Kasvatustieteiden perusopinnot, 25 op Kasvatustieteiden perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tieteelliselle tiedonmuodostukselle rakentuva kuva kasvatuksesta, oppimisesta, ja koulutuksesta eri aikoina, eri konteksteissa ja elämänkulun eri vaiheissa. ssa herää kasvatustietoisuus, jonka ansiosta hän osaa arvioida kriittisesti kasvatustieteellistä tietoa ja kykenee tuottamaan uutta tietoa. Kasvatustieteiden perusopinnoissa perehdytään kasvatuksen historiallisiin ja filosofisiin lähtökohtiin, kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä, ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun näkökulmiin, opetuksen, ohjauksen ja oppimisen kysymyksiin sekä kasvatustieteellisen tutkimuksen peruskysymyksiin. Numerolla 1-5. Lisätiedot KASVATUSTIETEIDEN PERUSOPINNOT Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op on mahdollista suorittaa avoimessa yliopisto-opinnoissa lähiopintoina, monimuoto-opintoina tai verkko-opintoina. Eri opiskelijaryhmien tarkat suoritusvaihtoehdot täsmennetään kunkin opintojakson alussa julkaistavassa suoritusohjeessa. Lähiopetus Lähiopetus on pääosin perinteistä läsnäoloa edellyttävää opiskelua. Luennot on usein mahdollista katsoa myös tallenteina. Lähiopetuksessa opiskelija osallistuu luennoille, pienryhmätyöskentelyyn sekä tentteihin. Lähiopetukseen sisältyy myös itsenäistä työskentelyä kuten kirjallisuuden lukemista ja erilaisten oppimistehtävien tekemistä.
KASP2 Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta 5 op - ymmärtää kasvatus- ja koulutusjärjestelmän peruspiirteet sekä kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen osana yhteiskuntaa ja kulttuuria, - tuntee yhteiskunnan tämänhetkiset muutostrendit ja ymmärtää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön asemalle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutioille. Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja -rakenteisiin niiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä sekä tarkastellaan sitä, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet kasvatukselle ja koulutusinstituutioille. Opintojakson tiedetausta: Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka. Oppimateriaalin käytöstä ja suoritustavoista sovitaan opintojaksolla. Aittola, T. (toim.) 2012. Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Gaudeamus. Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, K. 2013 (tai 2006). Kasvatussosiologia. PS-kustannus. Salminen, J. 2012. Koulun pirulliset dilemmat. Teos. Sennett, R. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri. Vastapaino. Suoranta, J. ym. 2008 (2. korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Artikkeleita kansainvälisistä ja kotimaisista tieteellisistä aikakauslehdistä.
KASP3 Kehitys, kasvatus ja elämänkulku 5 op - tuntee ihmisen kasvun, identiteetin kehittymisen ja elämänkulun peruskäsitteet ja -prosessit sekä - ymmärtää ja pystyy kuvaamaan niitä kasvatuspsykologian ja?sosiologian näkökulmista. Opintojaksolla tutustutaan ihmisen kasvuun, kehitykseen ja elämänkulkuun erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen ympäristöissä. Oppimateriaalin käytöstä ja suoritustavoista sovitaan opintojaksolla. Anttila, A-H., Kuussaari, K. & Puhakka, T. (toim.) 2010. Ohipuhuttu nuoruus?. Nuorten elinolot - vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. Verkossa osoitteessa: http://www.julkari.fi/handle/10024/80119 Dunderfelt, T. 1997. Elämänkaaripsykologia. Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. WSOY. Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L., Ruoppila, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. WSOY. Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen: iän sosiologiaa. Vastapaino. Kronkvist E-L. & Pulkkinen, M-L. 2007. Kehityspsykologia. Matkalla muutokseen. WSOY. Lehtinen, E. Kuusinen, J., Vauras, M. 2006. Kasvatuspsykologia. WSOY. Artikkeleita kansainvälisistä ja kotimaisista tieteellisistä aikakauslehdistä. Pienryhmissä lisäksi käytettäväksi: Harinen, P. (toim.) 2003. Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto. Martikainen, T. ja Haikkola, L. (toim.) 2010. Maahanmuutto ja sukupolvet. SKS.
KASP1 Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat 5 op - ymmärtää kasvatusajattelun ja -käsitysten yhteyden filosofiaan sekä kasvatuskäsitysten, -toiminnan ja -instituutioiden yhteyden historiaan ja - tuntee länsimaisen kasvatusajattelun päälinjat ja niiden filosofiset ja historialliset perusteet. Opintojaksolla perehdytään suomalaisen ja länsimaisen kasvatusajattelun valtavirtoihin ja niiden merkitykseen nykyisen kasvatus- ja koulutustoiminnan rakentumiselle. Jaksolla käsitellään yhteiskunnallisten muutosten ja ideologioiden ilmenemismuotoja kasvatusajattelussa ja kasvatuksen historiassa. Oppimateriaalin käytöstä ja suoritustavoista sovitaan opintojaksolla. Puolimatka, T. 1995 (tai uudempi painos). Kasvatus ja filosofia. Kirjayhtymä. (sovittavin osin) Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2000 (tai uudempi painos). Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. Kettunen, P. (päätoim.), Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II-III. 2012. SKS:n tomituksia 1266. (sovittavin osin) Artikkeleita kansainvälisistä ja kotimaisista tieteellisistä aikakauslehdistä, esim. Kasvatus & Aika, Kasvatus, Aikuiskasvatus, niin & näin, Educational Philosophy and Theory.
KASP5 Kasvatus tieteellisen tutkimuksen kohteena 5 op Avainsanat Strategiset teemat: Hyvä tieteellinen käytäntö Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tiedostaa kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset lähtökohdat ja keskeiset tutkimusmenetelmät, tieteellisen tutkimusprosessin vaiheet ja kasvatustieteiden tyypillisimmät tutkimuskohteet - osaa hakea tutkimustietoa ja arvioida sitä kriittisesti - tunnistaa tutkimusprosessin eri vaiheisiin sisältyviä eettisiä kysymyksiä ja tietää tieteellisen lukemisen, kirjoittamisen ja argumentoinnin perusteet Opintojaksolla perehdytään tieteellisen toiminnan perusteisiin, tutkimuksen tekemiseen sekä kasvatustieteiden metodologian ja menetelmien peruskysymyksiin. Opintojaksolla käsitellään kasvatustieteellisen tutkimuksen lähtökohtia, kysymyksenasetteluja, tutkimusmenetelmiä, tutkimusetiikkaa sekä tutkimuksen raportointia ja tutkimustulosten kriittistä arviointia. Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Verkossa e- kurssikirjana. Kakkuri-Knuuttila, M-L. & Heinilahti, K. 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Gaudeamus. Verkossa e-kurssikirjana. Vilkka, H. 2007. Tutki ja Mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Tammi. Verkossa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0099-9
KASP4 Opetus, ohjaus, oppiminen 5 op - tuntee erilaisia opetus- ja oppimisteoreettisia suuntauksia ja pystyy pohtimaan ja selkiyttämään omia käsityksiään oppimisesta, opetuksesta ja ohjaamisesta, - pystyy kehittämään valmiuksiaan opetuksen ja oppimisen analysoimisessa ja dokumentoimisessa ja - hankkii työskentelynsä avulla valmiuksia oman pedagogisen ajattelunsa rakentamiselle, arvioinnille ja kehittämiselle - ymmärtää opetuksen ja ohjauksen eron - ymmärtää opetussuunnitelman ohjaavan merkityksen opetuksessa, oppimisessa ja kasvatuksessa sekä tunnistaa opetussuunnitelma-ajattelun eri traditiot Opintojaksolla perehdytään erilaisiin opetus-, ohjaus ja oppimisteoreettisiin suuntauksiin sekä opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin monenlaiset oppijat huomioiden. Opetuksen, ohjauksen ja oppimisen kysymyksiä tarkastellaan yhteiskunnallisista, kulttuurisista, kasvatusfilosofisista, kasvatuspsykologisista sekä opetussuunnitelmallisista ja didaktisista näkökulmista. Opintojakson tiedetausta: Kasvatuspsykologia, didaktiikka. Autio, T., 2010. Curriculum, opetussuunnitelma ja opettajankoulutus. Teoksessa E. Lindfors & J. Pullinen (toim.) Cygnaeuksen viitoittamalla tiellä. 90 vuotta opettajankoulutusta Hämeenlinnassa. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki. WSOY. hooks, bell 2007. Vapauttava kasvatus. Kansanvalistusseura. Kivimäki S., Kinnunen, M. & Löytty O. (toim.) 2006. Tilanteen taju. Opettaminen yliopistossa. Vastapaino. Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian käsittelyä. Yliopistopaino. Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) 2013. Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Vastapaino. Säljö, R., 2004. Oppimiskäytännöt: Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2003 tai 2005. Didaktiikan perusteet. WSOY. Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus. Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viskari, S. 2003. Opettajan vaiettu valta. Vastapaino. Artikkeleita kansainvälisistä ja kotimaisista tieteellisistä aikakauslehdistä.