilpailukykyinen tuotantokoneisto, joka on vuosikymmenet pystynyt vastaamaan markkinoiden haasteisiin ja uusiutumaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Nyt vaaditaan sekä uutta että täydennys- ja muuntokoulutusta uusille kysyntäaloille. Tulevaisuuden teknologian nopea kehitys tuo uusia haasteita. Ympäristö-, energia-, tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla ja niiden rajapinnassa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, jotka luovat valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Ympäristöystävälliset ratkaisut yleistyvät energiantuotannossa ja -käytössä sekä hyödykkeiden valmistuksessa. Raaka-aineiden niukkuus lisää materiaalitehokkuutta. Elinkaariajattelusta tulee arkipäivää. Teknologiset ratkaisut auttavat ratkaisemaan ekologisia haasteita ja vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. SKOL on yhdessä insinöörijärjestöjen TEKin ja UIL:n kanssa käynnistänyt TEKESin tukeman tulevaisuusprojektin, jossa skenaroidaan vaihtoehtoja ja selvitetään asemointiamme. Tavoitteena on välttää uhkakuvien toteutuminen alan proaktiivisella kehittämisellä siten, että iskukykymme säilytetään. Käytännössä varmaa on suunnittelukoneiston laajamittainen viritys uutta kotimaista ja globaalia kysyntää vastaavaksi ylikapasiteettitilan kautta. Tavoitteena on pystyä myös ensi vuosikymmenellä vastaamaan asiantuntijatarpeisiin ja säilyttämään vahva asemamme insinööriosaamisen markkinoilla. Timo Myllys SKOLin toimitusjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu noin 233 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa 14 500 asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli 50 000 henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2008 on 1,4 miljardia euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN 1457-9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Saara Klemola Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino
4 SKOL Visio Kesäkuu 2009 OPTIPLAN Nyt kannattaa suunnitella asuntoja ja korjauksia Lama on koetellut erityisen rajusti asuntotuotantoa, ja asuntoaloitukset ovat vähentyneet viime kesän jälkeen voimakkaasti. kaasti. Asuntojen rakenteellinen kysyntä tuskin kuitenkaan häviää: toden näköisesti se vain patoutuu purkautuakseen nousun n alkaessa. Nyt kannattaakin suunnitella asuntoja valmiiksi, jotta rakentamaan päästään heti, kun markkinat taas vetävät. Asuntokauppa ja sen seurauksena uusien asuntojen rakentaminen on lähes täysin tyssännyt laskusuhdanteessa. Toimitilapuoli alkoi oireilla jo viime vuoden keväällä. Asuntopuolella ei pääkaupunkiseudulla vielä kesälläkään näkynyt juuri hiljentymistä, kertoo rakennussuunnitteluyritys Optiplan Oy:n toimitusjohtaja Tommi Vaisalo. Varsinainen rysähdys tuli asuntojen osalta pääkaupunkiseudulla lomien jälkeen viime syksynä. Tuntui, että muutaman viikon sisällä suunnittelupöydällä eri vaiheissa olevat RS-kohteet pysähtyivät kuin seinään ja samalla tapahtui vapaarahoitteisen tuotannon voimakas jarrutus. Syynä tähän oli toimijoiden huoli taseiden liiallisesta pullistumisesta tonttien ja myymättömän asuntokannan myötä. RS-järjestelmää sovelletaan, kun asunnosta tehdään sitova kauppa jo rakentamisvaiheessa. Rakennusteollisuus RT:n kevään suhdannekatsauksen mukaan asuntotuotannon aloitukset jäävät tänä vuonna 14 000 asuntoon. Vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostalojen määrän arvioidaan jäävän vain 1 500:aan. Viime vuonna asuntoaloituksia oli 24 000. VTT:n laskelmien mukaan asuntotuotannon pitkän tähtäyksen tarve on 30 000 asuntoa vuodessa. Valmiina nousuun Vaisalo kuitenkin uskoo, ettei asuntokaupan ja -tuotannon pysähtyminen tarkoita asuntojen rakenteellisen kysynnän häviämistä. Rakenteellinen kysyntä selkeästi on olemassa. Minulla on sellainen tuntuma, että kysyntä patoutuu ja ne, jotka oikea-aikaisesti rohkeasti reagoivat, ovat askeleen edellä kun elpyminen tapahtuu. Vaisalon mielestä asuntorakennuttajien kannattaisi nyt viedä myös RS-kohteiden suunnittelua rohkeammin eteenpäin, onhan esimerkiksi pääpiirustusvaiheen suunnitteluun sitoutuva kustannus suhteellisen pieni tonttikustannuksiin nähden, puhumattakaan rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kun markkinat alkavat taas vetää, aika on helposti tehnyt tehtävänsä eli nyt rakentajien murheena olevat valmiit myymättömät asunnot ovat huvenneet. Kun valmis myymätön tulee toisesta suunnasta vauhdilla alas ja toisesta suunnasta markkinakysyntä kasvaa nopeasti, tulee helposti tilanne, ettei ole tarpeeksi myytävää. Siinä on edellytykset taas hyvinkin nopealle hintojen nousumekanismille. Vaisalon mukaan monet toimijat ovat jo reagoineet asuntotuotannon tilanteeseen ja vaihtaneet rakennettavien asuntojen hallintatapamuotoa omistusasunnoista vuokratalotuotantoon, ARA-tuotantoon ja niin sanottuun välimuotoon. Huhtikuun alussa voimaan tulleen niin sanotun välimallin korkotukilain mukaan tänä ja ensi vuonna voidaan hyväksyä vuokra-asuntojen rakentamista varten myönnettäviä lainoja tuettaviksi valtion korkotuella ja täytetakauksella. Palikat on saatu järjestykseen: on muutettu suunnitelmia ja järjestelty rahoitusta, on tullut toisenlainen tuotanto- ja hallintatapa, ja nyt sopimukset loppuomistajan kanssa alkavat olla pikku hiljaa siinä mallissa, että hankkeita viedään eteenpäin. Asumisessa on nyt ollut selkeästi pientä hyvää virettä, mutta monta kautta siinä kuu- meni. Nopeutta ja tehoa kokonaissuunnittelulla Optiplanin liiketoiminnan tukijalkoja ovat asuminen, toimitilat ja korjausrakentamispalvelu. Suhdanteen vaikutuksesta korjausrakentaminen on ollut selkeässä kasvussa, Vaisalo sanoo. Korjausrakentamisessa kunnat ja kaupungit ovat isossa roolissa. Viime aikoina myös asumisen korjaukset, linjasaneeraukset ja vastaavat, ovat selkeästi lisääntyneet. Ajallisesti rajoitetut tukimuodot ovat saaneet aikaan paljon vipinää. Taloyhtiö voi saada valtiolta kymmenen prosentin korjausavustuksen, jos remontin aloittaa tänä vuonna. Koko remonttiin tuen saa vain, jos se valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. Aikajänne on aika tiukka. Jos nyt lähtee täysin puhtaalta pöydältä, on mahdollisuus jo vähän menetetty.
SKOL Visio Kesäkuu 2009 5 Asunto Oy Helsingin Ajuri Kona lassa on toteutettu Optiplanin kokonaissuunnittelukonseptilla. Optiplanin toimitusjohtaja Tommi Vaisala uskoo, ettei asuntokaupan ja -tuotannon pysähtyminen tarkoita asuntojen rakenteellisen kysynnän häviämistä. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 150 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2008 yhteensä 165 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 20 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli runsas 60 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin ollut hyvässä kasvussa, vuonna 2008 vientilaskutuksen osuus oli 16 prosenttia. Rakennesuunnittelijoiden tilauskanta on edelleen varsin korkealla. Rakennesuunnittelijat arvioivat kuitenkin markkinatilanteen heikkenevän sekä kotimaassa että viennissä. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset, kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 60 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on vajaa kuusi prosenttia. Vaisalon mielestä kokonaissuunnittelu sopii tähän tilanteeseen erityisen hyvin, koska se lyhentää hankekehittely- k h ja suunnitteluaikaa. Optiplanin kokonaissuunnittelupakettiin kuuluvat arkkitehti-, rakenne-, LVIA-, ja sähkösuunnittelu. Jos asiakas haluaa itse valita arkkitehdin, tarjolla on myös teknistä kokonaissuunnittelua. Ympäristön ja määräysten muuttuminen aiheuttaa tilaajalle ja asiakkaalle yhä enemmän uusia haasteita. On energia- ja elinkaariasioita ja kaavoissa on erilaisia teknisiä vaatimuksia, joista arkkitehti ei välttämättä yksin selviä. Kokonaissuunnittelulla on Vaisalon mukaan muitakin etuja. Asiakas saa kustannusoptimaaliset energiatehokkuusvaatimukset täyttävät ratkaisut, ja toki myös prosessi on sutjakkaampi, aikataulut paremmin hallinnassa ja aikatauluja pystytään jopa nopeuttamaan. Myös virheet vähenevät. Terveisiä kaavoittajille Tommi Vaisalon mukaan asuntosuunnittelunkin vahvin trendi on energia. Energiapuolen osaaminen ja sen vaikutus tuotteeseen ja tuotteistukseen on selkeä trendi, hän sanoo. Tule- vat uudet määräykset ja primäärienergia-ajattelu muuttavat toimintaa dramaattisesti. Myös kaavoittajien pitäisi huomioida näitä asioita enemmän. Vaisalo myös muistuttaa, että kaavat on usein laadittu vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Jo kaavamääräyksissä voi olla melkoisia yhteensovittamisongelmia vuokratalo- ja ARA-tuotantoon. Siinä on toimijoille ja tietysti viime kädessä suunnittelijoille iso haaste. Yhtenä trendinä Vaisalo näkee myös yksilöllisyyden vahvistumisen asumisessa. Erottautuminen ja asiakkaan huomioiminen lisääntyvät. Saton loft-seikkailu oli valitettava tapahtuma, mutta tuotteessa oli hyvää yritystä. Sitäkin maailmaa edesauttaisi, että kaavoissa olisi lähtökohtaisesti mieluummin porkkanahenki kuin liian detaljoitu määräyshenki. Usein kaavat ovat niin tiukkoja, että arkkitehti on puristettu tekemään kaavan eikä asiakkaan tai loppukäyttäjän näköisen tuotteen. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Finnmap Consulting Oy 36,8 4,9 40,1 Pöyry Civil Oy 22,1 9,3 22,1 A-Insinöörit Oy 11,3 1,9 22,5 WSP Finland Oy, konserni 7,7 2,5 23,7 Ramboll Finland Oy 7,6 0,6 77,2 Kohonen Oy 7,4 0,7 7,4 Malmberg Oy 4,8 0,1 5,0 Vahanen Yhtiöt 4,1 13,7 Narmaplan Oy 3,9 3,9 Ylimäki & Tinkanen Oy 3,5 0,3 3,5 Optiplan Oy 2,7 7,5 Suomen Talokeskus Oy 2,4 11,5 Citec Civil Engineering Oy 2,2 2,7 Juva Engineering Ltd 2,0 1,9 2,0 Mehto Oy 1,8 1,8 SRT Oy 1,5 1,7 Pontek Oy 1,5 2,5 Heiskanen Oy 1,3 1,3 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ramboll Finland Oy 10,6 1,4 77,2 Pöyry Environment Oy 7,5 0,2 35,4 Pöyry Infra Oy 6,7 0,1 13,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 5,2 0,3 79,4 Sito Oy 3,7 24,3 Saanio & Riekkola Oy 3,3 0,6 3,3 WSP Finland Oy, konserni 2,9 0,5 23,7 Geotek Oy 2,6 2,8 Pohjatekniikka Oy 2,4 0,2 2,6 Geotesti Oy 2,2 2,9 Geopalvelu Oy 1,3 2,9 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 1,2 2,2 GeoUnion Oy 1,0 2,9 Geo-Juva Oy 0,7 1,4
6 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Talotekniikassakin energia on ykkönen Talotekniikkasuunnittelun asiakkaat satsaavat nyt energian säästämiseen. Ekologisuus ja liiketaloudellinen kannattavuus esimerkiksi sisäilman suhteen saattavat kuitenkin olla ristiriidassa keskenään. Suunnittelijan rooli korostuu, kun tavoitteena on mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu, joka silti täyttää sisäilmalle asetetut vaatimukset. Kontermon toimitusjohtaja Jukka Hyttinen (oik.) ja LVI-suunnitteluosaston vetäjä Sakari Sipola ihmettelevät, että nykyään sisäilman hallittavuutta halutaan melkein kaikkiin muihin rakennuksiin paitsi asuinrakennuksiin. Talotekniikkasuunnittelun asiakkaat satsaavat nyt energian säästämiseen. Aina mahtuu vain yksi asia, josta puhutaan, ja nyt puhutaan vain energiasta, sanoo rakennusten LVIS- ja automaatiotekniikkaan erikoistuneen insinööritoimiston Kontermon toimitusjohtaja Jukka Hyttinen. Asiakkaat ovat muuttaneet aikaisempia jyrkkiä kantojaan niin, että nyt satsataan energian säästämiseen tai kulutuksen minimoimiseen, kun aikaisemmin jotkin muut kriteerit olivat usein tärkeämpiä. Tämä näkyy varsinkin julkisella sektorilla, Hyttinen jatkaa. Energia-asioiden huomioiminen talotekniikan suunnittelussa on myös liiketaloudellisesti kannattavaa, sillä monessa kohteessa talotekniikka on isossa roolissa rakennuksen elinkaarikustannusten suhteen. Talotekniikka (LVI ja sähkö) vaatii kunnossapitoa ja on siinä mielessä elinkaarikustannus. Lisäksi energiakustannukset aiheuttavat käytön aikaisista kustannuksista merkittävän osan, Hyttinen sanoo. Vastuu huolehtia elinkaariasioista, lisätyö ja markkinarako ovat vähän luonnostaankin loksahtaneet LVI-suunnittelijoille. LVI-suunnittelijan rooli on siis keskeinen. Suunnittelija osaa laskemalla määrittää rakennuksen energiankulutuksen, ja monessa kohteessa LVIsuunnittelija ikään kuin simuloi omilla työkaluillaan, kuinka paljon vaikka ikkunan tai seinän muutos vaikuttaa energiankulutukseen ja sitä kautta elinkaarikustannuksiin, Hyttinen huomauttaa. Aina kiinteistön käyttäjän kannalta liiketaloudellisuus ja ekologisuus eivät talotekniikassa kuitenkaan täysin kohtaa. Korkealle asetetut sisäilmavaatimukset ovat jossain määrin ristiriidassa ekologisuuden kanssa, Hyttinen huomauttaa. Esimerkiksi tiukasti asetettavat lämpötilatavoitteet parantavat tilojen käytettävyyttä ja lisäävät tilojen tuottoa, mutta lisäävät myös energiankulutusta. Kontermon LVI-suunnitteluosaston vetäjä Sakari Sipola jatkaa: Rakentamismääräykset ja käyttäjien korkeat laatuvaatimukset tai erilaiset suunnitteluohjeet vetävät ilmanvaihtoa suuremmaksi. Sitä pitää jotenkin hallita. Koulut ovat hyväesimerkki: luokkien kuormitus on äärilaidasta toiseen. Ne ovat osan päivästä tyhjänä, osan päivästä luokassa saattaa olla 40 oppilasta. Kun ilmanvaihto on mitoitettava suurimman oppilasmäärän mukaan, tarvitaan eri käyttötilanteisiin mukautuva järjestelmä, jotta energiatalous saadaan kuntoon. On suunnittelijan moraalinen velvollisuus tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollisimman vähällä luonnonvarojen tuhlaamisella täyttävät asetetut tavoitteet, Jukka Hyttinen toteaa. Asiat monimutkaistuvat kaikilla elämän sektoreilla. Talotekniikassa se perustuu siihen, että ihmisten vaatimustaso olosuhteiden suhteen lisääntyy ja luonnonvaroista on niukkuutta. Halvalla hinnalla ei kehitetä Jo ennen talouden alamäkeä keskusteltiin paljon siitä, että suunnittelun hintataso on liian alhainen. Nyt laman seurauksena ainakin osa suunnittelijoista on joutunut edelleen laskemaan hintojaan. Asiakkaiden kannalta voisi olla järkevää maksaa suunnittelusta vähän enemmän ja saada parempaa työtä, Hyttinen sanoo. Minusta palvelu on vain karusti sopeutettava saatuun hintaan. Jos tingitään suunnittelun hinnasta, suunnittelijoiden täytyy tehdä vakiintuneita ratkaisuja. Ei silloin tutkita vaihtoehtoja ja etsitä parasta ratkaisua, vaan tehdään ikään kuin varman päälle. Valitaan ratkaisu, jonka kokemuksesta tiedetään toimivan, mutta joka ei välttämättä ole optimi siihen tapaukseen. Osa rakennuttajista, varsinkin julkisella puolella, haluaa olla edelläkävijöitä ja on valmis maksamaan parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämisestä. Osittain tämä hyödyttää tulevia asiakkaita siis niitäkin, jotka eivät ole valmiita maksamaan suunnittelusta yhtä paljon. Kun asiakas haluaa, että selvitämme vaikka jonkun kohteen optimimitoituksen tai optimiratkaisun, sitä käytetään hyväksi muidenkin vastaavien kohteiden suunnittelussa, Hyttinen sanoo. Hyttisen ja Sipolan mielestä ei voi kuitenkaan sanoa, että edelläkävijät maksaisivat halvempaa hintaa hakevien asiak-
SKOL Visio Kesäkuu 2009 7 KONTERMO TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2008 yhteensä 131 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2008 yhteensä 71 M ), sähkö- ja teletekniikka (53 M ) ja rakennusautomaatio (7 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on hyvä ja kapasiteetti miltei täyskäytössä. Puolet talotekniikkatoimistoista odottaa kotimarkkinoiden pysyvän melko vakaana, loput ovat hieman pessimistisempiä. Viennin tason uskotaan säilyvän. Henkilöstön arvioidaan pysyvän lähes ennallaan. Korjausrakentaminen työllistää talotekniikkayrityksiä muita enemmän. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelua on kolmannes. Sairaalan potilashuoneen ja kylpyhuoneen mallinnuskoosteessa on näkyvissä taloteknisiä asennuksia. kaiden hyväksi koituvan laadun. Kyllähän rakennuttajankin tietotaito kehittyy, kun se on itse mukana kehittämässä ratkaisuja, Sipola huomauttaa. Suunnitellaan loppuun, rakennetaan myöhemmin Taantuma ei toistaiseksi ole pahemmin tuntunut talotekniikan suunnittelussa ainakaan Kontermossa. Suunnittelu on sen verran halpaa, että hankkeet suunnitellaan loppuun, mutta rakentaminen jätetään myöhemmäksi ; Jukka Hyttinen kertoo. Lisäksi projektit ovat sen verran pitkiä, että ennen viime syksynä tapahtunutta romahdusta alkaneet hankkeet jatkuvat edelleen. Asiakaskuntamme on varsin suurelta osin julkisia toimijoita, ja julkiset tahot ovat jopa katsoneet, että rakentamista pitäisi lisätä ja näin tukea rakennusalaa. Valtio on ottanut käyttöön myös konkreettisia tukitoimia rakennusalan elvyttämisen ja työllisyystilanteen kohentamisen toivossa. Hallituksen tammikuun lopussa hyväksymässä elvytyspaketissa on varattu 1,25 miljoonaa euroa taloyhtiöiden korjausavustuksiin. Vauhtia elvytykseen on haluttu panna sillä, että kymmenen prosentin tuen saa vain remontteihin, jotka alkavat tämän vuoden aikana. Jos tukea mielii saada koko remonttiin, on sen valmistuttava vuoden 2010 loppuun mennessä. Monet taloyhtiöt ovat vasta havahtumassa korjausavustuksen mahdollisuuteen. Jos nyt aletaan vasta miettiä putkiremonttia, ollaan auttamatta myöhässä, Hyttinen huomauttaa. Jatkoaikaa tarvitaan, ja siitä olisi syytä ilmoittaa jo kesällä tai viimeistään syksyllä. Linjasaneerauksen yhteydessä myös taloyhtiön ilmanvaihto saataisiin hoidettua kuntoon. Nykyisin halutaan, että sisäilma on hallittavissa melkeinpä kaikissa muissa rakennuksissa paitsi asuintaloissa. Nurinkurista. Talotekniikkasuunnittelijoiden pitäisi tarjota taloyhtiön asukkaille ja omistajille nykyistä paremmin tietoa, mitä linjasaneerauksen yhteydessä pitäisi tehdä ilmanvaihdolle, Hyttinen huomauttaa. Asuinrakennuksissakin suunnittelija voi etsiä ilmanvaihtoon kohteeseen sopivan, mahdollisimman ekologisen ja energiatehokkaan ratkaisun. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Granlund Oy 27,1 3,7 27,8 Pöyry Building Services Oy 8,9 19,5 AIRIX Talotekniikka 7,0 0,9 7,0 Projectus Team Oy 6,3 1,0 6,4 Suomen Talokeskus Oy 4,7 11,5 Niemi & Co 3,5 0,7 3,5 Lausamo Oy 3,4 1,3 3,4 Hepacon Oy 3,1 3,1 Optiplan Oy 3,1 9,5 Kontermo Oy 2,9 3,0 Tuomi Yhtiöt Oy 2,6 3,0 AX-Konsultit Oy 2,3 6,5 Maaskola Oy 2,3 0,2 2,3 Avecon Oy Ab 2,0 2,0 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,9 2,0 Nissinen Oy 1,8 1,8 TSS GROUP OY 1,6 4,0 Äyräväinen Oy 1,5 1,5 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M ISS Proko Oy 11,0 0,2 16,0 Pöyry Architects Oy 10,3 3,7 10,3 SWECO PM Oy 4,2 10,2 Vahanen Yhtiöt 4,1 13,7 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,9 79,5 Optiplan Oy 2,7 9,5 KSOY Arkkitehtuuria 2,6 0,5 2,8 SWECO PAATELA Architects Oy 2,3 2,3 KVA Arkkitehdit Oy 2,0 1,3 2,0 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,8 1,8 CJN Oy 1,8 1,8 Sito Oy 1,7 0,1 24,3 Ramboll Finland Oy 1,6 0,4 77,2 Laitila Arkkitehdit Oy 1,3 0,5 1,3 Rapal Oy 1,2 1,9 ISS Suunnittelupalvelut Oy 1,2 1,5 Niinikivi Oy 1,0 1,2
8 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Ilmastonmuutoksen torjumise SAARA KLEMOLA Ilmastonmuutos ja siihen vaikuttavat tekijät ovat aihe, josta riittää monia näkemyksiä ja ehkä keskenään ristiriitaistakin tietoa. Yksi asia on kuitenkin varma: kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä huomattavasti. Tavoitteista ja keinoista puhuttiin SKOLin Konsulttipäivässä maaliskuun lopulla. Ylijohtaja Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että valtion tehtävänä on ennen kaikkea energiavarmuuden turvaaminen. Energiavarmuusasia on yhdistynyt tiukkaan keskusteluun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisestä yliopistosta muistutti energiatermien määritelmistä. Energiatehokkuus on määrittelykysymys, mutta energiansäästö on yksiselitteinen asia. Käyttäjän käyttötottumukset ja energiankulutus eivät ole mukana energiatehokkuudessa, mutta niillä on suuri vaikutus energian kulutukseen. Suunnittelupäällikkö Päivi Piispa FCG Planekosta totesi, että ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa paikallisia ja uusiutuvaan energiaan perustuvia energian tuotannon ratkaisuja. Avaimena kaikkeen on energiapihiys.
SKOL Visio Kesäkuu 2009 9 ssa riittää edelleen työtä Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksena tarve vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä näkyy muun muassa ydinvoiman rakentamisen voimakkaassa kasvussa. Arvioiden mukaan maailmassa rakennetaan seuraavan 20 vuoden aikana ainakin 200 uutta ydinvoimalaa. SKOLin hallituksen puheenjohtaja, Etteplan Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg esitti Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan, että Suomessa käynnistettäisiin pikaisesti ydinenergian hyödyntämiseen tähtäävä yliopistotasoinen koulutusohjelma. Teknillisessä yliopistossa on käynnistettävä sekä uusi opintosuunta että muuntokoulutusohjelma, jossa täydennyskoulutetaan muun muassa säätöjärjestelmä- ja rakennesuunnittelijoita hallitsemaan ydinvoimarakentamisen erityisvaatimukset, hän sanoi. Koulutusta voidaan kohdistaa koko prosessiin polttoaineen tuottamisesta ydinjätteen loppusijoittamiseen. Ydinvoimarakentaminen on ollut 30 viime vuoden aikana lähes täysin pysähdyksissä, joten alan osaajat ovat häviämässä. Hornborgin mukaan ydinvoimaosaamisesta voisi tulla Suomelle uusi kilpailukykytekijä. Päästöttömän ydinenergian voimakas rakentaminen edellyttää mittavaa panostusta resurssien lisäämiseen. Tämä tarjoaa suomalaiselle suunnittelulle ja teollisuudelle merkittävän kasvupotentiaalin edellyttäen, että saamme koulutettua alalle uusia osaajia. Erityisesti muuntokoulutuksella voidaan myös parantaa insinöörien työllisyyttä. Ylijohtaja Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan on viime aikoina vaikuttanut kolme muuttujaa: öljyn hinta, päästöoikeuksien hinta ja sähkön hinta. Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on sitova: jos siihen ei päästä, joutuu EU-tuomioistuimeen, Turunen muistutti. Turusen mukaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää ennen kaikkea autoilun vähentämistä. Toinen energiavarmuuteen vaikuttava EU-tavoite on uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta pitäisi nostaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet ovat kovat, ja ne edellyttävät energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Säästäminen voi lisätä päästöjä Dosentti Jarek Kurnitski Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriosta painotti, että päästöjen vähentäminen edellyttää koko energiaketjun tarkastelua tuotannosta kulutukseen. On tiedettävä, mitkä energiamuodot aiheuttavat eniten päästöjä ja vähennettävä niiden kulutusta. Kurnitski osoitti esityksessään, että pahimmillaan kaukolämmitettyyn taloon kohdistuva lämmitysenergian säästäminen voi johtaa kokonaispäästöjen lisäykseen. Kun rakennuksen kaukolämmitysenergiaa säästetään ja vähennetään sen hiilidioksidipäästöjä, tarvitaan vähemmän kaukolämpöä. Sen seurauksena syntyy myös vähemmän yhteistuotantosähköä. Jos sähkön kulutus kuitenkin pysyy ennallaan, on vajaus korvattava erillistuotantosähköllä, jolla puolestaan on kaukolämmön ja yhteissähkön tuotantoon verrattuna korkeat päästöt. Näin ollen erillistuotannon lisäys kasvattaa päästöjä enemmän kuin kaukolämmön energian säästäminen niitä vähentää. Lopputuloksena on päästöjen lisääntyminen kokonaisuudessaan. Tästä seuraa Kurnitskin mukaan se, että päästöohjauksella on tähdättävä sähkölämmitysenergian vähentämiseen sekä muun sähkönkäytön tehostamiseen. Kerrostalokannan energiatehokkuus on kuta kuinkin hoidettu kaukolämmityksellä. Kerrostalojen korjausrakentamisessa sähköenergian säästö on tärkeämpää kuin lämmitysenergian säästö. Kaavoitus ja rakentaminen keskiössä Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisestä yliopistosta toi esiin kysymyksen energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen mielekkyydestä. On mietittävä, kannattaako esimerkiksi lisäeristäminen. Vielä 1970-luvulla pienellä lisäeristämisellä ja näin ollen pienillä kustannuksilla saatiin aikaan selvät säästöt. Nyt kun määräykset kiristyvät, vaikutus kustannuksiin voi olla merkittävä. Lindberg peräänkuuluttikin muutosten kustannusvaikutusten parempaa hallintaa. Nykyisin arviot vaikutuksista kustannuksiin vaihtelevat huomattavasti. Suunnittelupäällikkö Päivi Piispa FCG Planekosta kertoi saksalaisesta Freiburgin kaupungista, joka on profiloinut itsensä kestävän kehityksen kaupungiksi. Muun muassa asukkaiden liikkumista on ohjattu energiatehokkaaseen suuntaan ja uusilta rakennuksilta edellytetään matalaenergiatalojen kriteerien täyttämistä. Freiburgissa on tartuttu napakasti rakentamisen ohjaamiseen, Piispa totesi. Jotta voimme vastata ilmastohaasteeseen, on Piispan mukaan haettava rohkeasti uusia ratkaisuja niin asumiseen, rakentamiseen, palvelujen järjestämiseen, liikkumiseen kuin energian tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Elinkaariajattelu ja liikkumisen ohjaus ovat suunnittelun keskiössä: huomioon on otettava sekä kaavoitus että rakentaminen. Dosentti Jarek Kurnitski Teknillisestä korkeakoulusta huomautti, että energian kulutuksen muutosta ohjataan rakentamismääräyksillä. Nykyisin ohjaus kohdistuu uudisrakentamiseen, mutta myös korjausrakentamisen energiaohjauksen tarve on ilmeinen. SKOLin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg esitti avauspuheenvuorossaan ydinenergian hyödyntämiseen tähtäävän yliopistotasoisen koulutusohjelman käynnistämistä Suomessa pikaisesti. Ydinvoimasta voi tulla uusi keskeinen vientituote ja hyvinvointimme lähde.
10 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Ympäristökonsultilla riittää töitä taantumassakin Ympäristöasioiden huomioiminen on tullut jäädäkseen, vaikka talouden alamäki hidas taakin tahtia, uskoo ympäristö- konsultti Golder Associates Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lintu. Golder Associates Oy on osa kansainvälistä Golder Associates -konsernia, joka on yksi maailman suurimmista yksityisessä omistuksessa olevista ympäristö- ja geotekniikan alan konsulttiyrityksistä. Vuonna 1950 perustetulla yrityksellä on 150 toimistoa kaikilla maailman mantereilla, ja se työllistää noin 7 000 henkeä. Konsernin 50-vuotistaivalta juhlitaan ensi vuonna kaikissa Golderin toimistoissa ympäri maapalloa. Suomen Golder Associates Oy juhlii jo tulevana syksynä 15- vuotisjuhliaan. Mitä puolessatoista vuosikymmenessä on muuttunut? Ympäristölainsäädännön kehittyminen on ollut iso muutos. Se on tuonut lisää velvoitteita, Lintu sanoo. Vuonna 2000 voimaan tulleen ym- Tulevaisuus näyttää alan konsultin näkökulmas- ympäristöta varsin valoisalta, vaikka globaali talouskriisi jarruttaa tätäkin alaa. Energiatekniikkaan ja erityisesti energiatehokkuuteen vaikuttavaan tekniikkaan tullaan varmasti satsaamaan. Vaihtaminen fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin on globaali trendi jo nyt, ja erityisesti tulee ottaa huomioon vaihtaminen tehokkaampiin ratkaisuihin. Siinä nähdään ehkä buumi Suomessakin lähivuosina, arvioi Golder Associates Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lintu. Lintu uskoo myös yleisemmin ympäristötekniikan kehittymiseen. Siihen suuntaan ajaa väistämättä taistelu ilmastonmuutosta vastaan. On selvää, että lama vaikuttaa hidastavasti kehitykseen. Eivät nämä asiat kuitenkaan minnekään häviä. Lamasta voi koitua jotain hyvääkin: Lama kehittää innovatiivisuutta, kun pitää löytää tehoja ja säästöjä ja silti kyetä toimimaan kuten ennen tai jopa tehokkaammin, Lintu pohtii. Talouden alamäen jonkinlaisena positiivisena vaikutuksena voi pitää myös valtion puuttumista peliin: työllisyyttä tuetaan ja taloutta elvytetään. Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi infrasatsauksissa, mutta hankkeita tulee kuitenkin aikaistaa vielä enemmän, Lintu muistuttaa. Sitä paitsi velvoitteethan pysyvät. Ei yhteiskunta muuta lainsäädäntöä laman vuoksi. Jos et säästä, tuhlaat Yrjö Lintu on vahvasti sitä mieltä, että energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ovat myös puhdasta taloudellista säästöä. Säästäminen lähtee henkilökohtaisista ratkaisuista. Toisaalta kun valveutuu, syntyy säästöä, ja se toimii näin jo itsessään katalyyttina, hän sanoo. Minusta se, että ei säästä ympäristöä, on puhdasta tuhlaamista. Esimerkiksi hän ottaa pienissäkin asioissa säästämisen: siirtymisen tulostamaan paperin molemmille puolille ja tulostamisen tarpeellisuuden arvioinnin ylipäätään. Paperikustannukset puolittuvat heti, ja tulostamatta jättäminen antaa tuntuvimmat säästöt. Yhtä lailla esimerkkejä löytyy vaikkapa kaivos- ja ympäristöpalveluista, joita Golder Associates tarjoaa. Palvelu kattaa kaivoksen koko elinkaaren malmin etsimisestä kaivoksen lakkauttamiseen ja alueen maisemointiin. Kun luonnonvaroja ja raaka-aineita hyödynnetään tehokkaasti ja ympäristö huomioon ottaen, kaikki näkyy välittömästi tuloksessa. Laki velvoittaa yhä enemmän
SKOL Visio Kesäkuu 2009 11 Pääosa Golder Associatesin Suomessa tapahtuvasta toiminnasta keskittyy ympäristötekniikkaan. Kuvassa Jari Mattila (vasemmalla), Yrjö Lintu, Kirsi Valjus ja Jukka Takala. päristönsuojelulain tavoitteena on muun muassa tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioonottamista kokonaisuutena sekä ehkäistä ympäristön pilaantumista ja poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Pilaantuneiden maa-alueiden ympäristötekniset konsultointityöt kuuluvat Golder Associatesin päätoiminta-alueisiin. Yksi käynnissä olevista hankkeista on Ilmalan varikon ja ratapiha-alueen kunnostus Helsingissä: valtaosa Ilmalan ratapiha-alueesta sijaitsee entisen Pasilan kaatopaikan päällä. Varikon parantamiseen ja jatkorakentamiseen liittyvää maaperän kunnostusta suunniteltaessa tarkasteltiin vanhasta kaatopaikka-alueesta aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä kokonaisuutena. Riskejä arvioitiin sekä rakennustöiden että tulevan käytön näkökulmasta. Arviointien perusteella valittiin sellaiset toteutusratkaisut, joilla vanhan kaatopaikan jätetäytöstä aiheutuvat haitat ympäristölle ja terveydelle voidaan hallita. Toteutuksessa yhdisteltiin ympäristöteknisiä kunnostus-, mittaus- ja arviointimenetelmiä sekä rakennusteknisiä erityisratkaisuja. Toteutusratkaisulla vältettiin tuhansien kuutioiden kaivutyöt ja vanhan jätetäytön siirtäminen ongelmaksi jollekin toiselle alueelle. Nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön mahdollistama riskitarkastelupohjainen lähestyminen tarjoaa mahdollisuuden tällaisiin ekologisesti kestävämpiin toteutusmalleihin. Edellytyksenä on kuitenkin positiivinen vuoropuhelu asiantuntijoiden, ympäristöhallinnon edustajien ja toimijoiden välillä. Lainsäädäntöpuolella muutoksia on tuonut muun muassa REACH-asetus. REACH on lyhenne sanoista Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, ja se tarkoittaa EU:n uutta kemikaalilainsäädäntöä. Asetuksen tavoitteena on vähentää kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja sekä varmistaa aineiden koko elinkaaren aikainen turvallinen käyttö. Se tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella lähes jokaisen yrityksen toimintaan, Lintu sanoo. Kemikaaleja on käytännössä kaikkialla. Lintu ottaa esimerkiksi uuden sohvan, josta kaupasta kotiin tuotua lähtee erityinen haju. Se kertoo siitä, että sohvasta erittyy ilmaan kemikaaleja, ja REACHasetuksen mukaan valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava, etteivät kemikaalit aiheuta terveydelle vaaraa. Myös yhteiskunnan rakenne on 15 vuodessa muuttunut. Infra on muuttunut, kun teollisuus on muuttanut pois kaupunkien keskustoista laitakaupungille. Lintu jää pohtimaan, miten vahvasti niin sanottu supermarketkulttuuri on Suomessa ylipäätään lyönyt läpi ja vähentänyt alueiden monimuotoisuutta. Esimerkiksi Ranskassa pienet lähikaupat kukoistavat edelleen: leipä haetaan leipomosta, liha lihakaupasta ja hedelmät hedelmäkaupasta. Suomessa on ajettava autolla pitkä matka markettiin ruokaostoksille, ja pienet lähikaupat ja -palvelut alkavat olla katoava luonnonvara. Mahtaako suuntaus kääntyä, kun ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyy? YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2008 oli yhteensä 280 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 9 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus 61 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (46 M ), vesihuoltotekniikka (38 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (36 M ) sekä liikennetekniikka (21 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on edelleen varsin hyvä, mutta 40 prosenttia alasta arvioi sekä kotimarkkinoiden että vientitoiminnan vähenevän. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan vähenevän pari prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ramboll Finland Oy 22,4 1,6 77,2 Sito Oy 13,3 24,3 WSP Finland Oy, konserni 9,7 2,8 23,7 Finnroad Oy 6,9 6,9 6,9 Pöyry Infra Oy 4,8 13,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 4,0 79,5 A-Insinöörit Oy 3,3 22,5 Finnmap Infra Oy 2,9 0,7 3,0 Finnmap Consulting Oy 2,1 40,1 AIRIX Ympäristö 2,0 6,7 YSP Oy 1,9 2,8 Strafica Oy 1,4 1,4 Liidea Oy 1,3 1,3 Plaana Oy 1,2 1,8 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M FCG Finnish Consulting Group Oy 20,0 6,4 79,5 Ramboll Finland Oy 18,0 2,8 77,2 Pöyry Environment Oy 14,5 2,7 35,4 Sito Oy 3,3 24,3 WSP Finland Oy, konserni 2,9 23,7 AIRIX Ympäristö 2,6 6,7 Golder Associates Oy 2,2 6,4 AHMA Insinöörit Oy 2,0 0,2 10,5 Pitkälä Oy 0,8 0,9
12 SKOL Visio Kesäkuu 2009 KALMAR ENERGI CTS Engtecin Antti Lukka (vasemmalla) ja Jari Talka uskovat, että uusiutuvan energian osaamisesta on saatavissa Suomeen metsäteollisuuden veroinen vientituote. Kalmar Energin uusi biovoima laitos nousee Ruotsin itärannikolle. TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus viime vuonna oli 630 miljoonaa euroa, noin 46 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 356 miljoonalla ja vientitöitä 275 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta 27 prosenttia on prosessitekniikkaa. Muita merkittäviä aloja olivat tehdas- ja laitossuunnittelu, sähkö- ja telesuunnittelu, energiatekniikka ja teollisuusautomaatio. Pääosa teollisuussektorin yrityksistä arvioi kotimaisten ja vientimarkkinanäkymien heikkenevän. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän loppuvuonna jopa 6-8 prosenttia. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat prosessitekniikka (laskutus vuonna 2008 yhteensä 172 M ), tehdas ja laitossuunnittelu (82 M ), sähkö- ja telesuunnittelu (61 M ), energiatekniikka (50 M ) ja teollisuusautomaatio (47 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Neste Jacobs konserni 108,5 26,0 108,5 Etteplan Oyj 84,1 15,4 84,1 SWECO Industry Oy 71,6 20,8 71,6 Pöyry Forest Industry Oy 54,7 46,7 54,7 Pöyry Engineering Oy 53,4 22,0 53,4 Elomatic konserni 39,4 25,9 39,4 Citec Engineering Oy Ab 25,5 24,0 25,5 Deltamarin Oy 21,8 20,8 21,8 Polartest Oy 20,4 0,1 20,4 Pöyry Energy Oy 20,3 11,0 21,7 ÅF-Consult Oy 20,0 6,5 23,9 Rejlers Oy 17,0 6,8 19,5 Ramboll Finland Oy 12,1 2,0 77,2 Protacon yhtiöt 9,4 3,4 10,5 AIRIX Teollisuus Oy 9,2 3,7 9,2
SKOL Visio Kesäkuu 2009 13 Muuntautumiskyky on teollisuussuunnittelijan elinehto Kyky muuntautua ja palvella eri toimialoja mahdollisimman monipuolisesti on teollisuussuunnittelijalle nykyisin äärimmäisen tärkeää. Sen tietää erityisen hyvin kouvolalainen CTS Engtec, jonka liikevaihdosta vielä pari vuotta sitten valtaosa tuli metsäteollisuudesta. Vuonna 1973 perustetun kouvolalaisen CTS Engtecin toiminta nojautui pitkään toimialaan, johon Kymenlaaksossa toimivan prosessiteollisuuden suunnittelutoimiston toiminnan voi ajatellakin nojautuvan: metsäteollisuus oli vuosien ajan yrityksen keskeisin ja käytännössä lähes ainoa toimiala. Parhaimmillaan yhtiö teki 18 miljoonan liikevaihtoa, josta 90 prosenttia tuli metsäteollisuudesta, kertoo toimitusjohtaja Antti Lukka. Muutoksen tielle lähdettiin pari vuotta sitten. Vuoden 2006 lopulla yhtiö oli myynnissä ja sen johto totesi, että yrityksen asema olisi selvästi parempi, jos se olisi useammalla toimialalla vahvempi. Kun yhtiö laitettiin myyntiin, todettiin, että yhtiön pitää jatkossa kasvaa. Oli luontevaa lähteä hakemaan kasvua nimenomaan metsäteollisuuden ulkopuolelta. Käytännössä uusien toimialojen etsimistä vauhditti metsäteollisuuden hiipuminen, joka oli alkanut jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2006 vielä ajattelimme, että pystymme ylläpitämään senhetkisen tason metsäteollisuuden suunnittelusta. Se ei kuitenkaan ole toteutunut ollenkaan, Lukka kertoo ja jatkaa: Emmehän me halunneet, että metsäteollisuus liikevaihdostamme sitä vauhtia katoaa. Oli osin pakko löytää muuta kompensoimaan katoavaa metsäteollisuutta. Energiassa potentiaalia CTS Engtecillä on onnistuttu parissa vuodessa löytämään metsäteollisuuden rinnalle uusia toimialoja: kemiaa, petrokemiaa, kaivosteollisuutta ja vahvimpana nousutähtenä energiaa, joka kantaa hiljentyneessä suhdannetilanteessakin. Energiassa potentiaali on säilynyt paremmin kuin esimerkiksi metsäteollisuudessa. Hiljentymistä ja päätöksenteon hidastumista on havaittavissa, mutta ei totaalista peruuttamista, Antti Lukka sanoo. Energian kasvupotentiaalin puolesta puhuu Lukan mielestä paitsi globaali taistelu ilmastonmuutosta vastaan, myös kaksi muuta asiaa. Vaikka nyt taloudessa menee hiljaa, se on hyvin lyhyt jakso. Kohta ollaan taas nousussa ja nousujaksot ovat pitkiä. Jotta teollisuus voi kasvaa ja elintaso nousta, tarvitaan energiaa. Lisäksi ainakin Euroopan mittakaavassa voimalaitoskapasiteetti on keskimäärin uusimisen tarpeessa, ja nyt sitä ei välttämättä uusita, vaan rakennetaan uutta. Lukka uskoo, että etenkin erilaiset uusiutuviin energialähteisiin perustuvat hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia asiantuntijaorganisaatioille ja laitetoimittajille. Niihin CTS Engtec panostaa jo nyt. Tähtäimessä ovat myös kansainväliset markkinat. Jos Suomeen tulee uusiutuviin energialähteisiin perustuvia tuotantoyksiköitä, sehän on mahdottoman hyvä ponnahduslauta kansainväliseen liiketoimintaan, johon me tietenkin tähtäämme. Eihän ole paljon järkeä tehdä kotimaisten energiantuottajien biohankkeet ja tuulivoimahankkeet ja lopettaa siihen, vaan sen opin avulla osaamista viedään sitten maailmalle. Lukka allekirjoittaa näkemyksen, että uusiutuvan energian osaamisesta on saatavissa Suomeen metsäteollisuuden veroinen vientituote. Onhan Pohjoismaissa varsin poikkeuksellinen yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon osaaminen. Yksistään se on erottava tekijä, saati sitten metsäteollisuusintegraatio, jossa tuotetaan sekä sähköä, paperin ja sellun kuivaamiseen höyryä ja sitten vielä kaukolämpöä. Tällöin laitosten hyötysuhteet ovat huimia verrattuna laitoksiin, jotka tuottavat pelkkää sähköä. Tällaisen osaamisen viemiselle on varmasti mahdollisuuksia, kunhan se osataan tehdä oikealla tavalla. Putki on putki, suunnittelu on suunnittelua Nyt CTS Engtecin liikevaihdosta noin kolmannes tulee metsäteollisuudesta, neljäsosa energiasta ja loput uusilta toimialoilta. Meille tärkeintä ei loppujen lopuksi ole niinkään se, millä toimialoilla toimimme, vaan se, että olemme kahdessa vuodessa pystyneet monipuolistamaan toimintaamme ja muuttumaan, Antti Lukka sanoo. Nythän muutoksen tahti vain kiihtyy. Emme hae tavallaan uutta metsäteollisuutta eli toimialaa, jossa ainoastaan toimitaan kunnes se taas pettää alta, vaan haemme toimintatapaa, jossa pystymme toimimaan missä vain aina sen mukaan, missä näemme potentiaalia. Pyrimme siihen, että ainoa pysyvä asia yrityksessä on muuntautumiskyky ja muuntautuminen. Se on tärkein oppi tästä kahdesta vuodesta. Muuntautumiskyvyn ja uuden toimintatavan ydin on yhtäläisyyksien löytäminen kaikesta suunnittelusta. Perusasiat ovat suunnittelussa melko samanlaisia riippumatta siitä, millä prosessiteollisuuden alalla toimitaan. Putki on putki voimalaitoksessa ja paperikoneella., sanoo CTS Engtecin senior manager Jari Talka. Talkan mukaan suunnittelutoimistot ovat palveluiden laajentamisessa siinä mielessä hyvässä asemassa, että usein suunnittelijoilla on työnsä kautta hyvä kokonaiskuva projekteista. Esimerkiksi laitetoimittajan tai konepajayrityksen voi olla vaikea ottaa projektia haltuun, koska se on tyypillisesti toiminut vain tietyllä osalla kokonaisuutta. Yksinkertaisesti sanottuna teollisuussuunnittelijan on muuntauduttava, koska asiakkaatkin muuntautuvat. Teollisuus muuntautuu ja muuttaa toimintatapojaan nyt kovalla vauhdilla. Enää ei mennä vuodesta toiseen vakiotoimialalla ja vakiotoimintatavalla., Antti Lukka sanoo. Nykyistä suhdannetilannetta ajatellen CTS Engteciä voi pitää onnekkaana, kun muuntautumisen tielle on lähdetty jo pari vuotta sitten. Monilla yrityksillä on nyt se tilanne, jossa me olimme vuonna 2007, kun päätoimialamme alkoi voida erittäin huonosti. Nyt on todella vaikeaa suuntautua muualle, kun periaatteessa missään ei ole töitä, Lukka sanoo. Me olimme jo liikkeessä ja muuntautumassa, kun tilanne tiukkeni. Nyt vain täytyy pystyä pitämään liike ja muuntautumiskyky yllä ja saada muutettua se mahdollisimman nopeasti kasvavaksi tarjouskannaksi ja sitä kautta kasvavaksi myynniksi.
14 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Kansainvälistyminen vaatii osaamisen markkinointia Suomalainen suunnitteluosaaminen on huippuluokkaa ja siinä mielessä edellytykset kansainväliselle menestykselle ovat hyvät, mutta markkinointitaidoissa on vielä kehitettävää. Suomessa on valtavasti korkeatasoista insinööriosaamista, mutta osaamisen myyminen ja markkinointi vaatii monilta vielä perisuomalaisen vaatimattomuuden karistamista. Suomalainen insinööritaito on valtavan hyvä. Ensinnäkin koulutustausta ja sitä kautta yleissivistys, asioiden tajuaminen ja logiikan ymmärtäminen on suomalaisilla insinööreillä huomattavan korkea, sanoo teollisuussuunnittelija Sweco Industry Oy:n toimitusjohtaja Kari Harsunen. Ainoa mitä me emme osaa, on se, että emme osaa sitä markkinoida. Meidän markkinointitaitomme on täysi nolla, mutta meidän insinööritaitomme on täysi kymppi. Jotenkin nämä kaksi pitäisi saada yhteen. Nythän meiltä saa niin kutsutusti hyvää suunnittelua halvalla. Se on yksi arvo, jota meidän kannattaisi viedä entistä enemmän eteenpäin. Sillä plus paikallistuntemuksella, paikallispartnerilla, paikallisetabloitumisella voi tehdä vaikka mitä, Harsunen jatkaa. Harsunen painottaakin paikallisen kumppanin tärkeyttä kansainvälisessä toiminnassa. Aina pitää olla paikallinen kumppani. On kaksi asiaa, jotka ostetaan kansakoulukavereilta : kunnossapito ja suunnittelu, sillä ne perustuvat vahvasti luottamukseen ja paikallistuntemukseen. Sweco Industryn toiminnasta noin puolet on nykyisin Suomen rajojen ulkopuolella. Jos kilpailu suomalaisessa suunnittelussa on kovaa, on se kansainvälisillä markkinoilla vielä kovempaa. Kilpailua pitää olla. Silloinhan täytyy itsekin keskittyä oleelliseen osaamiseen. Pitää osata tehdä asiat kunnolla eikä sitä saa pitää vakan alla. Pitää aina olla varaa palkata parhaat resurssit, pitää parhaat osaajat ja aina tarvitaan paikallinen kumppani. Venäjä on mahdollisuus Harsunen näkee etenkin Venäjällä hyvää potentiaalia suunnittelun vientimarkkinoille. Siellä on insinöörityötä pikkuhiljaa alettu arvostaa. Kun Neuvostoliitto hajosi, kaikki insinööritieteet tavallaan katosivat. Nykyaikaista insinööritaitoa ei ole Venäjällä, ei millään alalla. Siellä on valtava insinööritaidon puute, kun melkein yksi sukupolvi on jäänyt välistä. Nyt vasta on alettu herätä siihen, että tarvitaan insinöörejä, kaikkea ei voida ostaa lännestä, hän kuvailee. Venäjällä suhtautuminen suunnittelun tarpeeseen on myös vahvasti sidoksissa maan kulttuuriin ja ajattelutapaan. Tämä liittyy myös siihen mentaliteettiin, että Venäjällä on aina ollut energiaa ja luonnonvaroja yli tarpeen, joten ei ole tarvinnut suunnitella, kun ei ole tarvinnut säästää mistään. Nyt kun suunnittelun arvostus tai SWECO
SKOL Visio Kesäkuu 2009 15 ainakin tarve on lisääntymässä Venäjällä, on etenkin suomalaiselle energiaosaamiselle aukeamassa markkinarako. Energia-asioissa ollaan Suomessa hyvin osaavia, ja Venäjällä energiapuoli on pakko panna kuntoon. Siinä on suomalaiselle insinööritaidolle loistavat vientimarkkinat. Raju sukellus Laskusuhdanne koettelee kovasti myös teollisuussuunnittelua. Kaikki investoinnit ovat jäissä, erityisesti teollisuuspuolella ei ole näkyvissä mitään. On hienoa, jos valtion elvytys alkaa vaikuttaa infraan ja talonrakennukseen loppuvuodesta, mutta teollisuusinvestoinnit ovat täysin lamassa, Harsunen sanoo. Ne investoinnit, joita tehdään, ovat kunnossapitoinvestointeja, joissa insinöörityön osuus on hyvin paljon pienempi kuin uusinvestoinneissa. Tilanne on Harsusen mukaan sama kaikilla kansainvälisillä markkinoilla. Mikään ei vedä. Ei tällaista tilannetta ole ollut, että mikään toimiala ei vedä, ei millään horisontaalisella markkinalla. Kaikki on pysähtynyt, ja se tuntuu vain jatkuvan. Ei tämä tilanne voi mahdottoman kauan kestää, sillä eihän voida lähteä siitä, että kaikki on jo keksitty, kehitetty ja investoitu eikä tarvita kuin rakenteellisia investointeja. Tilanteen poikkeuksellisuutta lisää se, että romahdus tapahtui todella nopeasti. Meillä oli vielä marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna koko sivun ilmoitus, jossa etsittiin insinöörejä vähän joka alalle. Oli hirvittävä resurssipula. 24. päivä marraskuuta aloitimme yt-neuvottelut. Parin kolmen viikon aikana tuli koko ajan vain projektien siirtoja: meillä siirtyi tilauksia noin 400 000 tunnin edestä. Taloustilanne on väistämättä näkynyt myös suunnittelualan hinnoittelussa. Marraskuuhun asti oli myyjän markkinat. Kahden viime vuoden aikana suunnittelijatkin ovat voineet pitkästä aikaa vähän nostaa hintatasoa ja hyvästä suunnittelusta on oltu valmiita maksamaan. Heti kun tulee tällainen aika, pienemmät toimijat, joilla ei ole elinmahdollisuuksia, alkavat myydä puoleen hintaan tai jopa sen alle, ja jotkut ei-valveutuneet asiakkaat käyttävät sitä hyväkseen. Lähteekö teollisuus Suomesta? Talouskriisiä enemmän Harsusta huolettaa teollisuuden rakennemuutos, teollisuuden siirtyminen pois Suomesta ja sen seurauksena tuotekehityksen ja investointien katoaminen. Meiltä on häviämässä kohta telakkateollisuus, meiltä on häviämässä elektroniikkateollisuus, ja nyt on lähdössä elektroniikkateollisuuden tuotekehitys pois maasta. Paperi- ja selluteollisuudessa ne koneet ja laitteet, jotka tänne on rakennettu, ajetaan loppuun ja niitäkin vähennetään, eikä yhtään uutta tule ehkä 20 30 vuoteen tänne rakennettavaksi. Harsunen arvelee, että esimerkiksi Suomen telakkateollisuudelle käy helposti samoin kuin Ruotsissa. Sanottiin, että toiminta loppuu vain väliaikaisesti ja jatkuu sitten taas, kun tulee uusia laivatilauksia. Infran uudelleenrakentaminen ja alihankintaverkoston saaminen Ruotsiin ei kuitenkaan enää onnistunut, ja sen takia Ruotsista on telakkateollisuus hävinnyt. Jos annamme sen tapahtua Suomessa, varmasti se tapahtuu. Ei näillä kustannuksilla kuitenkaan pysty halpamaita vastaan kilpailemaan. Jos asiakkaat siirtyvät muualle, on käytännössä pakko mennä niiden perässä ja kansainvälistyä. Saksassa on tuhatta asukasta kohden kolme insinööriä ja meillä seitsemän insinööriä. Eihän kaikille voi riittää Suomen toimeksiannoissa töitä. Asiakkaat täytyy löytyä muualta. Toisaalta ainakaan metsäteollisuuden rakennemuutos ei ole Sweco Industrylle ongelma, sillä yhtiö on jo mennyt asiakkaidensa perässä maailmalle. Sitä kautta on löytynyt myös uusia paikallisia asiakkaita. Suomella ja Ruotsilla on se hyvä tilanne, että meillä on ainoat globaalit paperi- ja sellukonevalmistajat ja tietysti niiden perässä mennään. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sweco on ollut mukana suunnittelemassa maailman suurinta risteilyalusta. Royal Caribbean -yhtiön 220 000 bruttotonnin ja 5 400 matkustajan risteilyalus Oasis Of The Seas valmistuu tänä vuonna. Kari Harsunen kehuu suomalaista insinööritaitoa, mutta muistuttaa, ettei osaamista saa pitää vakan alla. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET VIENTI- LASK. M VIENNIN OSUUS % KOKONAIS- LASK. M Pöyry Forest Industry Oy 46,7 85 % 54,7 FCG Finnish Consulting 33,7 42 % 79,5 Group Oy Neste Jacobs konserni 26,0 24 % 108,5 Elomatic Oy 25,9 66 % 39,4 Citec Engineering Oy Ab 24,0 94 % 25,5 Pöyry Engineering Oy 22,0 41 % 53,4 SWECO Industry Oy 20,8 29 % 71,6 Deltamarin Oy 20,8 97 % 21,5 Etteplan Oyj 15,4 18 % 84,1 Pöyry Energy Oy 11,3 52 % 21,7 Ramboll Finland Oy 9,3 12 % 77,2 Pöyry Civil Oy 9,3 42 % 22,1 ÅF-Consult Oy 8,6 36 % 23,9 Chematur Ecoplanning 7,7 86 % 9,0 Oy Finnroad Oy 6,9 100 % 6,9 Rejlers Oy 6,8 35 % 19,5 WSP Finland Oy, konserni 6,2 26 % 23,7 Indufor Oy 6,0 86 % 7,0 SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Lähes puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus-, konepaja- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2008 vientiprojektien laskutus oli 400 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 212 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi noin 11 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 12 prosenttia talonrakentamisesta ja 10 prosenttia infrasektorilta. Loput 10 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Kaksi kolmasosaa vientitöistä suuntautui Euroopan maihin ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 42 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 24 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2008 noin 18 miljoonan euron arvosta eli viisi prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina.
Suunnittelijoiden markkinanäkymät heikkenevät yhä Suunnittelu- ja konsulttialan yleinen markkinatilanne on heikentynyt edelleen. Alan tilauskanta kääntyi laskuun noin vuosi sitten, ja maaliskuussa kokonaistilauskanta oli laskenut noin kolmanneksen vuoden 2008 maaliskuuhun verrattuna. Parhaiten taantumassa on pärjännyt infrasektori. Talouden laskusuhdanne näkyy koko suunnittelu- ja konsulttialan markkinanäkymissä. SKOLin suhdannekyselyn mukaan alan tilauskanta oli laskenut maaliskuussa 30 prosenttia viime vuoden maaliskuusta ja oli nyt 430 miljoonaa euroa. Tästä viidennes oli vientitöitä. Alan kokonaistilauskanta vastaa neljän kuukauden kapasiteettia eli töitä riittänee näillä tilauksilla useimmissa yrityksissä tulevaan syksyyn asti. Tilanteen ei uskota juuri kohenevan ainakaan lähitulevaisuudessa. Yli puolet alasta arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän edelleen tulevan puolen vuoden aikana, eivätkä loputkaan usko markkinatilanteen kohenevan kotimaassa. Vientimarkkinoiden kohenemiseen uskoo sentään kuusi prosenttia vastaajista, mutta toisaalta yli puolet arvioi viennin heikkenevän. SKOLin jäsenten laskutus on toistaiseksi säilynyt lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Hankkeita kuitenkin päättyy huomattavasti enemmän kuin uusia tilauksia saadaan. Alalla on nyt myös suuri määrä pysäytettyjä hankkeita. Näitä on erityisen paljon talonrakennussektorilla ja siellä etenkin rakennesuunnittelussa. Parhaiten taantumassa ovat selvinneet infrasektorin yritykset, joiden tilauskanta on säilynyt käytännössä ennallaan. Uudet vientitilaukset ovat kuitenkin puolittuneet viime vuodesta, ja sektorin yritykset arvioivat tilanteen heikkenevän sekä kotimaan että vientimarkkinoilla seuraavan puolen vuoden aikana. Heikoin tilanne on teollisuussektorin suunnittelijoilla, joiden tilauskanta on laskenut yli 40 prosenttia. Alalla ei juuri uskota tilanteen nopeaan kohenemiseen: 65 prosenttia vastaajista arvioi, että tilanne sekä koti- että vientimarkkinoilla heikkenee edelleen. Talonrakennussektori sijoittuu tilauskannan muutoksen suhteen kahden edellisen sektorin väliin. Sen aktiivinen tilauskanta pieneni viime syksystä neljänneksen, ja lisäksi saman suuruinen määrä tilauksia on jäädytetty. Vaikka talosuunnittelijoidenkin arviot kotimaan markkinoiden näkymistä ennakoivat edelleen laskua, nähdään vientimarkkinoiden laskun ainakin toistaiseksi pysähtyneen. Heikentynyt tilauskanta näkyy myös alan työllisyystilanteessa. Alan henkilöstö on vähentynyt viime syksystä parilla sadalla hengellä, ja kaikkiaan työsuhteessa olevan henkilöstön arvioidaan vähenevän tänä vuonna noin tuhannella hengellä. Lomautettuna oli maaliskuussa lähes 400 henkeä, ja lomautuksia lisättäneen tulevan puolen vuoden aikana. Syksyllä lomautettuja voi olla jopa 1 400. Aloittain heikoimmat työllisyysnäkymät ovat teollisuussuunnittelijoilla sekä talonrakennussektorilla rakennesuunnittelijoilla ja arkkitehdeilla. Suunnitteluhenkilöstö- ja laskutus M Lukumäärä 1 600 16 000 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Vientilaskutus 0 85 90 95 00 05 Kotimaiset markkinanäkymät 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Henkilöstö Suunnittelun työkanta M 700 600 500 400 300 200 100 0 Kokonaistilauskanta 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Heikkenevät Kokonaislaskutus Ennallaan Kotimaa Viennin tilauskanta 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 % Paranevat 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 0