Jenna Aavavirta RAKENNUSAUTOMAATION MALLIKAAVIOKIRJASTON LUOMINEN CADS PLANNER HEPAC -OHJELMISTOLLA

Jenna Aavavirta RAKENNUSAUTOMAATION MALLIKAAVIOKIRJASTON LUOMINEN CADS PLANNER HEPAC -OHJELMISTOLLA

RAKENNUSAUTOMAATION MALLIKAAVIOKIRJASTON LUOMINEN CADS PLANNER HEPAC -OHJELMISTOLLA Jenna Aavavirta Opinnäytetyö Syksy 2016 Automaatiotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Automaatiotekniikan koulutusohjelma Tekijä: Jenna Aavavirta Opinnäytetyön nimi: Rakennusautomaation mallikaaviokirjaston luominen CADS Planner Hepac - ohjelmistolla Työn ohjaajat: Tero Hietanen (OAMK), Petri Vuorre (Insinööritoimisto Ylitalo Oy) Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2016 Sivumäärä: 30 + 9 liitettä Työn toimeksiantajana toimi Insinööritoimisto Ylitalo Oy, jonka toiminta-alaa ovat taloteknisten järjestelmien suunnittelu. Tämän työn tarkoituksena oli luoda Insinööritoimisto Ylitalo Oy:lle automaatiopuolen mallikaaviokirjastorunko ja päivittää positio- ja laitetietotunnusten soveltamisohje. Tavoitteena oli saada yhtenäistettyä LVI-, sähkö- ja automaatiopuolen positiointi- ja laitetunnuskäytäntö, jotta jatkossa suunnitelmat olisivat yhdenmukaisia tältä osin. Kaaviokirjaston rungon tekemisessä hyödynnettiin aikaisemmin tehtyjä automaatiopuolen kaavioita ja kirjoitushetkellä meneillään oleviin projekteihin tehtäviä rakennusautomaatiokaavioita. Suurimmaksi osaksi aikaisempia kaavioita oli piirretty AutoCAD-ohjelmistolla, joten osa kaavioista piirrettiin CADS Planner Hepac -ohjelmistolla uusiksi. Mallikaaviokirjastoa on tarkoitus tulla jatkossakin päivittämään uusilla kaavioilla. Asiasanat: Talotekniikka, CADS Planner Hepac, rakennusautomaatio, automaatiosuunnittelu 3

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYS... 4 1 JOHDANTO... 5 2 RAKENNUSAUTOMAATIO... 7 2.1 Rakennusautomaatiojärjestelmien tehtävät... 7 2.2 Rakennusautomaatiojärjestelmien rakenne... 7 2.2.1 Valvomotaso... 8 2.2.2 Alakeskustaso... 9 2.2.3 Kenttälaitetaso... 10 3 LVI-JÄRJESTELMIEN AUTOMAATIO... 11 3.1 Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät... 11 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 13 3.3 Ilmastointi ja ilmanvaihtojärjestelmät... 14 4 RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELUPROSESSI... 17 4.1 Suunnittelun lähtötiedot... 17 4.2 Suunnittelun sisältämät dokumentit... 17 4.3 Suunnitelmien tarkastus ja asiakirjojen luovutus... 19 5 RAKENNUSAUTOMAATION MALLIKAAVIOKIRJASTO... 20 5.1 CADS Planner Hepac -suunnitteluohjelmisto... 20 5.2 Laitetunnus- ja positiointijärjestelmä... 21 5.3 Positiotietojen vieminen ohjelmistoon... 21 5.4 Mallikaaviokirjaston sisältö ja runko... 23 5.5 Mallikaavion luonti ja vieminen järjestelmään... 23 5.6 Projektitietojen muokkaus... 25 5.7 Mallikaavioiden käyttö projekteissa... 26 6 YHTEENVETO... 29 LÄHTEET... 30 LIITTEET... 32 4

1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli luoda insinööritoimisto Ylitalo Oy:lle automaatiosuunnittelun helpottamiseksi rakennusautomaation mallikaaviokirjasto, jonka tarkoituksena oli parantaa, tehostaa ja yhtenäistää suunnittelutoimiston rakennusautomaatiosuunnittelua. Insinööritoimisto Ylitalo on vuonna 1973 perustettu LVI-suunnittelutoimisto, jonka asiantuntijaalueeseen kuuluvat prosessi- ja laitossuunnittelu, peruskorjaustensuunnittelu, talotekninen suunnittelu ja sähkösuunnittelu. Rakennusautomaation mallikaaviokirjasto luotiin Kymdata Oy:n CADS Planner Hepac - ohjelmistolla, joka on tarkoitettu nimenomaan rakennusautomaation säätö-, kytkentä- ja toimintakaavioiden suunnitteluun. Insinööritoimisto Ylitalo Oy:llä on käytössä myös muitakin suunnitteluohjelmistoja, joilla on aikaisemmin toteutettu rakennusautomaatiokaavioita. Jatkossa on kuitenkin tarkoitus toteuttaa kaikki rakennusautomaatiokaaviot CADS Planner Hepac -ohjelmistolla, joka on varta vasten kehitetty kattavaan automaatiosuunnittelun toteutukseen. Päätavoitteeksi tämän opinnäytetyön tekemiselle asetettiin valmiin rakennusautomaation mallikaaviokirjaston toteutus, jolla helpotetaan eri projektien automaatiosuunnittelua etenkin tarjouslaskentavaiheessa ja jota olisi jatkossa myös helppo laajentaa uusilla automaatiopuolen kaavioilla. Vaikka suunnittelu kohteet vaihtuvat, niin voidaan ajatella, että automaation rakenne pysyy kutakuinkin samanlaisena pääprosessien osalta taloteknillisten vaatimuksien, säädöksien ja standardien vuoksi. Mallikaaviokirjaston toteutukselle asetettiin seuraavia kriteereitä: - Kaaviokirjaston rungon tulee olla selkeä ja johdonmukainen jotta tarvittavat kaaviot löytyvät helposti. - Mallikaavioiden tulee olla selkeitä ja helposti muokattavia. - Insinööritoimiston päivitetyn positiointi- ja laitetunnustensovellusohjeen tiedot viedään järjestelmään. - Automaatio- ja LVIS-laitteet määritetään ohjelmistossa niin, että ne jatkossa tulevat oikeisiin luetteloihin. 5

- Määritetyt asetustiedostot ja kaaviot pitää pystyä tuomaan palvelimelle, jotta niitä voidaan hyödyntää toimisto ympäristössä. Tässä opinnäytetyössä perehdytään myös pintapuolisesti LVI-järjestelmiin, koska näiden järjestelmien toiminnan ymmärtäminen antaa kokonaiskuvan siitä mitä rakennusautomaatiosuunnittelulta ja toteutukselta odotetaan, jotta saadaan aikaiseksi toimivaa ja energiatehokasta automaatiota. 6

2 RAKENNUSAUTOMAATIO Rakennusautomaatio on yksi automaation osa-alueista, jolla pyritään parantamaan kiinteistöjen viihtyvyyttä. Rakennusautomaation tarkoituksena on pyrkiä ohjaamaan kiinteistöjen valaistus-, lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, hälytys- ja valvontajärjestelmiä automaattisesti ja yhtenäistämään nämä toiminnot yhdeksi, helppokäyttöiseksi automaatiojärjestelmäksi. (1, s. 8 9.) 2.1 Rakennusautomaatiojärjestelmien tehtävät Keskeisin tehtävä rakennusautomaatiolla kiinteistöissä on energiatehokkuuden parantaminen, koska suurin osa kiinteistöjen hoitokuluista muodostuu juuri energian ja veden kulutuksesta, etenkin kylminä vuodenaikoina. Rakennusautomaatiolla lisätään myös kiinteistöjen turvallisuutta suurissa kohteissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa. Isojen kiinteistöjen osalta hyvin suunniteltu ja toteutettu automaatiojärjestelmä tuo kiinteistöön helppokäyttöisyyttä, vähentää henkilöstön rutiinitöitä ja ennen kaikkea tällä saavutetaan taloudellista hyötyä. (1, s. 8 9.) 2.2 Rakennusautomaatiojärjestelmien rakenne Rakennusautomaatiojärjestelmien toimintamalli voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri tasoon: valvomo-, alakeskus- ja kenttälaitetaso. Valvomotasoa voidaan ajatella koko rakennusautomaation työnjohtajana, joka vastaa käytettävän rakennusautomaatiojärjestelmän hälytyksistä, reitityksistä ja muista hallinnollisista toimista. Alakeskustaso toimii rajapintana valvomo- ja kenttälaitetason välillä. Alakeskustasolla tapahtuvat prosessien säätö-, ohjaus- ja valvontatoiminnot. Kenttälaitetaso puolestaan koostuu prosessin toiminnan kannalta oleellisista mittausantureista ja toimilaitteista. (1, s. 15 16.) Kokonaisuudessaan rakennusautomaatiojärjestelmällä voidaan ohjata kaikkia rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin kuuluvia pääprossien osia kuten - lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä - vesi- ja viemärijärjestelmiä - ilmanvaihtoteknisiä järjestelmiä 7

- valvonta- ja hälytysjärjestelmiä - sähköteknisiä järjestelmiä kuten esimerkiksi valaistusjärjestelmiä. (1, s. 15 16.) Rakennusautomaatiojärjestelmät ovat joko avoimia tai suljettuja järjestelmiä. Avoimiin järjestelmiin voidaan liittää myös muita järjestelmiä, kuten kulunvalvonta ja paloturvallisuusjärjestelmiä, kun taas suljetut järjestelmät sisältävät vain rakennusautomaation ja muutoksia järjestelmän rakenteeseen voi tehdä vain järjestelmän toimittaja. Kuvassa 1 on esitetty rakennusautomaatiojärjestelmän rakenne. (1, s. 15 16.) KUVA 1. Rakennusautomaatiojärjestelmän rakenne (2, s. 35.) 2.2.1 Valvomotaso Valvomotaso toimii käyttäjän ja automaatiojärjestelmän välisenä kommunikointiratkaisuna. Valvomosta käsin käyttäjä saa tietoa prosessien tilasta, tulevista huolloista, hälytyksistä ja antureiden mittaustiedoista. (1, s. 16 17.) 8

Alakeskuksiin kentältä kerätty tieto lähetetään tiedonsiirtoväylää pitkin valvomoon, jossa käyttöliittymä muokkaa saadun informaation käyttäjälle ymmärrettävään muotoon. Käyttöliittymät eri kohteisiin suunnitellaan tapauskohtaisesti, kattamaan käyttökohteen vaatimat käyttötarpeet. Käyttöliittymän avulla käyttäjä kommunikoi automaatiojärjestelmän kanssa. (1, s. 16 17.) Tyypillisesti paikallisvalvomolaitteistot ovat koostuneet Windows-pohjaisista PC-tietokoneista ja grafiikkanäytöistä. Nykyisin ovat yleistyneet myös tabletti- ja älypuhelinkäytöt, joilla on mahdollista saada tietoa prosessien tilasta etävalvontaperiaatteella, selainta käyttämällä. (1, s. 16 17.) 2.2.2 Alakeskustaso Alakeskusten välityksellä kaikki kiinteistön mitta- ja toimilaitteet liitetään kohteessa käytettävään rakennusautomaatiojärjestelmään. Valvomon ja alakeskusten keskinäinen kommunikointi toteutetaan tiedonsiirtoväylällä. (1, s. 18 19.) Tyypillisesti alakeskukset koostuvat automaatiopalvelimesta ja I/O-moduuleista. Prosessiasemat ohjaavat alakeskuksien toimintaa ja muistissa sijaitsevat käyttöliittymät sekä säätöohjelmat. Alakeskusten liityntäpisteet muodostuvat joko fyysisistä tai ohjelmallisista pisteistä. (1, s. 18 19.) Fyysisillä pisteillä tarkoitetaan kenttälaitteiden kaapeloimista automaatiojärjestelmän alakeskuksien I/O-moduuleille. Ohjelmallisilla pisteillä taas tarkoitetaan itse automaatiojärjestelmässä tapahtuvaa ohjelmallista toimintaa, joka voi olla esimerkiksi lämpötila-anturin mittaustiedon perusteella tapahtuvaa venttiilin säätöä. Käytettäviä I/O-moduulityyppejä ovat - DI (digital input) -moduuleilla hoidetaan indikoinnit ja hälytykset - DO (digital output) -moduuleja käytetään, on/off tyyppisissä ohjauksissa - AI (analog input) -moduulit ovat mittaustietoja varten - AO (analog output) -moduulit hoitavat säätö ominaisuuksia. (3, s. 12.) Alakeskuksiin liitetyt I/O-moduulit hoitavat niihin liittyneiden kenttälaitteiden indikointi-, säätö-, ohjaus-, mittaus- ja hälytystoimintoja. Tyypillisiä alakeskuksiin liitettäviä kenttälaitteita ovat - venttiilit 9

- anturit - puhaltimet - pumput - puhaltimet - taajuusmuuttajat - peltimoottorit. (3, s. 12.) Alakeskukset sisältävät kaiken sen älyn mitä rakennusautomaatiojärjestelmät tarvitsevat toimiakseen oikein. Fyysisesti alakeskukset sijoitetaan kohde kiinteistön teknisiin tiloihin. (3, s. 12.) 2.2.3 Kenttälaitetaso Kenttälaitetaso nimensä mukaisesti koostuu kentällä, eli kiinteistön eri osissa sijaitsevista antureista ja toimilaitteista. Rakennusautomaatiossa yleisimmin käytettyjä antureita ovat lämpötila-, paine- ja hiilidioksidianturit. Yleisimpiä toimilaitteita ovat säätöventtiilit, pumput, säätöpellit ja kompressorit. Kenttälaitteiden oikein sijoittelu käyttökohteeseen on tärkeää, jotta vältytään esimerkiksi saamasta vääränlaisia mittaustuloksia. (1, s. 23.) Kenttälaitteet liitetään alakeskusten kytkentäpisteisiin. Kytkentäpisteet voivat olla analogisia tai digitaalisia tuloja ja lähtöjä. Kenttälaitteet voivat olla myös väyläliitännäisiä. Antureiden ja toimilaitteiden viestityyppi ja käyttö määrittävät käytettävän pisteen toiminnallisuuden. Esimerkiksi lämpötila- ja paineantureiden fyysiset kaapeloinnit viedään AI-moduuleille. (1, s. 23.) Kenttälaitetasolla voi olla myös hajautettuja I/O-moduuleita jotka liitetään tiedonsiirtoväylällä alakeskuksiin. Hajautettuja I/O-moduuleja käytetään yleensä vähentämään pitkiä kaapelointi matkoja kenttälaitteiden ja alakeskusten välillä. (1, s. 23.) Väylä- ja instrumentointikaapeloinnit valvomoiden, alakeskusten, kenttälaitteiden, huoneantureiden ja hajautettujen I/O-moduulien välillä tulee suunnitella niin, että yhteydet eivät katkea eri laitetasojen välillä tai että väliaikainen vikatilanne ei aiheuta koko järjestelmän alasajoa. (1, s. 23.) 10

3 LVI-JÄRJESTELMIEN AUTOMAATIO Rakennusten LVI-järjestelmät voidaan pääpiirteittäin jakaa kolmeen eri kategoriaan: lämmitys- ja jäähdytys-, vesi- ja viemäri- ja ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin, joista jokaisella on oma tehtävänsä rakennuksen hyvän ilmanlaadun ja viihtyvyyden kannalta. Järjestelmien laadullisiin vaatimuksiin ja valinta perusteisiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttötarkoitukset. Myös energiatehokkuuden parantaminen on noussut nykyvuosina tärkeäksi osaksi automaatiojärjestelmien suunnittelussa. (4, s. 43 44.) Pääsääntöisesti kaikki kiinteistöjen taloteknisiin hallintoihin liittyvät toiminnot ja prosessit liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Rakennusautomaatiosuunnittelijalla ja -urakoitsijalla tulee olla riittävästi tietoa eri LVI-prosesseista ja niiden toiminnasta, jotta voidaan lähteä luomaan toimivaa ja yhtenäistä järjestelmää, ohjelmisto ratkaisua ja käyttöliittymää, joka palvelee urakoitavaa kohdetta tilaajan haluamalla tavalla. (4, s. 43 44.) 3.1 Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmien pääsääntöinen tehtävä on pitää rakennusten lämpötila hyvänä ja miellyttävänä vuodenajasta riippumatta. Nykypäivänä on saatavina useita erilaisia lämmitysjärjestelmiä, joista voidaan valita käyttö kustannuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan paras mahdollinen. Valinta perustuu kohteen laskennallisesti arvioituihin lämmityskustannuksiin, jotka muodostuvat lämmitysjärjestelmän investoinnista, käyttö- ja huoltokuluista. Myös kohteen sijainti vaikuttaa siihen, minkälaista lämmitysjärjestelmää voidaan käyttää. Kaukolämpö on yleisin rakennusten lämmitysmuoto, mutta aina tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen, koska kaukolämpöverkostoa ei ole välttämättä saatavissa haluttuun kohteeseen. (5, s. 7.) Jäähdytysjärjestelmien ensisijainen tehtävä kiinteistöissä on eri tilojen liiallisten lämpökuormien poistaminen ja olosuhteiden pitäminen vakiona. Kohteen ja jäähdytystarpeen mukaan voidaan jäähdytysjärjestelmä toteuttaa joko vapaa-, kauko- tai maajäähdytyksenä. Tavallisesti kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmät on toteutettu liuoslauhdutteisilla vedenjäähdytyskoneilla, joihin on liitetty myös vapaajäähdytyssiirrin. Vapaajäähdytyssiirtimen ensiö puolella on vedenjäähdytyskone ja 11

siirtimen toisio puolella on jäähdytysverkosto, joka palvelee tuloilmakoneiden jäähdytyspattereita, jäähdytyspalkkeja ja puhallinkonvektoreita. (4, s. 315.) Kuvassa 2 on näkymä CADS Planner Hepac -ohjelmistolla tehdystä puhallinkonvektori kaaviosta. Kaaviossa on esitetty kattoon asennettavia puhallinkonvektoreja, jotka toimivat tilassa joko lämmitys tai jäähdytys elementtinä. Konvektori on 4-putkinen, mikä mahdollistaa lämmitys- ja jäähdytysverkoston putkien liittämisen konvektoriin. Konvektorin lämmityksen ja jäähdytyksen venttiilien ohjaus tapahtuu huonetermostaatilla, josta tarpeellinen tieto tuodaan valvonta-alakeskukseen Modbus-väylän avulla. Sähkönsyöttö 230 V tulee ryhmäkeskukselta. KUVA 2. Lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin liitetyt puhallinkonvektorit 12

3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesijärjestelmien tarkoituksena on tuoda kiinteistöihin talousvettä. Jotta talousveden käyttö olisi turvallista, on sille asetettu kemialliset, mikrobiologiset ja fysikaaliset laatuvaatimukset, joita tulee noudattaa. Myös vesijohtoverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden tulee olla ohjeistuksen mukaisia. (6, s. 99.) Kuvassa 3 on esitetty lämminkäyttövesiverkoton antureiden ja toimilaitteiden liittymistä alakeskukseen. KUVA 3. Lämminkäyttövesiverkoston automaatiopisteet alakeskuksessa 13

Viemärijärjestelmillä tai viemäröinnillä tarkoitetaan putkistoa, jolla ohjataan sade-, jäte- ja hulevedet pois rakennuksesta niihin kuuluviin viemäriverkostoihin tai viemärikaivoihin. Sadevesi- ja jätevesikaivoissa on yleensä oma pumppaamon ohjausyksikkö, joista tuodaan valvontaalakeskuksiin vain hälytystieto. Kuvassa 4 on esitetty jätevesi- ja perusvesiverkostojen pumppaamoiden hälytykset. (7, s. 13.) KUVA 4. Jätevesi- ja perusvesiverkostojen hälytykset 3.3 Ilmastointi ja ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmien perus tehtävänä on ylläpitää hyvää ilmanlaatua rakennuksen kaikissa osissa. Ilmanvaihdon laatuvaatimuksiin vaikuttavat kaksi seikkaa, joista toisen vaatimustason luovat ihmisten terveydelle haitalliset epäpuhtauslähteet ilmassa ja toisen laadullisen vaatimuksen luovat itse rakennus ja rakenteet. (8, s. 164 166.) 14

Ihmisperäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan sisäilman puhtautta ja mukavuuden tunnetta. Sisäilman happipitoisuuden tulee olla riittävä, jotta vältytään liian korkeilta hiilidioksidipitoisuuksilta oleskeltavassa tilassa ja eliminoidaan samalla ihmismassojen aiheuttamat hajuhaitat. Ihmisterveydelle haitallisia epäpuhtauksia sisäilmassa aiheuttavat myös ulkoilman saasteet, rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä tilassa tapahtuva toiminta. (8, s. 164 166.) Rakennuksien ja rakenteiden vaurioitumisien ehkäisemiseksi ja pitemmän eliniän takaamiseksi ilmanvaihto suunnitellaan aina hieman alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. Alipaineistuksella ehkäistään myös maaperäisten epäpuhtauksien pääsyä rakennuksiin ja kosteuden kulkeutumista rakenteisiin. Kosteus myös pitemmällä aikavälillä rakenteissa aiheuttaa home ongelmia sisäilmassa. (8, s. 164 166.) Tavallisimpia rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiä ovat 1. painovoimainen poisto 2. painovoimainen poisto tehostettuna liesituulettimella 3. koneellinen poisto 4. koneellinen poisto varustettuna liesikuvulla 5. koneellinen sisäänpuhallus ja poisto varustettuna lämmön talteenotolla 6. ilmalämmitykseen yhdistetty ilmanvaihtojärjestelmä 7. ilmanvaihtolämmitysjärjestelmä (8, s. 164 166.). Ilmastointia ja ilmanvaihtoa termeinä ei tule sekoittaa keskenään, koska siinä missä ilmanvaihdolla tuodaan raitista ilmaa ja poistetaan likaista ilmaa kohteesta, niin ilmastoinnilla taas käsitellään kohteen sisäilman laatua. (8, s. 164 166.) Yleisesti ilmastointijärjestelmään kuuluu ilmanvaihtokone, ilmanvaihtokanavat ja huonelaitteet. Ilmanvaihtokoneessa ilma puhdistetaan, lämmitetään tai jäähdytetään, kostutetaan tai kuivataan ja johdetaan ilmanvaihtokanavia pitkin huoneistoihin. Huonelaitteilla tarkoitetaan huoneistoissa sijaitsevia antureita. Esimerkiksi lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidianturit ovat tavallisimpia huonelaitteita, joiden mittaustietojen perusteella säädetään kohteen ilmastointia. (8, s. 164 166.) Kuvassa 5 on esitetty ilmanvaihtokoneen jälkeen, ilmanvaihtokanavassa sijaitsevia ilmamääräsäätöpeltejä (IMS-peltejä), palopeltejä ja huonelaitteita. Huoneistokohtaisilla käsikytkimillä 15

(HS1) voidaan tehostaa huoneistojen ilmamäärä. Käsikytkimen käytöstä saadaan valvontaalakeskukseen indikointitieto, jonka perusteella IMS-pellit tehostavat ilmamäärä oman painemittauksensa perusteella. Palopellit kuuluvat omaan palotekniseen järjestelmäänsä ja yleensä paloilmoituskeskukselta tuodaan vain hälytystieto valvonta-alakeskukselle. KUVA 5. Ilmamäärän tehostaminen huoneistokohtaisella käsikytkimellä 16

4 RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELUPROSESSI Tässä luvussa kuvataan tyypillistä rakennusautomaatiosuunnitteluprosessin etenemistä. Käytännössä projektien ja suunnittelujen kulku vaihtelee kohteen vaativuuden mukaan, eli onko kyseessä esimerkiksi saneerauskohde, jonne tehdään vaikkapa jotain taloteknillisiä lisäyksiä vai onko suunnitteilla kokonaan uusi rakennus, eli niin sanotusti uudisrakennuskohde. 4.1 Suunnittelun lähtötiedot Rakennusautomaatiosuunnittelu aloitetaan selvittämällä suunniteltavan kohteen automaation tarve. Kohteessa kartoitetaan eri prosessin ohjaus-, säätö- ja hälytystarpeet. Muita tarpeellisia lähtötietoja automaatiosuunnittelija saa rakennuttajalta, tilaajalta, LVI- ja sähkösuunnittelijoilta. Näiden tietojen pohjalta lähdetään toteuttamaan suunnittelua. (6, s. 311.) Tarvittavia lähtötietoja ovat - kohteen tilojen lämpötilojen, kosteuden ja paine-erojen tavoite arvot - ilmastointikoneiden, antureiden, venttiileiden jne. sijainti - laitteistojen mitoitusarvot - prosessien toimintaperiaatteet - käyttöliittymät (6, s. 311.). Saatujen lähtötietojen lisäksi on oleellista kartoittaa kohteen nykytilanne ja ratkaisut, jotka projektin edetessä voivat vaikuttaa tuleviin suunnitelmiin. (9, s. 18.) 4.2 Suunnittelun sisältämät dokumentit Rakennusautomaatiosuunnittelun tulee sisältää ainakin seuraavat suunnitteludokumentit: Säätökaavio on rakennusautomaatiojärjestelmän tekninen piirustus, joka esittää järjestelmän osakokonaisuuden laitteet, niiden asemoinnin toisiinsa nähden, niiden liitynnät rakennusautomaatiojärjestelmään sekä laitteiden positiotunnukset. Säätökaaviot jaetaan selkeisiin toimintakokonai- 17

suuksiin, eli esimerkiksi yhden ilmastointikoneen toiminta esitetään yhdessä kaaviossa. Säätökaavioihin lisätään myös toimintaselostus, josta käy ilmi kojeiston toiminta normaalikäytössä, kojeiston toiminta huolto ja vikatilanteissa, fyysiset ja ohjelmalliset lukitukset, varotoiminnot ja hälytystiedot. (10, s. 7.) Tuloilmakoneen säätökaavioesimerkki on liitteenä 1. Kytkentäkaavioissa, toisin kuin säätökaavioissa, on esitetty vain laitteiden kaapeloinnit valvontaalakeskuksiin ja ryhmäkeskuksiin. Esimerkki tuloilmakoneen kytkentäkaaviosta on liitteenä 2. Toimintakaaviossa on kuvattuna koko rakennuksen automaattiseen toimintaan kuuluvat venttiilit, anturit, IV-koneet, säätöpellit pumput, puhaltimet ja muut komponentit ja niiden keskinäinen toiminta. Liitteenä 3 oleva toimintakaavio kuvaa hyvin ison kohteen eri järjestelmien keskinäistä toimintaa. Järjestelmäkaaviolla kuvataan kohteen laitteiden liittyminen valvonta-alakeskuksiin. Järjestelmäkaavioista käy ilmi valvonta-alakeskuksien lukumäärä, kaapeloinnit, kaapelityypit, mihin valvonta-alakeskuksiin laitteet on sijoiteltu, valvonta-alakeskusten välinen kommunikointi sekä valvomon tehtävät, hälytysten reititykset ja jälleenannot. Järjestelmäkaavioesimerkki on liitteenä 4. Työselostus kattaa koko kohteen rakennusautomaatiosuunnittelun tiedot. Työselostus laaditaan Talotekniikan RYL 2002 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset J-osan mukaan, missä pääkohta J-osa käsittelee automaation vaatimuksia. J7-osa kuvaa automaatiojärjestelmiä. Työselostus yhdessä automaatiokaavioiden kanssa kuvaa toteutettavan kohteen kaikki LVIAjärjestelmät. Työselostus määrittelee järjestelmän asennuksen, dokumentoinnin, laadun varmistuksen, tekniikan ja toiminnan vaatimukset. Työselostusta käytetään urakkalaskennassa, asennusohjeena sekä rakennuttajan valvonta-asiakirjana. Selostus koostuu eri osista, jotka on merkitty kirjaimilla sekä numeroilla. (1, s. 51.) Paikannuskaavioilla havainnollistetaan laitteiden fyysiset sijainnit kiinteistössä laitetunnuksineen. Urakkarajaliite laaditaan jokaiselle talonrakennustyö hankkeelle erikseen. Liitteessä on eritelty kohteen vastuualueet, hallinnolliset tehtävät, työmaajärjestelyt, turvallisuus- ja ympäristöasiat, 18

työn vastaan- ja käyttöönotot sekä urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet urakoitsija kohtaisesti. LVI-ohjekortti LVI 03-10299 sisältää urakkarajaliite mallipohjan ja laadintaohjeen, jota voidaan käyttää hyväksi laadittaessa kohteen urakkarajaliitettä. (11, s. 2.) Pisteluetteloista automaatiourakoitsija saa tiedot fyysistä ja ohjelmallisista liityntäpisteistä. Fyysisten pisteiden perusteella urakoitsija laskee tarvittavan kaapeloinnin sekä I/O-korttien määrän ja osaa mitoittaa oikean kokoisen valvonta-alakeskuksen kohteeseen. Ohjelmalliset pisteet kertovat laitteiden ohjelmointitiedot, esimerkiksi minkä tyyppisiä hälytyksiä laitteelle pitää ohjelmoida. Liitteessä 5 on esimerkki pisteluettelosta, jossa näkyy fyysiset pisteet, käytettävien kaapeleiden tyyppi ja kaapeloitavien laitteiden laitetunnukset. Automaatiolaiteluetteloissa on esitetty kaikki prosessin toimintaan kuuluvat automaatiolaitteet. Esimerkki automaatiolaiteluettelosta on liitteenä 6. LVIS-laiteluetteloissa on esitetty kaikki prosessin toimintaan kuuluvat sähkötekniset laitteet ja niiden sähkötekniset tiedot. Liitteessä 7 on esimerkki tyypillisestä LVIS-laiteluettelosta. Piirustusluettelo on luettelo kaikista kohteeseen tehdyistä automaatiourakkaan kuuluvista dokumenteista. Piirustusluettelossa on esitetty kohteen projektitunnus, asiakirjan numero ja sen sisältö sekä päivämäärä. Piirustusluetteloon merkitään myös dokumenttien jakelutiedot, eli keitä urakoitsijoita, suunnittelijoita ja viranomaisia kyseinen dokumentti koskettaa. Piirustusluetteloesimerkki on liitteenä 8. Ohjelmaluettelossa on esitetty automaatiojärjestelmässä käytettävien ohjelmien nimitykset ja niiden kuvaukset. Ylitalolla käytettävän ohjelmaluettelon ensimmäinen sivu on liitteenä 9. 4.3 Suunnitelmien tarkastus ja asiakirjojen luovutus Rakennusautomaatiosuunnitelmien tarkastuksista ja muutoksista vastaavat LVIS-suunnittelija ja kohteen automaatiourakoitsija. LVIS-suunnittelija ja automaatiourakoitsija tekevät toteutussuunnittelu vaiheessa tarvittavat punakynämerkinnät rakennusautomaatiosuunnitelmiin ja korjausten jälkeen voidaan suunnitteluasiakirjat viedä projektipankkijärjestelmään jakelua varten, normaali käytännön mukaisesti. (9, s. 20.) 19

5 RAKENNUSAUTOMAATION MALLIKAAVIOKIRJASTO Opinnäytetyön työosuutena luotiin CADS Planner Hepac -suunnitteluohjelmistolla Ylitalon olemassa olevista automaatiokaavioista rakennusautomaation mallikaaviokirjastoa, jonka lähtökohtana oli helpottaa automaatiosuunnittelua ja koota yhteen peruskaaviot LVIA-järjestelmistä, joista voidaan jatkossa lähteä muokkaamaan suunniteltaviin kohteisiin sopivia kaavioita. Lisäksi Ylitalon laitetunnus- ja positiointijärjestelmä ohje päivitettiin ajan tasalle. Mallikaaviokirjastoa lähdettiin rakentamaan niin, että järjestelmä-, toiminta-, kytkentä- ja säätökaaviot muodostivat kukin oman pääryhmänsä ja näiden pääryhmien alle kerättiin aineistoa valmiina olevista automaatiokaavioista. Painopiste kuitenkin oli säätökaavio-pääryhmän tekemisessä, koska säätökaaviot muodostavat suurimman osuuden automaatiosuunnittelussa, ja säätökaaviot sisältävät kaikki suunniteltavan kohteen automaatioon tarvittavat piste-, laitetunnus- ja sähkötekniset tiedot. Säätökaavioryhmä oli lisäksi ainoa pääryhmä, jonka sisälle rakennettiin eri järjestelmiä varten omia alaryhmiä. Lämmitys- ja jäähdytys-, vesi- ja viemäri sekä ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät muodostivat kukin oman alaryhmänsä ja näiden alle tuotiin kuhunkin järjestelmään kuuluvia säätökaavioita. 5.1 CADS Planner Hepac -suunnitteluohjelmisto CADS Planner Hepac on rakennusautomaatiosuunnitteluun tarkoitettu ohjelmisto, jolla pystytään toteuttamaan kaikki tarvittavat LVIA- säätö-, kytkentä- ja toimintakaaviot. Hepacilla on myös mahdollista luoda LVI-, LVIS-, automaatiolaite-, piste-, koje- ja laiteluettelot, valmiiksi tehdyistä säätökaavioista. Hepac on helppokäyttöinen ja täysin suomenkielinen ohjelmisto. Käyttäjä ystävällisyyttä lisää myös Kymdatan luoma mallikaaviokirjasto, joka on suunniteltu yhdessä eri laitevalmistajien kanssa ja se sisältää perustilanteiden säätö- ja kytkentäkaavioita LVIA - suunnitteluun. Näitä kaavioita voidaan hyödyntää joko suoraan tai muokkaamalla kaavioita omien tarpeiden mukaiseksi. Lisäksi ohjelmistoon voidaan tuoda omia, jo aiemmin tehtyjä säätö- ja kytkentäkaavioita ja lähteä näistä kaavioista rakentamaan omaa mallikaaviokirjastoa. 20

5.2 Laitetunnus- ja positiointijärjestelmä Projekti aloitettiin Ylitalon oman laitetunnus- ja positiointijärjestelmän soveltamisohjeen päivittämisellä ja päivitettyjen laitetunnustietojen viemisellä itse suunnitteluohjelmistoon. Laitetunnus- ja positiointi ohjeen päivittämisellä varmistetaan yhtenäinen tapa nimetä ja numeroida prosessiin kuuluvia laitteita, osoittaa laitteiden toimintaa ja yksilöidä prosessin osia. Positiointia käytetään laitteiden yksilöimiseen ja nimeämiseen. Rakennusautomaatiosuunnittelussa positiointi jaetaan kolmeen eri osaan - järjestelmätunnuksella kerrotaan mihin prosessiin laite kuuluu - laitetunnuksella nimetään laite ja kerrotaan laitteen toiminta - laitenumerointi yksilöi laitteen ja osoittaa missä osassa prosessia laite sijaitsee. Positiointiohjeen päivittäminen oli siksi tärkeää, että jatkossa suunnitteluohjelmistolla pystyttäisiin luomaan täydellisiä laiteluetteloita. Eri laiteluetteloiden luonti ei onnistu, jollei kaikkia käytettyjä positiointitunnuksia ole viety suunnitteluohjelmistoon, vaikka positiointi ja instrumentointi kävisi selväksi itse säätökaaviokuvasta. 5.3 Positiotietojen vieminen ohjelmistoon Ylitalon positiointi ohjeen mukaisesti, perustilanteiden instrumentointi lyhenteet ja selitykset viedään Hepac-ohjelmistoon. Hepacin aloitusvalikon alta löytyy kohta Toiminnot, jonka kautta pääsee muokkaamaan Luetteloiden luontien oletuksia. Tästä edelleen päästään Luetteloiden oletukset valikkoon, josta valitaan perusoletuksien muokkaus. Kuvassa 6 on esitetty miten positiotiedot viedään ohjelmistoon. 21

KUVA 6. Positiotietojen vieminen ohjelmistoon Kohta Perusoletuksien muokkaus tallentaa positiotiedot perusoletusasetuksiin ja näin ollen tallennetut positiotiedot tulevat aina jokaiseen projektiin mukaan. Perusoletusasetukset viedään palvelimelle, josta muut käyttäjät voivat hakea asetustiedoston itselleen. Kuvassa 7 on esiteltynä vielä laitteidenmääritysvalikko. Valikossa annetaan laitteille positiot, nimitykset, tekniset tiedot ja hankintoihin sekä asennuksiin liittyvät tiedot. Tämän jälkeen laitteen positio lisätään vielä joko automaatio- tai LVI(S) -sarakkeeseen, jolloin tiedot tulevat myös eri laiteluetteloihin. KUVA 7. Laitteidenmääritysvalikko Perusoletuksien määritykset eivät kuitenkaan kata kaikkia erikoistilanteiden positioita, joten tällaisissa tilanteissa voidaan projektikohtaisiin asetuksiin määrittää erikoistilanteiden positiot, jotka ovat näin ollen vain kyseisen projektin käytössä. 22

5.4 Mallikaaviokirjaston sisältö ja runko Mallikaaviokirjastoon oli tarkoitus koota yhdenmukaisia säätö- ja kytkentäkaavioita eri järjestelmistä rakennusautomaatiosuunnittelua varten. Insinööritoimisto Ylitalo Oy:llä ei varsinaisesti ole ollut automaatiosuunnitteluosastoa, vaan automaatiokaaviot on laadittu LVI-suunnittelijoiden toimesta. Mallikaaviokirjaston teossa hyödynnettiin uusien säätökaavioiden lisäksi myös yrityksen jo aiemmin tekemiä säätökaavioita. Näihin olemassa oleviin kaavioihin tehtiin tarvittaessa muutoksia ja vietiin mallikaaviokirjastoon pohjaksi, tulevia suunnitteluja varten. ST-kortistosta löytyi myös rakennusautomaation mallikaavioiden tekemiseen esimerkkejä, joita hyödynnettiin mallikaaviokirjaston tekemisessä. 5.5 Mallikaavion luonti ja vieminen järjestelmään Säätö-, kytkentä- tai toimintakaavion luomisen voi aloittaa joko kokonaan tyhjään kuvaan tai muokkaamalla olemassa olevan kaavion haluamansa laiseksi. Kun kaavio on halutunlainen, voidaan se viedä omaan kaaviokirjastoon. Hepacin aloitusvalikosta löytyy Toiminnot-osio, josta valitaan Esikatseltavan mallikaavion luonti. Kuvassa 8 on esitetty miten mallikaaviot tallennetaan. KUVA 8. Mallikaavioiden tallennus 23

Mallikaavioita tallennettaessa, kannattaa runkoon tehdä pääryhmiä, joiden avulla kaaviot löytää jatkossa helpommin. Jos haluttua pääryhmää ei vielä ole tehty, voidaan +Ryhmä-toiminnolla lisätä runkoon uusia pääryhmiä, joiden alle tuodaan sinne kuuluvat kaaviot. Kun haluttu ryhmä kokonaisuus on löytynyt, annetaan kuvalle vielä nimi. Haluttaessa kuvaan voidaan lisätä myös kuvaus, joka helpottaa jatkossa samanlaisten kuvien erottamista toisistaan, esimerkiksi ohjausten perusteella. Mallikaavioiden tallennuskansio tehtiin palvelimelle. Kuvassa 9 on esitetty vielä mallikaavioiden tallennus valikko, mistä näkee myös +Ryhmä-toiminnon ja kaavion kuvauksille tarkoitetut kohdat. 24

KUVA 9. Mallikaavioiden tallennus ja toiminnot 5.6 Projektitietojen muokkaus Kuvan projektitietoja pääsee muokkaamaan Hepacin aloitusvalikosta, kohdasta projektitiedot. Projektitiedot kohdassa määritetään kohteen osoitetiedot, suunnitteluala, projektinumero, projek- 25

tin aloitus päivämäärä ja suunnittelijan yhteystiedot. Tiedot päivittyvät siten kaavioiden nimiötietoihin. Muut tiedot, kuten esimerkiksi piirtäjän nimikirjaimet, kuvakohtainen juokseva numero ja kaavion nimi, syötetään kuvakohtaisesti nimiön attribuutteihin, niille tarkoitettuihin kohtiin. Kuvassa 10 on projektitietovalikko. KUVA 10. Projektitietovalikko 5.7 Mallikaavioiden käyttö projekteissa Kaavioiden haku projekteihin tapahtuu Hepacin aloitusvalikon kautta. Aloitusvalikosta valitaan kohta Säätökaavio, josta päästään edelleen omaan mallikaaviokirjasto runkoon. Rungosta valitaan haluttu kaavio. Kuvassa 11 on esitetty aloitusvalikko ja mallikaaviorunko. 26

KUVA 11. Aloitusvalikko ja mallikaavio runko Kun haluttu kaavio on valittu, pyytää ohjelma valitsemaan halutun kansion kaavion nimeämistä ja tallennusta varten. Kaavio tallennetaan projektitunnus numerolla, jonka perään annetaan kaaviolle järjestysnumero kronologisessa järjestyksessä. Tämän jälkeen kaavio on tallennettu haluttuun projektiin ja kaaviota voidaan muokata halutun laiseksi. Kuvassa 12 on kaavion tallennus esimerkki. KUVA 12. Kaavion tallentaminen projektiin 27

Kaavion nimiötiedot päivitetään projektitiedoilla ja mikäli kaavioon tulee myöhemmin muutoksia ja lisäyksiä, lisätään ne myös nimiötietoihin. Kuvassa 13 on esitetty kaavion nimiöosa. KUVA 13. Nimiötiedot 28

6 YHTEENVETO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda helppokäyttöinen ja looginen rakennusautomaation mallikaaviokirjasto, joka jatkossa helpottaisi suunnittelua ja nopeuttaisi tarjouslaskentavaiheeseen saatavia työpiirustuksia. Mallikaaviokirjastoon tehtiin puumainen rakenne, joka selkeytti eri pääryhmien löytämistä, ja puumaista rakennetta käytettiin myös pääryhmien alaryhmien luomisessa. Säätökaavio-pääryhmä oli kaikista suurimassa roolissa tässä työssä, koska säätökaaviot ovat automaation kannalta kaikista tärkeimpiä suunnittelupiirroksia. Tämän opinnäytetyön valmistumiseen mennessä, mallikaaviokirjaston laajuus säätökaavioiden osalta oli 20 kappaletta. Palkitsevinta tämän työn tekemisessä oli se, että mallikaaviokirjastoa päästiin käyttämään melko varhaisessa vaiheessa uusien projektikohteiden suunnittelussa ja mallikaaviokirjasto havaittiin hyväksi ja selkeäksi sekä mallikaaviokirjaston tekemiseen sain myös rakentavaa palautetta ja kehittämisideoita muilta LVI-suunnittelijoilta, jotka olivat mallikaaviokirjastoa käyttäneet. Myös se, että mallikaaviokirjastoa tullaan päivittämään ja muokkaamaan jatkossa on automaatiopuolen kehityksen kannalta hieno asia. Mallikaaviokirjaston tekemiseen löytyi kiitettävästi aineistoa insinööritoimisto Ylitalolta, mikä helpotti mallikaaviokaaviokirjaston tekemistä. Myös meneillään olevista projekteista sai hyviä automaatiokaavioita vietyä kaaviokirjastoon. Kaaviokirjaston toteutukseen olen itse tyytyväinen. Haasteellisuuden työn tekemiselle toi Kymdatan ohjelmistopäivitykset, jotka johtivat välillä kaaviokirjaston toimimattomuuteen. Myös Hepacin oma ohjeistus ei ollut paikkaansa pitävä kaaviokirjaston luomiseen, mutta yrittämällä ja kokeilemalla saatiin toimiva ratkaisu aikaiseksi. Ylitalolla oli kaavailtu jo pitemmän aikaan automaatiopuolen mallikaaviokirjaston toteutusta, mutta aikaa vievän projektin toteutukseen ei löytynyt tarpeeksi resursseja Ylitalon puolelta ja kun tulin toteuttamaan automaatiokoulutusohjelmaan kuuluvaa työharjoittelujaksoa insinööritoimisto Ylitalolle, niin pidimme hyvänä ideana myös opinnäytetyön toteuttamista Ylitalolle, koska aihe oli jo valmiina ja tällä tavalla automaatiopuolta päästäisiin viemään eteenpäin yrityksessä. 29

LÄHTEET 1. Kivimäki, Pasi 2014. Rakennusautomaatiojärjestelmän peruskorjauksen suunnittelu. Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, automaatiotekniikan koulutusohjelma. Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70581/kivimaki_pasi.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 2. Mäkinen, Rauli 2010. Rakennusautomaatioprojektin toteutus automaatiojärjestelmällä. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, sähkötekniikka, automaatiotekniikka. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12935/makinen_rauli.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 3. Koski, Tuomas 2014. Valvonta-alakeskuksen suunnittelu saneerauskohteeseen. Opinnäytetyö. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu, sähkötekniikan koulutusohjelma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79409/koski_tuomas.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 4. Sandberg Esa 2014. Ilmastointilaitoksen mitoitus: Ilmastointitekniikka: osa 2. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut Oy. 5. Ollikainen, Iiro 2014. Omakotitalon lämmitysjäjestelmien kustannusvertailu. Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammatikkorkeakoulu, rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85226/ollikainen_iiro.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 6. LVI 01-10355. 2003. TalotekniikkaRYL 2002 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1. Saatavissa: https://www.rakennustieto.fi/kortistot/tuotteet/lvi8599.html.stx (vaatii käyttäjälisenssin). Hakupäivä 19.9.2016. 7. Määttä, Nikke 2015. Voimalaitoksen vesi- ja viemärijärjestelmien suunnittelu. Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, talotekniikan koulutusohjelma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110045/maatta_nikke.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 8. Seppänen, Olli & Seppänen Matti 1996. Rakennusten sisäilmasto ja LVI-tekniikka. Jyväskylä: Sisäilmayhdistys. 30

9. Jylkkä, Henri 2014. Rakennusautomaatiokirjasto ja suunnitteluohje asuinrakennusten rakennusautomaatiosuunnitteluun. Insinöörityö. Metropolia ammattikorkeakoulu, talotekniikan tutkintoohjelma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81769/rakennus.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 10. Nivala, Aleksi 2014. Avoimen SVG-formaatin hyödyntäminen rakennusautomaation säätökaavioiden luonnissa. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, sähkötekniikan koulutusohjelma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72931/nivala_aleksi.pdf. Hakupäivä 19.9.2016. 11. LVI 03-10299. 1999. Urakkarajaliitteen laatiminen, talonrakennustyö. YSE 1998 asiakirjamalli. Saatavissa: https://www.rakennustieto.fi/kortistot/tuotteet/lvi8451.html.stx (vaatii käyttäjälisenssin). Hakupäivä 19.9.2016. 31

LIITTEET Liite 1 Tuloilmakoneen säätökaavio Liite 2 Tuloilmakoneen kytkentäkaavio Liite 3 Toimintakaavio Liite 4 Järjestelmäkaavio Liite 5 Pisteluettelo Liite 6 Automaatiolaiteluettelo Liite 7 LVIS laiteluettelo Liite 8 Piirustusluettelo Liite 9 Ohjelmaluettelo 32

TULOILMAKONEEN SÄÄTÖKAAVIO LIITE 1

TULOILMAKONEEN KYTKENTÄKAAVIO LIITE 2

TOIMNTAKAAVIO LIITE 3

JÄRJESTELMÄKAAVIO LIITE 4

PISTELUTTELO LIITE 5

AUTOMAATIOLAITELUETTELO LIITE 6

LVIS-LAITELUETTELO LIITE 7

PIIRUSTUSLUETTELO LIITE 8

OHJELMALLUETTELO LIITE 9