Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Samankaltaiset tiedostot
Energiamurros maailmalla ja Suomessa liiketoimintamahdollisuuksien muuttajana ja luojana Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Miten Suomi menestyy globaalissa energiamurroksessa - Smart Energy Transition -hanke

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ilmastonmuutos ja talous. Ilmastotalkoot Satakunnassa Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Energiatuki Kati Veijonen

Fortumin Energiakatsaus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Uusiutuvan energian innovaatiot, markkinat ja kaupallistaminen suomalaisten yritysten liiketoiminnan vauhdittajina

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Eurooppa matkalla energiaunioniin

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Jyväskylän energiatase 2014

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Jyväskylän energiatase 2014

Kampanjan tavoitteet

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Etunimi Sukunimi

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Energian tuotanto ja käyttö

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Energiatoimiala

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Transkriptio:

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunta, 23.2.2017

Komissio haluaa esityksellä raivata esteitä uusiutuvan energian kasvavan käytön tieltä Investoijien epävarmuus investointiriskien pienentäminen Kustannustehokkuuden puute kustannustehokkaiden tuotantotapojen tunnistaminen ja kehittäminen Epätäydelliset markkinat nykyistä toimivammat markkinat vaihtelevalle tuotannolle ja uusia merkkinoita lämpö- ja jäähdytysenergiassa sekä liikennesektorilla Sääntelyjärjestelmän päivittäminen EU laajuisen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen ilman maakohtaisia tavoitteita Kansalaisten rajalliset mahdollisuudet toimia energiakansalaisina uusia mahdollisuuksia toimia kuluttaja-tuottajina

Yleisarvio on myönteinen Esitys korostaa monia toimenpiteitä, joita energiamurroksen tutkimuksissa on todettu olennaisiksi, esimerkiksi: Vaihtelevan energiantuotannon ja kulutuksen nykyistä parempi markkinaehtoinen hallinta Tukijärjestelmien ennakoitavuuden lisääminen Bioenergiaa koskevan sääntelyn selkeyttäminen, ml kestävyyskriteerit Innovatiivisten hajautettujen tuotantomahdollisuuksien edistäminen 3

On tärkeää tarkastella mitä mahdollisuuksia RED II-direktiivi avaa Suoraan Suomeen kohdistuvat vaikutukset ovat vain (pieni) osa direktiivin Euroopan laajuisista vaikutuksista Kotimarkkinat voivat olla tärkeä ponnahduslauta, mutta Suomen ulkopuolella etenevän energiamurroksen unohtaminen voi johtaa direktiivin toimeenpanoon tavalla, joka ei edistä energia ja ilmastostrategian linjausta 3.15 Energiateknologia ja innovaatiot voivat toimia merkittävänä talouskasvun moottorina. 4

Ruotsilla kunnianhimoiset tavoitteet ja suurimmat päästövähennykset pyritään toteuttamaan teollisuudessa ja liikenteessä 2040 jälkeen 2050 Ett koldioxidneutralt Sverige 5

Prof. Raimo Lovio ja SET-hanke: Suomella kasvavia mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla Tuulivoimassa jo pitkään miljardin euron vienti, mm. ABB, The Switch, Moventas, Neurom Magnets, Ahlstrom, Hydroll, Obelux, Peikko Group, Vaisala Myös aurinkoenergiassa miljardi euroa pian, mm. Beneq, Luvata, ABB, Wärtsilä, Vaisala, Pöyry, Fortum, Taaleri Energia & Naps, Nocart, GEF, Savosolar Älykkäät energiaverkot ja -laitteet Aidon, There, BaseN, Optiwatti, Fourdeg, Leanheat, Ouman, Nuuka, Watty Helenin ja Fortumin pohjoismaiden suurimmat akkuvarastointi-projektit, Fingridin datahub Lämpöpumput ja muuntoteknologiat, jotka rakentavat siltaa sähkön, lämmön ja polttoaineiden välille Liikennesektorilla suorastaan yllättävän paljon! Polttoaineet: Gasum, BioGTS, Neste, St1, UPM, Keliber, Woikoski Latauslaitteet ja palvelut: Ensto, ABB, Liikennevirta, Fortum Välineet: Meyer, Wärtsilä, ABB, Transtech, Linkker, Valmet Automotive, Helkama, Pelago Liikenne palveluna: Maas Global, EkoRent 6

Kestävyyskriteerit ovat olennaisia, mutta ne eivät anna kokonaiskuvaa nettopäästövähennysten saavuttamisesta Kestävyyskriteerit pyrkivät varmistamaan, että bioenergian tuotanto ei aiheuta enemmän ongelmia kuin mitä siirtyminen bioenergiaan ratkaisee. Metsäbiomassojen käytön sääntely on erityisen monimutkaista: Komission vaikutusarvioinnissa todetaan an increase in use of forest biomass for energy may lead to limited greenhouse gas savings or to an increase in emissions. (SWD(2016) 418 final osa 4, s. 17). Kestävyyskriteerit ja LULUCF asetus muodostavat kokonaisuuden jota on käytettävä, kun arvioidaan etenemistä kohti Pariisin tavoitteita. 7

Esimerkki: Haasteena on toteuttaa tarvittavat päästövähennykset 2030-2045 ilman puunkäytön merkittävää lisäämistä Metsäbiomassan käyttöä ei voi lisätä v. 2030 tasosta Päästövähennysten tulee toteutua muulla kuin bioenergialla http://yle.fi/uutiset/3-9468529 8