S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toimialan toimintaympäristö Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä. Ruokaturvan ja elintarviketurvallisuuden, makean veden saatavuuden sekä ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostuu. Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen (mukaan lukien biotalous ja vesivarat) kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna 2015. Vuonna jatketaan vuonna käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2020, jonka eräiden toimenpiteiden rahoitus voidaan käynnistää omalla riskillä vuoden aikana sitä koskevien edellytysten täyttyessä. Vuoden aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta. Tavoitteena on käynnistää vuonna Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakausi 2020. Määrärahoja ei ole tässä vaiheessa voitu sisällyttää talousarvioesitykseen. Toimialan ympäristövaikutukset Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,2 milj. kuutiometriä. Vuonna 2006 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista asetettiin tavoitteeksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001 2005 keskimääräisestä tasosta (fosforin osalta noin 3 000 t/ vuosi sekä typpikuormituksen osalta noin 30 000 t/vuosi). Ilmaston muutosta hillitään kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään bioenergian käyttöä lisätään metsien hiilinielut turvataan energiatehokkuutta lisätään. Ilmastomuutokseen sopeudutaan toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään. Ympäristökuormitusta vähennetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään materiaalitehokkuutta lisätään. Luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien monimuotoisuutta vahvistetaan kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina vieraslajeja torjutaan. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi. Maaseudun kehittäminen Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tavoite Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,28-1,34-1,05-1,10-1,17 Väheneminen hidastuu Ydinmaaseutu -0,09-0,19-0,15-0,16-0,24 Väheneminen hidastuu Työpaikat (%) 1) Harvaan asuttu maaseutu Alkutuotanto 16,3 15,9 15,6 15,6 15,6 Säilyy ennallaan Jalostus 23,4 22,4 21,2 21,2 21,2 Säilyy ennallaan Palvelut 58,6 60,1 61,3 >61,3 >61,3 Kasvaa Ydinmaaseutu Alkutuotanto 12,9 12,4 12,5 12,5 12,5 Säilyy ennallaan Jalostus 30,7 29,8 28,0 28,0 28,0 Säilyy ennallaan Palvelut 55,2 56,5 58,1 >58,1 >58,1 Kasvaa 1) Luvut vuodesta 2010 alkaen ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattoripalvelu. Maatalous Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 arvio tavoite 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) 488 811 736 917 nousee Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila 1) 14 200 22 000 20 700 26 000 nousee Kannattavuuskerroin 2) hyvät tilat 3) 0,71 0,82 0,84 0,94 nousee keskiarvo tilat 0,33 0,46 0,47 0,58 nousee heikot tilat 3) -0,24-0,01-0,06-0,04 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus-% maito, neste 101 99 96 93 kysyntää vastaavasti naudanliha 86 83 83 79 ennallaan sianliha 112 109 103 99 kysyntää vastaavasti siipikarjanliha 102 99 103 105 kysyntää vastaavasti kananmunat 106 117 116 111 kysyntää vastaavasti Rukiin viljelyala, ha 16 400 25 200 27 100 21 400 kasvaa Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 814 600 691 500 728 000 781 000 ennallaan Valkuaiskasvien viljelyala, ha 9 300 19 600 23 600 19 600 kasvaa 3. Luomu- ja lähiruoka Luomuviljelty peltoala, % 7,2 7,5 8,1 9,0 kasvaa Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) 548 574 643 760 nousee Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) 418 437 487 590 nousee Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten lukumäärä (kpl) 2 796 2 756 2 764 2 722 nousee tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 4) 610,9 610,9 610,9 kasvaa 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 5) 38,1 55,8 48,7 46,3 laskee Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 5) 2,4 4,9 3,7 3,8 laskee Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 6) 5,7 5,9 5,8 5,8 alenee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 7) 6,6 6,5 6,5 6,5 alenee 1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 vajaan 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 40 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011 ja 14,5 euroa vuoden 2012 ennusteessa. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuonna 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010 2012. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista. 4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. 5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). 6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. 7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Kala-, riista- ja porotalous Kalatalous Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa. Luonnon virkistyskäyttö Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa, ja metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista. Porotalous Kannattavan porotalouden edellytykset paranevat. Vesitalous Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu. Metsätalous Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Tunnusluvut 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 toteutuma arvio tavoite 2015 tavoite 1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2012 rahanarvossa) 4 293 4 386 4 234 4 300 4 500 5 615 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 6,9 7,5 8,2 9,5 10,0 10 12 2)3) 2) Metsätalouden kannattavuus paranee Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 52,6 54,2 52,7 55,0 55,0 65 70 2) Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % 25 25 26 30 30 40 2) Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2012 rahanarvossa) 99 90 83 100 100 Vähintään 110 2) Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 4) 230 235 207 245 245 280 2) Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 4,0 3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) 23 089 34 785 39 170 45 000 49 000 82 000 173 000 2) 1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa. 2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. 3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020. 4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taittamista koskeviin toimenpiteisiin. Tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista, jossa toiminta alkaa 1.1.2015. Vastaavasta ajankohdasta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lakkautetaan. Luonnonvarakeskukseen keskitetään myös hallinnonalan tilastotehtävät. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 27.3. hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa ministeriön toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Virastojen ja laitosten hallinnon järjestäminen Hallinto on järjestetty tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012 2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole toiminnan vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tähän liittyen kaksi hanketta. Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan (LUHTI 2015) 1.1.2015 perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 70 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,120 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 20 henkilötyövuotta. Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 6,652 milj. euroa). Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet. Tietovarantojen avaamista edistetään. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 44,320-1) 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 40,274-1) 30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus - 105,900 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 42,000 30,000 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 140,800 20,000 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 10,000-30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 250,000 250,000 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 35,000 25,000 1) Mikäli ohjelmakauteen 2007 kohdistuvia vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012 v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 103 002 101 009 102 023 1 014 1 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 899 31 012 30 637-375 -1 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 593 6 089 6 129 40 1 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 382 27 487 26 984-503 -2 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 886 895 595-300 -34 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 669 0 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 343 3 343 2 795-548 -16 (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 27 216 28 000 30 500 2 500 9 (40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 500 0 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 514 3 514 3 714 200 6 10. Maaseudun kehittäminen 144 073 171 240 195 840 24 600 14 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 7 668 7 168 6 168-1 000-14 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 2 432 952 952 0 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 4 520 4 420 3 820-600 -14 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 63 948 80 500 86 200 5 700 7 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 65 505 78 200 80 900 2 700 3 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 17 800 17 800 0 20. Maatalous 2 038 059 2 049 016 1 984 861-64 155-3 01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 315 31 830 32 661 831 3 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 544 000 511 000 498 800-12 200-2 41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 538 034 545 200 530 000-15 200-3 42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 4 450 6 560 3 400-3 160-48 43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 363 250 364 329 369 329 5 000 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673 0 45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 101 040 97 370 84 390-12 980-13 46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 861 4 861 6 605 1 744 36 47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 293 3 293 5 249 1 956 59 (48.) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 1 800 2 000-2 000-100 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 18 564 58 900 31 400-27 500-47 60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 780 1 000 354-646 -65 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 52 373 52 961 52 569-392 -1 01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 676 41 783 41 391-392 -1 20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 4 492 4 730 4 730 0 41. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) 6 205 6 448 6 448 0 40. Kala-, riista- ja porotalous 61 725 63 904 51 591-12 313-19 01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 478 17 478 17 214-264 -2 20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 400 2 500 100 4 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 454 5 400 3 400-2 000-37 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 5 501 4 300 4 300 0 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 741 1 764 1 764 0 50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 261 10 187 10 240 53 1 51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 6 165 5 987 6 295 308 5 52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 3 522 3 592 3 621 29 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 546 12 039 1 500-10 539-88 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757 0 50. Vesitalous 30 794 37 386 25 398-11 988-32 20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 11 684 14 508 12 058-2 450-17 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 17 073 12 079 12 079 0 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 416 420 420 0 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 621 10 379 841-9 538-92 60. Metsätalous 178 399 179 920 177 621-2 299-1 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 268 44 302 44 753 451 1 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 400 600 200-400 -67 42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 49 352 45 458 43 958-1 500-3 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 176 100 100 0 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 67 085 61 480 59 730-1 750-3 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 325 7 527 6 527-1 000-13 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 7 250 18 000 20 000 2 000 11 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 2 443 2 443 2 343-100 -4 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 100 10 10 0 63. Metsähallitus 5 809 6 373 6 373 0 50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 809 6 373 6 373 0 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 63 954 61 680 60 857-823 -1 01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 934 51 052 50 283-769 -2 02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 524 5 628 5 574-54 -1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 4 496 5 000 5 000 0 Yhteensä 2 678 188 2 723 489 2 657 133-66 356-2 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 5 165 5 103 5 030 1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 550 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 725 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 190 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 40 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 85 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto-luvussa budjetoidut virastot ja muu toiminta tukevat. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien (8 kk osalta) menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta ja palveluja Valtion IT-palvelukeskukselta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnossa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja aluehallintovirastoissa), joiden määrärahoja ei ole budjetoitu tässä pääluokassa. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ELY-keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluviin tehtäviin ELY-keskuksissa kohdistui vuonna 2012 yhteensä noin 915 henkilötyövuotta (sisältää myös yleishallinnon osuuden) vastaava henkilöstö, josta EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä noin 725 henkilötyövuotta ja vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä noin 190 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat aluehallintovirastot. Niiden toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan, missä vuonna 2012 toimi noin 40 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös pääluokassa 35 budjetoituja ympäristöhallinnon voimavaroja. Lisäksi Tulli suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta 28.10.02). 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 637 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä maa- ja metsätalousministeriön koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.01.01). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTIjärjestelmän toteutumaan. Maa- ja metsätalousministeriön päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Maaseudun kehittäminen 6 422 2 114 45,2 6 500 2 120 45 5 100 720 37 Maatalous 11 065 295 76,7 11 100 300 77 11 100 300 77 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 6 562 165 59,9 6 500 165 60 6 500 165 60 Kala-, riista- ja porotalous 5 621 157 41,5 5 650 160 41 5 650 160 41 Vesitalous 1 834-18,3 1 830-18 1 830-18 Metsätalous 4 804 62 42,3 4 800 60 42 4 800 60 42 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 1 051 1 11,3 1 050 1 11 1 050 1 11 Yhteensä 1) 37 359 2 794 295,2 37 430 2 806 294 36 030 1 406 286 1) Momentin 30.01.01 henkilötyövuosikiintiöt: 281 htv TA 2012, 281 htv TA ja 278 htv TAE. Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 30 093 33 612 31 837 Bruttotulot 2 798 2 600 1 200 Nettomenot 27 295 31 012 30 637 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 884 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 488 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen artiklassa 68 mainitut tehtävät siirretään Maaseutuvirastoon 1.1. lukien. Tämän johdosta momentin bruttomenoissa ja bruttotuloissa on otettu huomioon vähennyksenä 1 400 000 euroa siirtona momentille 30.01.03. Kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä 1 560 000 euroa. Vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 135 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrärahasta käytetään edelleen 1 100 000 euroa Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään Kieku-tietojärjestämän kehittämisen menoihin (1 htv). Henkilötyövuosien määrä vähenee viidellä tuottavuustoimien johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20 Siirto momentilta 30.01.02 (1 htv) 50 Siirto momentilta 30.60.01 (1 htv) 70 Tuottavuussäästöjen kertaluontoisen käytön poisto (-1 htv) -570 Tuottavuussäästöjen käyttö (1 htv) 70 Palkkausten tarkistukset 86 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -61 Yhteensä -375 talousarvio 30 637 000 talousarvio 31 012 000 2012 tilinpäätös 28 899 000 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 129 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmä- ja tietohallintopalveluita. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietotekniikan kehittämistehtäviä, Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävät, Maanmittauslaitoksen paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen liittyviä tehtäviä ja mahdollisuuksien mukaan hallinnonalan eri virastojen muita toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan keskittämään vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Tike valmistelee tehtäviensä siirtoa. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Tikelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.01.02). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan. Tiken päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Kust. 1 000 Tuotot 1 000 Htv Tilastoviranomaistehtävät 2 090-27 2 441-28 2 593-28 IT-palvelut 10 089 8 177 133 9 152 7 125 123 9 527 7 700 125 Muut palvelut 2 508 457 39 2 257 636 38 1 905 271 29 Yhteensä 1) 14 687 8 634 199 13 850 7 761 189 14 025 7 971 182 1) Momentin 30.01.02 henkilötyövuosikiintiöt: 190 htv TA 2012, 189 htv TA ja 182 htv TAE. Tiken palvelutuotannon ja toiminnan sopeuttaminen Vatu-hankkeiden tavoitteisiin. ICT-palveluiden turvaaminen muutostilanteessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Tiken tunnusluvut 2012 toteutuma arvio tavoite Tietojärjestelmäpalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl Työasema- ja tuotannon tukipalvelut 4 894 5 000 5 000 Ylläpito- ja kehittämispalvelut yhteensä 5 453 5 500 5 000 Tietojärjestelmien tuotantoonviennit eli julkaisut Sovellukset ja tietokantamuutokset, kpl 330 350 400 Toteutuneiden tuotantoonvientien (sovellukset, tietokantamuutokset) osuus suunnitelluista julkaisuista, % 93 90 92 Tilasto- ja tiedontuotantopalvelut Painettujen tilastojulkaisujen levikki, kpl 722 900 400 Sähköisten tilastojulkaisujen levikki, lataukset 8 257 7 000 15 000 Raporttien kokonaismäärä, kpl (tilasto- ja tietopalvelu) 3 577 3 500 3 500 Tiedontuotannon vaikuttavuus verkossa, pääjakelukanavien latausten määrä 1) 352 621 400 000 450 000 1) Sisältää Matilda.fi sivulatausmäärän sekä Maatilarekisterin tietokantataulukoiden lataukset Matildassa ja MTT:n Taloustohtorissa. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 14 687 13 850 14 025 Bruttotulot 8 438 7 761 7 896 Palvelusopimuksiin perustuen 7 745 7 125 7 100 Maa- ja metsätalousministeriö 1 647 1 100 1 100 Maaseutuvirasto 4 029 3 900 3 900 Elintarviketurvallisuusvirasto 1 663 1 600 1 600 Muut virastot ja laitokset 406 525 500 Maksuasetukseen perustuen 564 450 600 Muut tulot 129 186 196 Nettomenot 6 249 6 089 6 129 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 702 siirtyy seuraavalle vuodelle 1 046 Vuosina ja toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1166/2008 edellyttämä EU:n maatalouden rakennetutkimus, josta aiheutuu menoja yhteensä 426 600 euroa, mistä on vuoden menoja noin 200 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on enintään 75 %, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Vuonna 2012 tästä tuloutui ennakkona 75 000 euroa ja loppuerä 75 000 euroa tuloutetaan momentille 12.30.04 vuonna. Henkilötyövuosien määrä vähenee viidellä tuottavuustoimien johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
EU:n maatalouden rakennetutkimus (kertameno) 150 Siirto momentille 30.01.01 (-1 htv) -50 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -70 Palkkausten tarkistukset 35 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -25 Yhteensä 40 talousarvio 6 129 000 talousarvio 6 089 000 2012 tilinpäätös 6 593 000 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 984 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä Maaseutuviraston koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.01.03). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan. Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust. 1 000 Tuotot Kust. 1 000 Htv 1) 1 000 Tuotot Kust. 1 000 Htv 1) 1 000 Tuotot 1 000 Htv 1) Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 6 367 219 71 6 345 238 73 6 381 250 74 Hakemusten käsittely 963 10 11 821 11 11 830 10 11 Tukimaksujen käsittely 1 723 30 18 1 499 33 18 1 380 30 17 Tukien valvonta ja tarkastukset 2 485 145 27 2 364 157 28 2 080 160 26 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 735 10 9 656 11 10 560 10 9 Yhteistyö ja kehittäminen 2) 1 435 62 17 1 460 67 17 3 290 1 970 24 Sisäinen tarkastus ja valvonta 457 6 5 417 6 5 280 5 5 Tietotekniikka ja -hallinto 15 240 131 47 18 527 142 48 17 300 145 48 Yhteensä 3) 29 405 613 205 32 089 665 210 32 101 2 580 214 1) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat. Teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2012 noin 6 htv. 2) Kansallisen maaseutuverkoston tehtävien ja resurssien siirto Mavin yhteyteen vuoden alusta lähtien lisää sekä viraston kustannuksia että tuottoja yhtä paljon. Siirto lisää myös teknisellä avulla palkatun henkilöstön määrää 7 htv:lla, joten vuonna teknisellä avulla on palkattu yhteensä noin 15 htv:ta. Siirtoon liittyvät lisäykset on huomioitu kokonaisuudessaan yhteistyön ja kehittämisen toiminnossa vuonna. 3) Momentin 30.01.03 henkilötyövuosikiintiöt: 204 htv TA 2012, 202 htv TA ja 198 htv TAE. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen 2020. Toteutetaan uudistuksesta aiheutuvat muutokset toimeenpanoon. Toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden toimeenpano vuonna. Toteutetaan ohjelmakauden 2007 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti. Sähköistetään hallinnon prosesseja ja palveluja. Tuotokset ja laadunhallinta Maaseutuvirasto laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Asiakas- ja kumppanityytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 26 927 28 152 29 564 Bruttotulot 612 665 2 580 Nettomenot 26 315 27 487 26 984 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 025 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 092 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 915 000 euroa sekä menoissa että tuloissa teknisen avun määränä, josta 1 400 000 euroa liittyy viitaten momentin 30.01.01 selvitysosan perusteluihin maaseutuverkoston tehtävien ja resurssien siirtämiseen maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon. Määrärahasta käytetään 3 900 000 euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin tietotekniikkapalveluihin. Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat CAP2020-uudistuksen ja siirtymävaiheen tietojärjestelmämuutoksista, prosessien sähköistämisestä ja kaukokartoitusmenetelmien kehittämisestä (8 htv). Tukisovelluksen uudistaminen (momentilta 28.70.20 siirretyn lisäyksen poistaminen) -1 300 Tukisovelluksen uudistaminen (siirto momentilta 28.70.20) 700 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-9 htv) -2 298 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (8 htv) 2 500 Tuottavuustoimet (-3 htv) -120 Palkkausten tarkistukset 53 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -38 Yhteensä -503 talousarvio 26 984 000 talousarvio 27 487 000 2012 tilinpäätös 26 382 000 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 595 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. Määrärahasta käyttämätön osuus voidaan käyttää 1.9. jälkeen vastaaviin tehtäviin hallinto-oi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
keuksissa ja Elintarviketurvallisuusvirastossa. Tämä koskee myös vuoden siirtomäärärahaa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen riistakeskuksen sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maaseutuelinkeinoasioiden muutoksenhaku-uudistuksen voimaanpanosta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät on tarkoitus siirtää hallinto-oikeuksiin ja lautakunta lakkauttaa 1.9. lukien. Tämän johdosta momentin määrärahasta siirretään neljän kuukauden osuutena 278 000 euroa ja 3 henkilötyövuotta momentille 25.10.03. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain muuttamisesta. Tehtävät on tarkoitus siirtää Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi 1.9. lukien. Tämän johdosta momentin määrärahasta siirretään 20 000 euroa ja 1 henkilötyövuosi momentille 30.30.01. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 555 000 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 40 000 Yhteensä 595 000 Siirto momentille 25.10.03 (-3 htv) (4 kk osuus) -278 Siirto momentille 30.30.01 (-1 htv) (4 kk osuus) -20 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -3 Palkkausten tarkistukset 3 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -2 Yhteensä -300 talousarvio 595 000 talousarvio 895 000 2012 tilinpäätös 886 000 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 669 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. talousarvio 669 000 talousarvio 669 000 2012 tilinpäätös 669 000 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 795 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen 3) Luonnonvarakeskuksen valmistelusta aiheutuviin menoihin ja palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita ja muiden EU:n strategioiden ja toimintasuunnitelmien toimeenpanoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
liittyvien tutkimushankkeiden kansallisia osuuksia. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan 100 000 euroa. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään Luonnonvarakeskuksen perustamisesta aiheutuviin menoihin. HO-säästö -2 000 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 1 452 Yhteensä -548 talousarvio 2 795 000 I lisätalousarvio 510 000 talousarvio 3 343 000 2012 tilinpäätös 3 343 000 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 30 500 000 euroa. 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 714 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Tasomuutos 200 Yhteensä 200 talousarvio 3 714 000 talousarvio 3 514 000 2012 tilinpäätös 3 514 000 talousarvio 30 500 000 talousarvio 28 000 000 2012 tilinpäätös 27 215 943 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 1) 2008 2009 2010 2011 Muutos 2012 arvio Harvaan asuttu maaseutu 9,2 9,1 9,0 8,8-0,2 Ydinmaaseutu 13,0 13,0 12,9 12,8-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 13,4 13,5 13,5 13,6 0,2 Maaseutu yhteensä 35,6 35,6 35,4 35,2-0,1 1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Osa maaseudun kehittämisestä (mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakauden 2007 toimenpitein luodaan yhteensä vähintään 4 000 uutta yritystä, vähintään 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä. Kauden 2007 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin. Päätöksentekoa voidaan jatkaa eräissä toimenpiteissä 31.12. jälkeen komission toimeenpanoasetukseen N:o 1974/2006 tulevan muutoksen mukaisesti ja jäljellä olevien ohjelmakauden 2007 varojen puitteissa. Maksatukset voivat jatkua ohjelmakauden 2007 varoista maaseudun kehittämisohjelman kansallisen sulkemisaikataulun mukaisesti enintään 31.12.2015 saakka (momentit 30.10.61, 30.10.62, 30.20.43, 30.20.44 ja 30.20.45). Ohjelmakauden 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa valmistellaan. Toimenpiteiden laajuus ei ole vielä tiedossa ja sen vuoksi kaudelle asetettavia vaikuttavuustavoitteita ei vielä ole määritelty. Esitys ohjelman rahoitukseksi sisältyy valtioneuvostossa syksyllä käsiteltävään ohjelmaehdotukseen, joka toimitetaan sen jälkeen Euroopan komissiolle. Mahdollisuus jatkaa ohjelmakauden 2007 monivuotisia tukia ja luonnonhaittakorvauksia koskevia sitoumuksia ja sopimuksia yhdellä vuodella osana uutta maaseudun kehittämisohjelmaa määriteltäneen tulevan maaseutuasetuksen perusteella annettavalla delegoidulla säädöksellä ja sen mukaisesti erikseen vuoden osalta uudessa ohjelmassa. Edellytysten täyttyessä voitaneen jäsenmaan omalla riskillä ottaa vuoden aikana käyttöön eräitä uuteen ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Tulevalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmassa tilaneuvonnan merkitys korostuu ympäristön tilan parantamisessa, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja ja omatoimisuutta muun muassa kurssien, harjoittelun, työllistämisen, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden avulla. Järjestö toteuttaa omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteita työllistämällä itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 168 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19